SAMMAKKOKANGAS OY SULKEMINEN 2018

Transkriptio

1 Vastaanottaja Sammakkokangas Oy Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä SAMMAKKOKANGAS OY SULKEMINEN 2018

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus PRa NGa VNk Työselostus

3 2

4 3 SISÄLTÖ 1. Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushankkeen kuvaus Työstä vastaavat osapuolet 5 2. Yleistä Noudatettavat ohjeet ja määräykset Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Muut katselmukset Työmaan huolto Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Varastot ja varastoalueet 7 3. Maastotutkimukset Suunnitelmamittaukset ja pohjatutkimukset Työmaamittaukset 8 4. Laadunvalvonta Laadunvarmistus Materiaalin laadunvalvonta Tiivistämistyön valvonta Urakoitsijan laadunvalvonta Ulkopuolinen laadunvalvonta Rakennuttajan laadunvalvonta Tarkepiirustukset Loppuraportti Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuusvirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Pohjarakenteet Kuivatusrakenteet Jätetäytön luiskan alaosan kuivatusrakenne Avo-ojat ja uomat Rummut Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Kaivannon tukirakenteet Penkereet, maapadot ja täytöt Maapenkereet Päällys- ja pintarakenteet päällysrakenteen osat Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Sitomattomat kulutuskerrokset Pintarakenteet Esipeitto/-kaasunkeräyskerros Bentoniittimatto Tiivisterakenteen läpiviennit 18

5 Kuivatuskerros Rengasrouhe Salaojamatto Pintakerros Pintakerroksen alaosa Kasvillisuusrakenteet Kasvukerros Viimeistelytyöt 22 Liite 1, InfraRyl taulukko 18110:T3, tiivistämismäärät PIIRUSTUKSET Asemapiirustus 1: Leikkaus 1-1 1:500/1: Leikkaus 2-2 1:500/1: Leikkaus 3-3 1:500/1: Pintarakennevaihtoehdot 1: Leikkaus A-A, DET2 1:200, 1: Leikkaus B-B 1: Leikkaukset C-C ja D-D 1: Kentän reunarakenne 1: Kaasukaivon rakenne 1: Geosynteetin ankkurointi 1: Huoltotien pituusleikkaus 1:1000/1: Huoltotien ja Jyrätien poikkileikkaukset 1:

6 5 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Rakennushankkeen kuvaus Rakennushanke käsittää Sammakkokangas Oy:n kaatopaikan sulkemisen 2018 rakennustyöt hankintoineen valmiina tilaajalle käyttökuntoon saatettuna. Työn laajuus on kuvattu urakkaohjelmassa ja suunnitelmapiirustuksissa. 1.2 Työstä vastaavat osapuolet Rakennuttaja ja tilaaja: Sammakkokangas Oy Katuosoite Kannonkoskentie 1134 Postiosoite Saarijärvi Rakennuttajan yhteyshenkilö: toimitusjohtaja Outi Ruuska Puhelin Sähköposti Rakennuttaja nimeää tilaajan valvojan ennen urakan aloittamista. Ulkopuolinen laadunvalvoja: Rakennuttaja nimeää ulkopuolisen laadunvalvojan ennen urakan aloittamista ja vastaa ulkopuolisen laadunvalvonnan kustannuksista. Suunnittelija: Ramboll Finland Oy Ylistönmäentie Jyväskylä Sähköposti Yhteyshenkilö : projektipäällikkö Pekka Ranki Puhelin

7 6 2. YLEISTÄ 2.1 Noudatettavat ohjeet ja määräykset Rakennustöissä noudatetaan tässä työselostuksessa ja urakkaohjelmassa esitettyjä ehtoja ja muita määräyksiä, työsuojeluviranomaisten määräyksiä, Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet ja InfraRYL 2006, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Rakennusosien sekä tuotanto-osien sisältöjen kuvaus ja määrien mittaus ovat Rakennustieto Oy:n julkaisun Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, mukaisia. Tilavuuskäsitteinä ja massakertoimina käytetään Suomen kaupunkiliiton julkaisussa Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 esitettyjä käsitteitä ja massakertoimia. Tässä työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Lisäksi rakennustöissä noudatetaan soveltuvin osin ainakin seuraavia normeja ja ohjeita: Lupaviranomaisen asettamat lupaehdot ja muut määräykset Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas nro 36 Kaatopaikkojen tiivistysrakenteet Suomen ympäristökeskuksen ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2008 Kaatopaikkojen käytöstäpoistaminen ja jälkihoito RIL : Pohjarakennusohjeet RIL , Kaivanto-ohje Kapeat kaivannot, Työsuojeluhallitus Materiaalitoimittajien ohjeet asennuksesta ja käsittelystä Urakka-asiakirjoissa voidaan määritellä noudatettavaksi muitakin työselostuksia, ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä rakennuttajaan. Rakennustyössä noudatetaan rakennuttajan antamia työtä koskevia ohjeita ja määräyksiä. 2.2 Katselmukset Rakennustyön aikana suoritetaan ao katselmukset. Katselmuksien pidosta ja ajankohdasta on sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa ja niistä laaditaan pöytäkirja. Mikäli katselmuksissa havaitaan puutteita, on ne korjattava ennen seuraavan työvaiheen aloittamista tai loppukatselmuksen osalta ennen vastaanottotarkastusta. Katselmuksiin osallistuvat ainakin: Rakennuttajan edustaja Pääurakoitsijan edustaja Ulkopuolinen laadunvalvoja Työturvallisuuskoordinaattori Suunnittelija (tarvittaessa)

