KYMENLAAKSON JÄTE OY KELTAKANKAAN JÄTEKESKUS TAVANOMAISEN JÄTTEEN KAATOPAIKAN LAAJENNUKSEN POHJARAKENNEURAKKA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kymenlaakson Jäte Oy Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä KYMENLAAKSON JÄTE OY KELTAKANKAAN JÄTEKESKUS TAVANOMAISEN JÄTTEEN KAATOPAIKAN LAAJENNUKSEN POHJARAKENNEURAKKA

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus TSa Tsi JHu Työselostus

3 2 SISÄLTÖ 1. Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushankkeen kuvaus Työstä vastaavat osapuolet 4 2. Yleistä Noudatettavat ohjeet ja määräykset Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Pohjarakenteen katselmukset Työmaan huolto Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Varastot ja varastoalueet Yleisen liikenteen hoito 6 3. Maastotutkimukset Suunnitelmamittaukset ja pohjatutkimukset Työmaamittaukset 7 4. Laadunvalvonta Laadunvarmistus Materiaalin laadunvalvonta Tiivistämistyön valvonta Urakoitsijan laadunvalvonta Ulkopuolinen laadunvalvonta Tarkepiirustukset ja digikuvaus Loppuraportti Maa-, pohja- ja kalliorakenteet Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Pohjarakenteet Tiivistysrakenteet Mineraalinen tiivistyskerros Mineraalisen tiivistyskerroksen ennakkokokeet Mineraalisen tiivisteen koekentän laadunvalvonta Mineraalisen tiivisteen työnaikainen laadunvalvonta Keinotekoinen eriste (geomembraani) Geomembraanin asentaja Geomembraanin asennus Laadunvalvonta Mittaukset ja kokeet Geomembraanin suojakerros Kuivatusrakenteet Pohjarakenteen kuivatuskerros Kerroksen rakentaminen Salaojat ja louhesalaojat Salaojan kaivot ja tarkastusputket Avo-ojat ja uomat Rummut Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Kallioavoleikkaukset 19

4 Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Penkereet, maapadot ja täytöt Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt päällysrakenteet Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Sitomattomat kulutuskerrokset Erityisrakenteet Tiivisterakenteen läpiviennit Kaivon perustaminen tiivisterakenteen päälle Pohjarakenteen liitos vanhaan pohjarakenteeseen Routasuojauskerrokset Järjestelmät Suotovesiviemärit Putket Kaivot Rakentaminen 23 TYÖN LUOVUTUS 24

5 4 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Rakennushankkeen kuvaus Rakennuskohteena on Kymenlaakson Jäte Oy:n Keltakankaan jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikka-alueen laajennuksen pohjarakenneurakan rakennustyöt tarjouspyyntöasiakirjojen osoittamassa laajuudessa. Kaatopaikka sijaitsee Kouvolan Keltakankaalla. Urakka käsittää suunnitelmien mukaisesti rakentamisen täysin valmiiseen ja viimeisteltyyn kuntoon. Urakka toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että pohjarakenteen alapuolinen louhesalaoja, uudet viemärilinjat ja maapenger tehdään ensin vuonna 2017 ja varsinainen pohjarakenne tiivistyskerroksesta alkaen ja huoltotie valmiiksi vuonna Työstä vastaavat osapuolet Rakennuttaja ja tilaaja: Kymenlaakson Jäte Oy Postiosoite Ekokaari 50, Keltakangas Rakennuttajan yhteyshenkilö hallinto- ja sopimusasioissa: toimitusjohtaja Kari Martikainen Puhelin Sähköposti Rakennuttajan yhteyshenkilö urakkaa koskevissa teknisissä asioissa: laitospäällikkö Aki Koivula Puhelin Sähköposti Rakennuttaja nimeää tilaajan valvojan ennen urakan aloittamista. Ulkopuolinen laadunvalvoja: Rakennuttaja nimeää ulkopuolisen laadunvalvojan ennen urakan aloittamista ja vastaa ulkopuolisen laadunvalvonnan kustannuksista. Suunnittelija: Ramboll Finland Oy Yhteyshenkilö : Postiosoite Sähköposti Ylistönmäentie 26, Jyväskylä etunimi.sukunimi@ramboll.fi ryhmäpäällikkö Toni Salonen Puhelin Sähköposti toni.salonen@ramboll.fi

6 5 2. YLEISTÄ 2.1 Noudatettavat ohjeet ja määräykset Rakennustöissä noudatetaan lupaviranomaisen asettamia lupaehtoja ja muita määräyksiä ja työsuojeluviranomaisten määräyksiä, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet ja InfraRYL 2006, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Lisäksi rakennustöissä noudatetaan soveltuvin osin ainakin seuraavia normeja ja ohjeita: Lupaviranomaisen asettamat lupaehdot ja muut määräykset Keltakankaan jätekeskusalueella liikkumista ja alueella toimimista koskevat määräykset ja ohjeet Työsuojeluviranomaisten määräykset Räjäytystyötä koskevat lait, asetukset ja annetut ohjeet Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas nro 36 Kaatopaikkojen tiivistysrakenteet RIL : Pohjarakennusohjeet RIL , Kaivanto-ohje Kapeat kaivannot, Työsuojeluhallitus Materiaalitoimittajien ohjeet asennuksesta ja käsittelystä RIL Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet RIL : Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet SFS 7033 Betoniputkilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot ja SFS 7035 Betonirenkailta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Materiaalitoimittajien antamat materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet sekä määräykset Urakka-asiakirjoissa voidaan määritellä noudatettavaksi muitakin työselostuksia, ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä rakennuttajaan. Rakennustyössä noudatetaan rakennuttajan antamia työtä koskevia ohjeita ja määräyksiä. 2.2 Katselmukset Rakennustyön aikana suoritetaan ao. katselmukset. Katselmuksien pidosta ja ajankohdasta on sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa ja niistä laaditaan pöytäkirja. Mikäli katselmuksissa havaitaan puutteita, on ne korjattava ennen seuraavan työvaiheen aloittamista tai loppukatselmuksen osalta ennen vastaanottotarkastusta. Katselmuksiin osallistuvat ainakin: Rakennuttajan edustaja Pääurakoitsijan edustaja Ulkopuolinen laadunvalvoja Turvallisuuskoordinaattori Suunnittelija (tarvittaessa) Alku- ja loppukatselmus Ennen rakentamisen aloittamista pidetään alkukatselmus. Katselmuksen tarkoituksena on todeta mm alueen nykytilanne, pohjamaan laatu, rakennetut reunarakenteet ja muut rakentamistyössä varottavat rakenteet sekä sähkölinjat.

