Kuntatalous ja tukipalvelut

Transkriptio

1 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kuntatalous ja tukipalvelut Työryhmä 4 Väliraportti Nykytilan kuvaus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tavoite Toimeksianto työryhmälle Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmän työn rajaus Nykytilan kuvaus Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat Yhteenveto... 21

3 3 1. Selvityksen tavoite 2. Toimeksianto työryhmälle Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

4 4 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Vaiheessa I työryhmä valmisteli työsuunnitelman helmikuun alkupuolella. Vaiheessa II työryhmä perusti alatyöryhmiä tarkastelemaan toimeksiantonsa eri aihealueita. Alatyöryhmät tekivät nykytila-analyysin oman aihealueensa mukaisen toiminnon järjestämisestä seudun eri kunnissa. Väliraportti koostettiin alatyöryhmien työskentelyn pohjalta 30.4 mennessä. Kuntatalous ja tukipalvelut -työryhmän jatkotyöskentelyn onnistumisen edellytykset 4. Työryhmän työn rajaus 5. Nykytilan kuvaus Työryhmien toimeksiannossa (ohjausryhmä ) todetaan, että työryhmien tavoitteena on selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat. Jotta työryhmät voisivat toimeksiannon mukaisesti selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen, tulisi palveluntuotanto-työryhmien (ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut sekä MAL- ja ympäristöpalvelut -työryhmät) määritellä se, mitä palveluja voitaisiin tuottaa seutuhallintotasolta. Tämän määrittelyn pohjalta palveluntuotanto-työryhmät laatisivat laskelmat siitä, mitä tehtävien ja palveluiden hoito tulisi maksamaan kaksiportaisen seutuhallinnon toteutuessa verrattuna nykytilanteeseen. Kyseisten laskelmien pohjalta kuntatalous-työryhmä voisi sitten toimeksiannon mukaisesti selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat taloudenpidon näkökulmasta verrattuna nykytilanteeseen. Ilman palveluntuotanto-työryhmiltä saatavia laskelmia voi kuntatalous-työryhmä ainoastaan listata eroavaisuudet ja yhtäläisyydet kuntien taloudellisen aseman osalta nykytilanteessa (nykytila-analyysi). Työryhmä päätyi toimeksiantonsa pohjalta tarkastelemaan teemaansa seuraavien aihepiirien mukaisella jaottelulla: Kuntatalous Konsernin rakenne Tukipalvelut Energialaitokset Väliraportissa kustakin aihepiiristä esitetään se kuinka toiminnot ovat seudun kunnissa järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat nykytilanteen merkittävimmät eroavaisuudet ja yhtäläisyydet. 5.1 Kuntatalous Kuntataloutta koskeva tarkastelu keskittyy nykytilanteen analysointiin seudun 14 kunnan osalta. Mahdollisen seutuhallintomallin rahoittamiseen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella vasta sen jälkeen kun tiedetään mitä palveluja seutuhallintomallin pohjalta tultaisiin tuottamaan. Kuntatalouden tarkastelun viimeinen vuosi on Kuntien vuoden 2009 tilinpäätöksiä koskevat viralliset Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen vertailutiedot ovat käytettävissä vasta vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

5 5 Talouden ohjaus kunnissa Talousarviovalmistelu on seudun kunnissa pääpiirteissään samanlaista. Taloussuunnitelmakausi on yleisimmin kolme vuotta. Kaikilla on käytössä raami- tai kehysohjaus, jonka aikajänne on yleisimmin kolme vuotta. Valmistelun aikataulu poikkeaa kunnissa siten, että Helsinki antaa raamin seudun kunnista ensimmäisenä maaliskuussa ja Järvenpää viimeisenä syyskuussa. Lautakuntien, kaupungin- ja kunnanhallitusten sekä valtuustojen käsittelyt ajoittuvat kunnissa loka-joulukuulle. Osalla seudun kunnista on taloutta koskevia poliittisia sopimuksia, joiden kesto vaihtelee. Talousarvion toteutumista seurataan kunnissa eri tavoin: kuukausittain, neljännesvuosittain, kolmanneksittain ja puolivuosittain. Pääosin seurantaraportit käsitellään kaupunginja kunnanhallituksissa sekä valtuustoissa, joissakin kunnissa myös kunnan johtoryhmässä. Helsingin seudun kuntien talouden kehitys ja tunnusluvut vuosina Talouden kehitystä ja tunnuslukujen analysointia seudun kuntien osalta kuvataan seuraavassa erikoistutkija Heikki Helinin yhteenvedon pohjalta. Kunnallistaloudesta kootaan monenlaisia tunnuslukuja. Ne ovat yhteydessä toisiinsa. Muodostamistapansa takia monet tunnusluvut korreloivat voimakkaasti keskenään. Näin tekevät esimerkiksi taseesta johdetut tunnusluvut. Tästä johtuen tarkasteluun otettavien tunnuslukujen määrää voidaan karsia. Oheinen taulukko sisältää kaikki Suomen Kuntaliiton tunnuslukutiedoston tiedot vuodelta Kunnissa, joissa tuloveroprosentti on alhainen, ovat verotettavat tulot ja verotulot muita korkeammat. Vastaavasti korkeammat veroprosentit liittyvät pienempiin verotettaviin tuloihin ja verotuloihin mitattuna euroa/asukas luvulla. Mitä suuremmat ovat verotulot, sitä pienemmät ovat valtionosuudet. Käyttötalouden valtionosuudet kuvaavat kuntien omaan toimintaansa saamaa valtionosuutta. Verorahoituksessa lasketaan yhteen kunnan tilinpäätöksen mukaiset valtionosuudet ja verotulot. Toimintakulut ovat suuremmat kunnissa, joissa on laajaa liiketoimintaa. Asukaslukuun suhteutetut toimintakulut eivät kerro mitään toiminnan tehokkuudesta tms. vaikka sellaisiakin tulkintoja tehdään. Sitä ei kuvaa myöskään toimintakate. Helsingin toimintakulut ovat suurimmat, mutta toimintakate euroa/asukas Keravan jälkeen toiseksi pienin. Tämä johtuu laajasta liiketoiminnasta. Asukaslukuun suhteutetut vuosikatteet ja investointien omahankintamenot heijastelevat toiminnan laajuutta. Liiketoiminta kasvattaa molempia lukuja. Tämän takia tulorahoituksen riittävyyttä on tarkasteltava suhteuttamalla vuosikate poistoihin tai investointien omahankintaenoon. Poistot tosin ovat liian pienet useimmissa kunnissa. Näin on erityisesti voimakkaasti kasvavissa kunnissa. Kunnilla, joilla on muita suuremmat rahavarat, kassa riittää useammaksi päiväksi. Useimmiten niillä on velkaa muita vähemmän. Kunnat joilla on velkaa muita enemmän, omavaraisuus on muita heikompi ja suhteellinen velkaantuneisuus muita suurempi. Tarkastelussa mukana olevilla kunnilla tilanne on kaikilla maan keskitasoa parempi.