8 Alku- ja loppukatselmus Ennen rakentamisen aloittamista pidetään alkukatselmus. Katselmuksen tarkoituksena on todeta mm alueen nykytilanne, täytön laatu, reunarakenteet sekä rakentamistyössä varottavat rakenteet ja sähkölinjat. Rakentamisen päätyttyä pidetään loppukatselmus, jossa todetaan toteutettujen rakenteiden suunnitelmanmukaisuus Muut katselmukset Katselmuksissa todetaan rakennetun kerroksen suunnitelmanmukaisuus ja laadunvarmistuksen tulokset. Seuraavan kerroksen rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin laadunvalvoja ja rakennuttaja ovat hyväksyneet alemman kerroksen rakentamisen. Kerrokset voidaan hyväksyä myös osittain/vaiheittain. Katselmukset pidetään seuraavista kerroksista: Esipeitetyn ja muotoillun jätetäytön katselmus Tiivistyskerroksen katselmus Kuivatuskerroksen katselmus Pintakerroksen alaosan katselmus 2.3 Työmaan huolto Työsuoritukseen liittyvä yleinen siisteys ja järjestys kuuluvat urakoitsijan vastuulle. Rakennuttaja antaa työnsuorittamiseen tarvittavan sähkön käyttöön konehallilta. Rakennuttaja osoittaa jätekeskuksesta paikan urakassa muodostuville jätteille. Rakennuttaja antaa luvan käyttää toimistorakennuksessa olevia sosiaalitiloja jätekeskuksen ollessa auki. Urakoitsijan tulee hankkia työmaatoimisto (rakennuttaja ei vaadi sosiaalitilojen hankkimista). Työmaatoimistoon tarvittavan sähkön saa konehallilta. Rakennuttaja ei veloita urakassa tarvittavaa sähköä. 2.4 Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Päivittäin selvitetään seuraavan työpäivän paikallinen sääennuste. Mikäli on odotettavissa rakennustyötä haittaavaa säätilaa, varaudutaan muuttamaan seuraavan päivän työsuunnitelmaa niiltä osin kuin on tarpeen. Bentoniitti- ja salaojamattoa ei saa levittää sateella. Käytettävien materiaalien vuoksi rakentamisen aikana lämpötilan tulee olla yli +0 C, rakennekerrosten väliin ei saa jäädä lunta. Voimakkaan tuulen ja kuivuuden aikana tulee tarvittaessa maa-aineksia kastella liiallisen pölyämisen estämiseksi, voimakkaana tuulena voidaan pitää 12 m/s. 2.5 Varastot ja varastoalueet Raaka-aineet ja materiaalit varastoidaan työmaan välittömään läheisyyteen rakennuttajan osoittamalle paikalle. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajan ohjeita noudattaen. Käytön jälkeen em. alueet on saatettava alkuperäistä vastaavaan kuntoon.

9 8 3. MAASTOTUTKIMUKSET 3.1 Suunnitelmamittaukset ja pohjatutkimukset Mittaukset ja pohjatutkimukset ovat ETRS-GK25 koordinaattijärjestelmässä ja N60 - korkeusjärjestelmässä. Täyttöalueen nykytilannetiedot perustuvat Saarijärven kaupungin mittauksiin marras-joulukuussa Jätetäytössä tapahtuu jatkuvasti epätasaista painumista, joten suunnitelmissa esitetty nykytilanne on suuntaa-antava. Täytön rajaus, pohjarakenteen korkeus ja reunarakenteen sijainti ja korkeus perustuvat osittain vanhoihin suunnitelma-asiakirjoihin ja osaksi tarkemittauksiin. Todelliset sijainnit ja korkeudet on tarkistettava ennen rakentamisen aloittamista. Urakka-alueella sijaitsee yksi sisäisen veden tarkkailuputki sekä kolme kaasunpoistoputkea, joita ei saa vaurioittaa. Sisäisen veden tarkkailuputki on merkitty asemapiirustukseen linjalle 6/E ja kaasunpoistoputket linjojen 2-4/A-B. 3.2 Työmaamittaukset Urakoitsijalle toimitetaan piirustukset dwg- tiedostoina, joista urakoitsija voi hakea työssä tarvitsemansa koordinaattitiedot maastoon merkitsemistä varten. Mittauksissa on huomioitava, että tasaus perustuu osaksi vanhoihin suunnitelmiin ja sitä joudutaan tarkentamaan työn alussa. Tasaus tehdään todellisen reunapenkereen sijainnin ja korkeusaseman perusteella suunnitelmassa esitettyjä periaatteita ja kaltevuuksia noudattaen. Mittaukset on tehtävä ja tulokset toimitettava samoissa järjestelmissä kuin suunnitelmat ovat (ETRS GK25 ja N60). Suunnitelman maastoon merkitseminen Urakoitsija laatii mittaussuunnitelman osana laadunvalvontasuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään mittaustapa, mittauksen lähtöpisteet, koodaus, mittaustiheydet, merkintätavat maastoon, tulosten jakelu ja poikkeamien käsittely. Ennen työn aloittamista urakoitsija merkitsee rakennusalueen maastoon. Maastoon sijoitetaan riittävä määrä paaluja ja korkeusmerkkejä, jotta työn suunnitelmanmukaisuus on mahdollista todeta maastossa. Asemapiirustukseen merkityt mittalinjapaalut tulee olla koko rakennustyön ajan paikoillaan ja selvästi paaluihin merkityin numeroin/ kirjaimin (min 100 mm). Mittalinjojen merkinnät ja lähtötilanne mittaus ovat 1. maksuerän vaatimus. Urakoitsija suorittaa kaikki työn toteuttamisen vaatimat rakenteiden korkeusaseman ja sijainnin mittaustehtävät suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Mitattavat tasot ovat: Lähtötilanne Hyväksytysti muotoiltu jätetäytön pinta Bentoniittimaton asennusalustan mittaus Bentoniittimattojen ja salaojamattojen asennettujen vuotien rajaus taiteviivana Pintarakenteen valmispinta Kenttärakenteen eri rakennekerrosten pinnat Kerrosvahvuuksien työaikainen mittaus tehdään merkkipaaluilla. Paalujen tulee olla vähintään 20x20 m ruuduissa. Mittausvaatimukset on esitetty kunkin työvaiheen kohdalla.

10 9 Eri rakennekerrosten mittaustulokset on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen seuraavan kerroksen rakentamisen aloittamista, rakennuttajan tarkastukselle varataan kolme työpäivää. Urakoitsija kartoittaa rakennusalueen ja laatii toteutumapiirustukset 1:500 mittakaavassa työn valmistuttua. Piirustuksessa esitetään myös rakennetut putkilinjat kaivoineen. Urakoitsija esittää mittaustulokset kartalla siten, että niitä voidaan verrata suunnitelmapiirustuksiin. Lisäksi mittaukset on toimitettava rakennuttajalle dwg-tiedostoina ja mittausdatana. 4. LAADUNVALVONTA 4.1 Laadunvarmistus Laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja rakennustyö ovat suunnitelman mukaisia. Rakennekohtaiset laatuvaatimukset on esitetty kunkin rakenteen kohdalla. Urakoitsijalla on päävastuu työn tekemisestä ympäristöviranomaisen määräysten ja suunnitelmien mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan urakoitsijan tekemillä työnaikaisilla laadunvarmennusmittauksilla. Ulkopuolinen laadunvalvoja (urakoitsijasta riippumaton) valvoo urakoitsijan työtä ja laadunvalvontamittauksia ja tekee omaa, erillistä laadunvalvontatyötään tarkastuskäynnein sekä pistokokein. Ulkopuolinen laadunvalvoja raportoi mittaustulokset huomautuksineen rakennuttajalle ja on läsnä työmaakokouksissa. Rakennuttajan paikallisvalvoja suorittaa päivittäistä valvontaa työmaan tapahtumien mukaan. Rakennuttajan valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta. Suunnittelija voi varmistaa kohdekäynnein suunnitelman mukaisen periaatteellisen ratkaisun toteuttamisen. Urakan päätyttyä tilaaja toimittaa Keski-Suomen ELY-keskukselle laadunvalvontaraportin, joka sisältää ulkopuolisen laadunvalvojan lausunnon urakan toteutuneesta laadusta ja urakoitsijan tekemän loppuraportin. Laadunvalvonnan mittapoikkeamat, tehtävät kokeet ja tutkittavat ominaisuudet on esitetty kunkin kerrosrakenteen kohdalla. Määräykset poikkeavuuksista aiheutuvista toimenpiteistä antaa rakennuttajan edustaja, joka on tarvittaessa yhteydessä ympäristöviranomaiseen. Poikkeavat toimenpiteet liittyvät esim. käytettävien materiaalien poikkeavista ominaisuuksista tai mittaustulosten poikkeavuuksista johtuviin tilanteisiin. Lähtökohtana on, että vaatimukset alittavia rakenteita ei hyväksytä, vaan ne tulee korjata vaatimukset täyttävillä rakenteilla. 4.2 Materiaalin laadunvalvonta Rakennemateriaalien ja muiden rakennustarvikkeiden (suodatinkankaat jne) kelpoisuus osoitetaan ennen niiden käyttöönottoa ensisijaisesti standardin SFS-EN mukaisella CEmerkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Jos kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavilla tutkimustuloksilla. Mikäli materiaali ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei käytetä rakentamiseen. Ennen hylkäämispäätöksen tekemistä voidaan vaatimukset täyttämätöntä koetta kohti tehdä kaksi uutta koetta, joiden molempien tulee täyttää asetetut vaatimukset, jotta kyseistä materiaalierää voidaan käyttää rakentamiseen. Materiaalille suoritettujen parantamis- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen sen kelpoisuus on osoitettava kahdella uudella kokeella. Laadunvalvonnassa tehtävien kokeiden ja tarkastusten määrää lisätään, jos silmämääräisessä tarkastelussa huomataan materiaalin laadun muuttuneen.