7 6 Rakentamisen päätyttyä pidetään loppukatselmus, jossa todetaan toteutettujen rakenteiden suunnitelmanmukaisuus Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Tarkastuksessa todetaan mahdolliset tärinän vaikutuksille alttiit rakenteet ja niiden kunto, olevat vauriot kuvataan tai kirjataan muuten luotettavasti, jotta mahdolliset työn aiheuttamat vauriot voidaan luotettavasti todeta työn jälkeen Pohjarakenteen katselmukset Katselmuksissa todetaan rakennetun kerroksen suunnitelmanmukaisuus ja laadunvarmistuksen tulokset. Seuraavan kerroksen rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin laadunvalvoja ja rakennuttaja ovat hyväksyneet alemman kerroksen rakentamisen. Kerrokset voidaan hyväksyä myös osittain/vaiheittain. Katselmukset pidetään seuraavista kerroksista: Alapuolisten salaojien ja viemärilinjojen katselmus Penkereiden sekä tasatun ja tiivistetyn alusrakenteen katselmus Tiivistyskerroksen katselmus Geosynteettikatselmus Kuivatuskerroksen katselmus Huoltotien katselmus 2.3 Työmaan huolto Työsuoritukseen liittyvät vesi, viemäröinti, puhtaanapito, jätehuolto, sähköt jne. kuuluvat urakoitsijan hankintoihin. Jätevesiä ei saa johtaa maastoon. Rakennuttaja osoittaa liityntäpisteen toimisto- ja sosiaalitilojen sähköistystä varten. Urakoitsija on velvollinen korvaamaan rakennuttajalle käyttämänsä sähkön. Sähkön mittaus ja tai käytön määrä arvioidaan urakkaneuvottelussa. 2.4 Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Päivittäin selvitetään seuraavan työpäivän paikallinen sääennuste. Mikäli on odotettavissa rakennustyötä haittaavaa säätilaa, varaudutaan muuttamaan seuraavan päivän työsuunnitelmaa niiltä osin kuin on tarpeen. Voimakkaan tuulen (> 12 m/s) ja kuivuuden aikana tulee tarvittaessa maa-aineksia kastella liiallisen pölyämisen estämiseksi. Sateen aikana on estettävä tiivistyskerroksen liika vettyminen, joka voi estää materiaalin tiivistämisen vaadittuun tiiveyteen ja vedenläpäisevyyteen. 2.5 Varastot ja varastoalueet Raaka-aineet ja materiaalit varastoidaan työmaan välittömään läheisyyteen rakennuttajan osoittamalle paikalle. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajan ohjeita noudattaen. Käytön jälkeen em. alueet on saatettava alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Tilaajan materiaalit ovat varastoituna Keltakankaan jätekeskuksen alueella. Maksimietäisyys työmaasta on yksi kilometri. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajan ohjeita noudattaen. 2.6 Yleisen liikenteen hoito Urakoitsija vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija tekee liikennejärjestelysuunnitelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla. Rakentamisen aikainen liikenne ei saa haitata viereisen läjitysalueen tai jätekeskuksen muuta toimintaa. Urakoitsija vastaa työkohteen kunnossa ja

8 7 puhtaanapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa suoja-aitaukset ja suojarakenteet InfrRyl 2010 mukaisesti. 3. MAASTOTUTKIMUKSET 3.1 Suunnitelmamittaukset ja pohjatutkimukset Mittaukset ja suunnitelmat ovat ETRS-GK27 koordinaattijärjestelmässä ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Laajennusalue on vanhaa tasolouhittua ja kiilattua kalliopohjaa, joka on tasattu kaatopaikan pohjan laajentamista varten vuonna Suunnittelualueelle ei ole tehty pohjatutkimuksia tasauksen jälkeen. Nykyiseen kaatopaikan viereiseen (itäreunan) tierakenteeseen/reunaojaan rakennettavat vesihuoltolinjat asennetaan osittain rakennettuun tierakenteisiin ja osittain maapohjaan, mikä voi olla myös kalliota. Urakoitsijan tulee havainnoida rakennuspohjaa ja maaperää ja ilmoittaa rakennuttajalle, jos todelliset olosuhteet poikkeavat suunnitelmien tiedoista ja/tai suunnitelmia täytyy muusta syystä tarkentaa. Nykyisen käytössä olevan kaatopaikka-alueen rajaus, pohjarakenteen korkeus ja reunarakenteen sijainti ja korkeus perustuvat vanhoihin suunnitelma-asiakirjoihin ja mittauksiin, ja todelliset sijainnit ja korkeudet on tarkistettava ennen rakentamisen aloittamista. Käytössä olevan kaatopaikan sisäistä vesipintaa tai ympäröivän alueen pohjavedenpintaa ei ole mitattu. Urakoitsijan tulee tarkistaa johtojen, kaivojen ja kaapeleiden sijainnit ennen rakennustöihin ryhtymistä. Olemassa olevia rakenteita ei saa vaurioittaa. 3.2 Työmaamittaukset Urakoitsijalle toimitetaan piirustukset dwg- tai dgn- tiedostoina, joista urakoitsija voi hakea työssä tarvitsemansa koordinaattitiedot maastoon merkitsemistä varten. Liitos vanhaan pohjarakenteeseen tehdään todellisen reunapenkereen sijainnin ja korkeusaseman perusteella suunnitelmassa esitettyjä periaatteita ja kaltevuuksia noudattaen. Mittaukset on tehtävä ja tulokset toimitettava samoissa järjestelmissä kuin suunnitelmat ovat (ETRS-GK27 ja N2000 korkeusjärjestelmässä). Huom! Laajennusalueen tasatun (pengerretyn) ja tiivistetyn alusrakenteen pinta ja tiivistyskerroksen pinnan lopullinen mittaus tulee tehdä takymetrimittauksena. Suunnitelman maastoon merkitseminen Urakoitsija laatii mittaussuunnitelman osana laadunvalvontasuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään mittaustapa, mittauksen lähtöpisteet, koodaus, mittaustiheydet, merkintätavat maastoon, tulosten jakelu ja poikkeamien käsittely. Ennen työn aloittamista urakoitsija merkitsee rakennusalueen maastoon. Maastoon sijoitetaan riittävä määrä paaluja ja korkeusmerkkejä, jotta työn suunnitelmanmukaisuus on mahdollista todeta maastossa. Urakoitsija suorittaa kaikki työn toteuttamisen vaatimat rakenteiden korkeusaseman ja sijainnin mittaustehtävät suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Mitattavat tasot ovat: Lähtötilanne Tasattu ja tiivistetty alusrakenne (reunapenkereineen, taitteet ja reuna taiteviivana) Huom! Lopullinen mittaus tehtävät takymetrimittauksena Tiivistyskerroksen pinta (rakenteen reuna ja taitteet yhtenäisenä taiteviivana) Huom! Lopullinen mittaus tehtävät takymetrimittauksena