6 6 Taulukko 1. Seutukunnan kuntien talous 2008 (Suomen Kuntaliitto) 2008 Helsinki Vantaa Espoo Hyvinkää NurmijärvJärvenpä Tuusula KirkkonumKerava Vihti Sipoo Mäntsälä KauniainePornainen Asukasluku Tuloveroprosentti 1) 17,50 18,50 17,50 18,50 18,75 18,25 18,00 18,25 18,00 19,25 18,75 19,50 16,00 19,50 Verotettavat tulot, /as. 2) Verotettavien tulojen muutos, % 2) 5,8 7,3 5,8 6,2 7,4 7,4 8,4 7,1 8,0 7,8 8,3 8,6 1,3 9,3 Verotulot yhteensä, /as Kunnallisvero, /as Yhteisövero, /as Kiinteistövero ym. /as Käyttötal. valt.os. (TP:n muk.), /as Käyttötal. valt.os. (muokatut) 3), /as Verotulot + k.tal valt.os. (muok.) 3) /as Toimintatuotot, /as. 4) Toimintakulut, /as. 4) Toimintatuotot/-kulut, % 4) 42,9 20,0 17,1 17,1 17,3 18,2 20,5 14,4 23,6 13,8 12,1 12,8 15,0 10,9 Toimintakate, /as. 4) Toimintakate/asukas, muutos-% 7,0 6,6 9,7 7,1 7,8 6,0 9,3 10,7 6,6 13,5 9,8 9,5 7,1 12,3 Käyttötalouden palkat, /as Palkkasumman muutos, % 6,3 7,9 7,3 7,0 9,5 8,9 13,6 10,9 9,3 8,9 7,6 7,8 2,4 4,9 Vuosikate, /as Poistot ja arvonalentumiset, /as Vuosikate %:a poistoista Investointien omahank.menot, /as. 5) Rahavarat , /as Kassan riittävyys , pv Lainakanta , /as Konsernin lainakanta , /as Omavaraisuus-% Rahoitusvarallisuus , /as Suhteellinen velkaantuneisuus , % Kertynyt yli-/alijäämä , /as ) Liitoskuntien veroprosentit ennen liitosta ovat liitoksessa mukana olevien kuntien maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla painotettuja keskiarvoja 2) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot. 3) Valtionosuudet sisältävät kuntakohtaistetut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (Lähde: OPH/Tampereen yliopisto), työllistämistuet sekä muut tuet ja avustukset valtiolta. 4) Eri kuntien toimintatuotot, -kulut ja -kate eivät ole täysin vertailukelpoisia mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta. 5) Investointien omahankintamenot = Investointimenot - investointien rahoitusosuudet Asukasluku Kunnallistalouden tilaa ei siis voi tiivistää yhteen lukuun eikä kuntia voi asettaa järjestykseen talouden hyvyyden tai heikkouden perusteella. Huomion kiinnittäminen yhteen tekijään, johtaa vääriin johtopäätöksiin. Tarkastelemalla tulopohjaa, tulorahoituksen riittävyyttä ja taseen eriä, hahmottuu kuntia, joiden tilanne on muita parempi tai heikompi. Vuosina kunnan asukasluku kasvoi asukkaalla eli 8,1 prosenttia. Koko maan asukasluku kasvoi 2,8 prosenttia ( ), joten noin kaksi kolmasosaa koko maan asukasluvun kasvusta keskittyi tarkasteltavaan 14 kuntaan. Taulukko 2. Asukasluku Muutos Muutos % Helsinki ,4 Espoo ,3 Vantaa ,5 Hyvinkää ,7 Nurmijärvi ,9 Järvenpää ,6 Tuusula ,9 Kirkkonummi ,2 Kerava ,8 Vihti ,8 Sipoo ,8 Mäntsälä ,9 Kauniainen ,2 Pornainen ,4 Helsingin seutu ,1 Yhteensä ,8