11 Tiivistämistyön valvonta Rakenteiden tiiviyttä valvotaan, mikäli rakenteelle on esitetty tiiviysvaatimus joko suunnitelmaasiakirjoissa tai yleisessä työselityksessä. Kunkin rakenteen kohdalla on jäljempänä todettu tiiviysvaatimukset ja laadun toteaminen ja toteamiseen käytettävä menetelmä. Eri rakennekerrosten tulokset on hyväksytettävä rakennuttajalla ja ulkopuolisella laadunvalvojalla ennen seuraavan kerroksen rakentamisen aloittamista. 4.4 Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla. Urakoitsija tekee jäljempänä mainitut kokeet ja selvitykset kustannuksellaan. Työn kelpoisuutta valvotaan laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Urakoitsijan tulee liittää alustava laadunvalvontasuunnitelmansa tarjousaineistoon. Ennen töihin ryhtymistä urakoitsija tarkentaa suunnitelman hyväksyttyjen materiaalien osalta ja luovuttaa sen rakennuttajan ja ulkopuolisen laadunvalvojan hyväksyttäväksi. Suunnitelmaa on tarkennettava lisäksi koerakentamisen perusteella. Laadunvalvontasuunnitelmassa esitetään mm seuraavat asiat: Materiaalien hyväksyttämismenettely Työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettely Työjärjestys ja aikataulu Mittaussuunnitelma Materiaalien varastointi-, käsittely- ja levityssuunnitelma Näytteenottosuunnitelma ja menetelmät Tutkittavat parametrit ja niiden vaatimustasot Tavoitetasot ja hylkäämisrajat Raportointimenettely ja dokumentointi Toimenpiteet poikkeamien kohdalla Tarkastukset Loppuraportin alustava sisällysluettelo Urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää välittömästi rakennuttajan valvojalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle hyväksyttäväksi. Valvojat tarkastavat tarvittaessa työn alla olevan alueen. Mittaustulokset ja tarkastukset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös puutteet ja virheet sekä niiden korjaukset. Rakennuttajan edustaja hyväksyy työsuoritukset allekirjoituksellaan. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon rakentamisessa rakennuttajan valvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset. Urakoitsijan rakennusosakohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet ja mittaukset on esitetty tässä työselostuksessa kunkin työvaiheen yhteydessä. Mahdollisesti muuttuvat työtavat tai -menetelmät tulee hyväksyttää rakennuttajalla, suunnittelijalla ja lupaviranomaisella ennen rakennustyöhön ryhtymistä. 4.5 Ulkopuolinen laadunvalvonta Rakennuttajan asettama ulkopuolinen laadunvalvoja seuraa urakoitsijan laadunvalvontatyötä ja työn ympäristöluvanmukaisuutta. Ulkopuolisen laadunvalvojan tehtäviin kuuluu mm. seuraavia työ- ja tutkimusvaiheita: tarkastaa urakoitsijan valitsemat työmenetelmät, käytettävät materiaalit ja raaka-aineet tarkastaa urakoitsijan laadunvalvontamenetelmät laadun seurantaa varten tehdä valvontakäyntejä työmaalla ja tarkastaa urakoitsijan päivittäin tekemien laadunvalvontamittausten tulokset

12 11 tarkastaa urakoitsijan mittaustulokset kerrospaksuuksien osalta kaikille rakennekerroksille koko alueelta raportoida rakennuttajalle sekä ilmoittaa tälle välittömästi mahdollisista laadun alituksista tarkastaa urakoitsijan laadun alituksen vuoksi tekemät korjaustyöt tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi 4.6 Rakennuttajan laadunvalvonta Valvonta tulee järjestää niin, että se vastaa työn etenemisnopeutta. Rakennuttajan valvoja tekee harkintansa mukaan pistokokeenomaisia työmaakäyntejä. Valvojan tehtäviin kuuluu seuraavia työ- ja tutkimusvaiheita: Tarkastaa urakoitsijan valitsemat työmenetelmät ja käytettävät raaka-aineet Osallistua eri rakentamisvaiheiden aloituskokouksiin Tarkastaa urakoitsijan mittaustulokset Tehdä valvontakäyntejä työmaalla ja tarkastaa urakoitsijan tekemien laadunmittausten tulokset työmaapäiväkirjasta ja laadunvalvontapöytäkirjasta. Pöytäkirjaan merkitään kommentit tuloksista ja tarkastus varmennetaan allekirjoituksin Tarkastaa urakoitsijan laadun alituksen vuoksi tekemät korjaustyöt Tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi 4.7 Tarkepiirustukset Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle mitatuista pinnoista tarkepiirustukset dwg- ja pdf-tiedostoina. Tarkepiirustuksissa tulee näkyä rakenteen rajaus, mittauspisteet, taiteviivat ja korkeuskäyrät. Urakoitsija dokumentoi eri työvaiheet (putkilinjat ja kaivot, bentoniitti- ja salaojamattojen asennukset, läpiviennit) digikuvaamalla ja luovuttaa kopion digikuvatusta aineistosta loppuraportin yhteydessä dvd-levykkeellä tai muistitikulla. 4.8 Loppuraportti Urakoitsija kokoaa omat laadunvalvonnan tulokset loppuraporttiin, joka luovutetaan tilaajalle kolmena kappaleena viimeistään viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Loppuraporttiin kootaan pä- ja aliurakoitsijoiden rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Täyttöalueen rakennettuja pohja- ja reunarakenteita ei saa vahingoittaa. Urakoitsija ei saa ilman asianomaista lupaa siirtää rajapyykkejä, monikulmiopisteitä, pohjavesiputkia yms. rakenteita tai laitteita, joiden siirron ainoastaan niiden haltija tai viranomainen on oikeutettu suorittamaan. Olemassa oleville rakenteille ei saa aiheutua vahinkoa. Tarvittaessa rakenteet ja laitteet on suojattava ja siirrettävä suunnitelman ja laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Kaivu rakennettujen rakenteiden läheisyydessä on tehtävä turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Esiin kaivu on tehtävä yleensä lapiotyönä.