9 8 Kuivatuskerroksen pinta (rakenteen reuna ja taitteet yhtenäisenä taiteviivana) Huoltotien pinta Rakennettavat putket ja kaivot Mittaustiheydet ja -vaatimukset on esitetty kunkin työvaiheen kohdalla. Eri rakennekerrosten mittaustulokset on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen seuraavan kerroksen rakentamisen aloittamista, rakennuttajan tarkastukselle varataan kolme työpäivää. Urakoitsija esittää mittaustulokset kartalla siten, että niitä voidaan verrata suunnitelmapiirustuksiin. Lisäksi mittaukset on toimitettava rakennuttajalle dwg-tiedostoina ja mittausdatana. Jokaisen rakennekerroksen piiri mitataan taiteviivana enintään 5 pistevälillä. Ja tulostetaan kartalle yhtenäisenä viivana. 4. LAADUNVALVONTA 4.1 Laadunvarmistus Laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja rakennustyö ovat suunnitelman mukaisia. Rakennekohtaiset laatuvaatimukset on esitetty kunkin rakenteen kohdalla. Urakoitsijalla on päävastuu työn tekemisestä ympäristöviranomaisen määräysten ja suunnitelmien mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan urakoitsijan tekemillä työnaikaisilla laadunvarmennusmittauksilla. Ulkopuolinen laadunvalvoja valvoo urakoitsijan työtä ja laadunvalvontamittauksia ja tekee omaa, erillistä laadunvalvontatyötään tarkastuskäynnein sekä pistokokein. Ulkopuolinen laadunvalvoja raportoi mittaustulokset huomautuksineen rakennuttajalle ja on läsnä työmaakokouksissa. Rakennuttajan paikallisvalvoja suorittaa viikoittaista valvontaa työmaan tapahtumien mukaan. Rakennuttajan valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta. Suunnittelija voi varmistaa kohdekäynnein suunnitelman mukaisen periaatteellisen ratkaisun toteuttamisen. Urakan päätyttyä tilaaja toimittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle laadunvalvontaraportin, joka sisältää ulkopuolisen laadunvalvojan lausunnon urakan toteutuneesta laadusta ja urakoitsijan tekemän loppuraportin. Laadunvalvonnan mittapoikkeamat, tehtävät kokeet ja tutkittavat ominaisuudet on esitetty kunkin kerrosrakenteen kohdalla. Määräykset poikkeavuuksista aiheutuvista toimenpiteistä antaa rakennuttajan edustaja, joka on tarvittaessa yhteydessä ympäristöviranomaiseen. Poikkeavat toimenpiteet liittyvät esim. käytettävien materiaalien poikkeavista ominaisuuksista tai mittaustulosten poikkeavuuksista johtuviin tilanteisiin. Lähtökohtana on, että vaatimukset alittavia rakenteita ei hyväksytä, vaan ne tulee korjata vaatimukset täyttävillä rakenteilla. 4.2 Materiaalin laadunvalvonta Rakennemateriaalien ja muiden rakennustarvikkeiden (suodatinkankaat, geosynteetit jne) kelpoisuus osoitetaan ennen niiden käyttöönottoa ensisijaisesti standardin SFS-EN mukaisella CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Jos kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavilla tutkimustuloksilla. Mikäli materiaali ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei käytetä rakentamiseen. Ennen hylkäämispäätöksen tekemistä voidaan vaatimukset täyttämätöntä koetta kohti tehdä kaksi uutta koetta, joiden molempien tulee täyttää asetetut vaatimukset, jotta kyseistä materiaalierää voidaan käyttää rakentamiseen. Materiaalille suoritettujen parantamis- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen sen kelpoisuus on osoitettava kahdella uudella kokeella.

10 9 Laadunvalvonnassa tehtävien kokeiden ja tarkastusten määrää lisätään, jos silmämääräisessä tarkastelussa huomataan materiaalin laadun muuttuneen. 4.3 Tiivistämistyön valvonta Rakenteiden tiiviyttä valvotaan, mikäli rakenteelle on esitetty tiiviysvaatimus joko suunnitelmaasiakirjoissa tai yleisessä työselostuksessa. Kunkin rakenteen kohdalla on jäljempänä todettu tiiviysvaatimukset ja laadun toteaminen ja toteamiseen käytettävä menetelmä. Eri rakennekerrosten tulokset on hyväksytettävä rakennuttajalla ja ulkopuolisella laadunvalvojalla ennen seuraavan kerroksen rakentamisen aloittamista. 4.4 Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsija tekee päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla. Urakoitsija hankkii kaiken työhön tarvittavan materiaalin ja raaka-aineet ja tekee jäljempänä mainittuja kokeita ja selvityksiä. Työn kelpoisuutta valvotaan laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman. Laadunvalvontasuunnitelmassa esitetään mm seuraavat asiat: Materiaalien hyväksyttämismenettely Työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettely Työjärjestys ja aikataulu Mittaussuunnitelma Geosynteettien varastointi-, käsittely- ja levityssuunnitelma Näytteenottosuunnitelma ja menetelmät Tutkittavat parametrit ja niiden vaatimustasot Tavoitetasot ja hylkäämisrajat Raportointimenettely ja dokumentointi Toimenpiteet poikkeamien kohdalla Tarkastukset Urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää välittömästi rakennuttajan valvojalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle hyväksyttäväksi. Valvojat tarkastavat tarvittaessa työn alla olevan alueen. Mittaustulokset ja tarkastukset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös puutteet ja virheet sekä niiden korjaukset. Rakennuttajan edustaja hyväksyy työsuoritukset allekirjoituksellaan. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon rakentamisessa rakennuttajan valvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset. Urakoitsijan rakennusosakohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet ja mittaukset on esitetty tässä työselostuksessa kunkin työvaiheen yhteydessä. Mahdollisesti muuttuvat työtavat tai -menetelmät tulee hyväksyttää rakennuttajalla, suunnittelijalla ja lupaviranomaisella ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Yhteydenpito viranomaiseen tapahtuu rakennuttajan toimesta. 4.5 Ulkopuolinen laadunvalvonta Rakennuttajan asettama ulkopuolinen laadunvalvoja seuraa urakoitsijan laadunvalvontatyötä ja työn ympäristöluvanmukaisuutta. Ulkopuolisen laadunvalvojan tehtäviin kuuluu mm. seuraavia työ- ja tutkimusvaiheita: tarkastaa urakoitsijan valitsemat työmenetelmät, käytettävät materiaalit ja raaka-aineet tarkastaa urakoitsijan laadunvalvontamenetelmät laadun seurantaa varten tehdä valvontakäyntejä työmaalla ja tarkastaa urakoitsijan päivittäin tekemien laadunvalvontamittausten tulokset

11 10 tarkastaa urakoitsijan mittaustulokset kerrospaksuuksien osalta kaikille rakennekerroksille koko alueelta tarkastaa geosynteettien tuotemerkinnät tarkastaa ja hyväksyy geosynteettien asennuksen, niin että valvontatyö ei aiheuta katkoksia työn etenemiseen. Hyväksyminen kirjataan työmaapäiväkirjaan ja vahvistetaan allekirjoituksin raportoida rakennuttajalle sekä ilmoittaa tälle välittömästi mahdollisista laadun alituksista tarkastaa urakoitsijan laadun alituksen vuoksi tekemät korjaustyöt tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi 4.6 Tarkepiirustukset ja digikuvaus Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle mitatuista pinnoista tarkepiirustukset dwg- ja pdf-tiedostoina. Tarkepiirustuksissa tulee näkyä rakenteen rajaus, mittauspisteet, taiteviivat ja korkeuskäyrät. Urakoitsija dokumentoi eri työvaiheet (putkilinjat ja kaivot, geosynteettien asennukset, läpiviennit) digikuvaamalla ja luovuttaa kopion digikuvatusta aineistosta loppuraportin yhteydessä dvdlevykkeellä tai muistitikulla. 4.7 Loppuraportti Urakoitsija kokoaa laadunvalvonnan tulokset loppuraporttiin, joka luovutetaan tilaajalle kahtena kappaleena viimeistään viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Loppuraporttiin kootaan pää- ja aliurakoitsijoiden rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Rakennusalueelta poistetaan kasvillisuus, kannot, eloperäinen maa-aines yms. niin, että pohjamaan pinta paljastuu. Raivausjätteet sijoitetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan alle 1 km etäisyydelle rakennuskohteesta Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Nykyisen kaatopaikan rakennettuja pohja- ja reunarakenteita ei saa vahingoittaa. Urakoitsija ei saa ilman asianomaista lupaa siirtää rajapyykkejä, monikulmiopisteitä, pohjavesiputkia yms. rakenteita tai laitteita, joiden siirron ainoastaan niiden haltija tai viranomainen on oikeutettu suorittamaan. Olemassa oleville rakenteille ei saa aiheutua vahinkoa. Tarvittaessa rakenteet ja laitteet on suojattava ja siirrettävä suunnitelman ja laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Ennen kaivutyötä on varmistauduttava kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista ja tärinälle herkistä rakenteista ja laitteista sekä tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Kaivu rakennettujen johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä on tehtävä kunkin johdon tai laitteen omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Esiin kaivu on tehtävä yleensä lapiotyönä.