7 7 Tulorahoituksen riittävyys Talouden analysoinnin kannalta keskeistä on tulorahoituksen riittävyys. Kunnan talouden tasapainon arvioinnissa keskeinen tunnusluku on vuosikate. Se osoittaa paljonko vuotuisista tuloista jää vuotuisten menojen suorittamisen jälkeen poistoihin, investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosina viiden kunnan vuosikate on ollut jonain vuonna negatiivinen. Nämä syömävelkaan turvautumaan joutuneet kunnat ovat Mäntsälä (2000), Pornainen (2000 ja 2005), Kauniainen (2002 ja 2004), Vantaa (2003) ja Kirkkonummi (2004). Perusoletus on, että mikäli vuosikate on poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Edellytyksenä tällöin on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitasoa. Näillä oletuksilla kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Korvausinvestoinnit kattava vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuutta tai pitkäaikaisia sijoituksia eikä vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Tarkastelukuntien vuosikate on ollut poistoja suurempi vuosina kaikkiaan 89 kertaa. Keravan vuosikate on ollut poistoja suurempi jokaisena tarkastelujakson vuonna. Kahdeksan kertaa vuosikate on riittänyt poistoihin Helsingissä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Suurten kaupunkien tilinpäätöstarkastelut ovat osoittaneet poistojen olevan liian pienet. Tästä seuraa, että tunnusluku vuosikate % poistoista antaa liian myönteisen kuvan kunnan tulorahoituksen riittävyydestä. Poistojen pienuus korostuu sellaisissa kunnissa, joissa asukasluku kasvaa voimakkaasti. Tällaisia kuntia ovat tarkasteltavat kunnat. Luotettavamman kuvan tulorahoituksen riittävyydestä, talouden tilasta ja kehityksestä antaa investointien tulorahoitusprosentti. Se kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen (investointien tulorahoitus % < 100), kunta yleensä velkaantuu. Tarkastelukuntien vuosikate on ollut investointien omahankintamenoa suurempi vuosina kaikkiaan 20 kertaa. Neljässä kunnassa vuosikate ei ole riittänyt kertaakaan omahankintamenon kattamiseen (Helsinki, Vantaa, Sipoo, Mäntsälä). Taulukko 3. Vuosikate % poistoista >100 Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Koko maa Kuntien kirjanpito antaa osin puutteellisen kuvan kuntien tulorahoituksen riittävyydestä. Tätä osoittaa mm. vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen suhteet. Koska

8 8 poistot ovat liian pienet, osoittaa tuloslaskelma ylijäämää. Kun vuosikate ei kata investointien omahankintamenoa, joutuu kunta rahoittamaan eron lainanotolla. Samaan aikaan kasvaa kunnan lainamäärä ja taseeseen kertynyt ylijäämä. Tuloslaskelman ylijäämä ei siis kuvaa kunnan käytettävissä olevan rahamäärän lisääntymistä. Käytännössä ylijäämä on useimmiten sitoutunut tehtyihin investointeihin kuten rakennettuihin päiväkoteihin tai teihin. Taulukko 4. Investointien tulorahoitusprosentti inv. tulorah.% >100 Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Koko maa Taulukko 5. Taseen yli/alijäämä euroa/asukas Yli/alijäämä Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Helsingin seutu Koko maa Verotulot ja valtionosuudet Kuntien keskeisin tulolähde on verotulot. Verotulojen tasoon vaikuttaa toisaalta veropohja ja toisaalta kunnan päättämä veroprosentti. Veropohjan taustalla on kaupunkilaisten tulopohja (kunnan tulovero) ja kiinteistöjen määrä ja arvot (kiinteistövero). Yhteisöveron tuotto määräytyy paikallisten yritysten tuloksista. Kuntien verotuloja on viime vuosina vähentäneet verotuksen kevennykset. Valtio on korvannut kuntien menetykset lisäämällä vastaavasti valtionosuuksia. Kauniaisten, Espoon ja Helsingin verotulot asukaslukuun suhteutettuina ovat seutukunnan suurimmat. Ainoastaan Mäntsälän ja Pornaisten verotulot näin laskien ovat koko maan keskiarvoa pienemmät. Kauniaisten veroprosentti on ollut koko maan pienin. Vuonna 2008 Helsingin ja Espoon veroprosentit olivat 17,50. Korkeimmat veroprosentit olivat Mäntsälässä ja Pornaisissa

