Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

Transkriptio

1 Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Mikkeli Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus

2 Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Oulu Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus

3 Lähtötilan selvittäminen Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/-piteiden valinta ja mitoitus 1. Toimenpiteet 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Rehevän järven ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito; kunnostus- ja hoitovaihe) Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl 3 ) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen (yleensä 2-3 kertaa) Koeverkkokalastuksen yksikkösaalit ja lajisto, veden laatu (näkösyvyys, klorofylli a, ravinteet, lämpötila, ph ja happi), ulkoinen / sisäinen kuormitus Veden laatu: ph, alkaliniteetti, näkösyvyys, veden ja sedimentin fosfori- (Kok. P ja liukenevuusjakeet), rauta- ja alumiinipitoisuus, titrauskokeet ennen käsittelyä, ulkoinen kuormitus Lämpötila- ja happikerrostuneisuus (erityisesti kesällä tehty hapetus), veden laatu (ph, ravinteet, klorofylli), kalasto (talvihapetus), ulk. kuormitus Vesikasvillisuuden pinta-ala, peittävyys ja lajisto, 3 ulkoisen kuormituksen määrä ja kohdentuminen THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE

4 Seurannan hyödyt / haitat? Investointi? Tuhlausta? Kohteista, joihin on kohdistunut joko velvoitetarkkailu tai ympäristöhallinnon pitkäaikainen seuranta on usein saatu parhaat tulokset Hyvin suunniteltu ja toteutettu seuranta auttaa tunnistamaan ongelmien syyt tai huolestuttavat muutokset valitsemaan oikeat toimenpiteet, mitoittamaan ne oikein, arvioimaan saavutettua tulosta, sekä ylläpitävien tai parantavien toimenpiteiden tarvetta ja suunnittelua jakamaan kokemuksia hyvistä ja kartettavista käytännöistä (haaste alueellisille verkostoille) kehittämään toimintaa: vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Ilman seurantaa kokemusperäinen tieto ei kartu. MUTTA Kaikki maksaa ja monilla hankkeilla niukka rahoitus rajoittaa seuranta Omaehtoisten hankkeiden ei tarvitse tähdätä tutkimustason seurantaan

5 Järven kunnostuksen ja hoidon tavoite Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen Järviä luokitellaan vesienhoidossa järvityypeille määritellyillä (humus, pintaala, syvyys, ravinnetaso) raja-arvoilla erinomaiseen, hyvään, tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan. Mittareita mm. ravinnepitoisuus, kasviplankton (klorofylli-a), kalasto Kun todetut pitoisuudet eivät vastaa hyvää tilaa kuvaavaa tasoa tai taso on vaarassa heikentyä, on kunnostamiselle ja hoidolle selvä virallinen tarve.

6 Hyvän tilan arvot vaihtelevat järvityypeittäin Vähähumuksinen järvi jää herkemmin hyvän tilan alle kuin humuspitoinen Järven tyyppi on tiedettävä, jos kunnostuksen tavoite liittyy ekologiseen tilaan Veden laatu Hyvä veden fosforipitoisuus ei vielä takaa ettei sinileväongelmia esiinny Hyvän tilan raja vaihtelee eniten klorofyllillä Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) yksikkösaalis/koeverkko Lukumääräyksikkösaaliin ja painoyksikkösaaliin keskiarvo, Särkikala % = särkikalojen osuus koekalastuksen painoyksikkösaaliista EQR-arvo Järvityypit Kokonaisfosfori µg/l Klorofylli-a µg/l 7 25 Lukumäärä kpl/koeverkko Biomassa g/koeverkko Särkikala % 49 67

7 Omatoiminen seuranta Näkösyvyys liittyy levämäärään, sameuteen, ravinnepitoisuuteen omilla mittauksilla voi paikata näytteenottopäivien välisen ajan tietoja Lämpötila Vedenpinnan korkeus Kasvillisuus Sedimentin paksuuden mittaus Satelliittikuvat Kaikki omatoiminen tieto auttaa järven hoitoa pitkällä tähtäimellä 7

8 Valuma-alue vai järvi? Usein molemmat SYKEn Vemala-mallilla ulkoisen kuormituksen reunaehto, pitäisi olla pitoisuus on laskettu /arvioitu kaikille Suomen järville

9 Veden laadun seurannan analyysejä ja kustannuksia Osaa järvistä seurataan viranomaisten toimesta (Vesienhoito VHS, MaaMet-hanke, ELYn tai kuntien oma seuranta, velvoitetarkkailut).. Järviveden analyysit/analyysikerta A: Kokonaistyppi ja fosfori, klorofylli, sameus, väri, ph, johtokyky, rauta, klorofylli (kesällä) B: edellisten lisäksi liukoiset ravinteet (DIN, DIP) + n. 20 Näytteenotto Koulutettu näytteenottaja (kunta / ELY / konsultti) Matka- ja työaikakustannus > analyysit Oma näytteenotto ei ensisijainen mutta mahdollinen (ohjaus) Lausunto tai raportointi asiantuntijalta 9