12 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Lähtötilanne kartoitetaan ennen rakennustöiden aloittamista, taulukko 1. Taulukko 1. Lähtötilanteen mittaus. Määritys Määritysmenetelmä Mittaustiheys tai määrä sijainti ja korkeusasema takymetri, tarkkuus GPS 10 x 10 m:n ruutuun ja taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat, ojat) 5 m:n pistevälein Rakennettavalta alueelta poistetaan mahdollinen eloperäinen maa-aines. Osittain tai kokonaan maanpinnan yläpuolelle ulottuvat 1,0 m 3 :n lohkareet poistetaan. Nykyisen kaatopaikan reunarakenteen routasuojauskerros poistetaan rakenteiden liitoskohdassa pohjarakenteen tiiviskerroksen suojakerrokseen saakka. Poistaminen tulee tehdä siten, ettei tiivistyskerroksen muovikalvo rikkoonnu. Loppukaivu on tehtävä lapiotyönä. Nykyisen kaatopaikan reunarakenteeseen kaivetaan suunnitelmapiirustuksien mukainen aukko. Reunapenger poistetaan suunnitellusta kohdasta nykyisen tiivistysrakenteen (0,5 m savi) alapintaan saakka. Aukon reunat luiskataan 1:3 kaltevuudessa. Rakennettavan aukon kohdalta siirretään täyttöalueen jätettä riittävän laajalta alueelta, jotta aukko voidaan turvallisesti toteuttaa. Aukon kohdalta poistettavat rakennekerrosmateriaalit varastoidaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan pohjarakenteen uudelleen rakentamiseen. Rakenteisiin, maaston muotoiluun ja kasvualustaksi kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan > 1 km etäisyydelle rakennusalueesta POHJARAKENTEET Tiivistysrakenteet Mineraalinen tiivistyskerros Tiivistyskerros tehdään ennakkokokeiden perusteella tarkoitukseen hyväksytystä savesta. Tiivistyskerroksen materiaalin tulee olla kerroksittain homogeeninen ja sen vedenläpäisevyyden k-arvon tulee olla 6, m/s. Rakennuttaja on hankkinut tiivistyskerrosmateriaalin (saven) rakennusalueelle varastokasalle. Suunnitelman mukainen tiivistyskerrosmateriaalin määrä on noin m 3 rtr. Mikäli varastokasalla oleva savi ei riitä, niin rakennuttaja toimittaa alueelle riittävän määrän ennakkokokeiden (taulukko 3.) laatuvaatimusten täyttävää tiivistyskerrosmateriaalia. Mineraalisen tiivistyskerroksen kokonaispaksuus on 500 mm ja se rakennetaan vähintään kahtena kerroksena siten, että se täyttää sille asetetut vaatimukset, valmiin rakenteen mittavaatimukset on esitetty taulukossa 2. Osakerrosten tulee olla koko alueella samanvahvuisia, urakoitsija tarkkailee kerroksittain paksuutta. Yläpinnan tulee soveltua keinotekoisen eristeen alustaksi eli täyttää tasaisuus- ja kantavuusvaatimukset. Taulukko 2. Valmiin rakenteen vaatimukset Määritys Määritysmenetelmä Laatuvaatimus Määritystiheys tai -määrä kerrospaksuus, sijainti ja taso Takymetri (työtapatarkkailu esim. 3Dkoneohjauksella) 500 mm +30 mm/-0 mm valmis pinta 10 x 10 m:n ruutuun ja taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat, ojat jne.) 5 m:n pistevälein tasaisuus 4 m:n oikolauta ja silmämääräinen silmämääräinen arvio ± 20 mm, ei vettä kerääviä painanteita ei 4 mm pistemäisiä kohoumia 1 kpl / 400 m 2 -

13 12 Vedenläpäisevyydet tulee mitata työmaalla saavutettavissa olevassa kuivatilavuuspainossa vakiopainekokeena pehmeäseinämäisessä sellissä (kolmiaksiaalisellissä), joka on varustettu takapaineella koekappaleen kyllästymisen varmistamiseksi. Koekappaleen halkaisija on savella vähintään 50 mm. Paineet (sellipaine, etupaine ja takapaine) nostetaan portaittain siten, että tehokkaana jännityksenä käytetään noin 50 kpa ja gradienttina kokeen loppuvaiheessa i ~ 30. Hyväksytty tulos edellyttää vähintään neljää mittaustulosta, joissa sisään menevän ja ulostulevan virtauksen suhde on 0,75 1,25. Koekappaleen kyllästysasteen tulisi olla > 90 %. Tiiveysvaatimus määritetään ennakkokokeiden ja koekentän perusteella. Tiivistystulosta seurataan laadunvalvontakokeiden mukaisesti. Tiivistyskerroksen pinta tasataan sileäksi esim. täryjyrällä. Tiivistämisen yhteydessä syntyneet valssin reunan aiheuttamat yli 10 mm:n hammastukset poistetaan ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Samoin ennen uuden kerroksen rakentamista alemman kerroksen pinta karhennetaan tarttuvuuden parantamiseksi. Valmiista pinnasta poistetaan 4 mm korkeammat pistemäiset kohoumat tms., jotka voivat aiheuttaa geomembraaniin pistemäisiä jännityksiä. Valmiin pinnan päällä ei saa liikkua sellaisilla koneilla, jotka voivat aiheuttaa muodonmuutoksia pintaan tai materiaalin irtoamista siitä. Mineraalisen tiivisteen rakentamisen aikana lämpötilan on oltava yli +5 C. Tiivistettävä materiaali ei saa olla jäässä eikä se saa sisältää jäätä eikä lunta. Tiivistyskerros on suojattava rakentamisen jälkeen kuivumiselta ja kastumiselta. Työtä ei saa tehdä sateella Mineraalisen tiivistyskerroksen ennakkokokeet Rakennuttaja on hankkinut tiivistyskerrosmateriaalin (saven) rakennusalueelle varastokasalle ja vastaa saven ennakkokokeiden taulukon 3. mukaisista laatuvaatimuksista. Esitetyt määritystiheydet ovat minimimääriä ja niitä tulee lisätä tarvittaessa. Käytettävän saven määrä on noin m 3 rtr ja taulukon 3. mukaiset määritystiheydet vastaavat tätä määrää, mikäli saven määrä kasvaa tästä tulee määritystiheyksiä lisätä. Taulukko 3. Saven ennakkokokeet. Tutkittava ominaisuus rakeisuus, maksimiraekoko, tasalaatuisuus savipitoisuus (< 2 µm) kieritysraja Menetelmä tarvittaessa pesuseulonta, hydrometri/sedigraph SFS-EN / CEN ISO/TS :fi hydrometri / sedigraph CEN ISO/TS :fi CEN ISO/TS :fi GLO-85 Laatuvaatimus D max 4 mm 14 % Määritystiheys- tai - määrä 3 kpl 3 kpl 3 kpl orgaanisen aineen määrä ASTM D2974 < 2 p-% 1 kpl vesipitoisuus kokoonpuristuvuus suljettu leikkauslujuus tiivistettynä tavoitetilavuuspainoon vedenläpäisevyys k-arvo maksimikuivatilavuuspaino ja optimivesipitoisuus uunikuivaus CEN ISO/TS :1, SFS-EN , näytteen määrä yli 1 kg ödometrikoe CEN ISO/TS kartiokoe CEN ISO/TS , GLO 85 joustava seinämäisessä sellissä ASTM D5084, CEN ISO/TS :fi tai CRSödometrikoe parannettu Proctor - 50 kn/m 2 6,7 x m/s 3 kpl 3 kpl 3 kpl 3 kpl 1 kpl