9 9 (19,50). Vuoden 2008 jälkeen veroprosentteja on korotettu ja korotuksia on tulossa ensi vuodeksikin. Taulukko 6. Verotulot euroa/asukas 2008 Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Vantaa Sipoo Kerava Tuusula Järvenpää Hyvinkää Nurmijärvi Vihti Koko maa Mäntsälä Pornainen Taulukko 7. Veroprosentti 2008 Mäntsälä Pornainen Vihti Nurmijärvi Sipoo Hyvinkää Vantaa Järvenpää Kirkkonummi Kerava Tuusula Espoo Helsinki Kauniainen 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 Taulukossa x on esitetty verotulot lajeittain. Lajeittaisista verotuloista on korostettu luvut, mikäli ne ylittävät koko maan keskiarvon. Veroprosentin kohdalla on korostettu keskiarvon alittavat luvut. Ainoastaan Mäntsälän ja Pornaisten verotulot näin laskien olivat koko maan keskiarvoa pienemmät. Samoin näiden kuntien tulovero euroa/asukas jäi keskiarvoa pienemmäksi, vaikka niiden veroprosentit olivat seutukunnan korkeimmat. Espoon ja Helsingin veropohjan vahvuuden toinen taustatekijä asukkaiden tulotason ohella on yhteisöjen maksamat verot. Siitä johtuu myös se, että näiden kuntien talous kärsii lamasta muita enemmän. Laman lisäksi valtio on leikannut yhteisöjen maksamaa veroa käyttäen yhteisöveroa kunta-valtio -suhteen tasauseränä. Koko maan keskiarvon Espoon ja Helsingin ohella ylittivät myös Hyvinkää ja Tuusula. Kiinteistöveroon vaikuttavat kiinteistöjen verotusarvot ja kunnan päättämät veroprosentit Helsingissä verotusarvot ovat muita kuntia suuremmat. Tämän takia alempikin prosentti tuottaa asukaslukuun suhteutettuna veroa muita enemmän. Kiinteistöverot euroina asukasta kohti olivat koko mana keskiarvoa suuremmat Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja

10 10 Tuusulassa. Viime vuosien kiinteistöveron kasvun taustalla on osaltaan kiinteistöjen verotusarvojen korotukset. Taulukko 8. Verotulot lajeittain euroa/asukas 2008 Vero % Verot yht Tulovero Yhteisö Kiinteistö Helsinki 17, Espoo 17, Vantaa 18, Hyvinkää 18, Nurmijärvi 18, Järvenpää 18, Tuusula 18, Kirkkonummi 18, Kerava 18, Vihti 19, Sipoo 18, Mäntsälä 19, Kauniainen 16, Pornainen 19, Koko maa 18, Valtionosuuksien tarkoitus on tasata kuntien omassa tulopohjassa, kustannusrakenteessa ja palvelutarpeissa olevia eroja. Valtionosuuksien kuntakohtaisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät. Toiminnot on organisoitu eri tavoin eri kaupungeissa. Eniten eroja aiheuttaa ammatillinen koulutuksen organisointi. Jos kunnan organisaatiossa ei ole ammatillista koulusta vaan koulutuksen järjestää kuntayhtymä, ei kaupungilla ole siitä aiheutuvia menoja eikä myöskään siihen kohdistuvia valtionosuuksia. Taulukossa 9 ovat nimenomaan vain kunnan tilinpäätöksissä olevat valtionosuudet, koska kuntien kirjanpidossa on näistä toiminnoista aiheutuneet kustannukset. Espoon valtion osuudet ovat miinusmerkkiset suuren verotulotasauksen takia. Pornaisten ja Hyvinkään valtionosuudet ylittävät koko maan keskiarvon. Kuntien saamiin valtionosuuksien määriin vaikuttaa se kuinka opetus- ja koulutuspalvelut (mm. ammattikorkeakoulutus) on kunnissa järjestetty. Taulukko 9. Käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan euroa/asukas 2008 Pornainen Hyvinkää Koko maa Mäntsälä Sipoo Vihti Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kirkkonummi Vantaa Kauniainen Kerava Helsinki Espoo

11 11 Valtionosuuksien tarkastelu yksittäisenä eränä ei johda mihinkään. Sen lisäksi pitää ottaa huomioon verotulot ja ne palvelut, jotka verotuloilla ja valtionosuuksilla kustannetaan. Tässä käsite peruspalvelut sisältää sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset. Näiden ns. peruspalvelujen kustannukset ovat suurimmat Kauniaisessa, Helsingissä ja Espoossa. Pienimmät kustannukset ovat Pornaisissa ja Keravalla. Erojen taustalla on erilainen toimintojen organisointi, erilaiset toiminnot ja erilaiset palvelutarpeet. Yleisesti tarkasteltuna kustannukset ovat pienet usein kunnissa, jotka sijaitsevat jonkin suuremman kaupungin läheisyydessä. Sijainnin lisäksi niillä on yhteys paljolti kehitysvaiheeseen ja siitä johtuvaan ikärakenteeseen, jossa nuorten osuus muita suurempi ja vanhusten osuus muita pienempi Taulukko 10. Peruspalvelut euroa/asukas 2008 Taulukko 11. Verorahoitus euroa/asukas 2008.