13 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Lähtötilanne kartoitetaan ennen rakennustöiden aloittamista. Taulukko 1. Lähtötilanteen mittaus. Määritys Määritysmenetelmä Näytteenottotiheys tai määrä sijainti ja korkeusasema takymetri, tarkkuus GPS 5 x 5 m:n ruutuun ja taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat, ojat) 5 m:n pistevälein Nykyisen reunarakenteen routasuojauskerros poistetaan rakenteiden liitoskohdassa pohjarakenteen tiiviskerroksen suojakerrokseen saakka. Poistaminen tulee tehdä siten, ettei tiivistyskerroksen muovikalvo rikkoonnu. Loppukaivu on tehtävä lapiolla. Rakenteisiin, maaston muotoiluun ja kasvualustaksi kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan > 1 km etäisyydelle rakennusalueesta POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan Kaasunkeräys- ja jakoputket Putkina käytetään julkaisun Salaojaputket, laatuvaatimukset mukaisia, PE110/95-SN8 salaojaputkia. Putkien ympärille asennetaan suodatinkangas (N3) erottamaan kaasunkäsittelyrakenne muusta rakenteesta. Keräysputket asennetaan huokoiseen kaasunkeräyskerrokseen. Jakoputket asennetaan pintakerroksen ja kompostointiauman väliseen rajapintaan. Putkia asennetaan kaivoon yhteensä 4 kpl ja jakoputkia 2 kpl. Putkien päitä ei tulpata. Kaikki putket liitetään tiiviisti kaasunkeräyskaivoon. Itäreunalla oleviin nykyisiin kaasunpoistokaivoihin asennetaan kaasunjakoputket samalla periaatteella kuin uuteen kaivoon. Kaivojen päät tulpataan tiiviisti Kaasunpoistokaivot Kaasunpoistokaivo tehdään suunnitelmapiirustusten mukaiseen paikkaan detaljipiirustuksen mukaisesti tiivistyskerroksen läpäisevällä pohjasta avoimella ja yläosasta tiiviillä betoni/muovikaivolla. Kaivo perustetaan 500 mm #18 75 murskearinalle ja jätetään tyhjäksi. Kaivoon liitetään tiivisti kohdan 1431 mukainen 110/95 PEH salaojaputkisto. Kaasunjakoputkien päälle levitetään 1 m kompostia kaasun käsittelyä varten Jätetäytön luiskan alaosan kuivatusrakenne Jätetäytön luiskan juureen rakennetaan kuivatusrakenne varmistamaan, ettei pintarakenteeseen kohdistu vesipainetta luiskan alaosassa. Tilaajan valvoja määrittelee työn alussa rakenteen tarpeellisuuden täytön laadun perusteella. Kuivatusrakenteen materiaalina käytetään tilaajan hyvin vettä johtavia uusiomateriaaleja. Rakenteen pinnan rakeisuusvaatimusten osalta noudatetaan kohtaa

14 Avo-ojat ja uomat Pintavesien johtamiseksi kenttäalueen reunaan muotoillaan ojapainanne, jonka leveys on vähintään 1,0 m ja syvyys 0,2 m. Painanteen pohja purkupisteeseen saakka eroosiosuojataan # 0 55 kalliomurskeella. Eroosioherkissä kohdissa, rakennuttajan kanssa erikseen sovittaessa, verhoillaan ojan pohja karkealla kiviaineksella, joka erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla. Verhous ulotetaan noin 0,5 m korkeudelle ojan luiskaan Rummut Asemapiirustuksessa esitettyyn kohtaan asennetaan rumpu 315-PEH SN8. Työ tehdään InfraRYL 2010 kohdan 1434 mukaisesti MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Täyttöalueen muotoilu toteutetaan täyttöalueelta leikattavilla massoilla, alueelle ei tuoda lisämassoja. Tiivistyskerroksen alapuolella hyödynnetään rakennuttajan toimittama lasimurske työmaan liikkumisen parantamiseksi Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Nykyisen täytön ylikorkeaksi tehtyjä alueita leikataan ja massat siirretään alueille, missä on massavajausta siten, että kaltevuusvaatimukset täyttyvät. Leikkaus tehdään siten, että se tasattuna ja tiivistettynä on tasaussuunnitelman mukainen, tiivistyksessä sovelletaan InfraRYL taulukkoa 18110:T3. Leikatun ja tiivistetyn täytön yläpinnan vaatimukset on esitetty kohdassa 21630, tarvittaessa rakennetaan esipeittokerros. Täytön reuna-alueilla poistetaan routasuojauskerros reunarakenteen päältä. Leikkaus on suoritettava varoen ja loppu käsin kaivamalla siten, ettei rakennettu pohjarakenteen tiivistyskalvo vaurioidu. Täytön luiskan juuren kuivatusrakenteiden osalta noudatetaan kohtaa Jyrätien rengasrouherakenne kaivetaan nykyiseen huoltotien rakenteeseen. Veden poistuminen rakenteesta varmistetaan 50 metrin välein tehtävillä veden johtamisaukoilla. Kuivatusrakenteiden kaivannoissa ja muissakin yli 2 m syvissä kaivannoissa tarkistetaan suurin mahdollinen kaivusyvyys ja luiskan kaltevuus tapauksittain paikallisten olosuhteiden mukaan. Työnaikainen luiska on suunniteltava maan laadun mukaan siten, että luiskan vakavuus on riittävä. Tukemattoman, lyhytaikaisen kaivannon teossa sovelletaan karkearakeisissa sekä moreenimaalajeissa InfraRYL taulukkoa 16200:T1 ja koheesiomaalajeissa taulukkoa 16200:T2. Mikäli kaivantoa ei voida tehdä luiskaamalla, kaivanto tuetaan kohdan mukaisesti. Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon vaarantaen työturvallisuutta. Ne eivät myöskään saa estää putkiasennuksessa tarvittavien työkoneiden pääsyä kaivannon vierelle. Kaivumaat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille tarkoitetulle alueelle. Kaivanto pidetään työn aikana niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti tehdä ja että pohjamaa pysyy mahdollisimman häiriintymättömänä maanvaraisten rakenteiden kohdilla. Kaivannon sijainnin toteamiseksi kaivannon taiteviivat (luiskien ylä- ja alataitteet) tarkemitataan 5 m:n välein.