14 Mineraalisen tiivisteen koekentän laadunvalvonta Urakoitsija rakentaa noin 10 m x 10 m koetiivistyskentän rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Koepenkereen alusrakenteen tulee vastata lopullisen rakenteen alusrakennetta ja mineraalisen tiivisteen tulee vastata lopullisessa rakenteessa käytettävää materiaalia. Tiivistettävyys tulee testata myös rakenteessa esiintyvien luiskien kaltevuudessa. Urakoitsija voi rakentaa koetiivistyskentän osaksi pohjarakennetta omalla vastuullaan. Koetiivistyskentän rakenne on purettava, jos se ei täytä tiivistysrakenteelle asetettuja vaatimuksia. Koekentästä saatavilla tuloksilla osoitetaan, että asetetut vaatimukset ja ennakkokokeiden tulokset voidaan saavuttaa suunnitelman mukaisella työtekniikalla. Koetiivistyskentän avulla selvitetään seuraavia asioita: Materiaalin toimivuus työkohteessa ja olosuhteissa Materiaalin levitys- ja tiivistysmenetelmät Työn toteutuksessa käytettävät laadunvalvontamenetelmät ja hyväksymistasot Valitulle tiivistyskalustolle tiivistystyössä käytettävä kerrospaksuus ja yliajokertojen määrä Rakenteen soveltuvuus keinotekoisen eristeen asennusalustaksi (pinnan tasaisuus ja sileys, irtokivet, kantavuus, jne.) Mikäli on käytettävissä dynaamisella tiivistystarkkailujärjestelmällä varustettu tiivistyskalusto, määritetään tiivistystavoitetta vastaavat ajoparametrit. Koetiivistyskentän laatua valvotaan mittauksilla ja näytteiden määrityksillä, taulukko 4. Lisäksi työ dokumentoidaan valokuvaamalla. Laadunvalvontamittauksissa on otettava huomioon mittauslaitteiden soveltuvuus tutkittavalle materiaalille ja tehtävä rinnakkaismittauksia muilla menetelmillä vaatimustason asettamiseksi. Rakennuttajan valvoja tai ulkopuolinen laadunvalvoja osoittaa mittaus- ja näytteenottokohdat. Urakoitsija laatii koetiivistyskentän rakentamisesta raportin, hyväksyttää sen rakennuttajalla ja ulkopuolisella laadunvalvojalla ja päivittää sen perusteella tekemänsä laadunvalvontaohjeen ennen tiivistyskerroksen rakentamisen aloittamista. Taulukko 4. Koetiivistysrakenteen laadunvalvontakokeet Tutkittava ominaisuus Määritysmenetelmä Laatuvaatimus Määritystiheys tai - määrä seoksen tasalaatuisuus; rakeisuus, maksimiraekoko ja hienoainespitoisuus hydrometri / sedigraph, SFS-EN 933-1, CEN ISO/TS :fi reseptöinnin mukainen vähintään 2 kpl vesipitoisuus Troxler tai vastaava asennushetkellä lähellä optimivesipitoisuutta tai ennakkokokeiden perusteella valittua tiivistysvesipitoisuutta vähintään 3 kpl / kerros, lukemia koko osakerroksen paksuudelta märkä- ja kuivatilavuuspaino Troxler tai vastaava ja hiekka- tai vesivolymetri ennakkokokeiden ja koekentän perusteella määritetty arvo vähintään 5 kpl / kerros, lukemia koko osakerroksen paksuudelta 3 näytettä, joista kaksi vedenläpäisevyys ASTM D5084, CEN ISO/TS :fi, k 6,7 x m/s kentällä saavutetussa tilavuuspainossa tutkitaan, mikäli toinen ei täytä vaatimusta, tutkitaan kolmas näyte pinnan tasaisuus oikolauta, visuaalinen tarkastus ± 20 mm, ei kuoppia eikä kohoumia, ei valssin- eikä renkaanjälkiä pinnan sijainti Takymetri (työtapatarkkailu esim. 3Dkoneohjauksella) suunnitelman mukainen 5 m x 5 m ruutuun kerrospaksuus Takymetri (työtapatarkkailu esim. 3Dkoneohjauksella) 500 mm + konsolidaatiovara 5 m x 5 m ruutuun

15 Mineraalisen tiivisteen työnaikainen laadunvalvonta Urakoitsija vastaa siitä, että tiivistyskerroksen materiaali vastaa ennakkokokeissa esitettyä. Saven työnaikaiset määritykset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Rakentamisen aikainen laadunvalvonta, savi Tutkittava ominaisuus rakeisuus ja savipitoisuus Määritys-menetelmä hydrometri / sedigraph, SFS-EN 933-1, CEN ISO/TS :fi Laatuvaatimus 4 mm Määritystiheys tai - määrä paakkukoko visuaalinen tarkastus < 32 mm jatkuva vesipitoisuus märkä- ja kuivatilavuuspaino vedenläpäisevyys alempien kerrosten karheus Troxler tai vastaava, joka 10. varmistus uunikuivauksella Troxler tai vastaava ja hiekka- tai vesivolymetri vedenläpäisevyyskoe ASTM D5084, CEN ISO/TS :fi tai vastaava, CRS-ödometrikoe hyväksyttävällä alueella ennakkokokeiden ja koekentän perusteella määritetty arvo k 6,7 x m/s kentällä saavutetussa tilavuuspainossa 1 kpl / 1000 m 3 itd 1 kpl / m 2 jokaisesta erikseen tiivistettävästä kerroksesta 1 kpl / m 2 jokaisesta erikseen tiivistettävästä kerroksesta 3 kpl jokaisesta erikseen tiivistettävistä kerroksesta. työtapaseuranta visuaalinen jatkuva pinnan tasaisuus oikolauta, visuaalinen tarkastus ± 20 mm, ei kuoppia eikä kohoumia, ei valssin- eikä renkaanjälkiä Takymetri pinnan sijainti (työtapatarkkailu esim. 3D-koneohjauksella) suunnitelman mukainen 10 m x 10 m ruutuun Takymetri kerrospaksuus (työtapatarkkailu esim. 3D-koneohjauksella) 500 mm + konsolidaatiovara 10 m x 10 m ruutuun Keinotekoinen eriste (geomembraani) Geomembraanin ja mineraalisen tiivistyskerroksen tulee olla kiinteässä yhteydessä toisiinsa yhdistelmärakenteen toimivuuden vuoksi. Tiivistysrakenteen ja geomembraanin väliin ei saa rakentaa vettä johtavaa tasauskerrosta. Keinotekoinen eriste asennetaan hyväksytyn tiivistyskerroksen päälle. Keinotekoisena eristeenä käytetään HDPE-kalvoa, jonka nimellispaksuus on 2 mm: Raaka-aineen ominaisuudet ovat: raaka-aineen kierrätysmateriaalin pitoisuus 0 % raaka-aineen kiintotiheys >0,930 g/cm 3 (ilman hiilimustaa, ISO 1183) sulamisindeksi (MFR) on ilmoitettava (EN ISO 1133) Kalvon vaatikset on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Kalvon vaatimukset. Tutkittava Määritystiheys- tai Menetelmä Laatuvaatimus ominaisuus -määrä 2,0 mm (10 koekappaleen keskiarvo), Kalvon paksuus EN yksittäisen koekappaleen sallittu vaihteluväli joka rullasta +/- 5 % kalvon tiheys EN ,940 g/cm 3 1/90 t