12 12 Taulukko 12. Verorahoitus euroa/asukas - peruspalvelut netto euroa/asukas 2008 Taulukko 13. Verorahoitus euroa/asukas - peruspalvelut netto euroa/asukas Erotus Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonum Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Maksut ja taksat Helsingin verorahoitus ei ole vuoden 2001 jälkeen riittänyt peruspalveluiden kustannusten kattamiseen. Ne on kustannettu osittain liikelaitosten, erityisesti Helsingin Energian tuotoilla. Keskeisimmissä maksuissa kuten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa kunnilla on lähes poikkeuksetta käytössä lain sallimat enimmäismaksut. Joukkoliikenteen maksuista päättää Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen osalta vuonna 2010 toimintansa aloittanut Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä. Kuntien sisäiset lippujen hinnat vaihtelevat kuntien maksamien ns. tariffitukien vuoksi. Vesi- ja jätevesimaksut vaihtelevat kunnittain melkoisesti. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ostavat vesi- ja jätevesipalvelut vuonna 2010 perustetulta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, jonka tavoitteena on yhtenäistää kolmen vuoden aikana em. kuntien vesi- ja jätevesitaksat. Hyvinkäällä, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä on omat vesilaitokset. Mäntsälä hoitaa Pornaisten vesihuoltotehtävät. Tuusulan seudun vesilaitos -kuntayhtymä (TSV) toimittaa talousveden Järvenpäälle, Keravalle ja Sipoolle ja Tuusulalle. Uudenmaan vesiensuojelun -kuntayhtymä (KUVES) johtaa Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja Vantaan jätevedet meriviemärin kautta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Viikinmäen puhdistamolle käsiteltäväksi.

13 13 Kunnan itse järjestämien palvelujen maksuista ja taksoista päättää pääosin lautakunnat. Joissakin tapauksissa maksuista päättää valtuusto tai kunnanhallitus ja joissakin erityistapauksissa viranhaltija. Kiinteän omaisuuden vuokra- ja myyntitulot Kuntien maanomistus vaihtelee suuresti ja tästä johtuen myös maan myynti- ja vuokratulojen osuus vaihtelee. Kunnan maanomistus on suurin Helsingissä n. 65 % ja pienin Järvenpäässä n. 5,5 %. Palvelukustannukset 2008 ja palvelujen tuotantorakenne Palvelujen kustannukset heijastelevat kuntien palvelutarpeita ja kustannuksiin vaikuttaa kunnan asukkaiden ikärakenne. Useimmissa seudun kunnissa on keskimääräistä nuorempaa väestöä. Vanhuksia, joista aiheutuu muita ikäluokkia suuremmat kustannukset, on keskimääräistä vähemmän. Oheisessa taulukossakin tunnuslukuja, jotka yksinään johtavat vääriin arviointeihin. Näin uhkaa käydä varsinkin asukaslukuun suhteutettujen lukujen kohdalla. Ne kuvaavat ensisijaisesti kuntien väestön ikärakenteesta johtuvia kustannuksia. Jos päivähoitomenot euroa/asukas ovat muita suuremmat, on myös 0-6 -vuotiaiden osuus todennäköisesti muita suurempi. Paremmin vertailukelpoisia ovat ikäluokkaan tai palvelujen käyttäjiin suhteutetut kustannukset. Tällaisia ovat lasten päivähoidon nettokustannukset / 0-6 -vuotiaat, oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nettokustannukset euroa/oppilas. Joidenkin palvelujen osalta osa seutukunnan kunnista voi tukeutua isompien kaupunkien palveluihin. Tällaisia toimintoja ovat esim. kulttuuri ja liikunta. Tosin kulttuuritoimen kustannusten vertailussa on melkoisia ongelmia toiminnan organisointierojen takia. Taulukko 14. Palveluiden kustannukset 2008 (Suomen Kuntaliitto) 2008 Helsinki Espoo Vantaa HyvinkääNurmijärvJärvenpäTuusula KirkkonumKerava Vihti Sipoo Mäntsälä KauniainePornainen Asukasluku Asukasluvun muutos, % 1,1 1,5 1,5 0,8 1,0 0,8 1,2 2,4 1,1 2,2 2,1 2,4 0,4 1,2 Siitä 0-6 v v. muutos, % 2,2 1,6 2,7 0,9-0,3 1,1-0,2 2,4 1,7 4,8 2,8 2,6-0,8-1,9 yli 64-v yli 64-v. muutos, % 2,3 5,0 5,8 1,4 5,7 4,6 4,6 5,8 6,1 3,9 3,5 2,6 4,1 3,3 Tuloveroprosentti 1) 17,50 17,50 18,50 18,50 18,75 18,25 18,00 18,25 18,00 19,25 18,75 19,50 16,00 19,50 Nettokäyttökustann. yht. pl. liiketoiminta, /as.2) 3) Verotulot+käyttötalouden valtionosuudet, /as. 3) Yleishallinnon nettokustannukset, /as Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as vuotiaiden osuus väestöstä, % 6,6 9,7 9,0 8,1 10,7 8,5 9,7 11,3 8,2 9,6 9,7 10,2 7,6 12,1 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /0-6 v Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 14,4 10,5 11,1 15,3 10,8 11,0 10,7 9,7 12,0 11,7 12,8 13,1 17,9 10,0 Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /as Kotipalvelun nettokustannukset, /as Muut vanh. ja vamm. palv., nettokustannukset, /as Vanhusten huolto ym. yht., nettokustannukset, /as.4) Toimeentulotuen menot, /as Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as Opetus- ja kultt.toimen nettokustannukset, /as. 3) Oman perusopetuksen oppilaat, lkm Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas Oman lukiokoulutuksen oppilaat, lkm Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /oppilas Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 5) Kirjaston nettokustannukset, /as Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as. 6) Liikenneväylien nettokustannukset, /as Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset, /as Muiden palvelujen nettokustannukset, /as. 7) Muun toiminnan nettokustannukset, /as. 8)