15 Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Kaivanto on tuettava, jos luiskatulle kaivannolle ei ole tilaa. Kaivannon seinämien tuenta voidaan tehdä kaivantoelementeillä, urakoitsijan on laadittava tuennasta suunnitelma ennen sen rakentamista. Elementtien tulee liittyä tiiviisti kaivannon seinämää vasten. Tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty kuvassa 16300:K2. Mikäli kaivannon seinämien tukeminen ei riitä tai on olemassa kaivannon sortumisvaara, on urakoitsijan otettava yhteyttä tilaajan valvojaan kaivantosuunnitelman laatimiseksi, VNa 205/09. Kaivannon tukirakenteiden purkaminen tehdään siten, että niistä ei aiheudu työn aikana maan haitallista liikkumista kaivannon ympäristössä tai rakennetussa kaivannossa eikä rakenteiden tai johtojen siirtymistä. Kaikki tukirakenteet poistetaan kaivannosta, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole toisin esitetty. Kaivannon työnaikainen kuivanapito tehdään InfraRYL mukaisesti. Kaivannot pidetään työn aikana niin kuivina, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja ettei täyttö löyhdy tai häiriinny. Normaali kaivannon kuivanapito kuuluu urakkaan, suotovesi johdetaan suotoveden keräysjärjestelmään, suotovettä ei saa johtaa maastoon PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Maapenkereet Maapenkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Täyttöalueen pengerrykseen käytetään täytöstä leikattavia massoja tai ylijäämä maita. Pengermateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä eikä jäätyneitä maakokkareita tai muita materiaaleja. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus valitaan materiaalin ja tiivistyskaluston perusteella noudattaen InfraRYL taulukon 18110:T3 jyräysmääriä. (LIITE 1) Pengerryksen yläosassa (noin metri) on varauduttava poistamaan ylisuuret kivet ennen materiaalin sijoittamista penkereeseen. Materiaali ei saa sisältää lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus. Penkereen yläpinnan vaatimukset on esitetty kohdassa 21630, tarvittaessa rakennetaan esipeittokerros PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Nykyinen huoltotie siirretään piirustuksen mukaisesti. Nykyisen huoltotien paikalle rakennetaan kaatopaikkajyrälle ajotie ja sen viereen länsipuolelle rakennetaan uusi huoltotie. Huoltotie ja jyrätie rakennetaan molemmat 4 m:n levyisinä. Jyrätiestä kaivettu maa-aines käytetään huoltotien pengerryksiin ja loput läjitetään jätekeskuksen alueelle rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

16 15 Työmaatiet Urakoitsijan tulee tehdä tarvitsemansa työmaatiet, teiden rakentamisessa voidaan käyttää rakennuttajan osoittamia, rakenteista ylijääviä pintakerrosmateriaaleja, mutta työsuorituksesta ei suoriteta erillistä korvausta. Työmaateiden rakentamisessa ja kerrospaksuuksissa tulee huomioida salaojamaton päällä vaadittavat suojakerrospaksuudet. Työmaatiet eivät saa aiheuttaa painumia täyttöön ja pintarakenteisiin Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan Suodatinkankaat Suodatinkangas asennetaan tarvittaessa materiaaleja erottamaan, mikäli suodatinehdot eivät toteudu päällekkäisissä kerroksissa (d20 yläp.krs / d20 alap.krs 40). Suodatinkankaan kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä työvaiheen alussa. Suodatinkangas limitetään 0,5 m. Suodatinkangas on suojattava työmaaliikenteeltä, suojakerroksen paksuus on vähintään 0,3 m Kantavat kerrokset Kentän kantava kerros tehdään suunnitelmapiirustusten mukaisesti tilaajan hankkimasta betonimurskeesta. Rakenteen paksuus on huoltotiellä h 500 mm ja kenttäalueella h 900 mm. Laadunvalvontakokeet tehdään InfraRYL mukaisesti Päällysteet ja pintarakenteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset Sitomattomat kulutuskerrokset Huoltotien ja kenttäalueen kulutuskerros tehdään kalliomurskeesta #0 32 mm 100 mm paksuisena Pintarakenteet Pintarakenteen tiivistyskerros toteutetaan bentoniittimatolla. Kuivatuskerros toteutetaan salaojamatolla tai rengasrouheella. Stabiliteettilaskelma Urakoitsijan tulee esittää ennen työn aloittamista laskelma rakenteen stabiliteetista luiskassa. Laskelma tulee olla tehtynä käytettävien bentoniittimaton ja salaojamaton laboratoriossa määritetyillä arvoilla ja kohteen laskenta-arvoilla, taulukko 2. Mikäli stabiliteetti ei ole riittävä, tulee toimittajan mitoittaa kohteeseen soveltuva lujiteverkko esittämillään materiaaleilla ja esittää lujiteverkon ankkurointiohjeet.

17 16 Taulukko 2. Stabiliteettilaskelman laskenta-arvot. Parametri Laskenta-arvo Mitoituskuorma 20 kpa Kohteen kaltevuudet luiskan kaltevuus 1:3 / 52 m alapuolinen materiaali yläpuolinen materiaali tasattu ja tiivistetty täyttö kivennäismaa, jonka max raekoko on 64 mm kokonaisvarmuuskerroin toimittajan tulee esittää laskelmassa käytetyt kertoimet vähennyskertoimet toimittajan tulee esittää laskelmassa käytetyt kertoimet Koerakenne Levitystyö on aloitettava luiskaan tehtävällä koerakenteella, jonka leveys on 3 rullan leveyttä ja pituus koko luiskan pituus. Koerakenteen tulee sisältää kaikki pintarakennekerrokset valmiina ankkurointeineen; tarvittaessa esipeittokerros, bentoniittimatto, salaojamatto, tarvittaessa lujiteverkko, pintakerroksen alaosa ja pintakerroksen yläosa. Koerakenteen rakentamisen ajankohdasta on ilmoitettava vähintään kolme työpäivää aikaisemmin tilaajalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle. Urakoitsija tarkentaa tekemäänsä laadunvalvontasuunnitelmaa koerakenteen perusteella ja raportoi koerakenteen tulokset osana laadunvalvontaraporttia Esipeitto/-kaasunkeräyskerros Kerroksen materiaalina käytetään piirustuksessa _6 esitettyjä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja materiaaleja. Tiivistetty yläpinta on muodoltaan ja korkeusasemaltaan suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Pinta ei saa olla suunnitelma-asiakirjojen mukaisen korkeuden yläpuolella eikä siihen saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Kerroksen yläosan soveltua bentoniittimaton asennusalustaksi ja siitä on poistettava terävät kivet ym. vahingollinen aines. Betonimurskeesta on seulottava hienoaines pois lujittumisen estämiseksi. Mikäli esipeitto-/kaasunkeräyskerroksen materiaalin on mahdollista sekoittua alapuoliseen kerrokseen (suodatinehdot eivät täyty), asennetaan kaasunkeräyskerroksen alapuolelle kuitukangas N3. Kuitukankaan rakentamisesta on sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa. Kaasunkeräyskerros kaasunkeräysputkistojen kohdalla tehdään huokoisesta maa-aineksesta. Tiivistetty yläpinta on muodoltaan ja korkeusasemaltaan suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Pinta ei saa olla suunnitelma-asiakirjojen mukaisen korkeuden yläpuolella eikä siihen saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Kerroksen yläosan on sovelluttava bentoniittimaton asennusalustaksi ja siitä on poistettava terävät kivet ym. vahingollinen aines. Taulukko 3. Kaasunkeräyskerroksen mittavaatimukset Määritys Määritysmenetelmä Laatuvaatimus kerrospaksuus, sijainti ja taso kaltevuus materiaali koekuopat takymetri, tarkkuus GPS rakeisuusmääritys 300 mm +50 mm/-0 mm max 1:3 kivennäismaa hienoainespitoisuus <10% Määritystiheys tai - määrä 1 kpl / 400 m 2 kerroksittain 5 x 5 m ruutuun ja taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat, ojat jne.) 5 m:n pistevälein 2 kpl