16 15 UV-stabilointi, hiilimustan pitoisuus UV-stabilointi, hiilimustan tasainen jakauma hapettumisinduktioaika EN SIO 11358; ASTM D4218 ASTM D5596 ASTM D3895, EN ,8 2,6 % 1/9 t OIT 100 min 1/20 t 1/erä tai ASTM D5885 HP-OIT 400 min 1/erä jännityssäröily ASTM D5397 NCTL-kokeella 400 tuntia 1/erä myötölujuus ASTM D6693 IV 29 kn/m 1/9 t murtolujuus EN ISO kn/m 1/9 t myötövenymä ASTM D6693 IV 12 % 1/9 t murtovenymä EN ISO % 1/9 t repäisylujuus EN ISO N 1/20 t CBR-puhkaisulujuus EN ISO N 1/20 t UV-kestävyys ja ikääntyminen GM13 Tarjottavan kalvon osalta on ilmoitettava valmistaja ja tyyppi sekä minkä normien mukaan se testataan eri ominaisuuksien suhteen ja tuotannossa noudatettavat vaatimustasot. Urakoitsijan on toimitettava työn aikana sekä kalvovalmistajan että raaka-ainetoimittajan todistukset siitä, että vaatimustasot täyttyvät toimitettavien materiaalierien osalta. HDPE-geomembraanin tulee täyttää GRI:n (USA) ja BAM:n (Saksa) vaatimukset rasitushalkeilun kestävyyden sekä OIT (Oxidatin Induction Time) -kokeen suhteen. Mikäli havaitaan alle 2 mm paksuisia kalvoja, ne on poistettava rakenteesta ja työmaalta. Täyttöalueen reunoilla keinotekoinen eriste ulotetaan mineraalisesta tiivistysmateriaalista tehdyn reunan yli rakennedetaljin mukaisesti. Geomembraanirullat tulee varastoida sileällä, tasaisella sekä kuivalla alustalla ja ne tulee suojata auringon valolta. Geomembraanin asennus tehdään kalvourakoitsijan laatimien hyväksyttyjen asennus- ja laadunvarmennussuunnitelmien mukaisesti. Asennussuunnitelma ja kalvoasennuksen aikataulu laaditaan yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Asennussuunnitelman hyväksyy rakennuttaja ja ulkopuolinen laadunvalvoja. Asennussuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Asentajien nimet ja osoitus pätevyydestä kyseiseen tehtävään Levityssuunnitelma Käytettävät saumausmenetelmät ja saumatyypit Geomembraanin suojaus Geomembraanin kuljetus, käsittely ja varastointi työmaalla Kalvourakoitsijan laadittavaksi määrätyt suunnitelmat ja piirustukset Kalvourakoitsijan laadunvarmistusohjelma ja siihen liittyvät asiakirjat Tilaajan tai muiden urakoitsijoiden suoritteet ja hankinnat Vaurioiden, reikien, viiltojen tms. korjaussuunnitelmat Muut ohjeet ja tiedotteet Kaikki kalvoon tulevat vauriot, reiät, viilteet tms. on tarkastettava ja korjattava. Paikkaus- ja korjauskohdat on dokumentoitava ja testattava. Kalvon päällä tulee olla vähintään 300 mm paksuinen kerros, ennen kuin sen päällä voidaan liikkua koneella. Liikkumisen tulee tapahtua siten, että se ei aiheuta kalvon tai sen suojarakenteen rikkoutumista. Turhaa liikennöintiä keskeneräisen rakenteen päällä tulee välttää. Rakennuttajan valvoja hyväksyy päivittäin geomembraanin asennuksen. Hyväksyminen merkitään työmaapäiväkirjaan allekirjoituksin.

17 Geomembraanin asentaja Geomembraanin asennuksessa, saumauksessa ja suojatekstiilin levityksessä on käytettävä pätevää ja kokenutta kalvourakoitsijaa Geomembraanin asennus Geomembraanin leveys ja levityssuunnat valitaan siten, että hitsattavien saumojen määrä minimoidaan. Rakenteen kaltevuussuunnat otetaan myös huomioon. Levityssuunta on pääsääntöisesti poikittain peitettävään alueeseen nähden ja kalvon levitys aloitetaan alueen alapäästä. Luiskaan ei saa tehdä luiskaan nähden poikittaisia saumoja. Kalvo saumataan käyttäen tähän tarkoitukseen valmistettua hyväksyttävää saumauskonetta ja hyväksyttyjä saumausmenetelmiä. Kalvokaistat hitsataan yhteen kaksinkertaisella saumalla, joka on varustettu ilmakanavalla koeponnistusta varten. Läpiviennit, paikat yms. hitsataan käyttäen pursotehitsausta. Paikkakappaleet tehdään samasta materiaalista ja niiden tulee olla pyöreitä tai ovaalin muotoisia, isompien paikkakappaleiden kulmat tulee pyöristää vähintään 5 cm säteellä. Saumojen minimimitat hyväksytään asennussuunnitelman yhteydessä. Kaikki kalvojen liitoskohdat saumataan vesitiiviiksi hitsaamalla. Saumauskoneen hitsausajoparametrit (hitsauslämpötila, koneen ajonopeus, puristuspaine sekä kalvon puristuma hitsaussauman kohdalla) ja niiden muutokset asetusarvoihin nähden tallennetaan siten, että ne ovat liitettävissä kyseiseen saumaan enintään yhden metrin välein. Kalvon asennuksessa on otettava huomioon säätilan ja ympäristöolosuhteiden asennustyölle asettamat rajoitukset. Kalvoa ei saa asentaa tai saumata olosuhteissa, joissa on vaarana saumaustyön epäonnistuminen tai työvirheiden syntyminen. Kalvon asentamisessa on otettava huomioon erityisesti lämpötilan vaikutuksesta aiheutuvat muodonmuutokset. Levitetty kalvo on peitettävä mahdollisimman pian suoran auringonpaisteen vaikutukselta. Levitetty kalvo on suojattava myös tuulen vaikutukselta asettamalla sen päälle riittävästi tilapäisiä painoja kuten esimerkiksi hiekkasäkkejä Laadunvalvonta Ennen geomembraanin asennustyötä kalvourakoitsija laatii asennussuunnitelman. Työn laadun varmistamiseksi asentajat tekevät työnäytteen ennen asennustyön aloitusta. Työnäyte tehdään työmaalla asennuspaikan olosuhteissa yhtenä vähintään 10 metriä pitkänä koesaumana. Kaikkien hitsattujen saumojen tiiveys tarkastetaan. Koesaumalle tehdään koeponnistus ja koesaumasta otetulle näytteelle tehdään sauman lujuuskokeet (veto- ja kuorintakoe). Lisäksi työnäytteeseen tulee kuulua vähintään yksi T-sauma ja yksi läpivienti saumattuna. Myös näiden saumojen tiiviys tarkastetaan. Työnäytteen perusteella hyväksytään saumaaja, saumausmenetelmä sekä saumauksessa käytettävät työvälineet. Kaikista asennettavista kalvorullista toimitetaan asennussuunnitelman mukaisesti materiaali- ja rullatiedot sekä tiedot valmistajan laadunvarmennusjärjestelmästä tilaajalle ennen työn aloittamista. Geomembraani asennetaan ennen työn aloittamista toimitettavan asennussuunnitelman mukaisesti. Rullien numerot ja sijainti sekä saumojen, läpivientien yms. sijainti merkitään levityspiirrokseen. koestustulokset ja saumausajoparametrit kirjataan saumaus- ja koestuspöytäkirjaan. Tiedot dokumentoidaan ja luovutetaan tilaajalle ja ulkopuoliselle laadunvalvojalle vastaanottotarkastuksessa Mittaukset ja kokeet Geomembraanin ominaisuudet ja kunto todetaan asennuksen yhteydessä silmämääräisesti. Kalvon paksuus tarkastetaan mikrometrillä rullakohtaisesti kalvon reunasta, yksi mittaus/kalvorulla. Mittaustulos merkitään muistiin pöytäkirjoihin. Hitsauslaitteen ajoparametrit säädetään vastaamaan hitsausolosuhteita joka aamu- ja iltapäivä ennen saumaustyön alkamista tai aina kun säätilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Säätö tehdään hitsaamalla koesauma, josta otetun koepalan puristuma mitataan ja jolle tehdään lujuuskokeet. Ajoparametrien asetusarvot voidaan hyväksyä, mikäli kuorintakokeessa kuoriutuminen tapahtuu kalvosta, ei saumasta. Sauman ulkonäköä, mittoja ja koetuloksia verrataan työnäytesaumaan. kentällä tehdyn sauman tulee mitoiltaan, ulkonäöltään ja koetuloksiltaan vastata työnäytteen hyväksyttyä saumaa.