14 14 Lainat ja konsernilainat Seudun kuntien palvelujen tuotantorakenteessa on merkittäviä eroja. Ostopalvelujen osuus vaihtelee kunnittain 24 % - 65 % välillä. Kunnat, joissa ostopalvelujen osuus on suuri, vastaavasti henkilöstömenojen osuus on pieni. Koska kuntien tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, kaupungit ovat joutuneet ottamaan lainaa. Vantaan kaupungin ja konsernin lainakanta euroina asukasta kohti on vertailujoukon suurin. Taulukko 15. Lainat euroa/asukas 2008 Vantaa Pornainen Vihti Sipoo Mäntsälä Kerava Nurmijärvi Hyvinkää Kirkkonummi Järvenpää Helsinki Espoo Tuusula Kauniainen Jos kunnan juoksevat tulot eivät riitä investointien rahoittamiseen, kunta joutuu ottamaan velkaa. Velkaa voivat ottaa myös kunnan osakkuusyhtiöt. Tällöin velka ei näy peruskunnan tilinpäätöksen lainoissa, vaan konsernilainoissa. Kunta voi myös rahoittaa hankkeitaan (koulut, päiväkodit yms.) ulkopuolisella rahoituksella, jolloin kunnan tästä johtuvaa vastuu näkyy kaupungin taseessa vastuina (esimerkkinä Espoo) Suurilla kunnilla on yleensä konsernilaina muita enemmän. Eniten sitä asukaslukuun suhteutettuna vuonna 2008 oli Vantaalla ja Helsingissä. Taulukko 16. Konsernilainat e/as 2008 Vantaa Helsinki Kerava Espoo Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Pornainen Vihti Nurmijärvi Kirkkonummi Sipoo Kauniainen Tuusula

15 15 Taulukko x osoittaa miten kuntien lainakanta on kehittynyt miljoonina euroina. Eniten lainakantaansa ovat lisänneet Vantaa ja Helsinki. Jos lainan lisäys suhteutetaan asukaslukuun, niin eniten on kasvanut Tuusulan Pornaisten ja Vantaan lainakanta. Taulukko 17. Lainat miljoonaa euroa Lainat Muutos Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Yhteensä Koko maa Taulukko 18. Lainat euroa/asukas, muutos Muutos Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Kokomaa Taulukko 19. Konsernilainat euroa/asukas Euroa/as Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Nurmijärvi Järvenpää Tuusula Kirkkonummi Kerava Vihti Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Koko maa

16 16 Yhteenvetoa Sisäasiainministeriön toimeksiannosta selvityshenkilö Jussi-Pekka Alaselle vuoden 2003 lopulla laaditussa selvityksessä Helsingin seudun kuntien talous vuosina /2004 (Hyvinkäätä lukuun ottamatta mukana samat kunnat kuin nyt) todettiin seutukunnan kuntien ongelmaksi se, että monet kunnat ovat hyvin riippuvaisia Helsingin, Espoon ja Vantaan talouden kehityksestä. Jos alueen suurilla kaupungeilla menee huonosti, heijastuu se välittömästi ympäristökuntiin ja koko maahan. Periaatteessa seutukunnan kuntien talous näyttää kohtuulliselta. Vaikka verotulot ovat useimmissa tutkimuskunnissa maan keskitasoa suuremmat, ovat valtionosuudet vastaavasti pienemmät. Kun vertaillaan investointien omarahoitusosuuksia, ovat ne useimmissa kunnissa alle 100. Vuosikate ei siis riitä kattamaan investointeja vaan ne on jouduttu kattamaan lisäämällä lainanottoa. Lisää rahoitusta on haettu veroprosentteja korottamalla. Useissa asukaslukuaan kasvattaneissa kunnissa on korkea veroprosentti (Pornainen, Mäntsälä, Vihti, Nurmijärvi). 5.2 Konsernin rakenne Konserniohjaus ja -strategia Helsingillä, Espoolla, Vantaalla, Hyvinkäällä ja Keravalla on olemassa joko kaupunginvaltuuston hyväksymä erillinen konsernistrategia, konserniohje tai muutoin määritellyt konserni- ja yhteisöohjauksen periaatteet ja menettelytavat. Tuusulalla, Mäntsälällä ja Nurmijärvellä ei ole erillistä konsernistrategiaa, mutta ko. kunnilla on ns. Kuntastrategia , jossa sivutaan myös ko. kuntien konsernia. Lisäksi kaikilla ko. kunnilla on erillinen konserniohjeistus. Yhtiöille asetetaan tavoitteet, joita seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Vihdillä on Kuntastrategia Sipoolla on kunnanvaltuuston hyväksymä kasvustrategia 2007, mutta ei erillistä konsernistrategiaa. Muilla kunnilla ei ole erillistä konsernistrategiaa. Kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö tai -tuotanto (ARA) Useilla kaksiportaisen seutuhallintoselvityksessä mukana olevilla kunnilla on kunnallinen vuokra-asuntoyhtiö ja/tai kunnallista vuokra-asuntotuotantoa. Vuokra-asuntotuotannon organisoinnissa on eroja kuntien välillä. Helsingissä toiminta on hajautettu 22 erilliseen vuokra-asuntoyhtiöön. Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Tuusulassa, Mäntsälässä, Kauniaisissa ja Nurmijärvellä toiminta on keskitetty yhteen kunnalliseen (kunnan omistamaan) yhtiöön ja Hyvinkäällä on Hyvinkään vuokra-asunnot Oy:n lisäksi 5 muuta vuokra-asuntoyhtiötä. Pornaisissa, Sipoossa ja Vihdissä ei ole kunnallista tai kunnan omistuksessa olevaa vuokra-asuntotuotantoa. Muut kiinteistö- ja rakennuttajayhtiöt Kiinteistö- ja rakennuttajayhtiöitä on kaikissa muissa kunnissa paitsi Pornaisissa, Sipoossa ja Järvenpäässä. Urheiluyhtiöt, muu yhtiötoiminta ja säätiöt Urheilutoimintaan erikoistuneita yhtiöitä tai yhteisöjä on 8 kunnalla 14:stä (jäähallit, tenniskeskukset, uimahallit). Muu yhtiö- ja säätiötoiminta vaihtelee kulttuurista (mm. Espoon WeeGee, Helsingin Musiikkitalon säätiö ja UMO- säätiö) liikennöintiin (Helsingin Bussiliikenne Oy) ja vanhusten palveluasuminen (Vihdin vanhainkotisäätiö, Tuusulan Roselius-säätiö).