18 17 maksimiraekoko luonnonkiviaineksella 31 mm ja murskeella 16 mm tasaisuus 4 m:n oikolauta ja silmämääräinen arvio ± 50 mm, ei vettä kerääviä painanteita laadunvalvojan osoittamasta paikasta tiiveys työtapatarkkailu, yliajokerrat ja konekalusto InfraRYL taulukon 18110:T3 mukaan Bentoniittimatto Tiivistyskerros toteutetaan molemminpuolisella kuitukankaalla varustetulla laatuvaatimukset täyttävällä bentoniittimatolla. Laatuvaatimusten mukainen bentoniittimatto täyttää Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008, Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito-julkaisun vaatimukset sekä VnP:n vastaavuusvaatimus tiivisrakenteen perusratkaisuun. Matto ankkuroidaan täyttöalueen jatkoskohdissa piirustuksen mukaisesti. Bentoniittimatosta on annettava tarjousvaiheessa ja työn aikana testitiheyden mukaisesti bentoniittimattojen tiedot, taulukko 4. Urakoitsija sitoutuu käyttämään työssä tarjouksessa ilmoittamiaan ja rakennuttajan hyväksymiä bentoniittimattoja. Rakennuttajan urakkaneuvottelussa hyväksymiä mattotyyppejä ei voi enää rakennusvaiheessa vaihtaa. Taulukko 4. Bentoniittimaton laatuvaatimukset Tutkittava ominaisuus Määritysmenetelmä Laatuvaatimus Testitiheys bentoniittimaton valmistaja ja mattotyyppi laatutodistus ilmoitettava 1 kpl / toimituserä bentoniitin määrä ASTM 5993 / Infra: EN 14196, laatutodistus > 4000 g/m 2 (0- %:n kosteus) 1 kpl / 5000 m 2 vedenläpäisevyys ASTM D5887, laatutodistus k 5,0 * m/s 1 kpl / m 2 läpäisevä vesimäärä (flux) vedenpidätyskyky nestehukka (fluid loss) montmorilloniittipitoisuus bentoniitin laatu ja alkuperä ASTM D5887, laatutodistus k < 5 * 10-9 m 3 /m 2 /s 1 kpl / m 2 ASTM D5891, laatutodistus < 18 ml 1 kpl / m 2 XRD, laatutodistus noin 80 % 1 kpl / toimituserä metyleenisini, VDG P 69 laatutodistus 300 mg/g 1 kpl / m 2 luonnon natriumbentoniitti, ei saa sisältää paisumista laatutodistus lisääviä tai 1 kpl / toimituserä vedenläpäisevyyttä pienentäviä lisäaineita bentoniitin kationinvaihtokyky ISO meq / 100 g 1 kpl / toimituserä kalsiumpitoisuus ISO < 5 % 1 kpl / toimituserä paisumisindeksi ASTM D 5890 laatutodistus 24 ml / 2g 1 kpl / 5000 m 2 veden adsorptio vetolujuus ja vastaava murtovenymä DIN 18132, 24 h, laatutodistus ISO 10319, laatutodistus 600 % 1 kpl / 50 t 10 kn/m molempiin suuntiin 1 kpl / 5000 m 2 venymä 5 %