18 17 Kaksinkertaisten saumojen tarkastus tehdään paineistamalla saumojen väliin jäävä ilmakanava. Paineistus tehdään ottamalla huomioon kalvon paksuus, koestuspaine ja kalvon lämpötila, joiden keskinäinen riippuvuus esitetään laadunvarmistussuunnitelmassa. Saumaa voidaan pitää tiiviinä, mikäli ilmakanavassa oleva paine ei laske enempää kuin 10 % alkuperäisestä arvostaan 10 minuutin koeaikana. Painekokeen saa suorittaa aikaisintaan ½ tunnin kuluttua kyseisen sauman hitsaustyön päättymisestä. Saumojen risteyskohdat, T-saumat ja muut kohdat, joiden ulkonäkö edellyttää tai joiden tiiveyttä epäillään, tarkastetaan käyttäen vakuumikuppimenetelmää. Pursotehitsaussaumat testataan vakuumikuppimenetelmällä tai asettamalla saumaan kuparijohdin ja käyttäen kipinämenetelmää. Saumojen hitsauksesta ja testauksesta laaditaan päivittäin saumauspöytäkirja. Pöytäkirjan on oltava yhtäpitävä asennussuunnitelman kanssa. Tilaajan edustaja ja/tai ulkopuolinen valvoja tarkastavat pöytäkirjan tarvittaessa. Saumauspöytäkirjan tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Hitsausmenetelmä ja saumatyyppi Tarkastusmenetelmä ja tarkastustulos Vikojen, vaurioiden ja paikkojen yms. sijainti, tarkastus ja korjaus Läpiviennit yms. detaljit Saumauslaitteen ajoparametrit sekä saumaus- ja koestuspöytäkirja dokumentoidaan asennus- ja laadunvarmennussuunnitelman mukaisesti ja luovutetaan tilaajalle vastaanottotarkastuksessa Geomembraanin suojakerros Hyväksytyn kalvoasennuksen (osion) jälkeen kalvon päälle rakennetaan suojakerros rakennuttajan varastoimasta raekuonasta #0 4 mm. Suojakerroksen paksuus on 200 mm ottaen huomioon alapuolisten kerrosten asettamat vaatimukset, millä tarkoitetaan sitä ettei HDPE kalvoon ja tiivistyskerroksen saveen saa kohdistua työkoneiden tai materiaalien siirtokaluston aiheuttamaa painetta, joka voisi rikkoa kalvoa tai aiheuttaa rakenteeseen painaumia. Kaikki suojarakenteet ulotetaan kauttaaltaan geomembraanin päälle. Taulukko 8. Suojakerroksen laatuvaatimukset Tutkittava ominaisuus kerrospaksuus, sijainti ja taso rakeisuus, maksimiraekoko, tasalaatuisuus tasaisuus Määritysmenetelmä takymetri, 3Dkoneohjaus tarvittaessa pesuseulonta, hydrometri/sedigraph SFS-EN / CEN ISO/TS :fi 4 m:n oikolauta ja silmämääräinen Laatuvaatimus 200 mm +20 mm/-0 mm D max 4 mm ± 20 mm, ei vettä kerääviä painanteita silmämääräinen arvio - Määritystiheys tai -määrä valmis pinta 10 x 10 m:n ruutuun ja taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat, ojat jne.) 5 m:n pistevälein 2 kpl 1 kpl / 1000 m Kuivatusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan Pohjarakenteen kuivatuskerros Kuivatuskerroksen mittaukset ja laatuvaatimukset on esitetty taulukossa 9. Kerros tehdään murskeesta tai raekuonasta # Kerroksen materiaalina voidaan käyttää myös muuta tekniset vaatimukset täyttävää ja tilaajan sekä viranomaisen hyväksymää materiaalia.

19 18 Taulukko 9. Valmiista rakenteesta tehtävät mittaukset ja laadunvalvontakokeet Määritys Määritysmenetelmä Laatuvaatimus vedenläpäisevyys osoitus rakeisuuden avulla kolmesta seulonnasta k-arvo on 1,0 x 10-3 m/s sijainti ja taso takymetri, tarkkuus GPS, 3D-koneohjaus suunnitelman mukainen Mr tai raekuona, jonka rakeisuus, hienoainespitoisuus #0 1,0 seulonta maalaji mm < 10 % rakeisuus: #4 32 mm tasaisuus silmämääräinen tasainen, ei vettä kerääviä arvio painanteita tiivistäminen työtapatarkkailu työkoneesta riippuen, Infra- RYL:in mukaan. Määritystiheys tai - määrä 1 kpl (maalajia kohden) 10 x 10 m:n ruutuun ja taiteviivat (luiskien yläja alareunat, ojat jne) 5 m:n pistevälein vähintään 3 kpl Kerroksen rakentaminen Kerroksen levittäminen tehdään yhtenä kerroksena ottaen huomioon alapuolisten kerrosten asettamat vaatimukset. Kuivatuskerroksen levittäminen tulee tehdä siten, että se ei riko tai vahingoita alapuolista rakennetta Salaojat ja louhesalaojat Alusrakenne kuivatetaan irtilouhitulla kanaalilouhinnalla, jota tehostetaan d160 mm salaojalinjalla. Suunnitelmissa on esitetty ohjeellinen salaojan sijainti, jota tarkennetaan alkukatselmuksen yhteydessä. Louhesalaojalinja leveys on vähintään 1 m, syvyys vähintään 0,5 m ja kaltevuus vähintään 5. Irtilouhitun salaojan rakentaminen on esitetty kohdassa Loppusijoitusalueen suotovesien muovisina salaojaputkina käytetään julkaisun PE-tuplaputkia, lujuusluokka SN8 ja halkaisija suunnitelmapiirustuksessa esitetty. Salaojien ympärystäytön täyttömateriaalin tulee täyttää InfraRYL kuvan 18320:K1b rakeisuusvaatimukset. Täytön tulee ulottua vähintään 0,1 m salaojan ympärille. Käytettäessä raekuonaa kuivatuskerroksen materiaalina, tulee salaojien ympärystäyttö tehdä koko suojakerroksen ja routasuojakerroksen väliseltä osalta murskeella, jonka raekoko on #4-16 mm. Mursketäytön pitää ulottua vähintään 1 m salaojan molemmille sivuille Salaojan kaivot ja tarkastusputket Tarkastuskaivot ja putket tehdään materiaaliltaan ja kooltaan suunnitelman mukaisina, valmiilla putkiliitoskohdilla varustettuina. Putken ja kaivon välisten liitosten vaatimukset ovat samat kuin putkiliitosten. Kaivojen kansistot ovat tiivisteellä varustettuja teleskooppikansistoja Avo-ojat ja uomat Rakennettavan avo-ojan pohjan leveys on vähintään 0,3 m ja luiskien kaltevuus enintään 1:1,5. Avo-ojan minimikaltevuus on Avo-ojan vastapenkereet rakennetaan tiivistämiskelpoisista maa-aineksista (esim. moreenista). Eroosioherkissä kohdissa, rakennuttajan kanssa erikseen sovittaessa, verhoillaan ojan pohja karkealla kiviaineksella, joka erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla. Verhous ulotetaan noin 0,5 m korkeudelle ojan luiskaan.