17 17 Merkittävät osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöistä merkittävimmät ovat ammattikorkeakoulut Metropolia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi) ja Laurea (Vantaa ja Espoo, Hyvinkää, Kauniainen, Kirkkonummi sekä muita kuntia ja yhteisöjä). Kiljavan Sairaalan omistavat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi Tuusula ja HUS. Henkilöstöpalveluyhtiö Seure (Helsinki, Espoo ja Vantaa) hoitaa ko. kaupunkien tarvitsemien sijaisten hankintaa ja vuokrausta sekä avustaa kaupunkeja pysyvän henkilöstön hankinnassa. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on perustettu hankkimaan, omistamaan ja kunnossapitämään YTV-alueen liikenteessä tarvittava uusi junakalusto. Sen omistajina ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa ja VR Oy. Culminatum Ltd Oy on pääkaupunkiseudun kaupunkien, Uudenmaan liiton, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen omistama Helsingin seudun kehitysyhtiö. Yhtiön keskeinen tarkoitus on edistää tiede- ja osaamispohjaisen yritystoiminnan syntyä ja kasvua toimialueellaan. Spinno-seed Oy harjoittaa Uudenmaan alueella yritysten siemen- ja käynnistysvaiheen pääomasijoitustoimintaa. Suurimmat omistajat ovat Helsinki, Veraventure Oy, Espoo ja Vantaa. Kuntayhtymien jäsenyys Seutuhallintoselvityksen piiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä tai omistajina seuraavissa alueella toimivissa merkittävimmissä kuntayhtymistä tai seudullisissa toimijoissa: Uudenmaan liitto Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Eteva HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäte- ja vesihuoltopalvelut) HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos (Vantaan organisaatiossa, muut jäsenkunnat Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (liikelaitos Espoon organisaatiossa, muut jäsenkunnat Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti sekä seutuhallintoselvityksen ulkopuolisia kuntia) Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kårkulla Samkommun Västra-Nylands folkhögskola-kansanopiston kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Kuntayhtymistä ja seudullisista yhtiöistä toimintavolyymiltaan suurin on erikoissairaanhoidon palveluja tuottava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Erikoissairaanhoidon palvelualueeseen kuuluvat seuraavat viisi sairaanhoitoaluetta: HYKSsairaanhoitoalue sekä Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. HUS -alueen väestö oli vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa. HUS :n toimintatuotot vuonna 2009 olivat 1,55 mrd. euroa, josta jäsenkuntien maksamien palvelusuunnitelmien tuottojen osuus oli 1,24 mrd. euroa. Tästä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten maksama osuus oli n. 885 miljoonaa euroa (71,6 %) ja Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Kirkkonummen, Hyvinkään, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten osuus n. 211 miljoonaa euroa (17,1 %). Sosiaalialan kuntayhtymä on Eteva (aloittanut toimintansa , jolloin Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä ja Pääjärven kuntayhtymä yhdistyivät), joka tuottaa kehitysvammahuollon erityshuollon palveluja 35 kunnalle Uudellamaalla. Kuntayhtymän toimintamuotoja ovat päivätoiminta, työtoiminta, vaikeasti vammaisten perusopetus, avotyö, kuntouttava työtoiminta, asumispalvelut sekä työvalmennus. Kuntayhtymä mahdollistaa kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten palvelujen saatavuutta. Ruotsinkielisille kehitysvammaisille erityishuollon palveluja tuottava Kårkulla samkommun. Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa päihdehuollon laitoshoitopalveluja.