19 18 repimis- tai kuorintalujuus ISO 10319, Peel-testi lujuusvaatimus 60 N / 10 cm 1 kpl / 5000 m 2 yläpuolinen kangas EN 965 / EN ISO 9864, laatutodistus neulasidottu 200 g/m 2 / 1 kpl / 5000 m 2 alapuolinen kangas EN 965 / EN ISO 9864 laatutodistus kudottu kangas, 100 g/m 2 / 1 kpl / 5000 m 2 sisäinen leikkauslujuus valmistajan laskelma riittävä laskentaarvoilla 1 kpl rullan leveys ja pituus laatutodistus lev 4 m ja pituus 40 m 1 kpl / rulla Bentoniittimaton asennus Bentoniittimatto asennetaan ja säilytetään työmaalla materiaalitoimittajan ohjeita noudattaen. Urakoitsija esittää ennen rakentamista bentoniittimattojen levityssuunnitelman rakennuttajan ja ulkopuolisen laadunvalvojan hyväksyttäväksi. Luiskiin tehtävien poikkisuuntaisten saumojen määrä on minimoitava, levitys on aloitettava aina täydellä rullalla. Bentoniittimattorullat välivarastoidaan kuivalle tasaiselle alustalle irti maasta tuuletuksesta huolehtien ja kastuminen estäen. Bentoniittimattorullia ei saa vetää maata pitkin, nostaa ilman sisäputkia, pudottaa, eikä välivarastoida paikoilla, jotka eivät täytä varastointipaikan vaatimuksia. Virheellinen käsittely, varastointi yms. aiheuttaa rullien poiston työmaalta ja kaikista kustannuksista vastaa urakoitsija. Bentoniittimatto levitetään tasatun ja tiivistetyn alusrakenteen päälle, levityssuunta luiskassa alhaalta ylöspäin. Levitys tehdään suoraan rullalta sen läpi ulottuvan puomin avulla ja sivulta niin ettei levityskalusto aiheuta painaumia tasattuun alustaan. Mattoa ei saa venyttää, vetää tai jättää poimuille. Poimut ja vekit on oikaistava tai leikattava auki ja paikattava uudella bentoniittimattokaistaleella ja saumattava bentoniittijauheella. Bentoniittimatto saumataan limittämällä, limityspituuden ja -leveyden tulee olla vähintään 500 mm. Limitettävien pintojen tulee olla tasaiset ja puhtaat eikä niissä saa olla poimuja. Luiskassa poikkisaumojen pysyvyys varmistetaan kuumentamalla. Pitkittäiseen limityssaumaan lisätään tasaisesti koko sauman pituudelle 0,5 kg/m bentoniittijauhetta, poikittaiseen vähintään 0,8 kg/m. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mattoa, jonka reunakaista on bentoniitilla kyllästetty, vähintään 0,8 kg/m². Sauman tulee vastata tiiveydeltään muun maton tiiveyttä. Kaikki maton vauriot, reiät, repeämät ja kastuneet alueet tulee paikata asentamalla päälle uusi bentoniittimatto, joka ulottuu 0,5 m vauriokohdan ulkopuolelle. Mattoa asennetaan vain määrä, joka voidaan työvuoron loputtua peittää, mattoa ei saa jättää suojaamatta yön yli. Bentoniittimatto tulee peittää salaojamatolla ja vähintään 30 cm maakerroksella 24 tunnin sisällä asennuksesta. Peittämätön matto suojataan sateelta ja valuvalta vedeltä. Bentoniittimaton päällä liikkumista tulee välttää. Työkoneilla maton päällä liikkuminen ja tarvikkeiden varastointi on ehdottomasti kielletty. Urakoitsijan tulee käyttää sellaista työtapaa, että rakenteen työnaikainen stabiliteetti säilyy Tiivisterakenteen läpiviennit Kaikkien tiivistysrakenteen läpäisevien rakenteiden (kaivot) tiiveys varmistetaan läpivientirakenteella. Läpimenevän rakenteen ympärille kiinnitetään bentoniittimatto. Läpiviennin kohdalle tiivistyskerroksen päälle asennetaan bentoniittimatto, joka ulottuu noin 0,5 m kaivon ympärille ja kiinnitetään pannoilla kaivoon kiinni. Kaikki saumat tiivistetään bentoniittijauheella.

20 Kuivatuskerros Kuivatuskerros voidaan toteuttaa tilaajan rengasrouheella tai vaihtoehtoisesti urakoitsijan hankkimalla salaojamatolla Rengasrouhe Rengaskierrätys Oy:n ohjeiden mukaan on rengasrouhepenkereen painuminen kpa kuormalla luokkaa %, mikä on otettava huomioon kerrospaksuuden mitoituksessa. InfraRyl:n mukaan, rengasrouheen (RR1 ja RR2) vedenläpäisevyys on 1x x10-1 m/s. Rengasrouheen rajallinen muodonmuutos ei aiheuta ongelmia vedenjohtokyvyn kannalta. Kuivatuskerroksen kokonaispaksuus on rengasrouheesta toteutettuna vähintään 600 mm. Alituksia ei hyväksytä. Kerrospaksuuden ylitys saa olla enintään 50 mm. Kaltevuuksien tulee olla 1:3 1:20. Tilaajan hankkima rengasrouheen palakoko on enintään 300 mm (RR 300) Salaojamatto Kuivatuskerroksen tulee vedenläpäisevyydeltään vastata 0,5 m kerrosta, jonka vedenläpäisevyyden k-arvo on vähintään 1 x 10-3 m/s. Kerros rakennetaan vedenläpäisevyysvaatimukset täyttävästä salaojamatosta. Liitteessä 1 on esitetty salaojamaton mitoituslaskelma. Mikäli urakoitsija käyttää Liite 1:n valmistajan (Kaitos Oy) salaojamaton, alla oleva vaatimus mitoituslaskelmista tarjousvaiheessa ei vaadita. Salaojamaton kuivatuskapasiteetista ja pitkäaikaiskestävyydestä tulee tarjousvaiheessa esittää laskelma, mitoituskuorman laskenta-arvot ovat muuten samat kuin taulukossa 2. Pitkäaikainen paksuus (hiipuma) tulee määrittää joko SIM- (stepped isothermal method) tai TTSmenetelmällä (time-temperature superposition). Laskelmilla on osoitettava, että salaojamaton kuivatuskapasiteetti on riittävä ottaen huomioon maksimipintakuorma ja luiskakaltevuudet sekä vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät kuten paksuuden pieneneminen, kemiallinen ja biologinen tukkeutuminen sekä kankaiden tunkeutuminen ytimeen. Laskelmissa on esitettävä käytetyt varmuuskertoimet. Salaojamattona käytetään kaatopaikkarakentamiseen tarkoitettua geokomposiittia, jossa suodatinkankaiden väliin on termisesti sidottu vettä johtava ydin. Urakoitsijan tulee ilmoittaa tarjousvaiheessa ja työn aikana testitiheyden mukaisesti salaojamaton laatuvaatimukset, taulukko 5. Urakoitsija sitoutuu käyttämään tarjouksessa ilmoittamiaan ja rakennuttajan hyväksymiä salaojamattoja. Rakennuttajan urakkaneuvottelussa hyväksymiä mattotyyppejä ei voi enää rakennusvaiheessa vaihtaa. Taulukko 5. Salaojamaton laatuvaatimukset Tutkittava ominaisuus salaojamaton valmistaja ja tyyppi Määritysmenetelmä Laatuvaatimus Testitiheys laatutodistus ilmoitettava 1 kpl / valmistuserä ytimen paksuus, laatutodistus ilmoitettava 1 kpl / 5000 m 2 geomatto (geomat) tai ytimen rakenne ja materiaali laatutodistus vähintään kaksikerroksinen geoverkko (geonet) tai vastaava muu rakenne 1 kpl / valmistuserä