20 Rummut Rummut rakennetaan suunnitelmissa osoitetuista muoviputkista. Rummut perustetaan maanvaraisesti asennusalustalle. Mikäli alusrakenteen kantavuus on huono, on otettava yhteyttä rakennuttajaan arinarakenteista tai massanvaihdosta sopimiseksi MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Maaleikkaus tehdään siten, että leikkauksen pohja ei millään osin ole suunnitelma-asiakirjojen mukaisen korkeuden yläpuolella, eikä siinä ole vettä kerääviä painanteita tai löyhtyneitä maakerroksia, korkeustason tasaisuusvaatimus on 0-50 mm. Leikkausluiskien taitepisteiden sijainnin tarkkuusvaatimus vaakasuunnassa on mm. Nykyisen täyttöalueen reunarakenteen päältä poistetaan routasuojauskerros. Leikkaus on suoritettava varoen ja loppu lapiotyönä siten, ettei rakennettu pohjarakenteen tiivistyskalvo vaurioidu. Reunapenger leikataan suunnitellusta kohdasta. Aukon reunat luiskataan 1:3 kaltevuudessa. Aukon kohdalta poistettavat rakennekerrosmateriaalit varastoidaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan pohjarakenteen uudelleen rakentamiseen. Maaleikkauskohdissa leikkauspohja sekoitetaan tasalaatuiseksi ja siitä poistetaan alle 10 m 3 :n kokoiset kallioalueet ja läpimitaltaan yli 0,5 m lohkareet 1,0 m syvyyteen saakka, louhinnassa noudatetaan kohtaa Leikkausalueen kivikuopat ja avo-ojat yms. täytetään muuta alusrakennetta vastaavalla maalla ja tiivistetään pohjarakenteen alapinnan tasolle. Leikkauksen työnaikainen luiska on suunniteltava maan laadun mukaan siten, että luiskan vakavuus on riittävä, kaivannon luiskaamisessa, kaivumaiden sijoittamisessa jne. sekä kaivannon kuivana pidossa noudatetaan kohtaa ja kaivannon tukemisessa kohtaa Kallioavoleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Louhintatöistä tehdään räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista voimassaolevan valtioneuvoston päätöksen mukaiset suunnitelmat. Räjäytystyöt ovat luvanvaraisia töitä ja niitä tehtäessä noudatetaan ko. määräyksiä ja ohjeita. Räjäytystärinät eivät saa aiheuttaa vaurioita rakennuksille ja laitteille. Mahdollisista louhintatärinän aiheuttamista vaurioista vastaa urakoitsija. Louhintatyöt eivät saa aiheuttaa ympäristölle kohtuuttomia tai vaarallisia melu- tai pölyhaittoja. Louhintakenttien panostus on suunniteltava siten, ettei haitallista heittoa tai sinkoilua esiinny. Louhintakentät on peitettävä tarpeen mukaan. Kallio puhdistetaan konetyön tarkkuudella 1,0 m verran teoreettisen louhintarajan ulkopuolelle. Kenttäalueella kallio irtilouhitaan 1,0 m pohjan tasaussuunnitelman alapuolelle kentän kaltevuuteen. Irtilouhittu rakennuspohja tasataan ja pinta kiilataan pienlouheella tai murskeella suunniteltuun pohjan tasoon. Maapenkereen ja louherakenteen liittyminen toisiinsa on tehtävä kiilamaisesti 1:4 tai loivemmassa kaltevuudessa Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Kallio paljastetaan vähintään 0,5 m louhintarajan ulkopuolelle. Kalliokaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelmien mukaisesta sijainnista ja muodosta. Kalliokaivannossa tulee olla tarvittaessa riittävät levennykset kaivojen kohdalla. InfraRYL kuvassa 17210:K1 on esitetty vesihuoltokaivannon vähimmäismitat. Kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto teh-

21 20 dään tarvittaessa laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm etäisyydelle kaivoista ja laitteita. Kaivannon sijainti ja muoto todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. Louhinnasta laaditaan määräysten ja työn edellyttämät räjäytyssuunnitelmat. Kallio louhitaan siten, että lohkarekoko on <400 mm. Liikalouhintaa sekä pituus- että leveyssuunnassa tulee välttää. Louhe poistetaan ja kaivannon pohja tasataan tarvittaessa murskeella tai soralla ja tiivistetään asennusalustan tiivistämisen yhteydessä PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Maapenkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaan. Suunnitelman mukaiseen pohjatasauksen pengerrykseen käytetään ensisijaisesti urakoitsijan esittämää ja hyväksyttyä maa-ainesta ja/tai vaihtoehtoisesti rakennuttajan varastoimaa kalliomursketta #0 64 tai betonimurske # Kohteeseen soveltuu hiekka/hiekkamoreenia tai sitä karkeammat kivennäismaat, mitkä täyttävät rakeisuudeltaan InfraRYL liitteen K3:ssa kuvatun H3 maa-aineksen kelpoisuusluokan. Pengermateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä eikä jäätyneitä maakokkareita tai muita materiaaleja. Pengermateriaalista määritetään rakeisuus ja vesipitoisuus ennen käyttöönottoa ja aina materiaalin vaihtuessa. Maapenkereen kelpoisuus osoitetaan InfraRYL mukaisesti. Penkereen tiiveysasteen tulee keskimäärin olla vähintään 92 %, alin hyväksyttävä arvo on 90 %. Pengerryksen kantavuus levykuormituskokeella E2 tulee vastata pohjamaan kantavuutta kuitenkin niin, että kantavuus on koko pohjan alueella vähintään 35 MPa ja suhde E2/E1 2,2. Kantavuus todetaan mittaamalla, tiiveys todetaan sekä mittauksin että työtapatarkkailulla. Penger tehdään kerrospengerryksenä. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus valitaan materiaalin ja tiivistyskaluston perusteella noudattaen InfraRYL taulukon 18110:T3 jyräysmääriä. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus ei saa ylittää 0,7 m. Materiaali ei saa sisältää lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus. Penkereen tulee olla yhtenäinen (ei lohkareita haudattuna maatäyttöön).