18 18 Yhteenveto Kaikilla kunnilla on jonkinlaista yhtiötoimintaa. Mitä suurempi kunta / kaupunki on kyseessä, sen merkittävämmäksi konsernin ja erillisen konsernistrategian ja omistajaohjauksen rooli kasvaa. Omistajaohjaus käsittää yleensä yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet. Kuntien konsernirakenteet poikkeavat toisistaan, mutta tiettyjä yhtäläisyyksiä on löydettävissä: vuokra-asuntoyhtiöitä /-tuotantoa (ARA) on 11 kunnassa 14:sta Uudenmaan liiton jäseniä on 13 kuntaa 14:stä, myös Sipoo liittyy jäseneksi vuonna 2011 kaikki selvitystyössä mukana olevat kunnat ovat HUS:n jäseniä Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymän jäseniä on 11 kuntaa 14:stä. Etevan (vammaispalvelut) jäsenkuntia on 13 kuntaa 14:stä (Helsinki ei ole jäsenkunta) HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Alueellinen pelastuslaitostoiminta ylittää jo nyt kuntarajat (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos). Alueella toimii merkittäviä seudullisia osakkuusyhtiöitä kuten Metropolia ja Laurea ammattikorkeakoulut sekä Kiljavan sairaala. Yhteisiä yhtiöitä ja kuntayhtymiä on suhteellisen vähän ja erityisen vähän pääkaupunkiseutualueen ulkopuolella niin, että muut kunnat olisivat mukana ko. yhtiöissä ja yhteisöissä pks- kuntien kanssa. 5.3 Tukipalvelut Nykytilan kuvaus Seuraavassa on eritelty tukipalveluiden järjestämistapoja tarkastelun kohteena olevassa 14 kunnassa. Taloushallinnossa järjestämistapoja on useita. Laajimmin on käytössä palvelukeskustyyppinen keskitetty toimintamalli. Muutamissa kunnissa taloushallinnon toiminnot on hajautettu ja jotkut kunnat tekevät taloushallinnon järjestämisen osalta yhteistyötä isäntäkuntamallin pohjalta. Myös ostopalvelupohjaista taloushallinnon järjestämistapaa esiintyy. Taloushallinnon tietojärjestelmiä on kunnissa runsaat 20 erilaista eli tietojärjestelmien osalta kenttä on hajanainen. Tietohallintopalveluissa järjestämismalli on valtaosassa kunnista keskitetty. Muutamalla kunnalla malli on sekoitus keskitettyä, osin hajautettua sekä ostopalvelua. Muutamalla kunnalla on keskitetty isäntäkuntamalli. Myös täysin keskitettyä omaa tuotantoa tai täyttä ostopalvelua esiintyy. Tietohallinnon omia tietojärjestelmiä on kunnissa ainakin viisi erilaista. Hankintapalveluiden osalta osassa kunnista hankintapalvelut tuotetaan osin keskitetysti ja osin hajautetusti. Myös täysin hajautettua mallia sekä isäntäkuntamallia esiintyy. Tilapalvelut pääosin ovat keskitettyjä. Osassa kunnista on oman keskitetyn toiminnan rinnalla jokin muu tuottamistapa. Henkilöstöpalvelut ovat pääosin keskitettyjä.

19 19 Viestintäpalveluiden osalta lähes kaikissa kunnissa on keskitettyä viestinnän palvelua. Yhdellä kunnalla palvelu on hajautettu eri toimijoille. Ruokapalveluissa osassa kunnista on keskitetty järjestämistapa ja osassa kunnista järjestämistapa on hajautuneempi. Siivouspalveluiden osalta osassa kunnista siivouspalvelut järjestetään osin hajautetusti ja osin keskitetyksi hyödyntäen myös ostopalvelua. Osassa kunnista palvelut on järjestetty täysin keskitetysti ja osassa taa kokonaan hajautetusti. Yhdessä kunnassa siivous ostetaan pelkästään ulkoisena palveluna. Kaiken kaikkiaan selvityksessä mukana olevissa 14 kunnassa yllä mainittujen tukipalveluiden järjestämistapa vaihtelee melko paljon. 5.4 Energialaitokset Energiatoimintojen kuvaus Seudun kunnista energiatoimintoja omistaa Helsinki, Vantaa, Kerava, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Mäntsälä. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu mainittujen kuntien energiatoimintoja sekä niiden taloudellisia tunnuslukuja. Taulukko 20. Kuvaus energiatoimintoja omaavien kuntien energiatoiminnoista

20 20 Taulukko 20. Kuvaus energiatoimijoiden taloudellisista tunnusluvuista Nykytilan yhteenveto Seudun kaupungit ja kunnat ovat järjestäneet energiahuoltonsa eri tavoin. Helsinki ja Vantaa ovat käytännössä omavaraisia sähkön ja lämmön saannin suhteen. Näiden omistamissa energiayrityksissä tuotanto perustuu omissa voimalaitoksissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä lämmön osalta pakkashuippujen lämmöntarvetta turvaaviin alueellisiin lämpökeskuksiin. Mainitut yritykset ovat myös merkittäviä toimijoita kotimaisilla sähkömarkkinoilla. Muissa seudun kaupungeissa ja kunnissa vastaavaa sähkön omaa tuotanto ei ole, vaan sähkön hankinta perustuu lähes yksinomaan joko kokonaan tai osittain itse omistetun energiayrityksen sähkömarkkinoilta hankkiman tukkusähkön vähittäismyyntiin loppuasiakkaille taikka kunnalla ei ole lainkaan omaa roolia alueensa sähkönsiirrossa ja jakelussa, vaan siitä vastaa ulkopuolinen energiayritys. Sen sijaan myös näissä kaupungeissa ja kunnissa lämmön tuotanto ja jakelu perustuu pääosin omiin alueellisiin lämpökeskuksiin.

21 21 6. Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat (tämä otsikko ja sisällön ohjeistus täsmentyy loppuraportin ohjeistuksen yhteydessä) 7. Yhteenveto (tämän osion sisältö ja ohjeistus täsmentyy loppuraportin ohjeistuksen yhteydessä)

22 22