21 20 kuivatuskapasiteetti vedenjohtokyky ja pitkäaikainen paksuus (hiipuma) suodatinkankaiden merkitsevä aukkokoko yläpuolinen suodatinkangas alapuolinen suodatinkangas Tulee vastata vähintään SIM (stepped isothermal mineraalisen method) tai TTSmenetelmillä (time- kuivatuskerroksen (0,3 m / k 10-3 m/s) kuivatuskapasiteettia laskentatemperature superpositionarvoilla 1 kpl EN ISO O90 (AOS) > 0,08 mm 1 kpl / 5000 m 2 neulasidottu 120 g/m 2, EN ISO 9864, laatutodistus termisesti sidottu ytimeen 1 kpl / 5000 m 2 neulasidottu 120 g/m 2, EN ISO 9864, laatutodistus termisesti sidottu ytimeen 1 kpl / 5000 m 2 sisäinen leikkauslujuus valmistajan laskelma riittävä laskenta-arvoilla 1 kpl rullan leveys ja pituus laatutodistus lev 4 m ja pituus 40 m 1 kpl / rulla Salaojamaton asentaminen Matto asennetaan ja varastoidaan työmaalla materiaalitoimittajan ohjeita noudattaen. Urakoitsija esittää ennen rakentamista salaojamattojen levityssuunnitelman rakennuttajan ja ulkopuolisen laadunvalvojan hyväksyttäväksi. Luiskissa matto levitetään suoraan rullalta luiskan virtaussuunnan mukaan alhaalta ylöspäin. Luiskissa jatkokset on minimoitava ja sallittua on käyttää vain täysimittaisia salaojakaistaleita. Jatkoskohdissa noudatetaan valmistajan ohjeita. Vierekkäisten mattojen poikittaisliitokset eivät saa osua kohdakkain. Rullat varastoidaan tasaisella alustalla lialta, kosteudelta ja tuulelta suojattuna. Rullia voidaan varastoida pinoissa enintään viidessä kerroksessa. Rullat voidaan purkaa ja siirtää käyttäen normaalia työmaakalustoa ja nostoliinoja. Rullia UV-valolta ja kosteudelta suojaavan PE-muovin saa poistaa vasta asennustyön alkaessa. Salaojamaton ytimet on liitettävä yhteen valmistajan ohjeiden mukaisesti ja mahdollisten aukkojen kohdalle on levitettävä lisäkaista. Viereisten rullien kankaat limitetään toisiinsa siten, että kangas ulottuu liitoksen yli. Mattojen ytimet sidotaan toisiinsa nippusiteillä tai suodatinkankaat kiinnitetään toisiinsa termisesti liikkumisen estämiseksi. Kaikki salaojamaton saumat tulee dokumentoida valokuvin ennen niiden peittämistä. Mikäli työmaalla havaitaan epäjatkuvia salaojamattorakenteita, on kaikki tällaiset saumat avattava ja korjattava. Kaikki maton vauriot, reiät ja repeämät tulee paikata maton valmistajan ohjeiden mukaisesti. Levityksen jälkeen tulee huolehtia mattojen painotuksesta tuulta vastaan hitsaamalla tai lisäämällä mattojen päälle suojahiekkaa. Maton päällä liikkumista tulee välttää. Työkoneilla maton päällä liikkuminen ja materiaalien varastointi on ehdottomasti kielletty. Maton päällä tulee olla vähintään 50 cm täyttömateriaalia, jolloin maton päällä saa liikkua pienen pintapaineen omaavilla koneilla (puskutraktori tai telakaivukone). Kuorma-autolla saa liikkua vasta suojakerroksen ollessa vähintään 1 m paksu Pintakerros Pintakerros suojaa alapuolisia rakenteita kuivumiselta ja jäätymiseltä sekä toimii vesivarastona. kerros tehdään vähintään 1 m paksuisena ja kahtena eri kerroksena. Kerrosten paksuus voi vaihdella annetuissa rajoissa käytettävissä olevien materiaalien mukaan, kuitenkin niin, että kerrospaksuudet ovat samoja koko alueella. Pintakerroksen alaosa toimii suojakerroksena ja tukkeutumista estävänä kerroksena salaoja- ja bentoniittimatolle. Pintakerroksen yläosa toimii kasvukerroksena.

22 Pintakerroksen alaosa Pintakerroksen alaosan materiaali ei saa sisältää tukkeutumista aiheuttavia määriä hienoainesta, orgaanista ainesta tai muita saostumia aiheuttavia aineita, kuten kalsiumia ja magnesiumia. Materiaalin eroosiokestävyys tulee arvioida ennen käyttöä. Kerroksessa voidaan käyttää rakennuttajan osoittamia kaivumaita, materiaali on käsiteltävä siten, että se täyttää kerroksen materiaalivaatimukset. Huoltotien kohdalla kerroksen yläosaan asennetaan lujiteverkko, ja materiaalivaatimuksia tarkistetaan verkon toimittajan ohjeiden mukaan. Kerroksen vaatimukset on esitetty taulukossa 6. Luiskan juuressa pintakerroksen alaosan sijaan rakennetaan eroosiosuojaus murskeesta #4 64 mm M tai Sr noin 5 m alareunasta ylöspäin piirustuksen mukaisesti. Taulukko 6. Pintakerroksen alaosan laatuvaatimukset. Määritys Määritysmenetelmä Laatuvaatimus Näytteenottotiheys tai - määrä kerrospaksuus koekuopat 300 mm +100 mm/-0 mm 1 kpl / 500 m 2 kaltevuus takymetri, tarkkuus GPS max 1:3 luiskissa 5 x 5 m ruutuun ja taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat, ojat jne) 5 m:n pistevälein materiaali rakeisuusmääritys M, Sr, karkea Hk tai Mr max raekoko 64 mm hienoainespitoisuus 0,063 mm < 10% eroosiokestävää 2 kpl tasaisuus silmämääräinen arvio tasainen, ei vettä kerääviä painanteita soveltaen InfraRYL tau- tiiveys työtapatarkkailu lukkoa 18110:T3, huom suojakerrokset Kerroksen materiaali levitetään kaivinkoneella varovaisuutta noudattaen. Luiskissa rakenne tehdään kasvattamalla sitä alhaalta ylöspäin KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvukerros Pintakerroksen yläosaan rakennetaan kasvukerros humuspitoisista maista. Kasvukerroksen tulee olla eroosionkestävää. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan.

23 22 Taulukko 7. Pintakerroksen yläosan laatuvaatimukset. Määritys Määritysmenetelmä Laatuvaatimus Näytteenottotiheys tai kerrospaksuus koekuopat 500 mm +100 mm/-0 mm -määrä 1 kpl / 1000 m 2 materiaali todistus materiaalin ottopaikasta rakeisuusmääritys kasvualustaksi kelpaava, hienoainespitoisuus 0,063 mm < 10% eroosiokestävää tasaisuus silmämääräinen arvio tasainen, ei vettä kerääviä painanteita tiiveys työtapatarkkailu kolme yliajokertaa koneella kaltevuus takymetri, tarkkuus GPS max 1:3 5 x 5 m ruutuun, taiteviivat 5 m:n välein (luiskien ala- ja yläreunat, ojat jne.) 2 kpl Nurmi- ja niittyverhoukset Suunnitelmassa esitetyt nurmikylvöalueet nurmetetaan tiehallinnon luokituksen maisemanurmi 2 siemenseoksella, 0,5 kg/a. Rakennuttaja hoitaa kustannuksellaan alueen nurmetuksen tämän urakan vastaanoton jälkeen. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset Viimeistelytyöt Urakoitsija huolehtii rakennusjätteiden poiskuljettamisesta. Rakennetun pintarakenteen ja käytössä olevan pintarakenteen välinen raja merkitään noin 2 m korkeilla kestopuupaaluilla 50 m:n välein. Paalujen päät maalataan huomiovärillä ja niiden tulee olla 1,5m maanpinnan yläpuolella.

24 23 LIITE 1.