10 Ravinneanalyysit: kokonaispitoisuudet ja/tai epäorgaaniset / liuenneet? Kokonaistyppi ja -fosfori Ekologisen tilan luokittelu Kok N : Kok P suuntaa-antava ravinnerajoitus Klorofylli/fosfori-suhde: hoitokalastuksen tarve Fosforilla karkea saalistavoite hoitokalastukselle Liuenneet / epäorgaaniset Hajakuormituksen vaikutus järveen kevään tai suojakausien huuhtoutumahuippujen aikaan DIN:DIP typpi:fosfori-suhde, minimiravinne sinileväkukinnat Ravinteiden kierto (eläinplankton, mikrobit) kesällä nopeaa pitoisuudet matalimmillaan leväbiomassan aikaan, vaikea tulkita Lausunto tai raportointi asiantuntijalta 10

11 Seurannan vaihtoehtoja I 1+3 II 1+1 Näytteenottokustannuksien takia yhteistyö kunnan, muiden yhdistyksien ja osakaskuntien tai uusien kalatalousalueiden kanssa kannattavaa / kannatettavaa 1+1 Talvi ja keski-loppukesä Analyysit ja lausunto > 200 ± Lisäksi näytteenotto 1+3 Talvi + kolme kasvukauden näytettä Analyysit ja lausunto 400 ± Lisäksi näytteenotto 11

12 Kokonaisfosfori µg/l Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu (Vihdin Kotojärvi, kesänäyte viikottain; Knuuttila ym. 1994) 1. Talvi 2. Kevään huuhtoutuman vaikutus 3. Kevätkukinnan ja kiintoaineen sedimentaatio 4. Hellejaksolla voimakas sisäinen kuormitus 5. Syksyn loppulasku (kun ei ole syyssateita)

13 Kokonaisfosfori µg/l Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu 1+3 A1a: Talvi, yhä useammin suojakelejä, happipitoisuuskin voi vaihdella A1b: Kevään huuhtoutuman vaikutus tulee yhä aikaisemmin A2-4 Kesän kolmella näytteellä voi saada hyvää tietoa järven tilasta A1a A1b A4 60 A3 A

14 Kokonaisfosfori µg/l Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu 1+1 B1a-b onko happikatoa, tuoko suojasää ravinteita järveen? Vaikea havaita molempia Vaihtelua vuosien välillä B2a-c tavoite havaita tilanteen pysyvyys tai huononeminen. Aikaisinn ja myöhäisin näyte B2a/B2c antavat liian hyvän kuvan tilanteesta Yhden vuoden 1+1 näyte voi kuvata ongelman laajuutta B1a B1b B2b B2c 60 B2a

15 Fosforipitoisuuden pitkäaikaisvaihtelu 1+1 Jatkuvana seurantana 1+1 näytteet antavat kuvaa siitä, mihin järven tila kehittyy Kirkkonummella tehty seuranta 2 vuoden rotaatiollakin antaa tietoa pitkäaikaiskehityksestä Tampaja sisäinen kuormitus lievää 15

16 Fosforipitoisuuden pitkäaikaisvaihtelu 1+1 Jatkuvana seurantana 1+1 näytteet antavat kuvaa siitä, mihin järven tila kehittyy Kirkkonummella tehty seuranta 2 vuoden rotaatiollakin antaa tietoa pitkäaikaiskehityksestä Lapinkylänjärvi, jatkuvasti voimakas sisäinen kuormitus, 16 kokonaisfosfori talvella 40, kesällä µg/l

17 Alueellinen yhteisseuranta?? Keskitetty näytteenotto pienentää osanottajakohtaisia kustannuksia Alueellinen yhteistyö! Alueelliset verkostot, naapuriyhteistyö Kalatalousalueet Esimerkki Kirkkonummen kunnan teettämästä seurannasta 17

18 Koekalastus ja muu kalaston seuranta Koeverkkokalastuksella hyvä kuva järven kalakannan rakenteesta Yhteydet: ELY-keskus ja LUKE/VHS Oikea ajoitus, mukaan päästelemään! (ohjattuna oma toteutus) Lahna (isojen lahnojen määrä) Kuore (kaikuluotaus?) Kalastajien saaliskirjanpidot Saaliiden muuttuminen, ison ahvenen saaliit Hoitokalastuksen saaliiden seuranta Kokonaissaaliit, lajisuhteet otannalla Pituusjakautumat ja keskipainot 18

19 Kangasalan Kirkkojärvi Kalakuoleman jälkeen erittäin vahva petoahvenkanta, ei pahoja leväkukintoja 2010-luvulla vahvat särkikalakannat ja leväkukinnat palasivat Lahnan yksikkösaaliit pienenivät 2010-luvulla, epäily koeverkkotuloksen aliarviosta Lahna 19 Ari Westermark Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys KVVY

20 Hoitokalastus Nuottasaaliin valtalaji lahna, > 1 kg, cm Lahna Särki Ahven Kiiski Nuotta Nuotta % pituusluokka cm

21 Lajin lukumäärä pituusluokassa Ahventen määrä Voimakas lahnan ja särjen lisääntyminen v Keskipaino kesän vanhojen 3-6 cm särkikalojen määrät suuria Yksi apaja kpl Koko syksyn arvio yli kpl/ha Ei toivoa vesikirpuille Poikastuotannon 0 voimistuminen tyypillinen ilmiö hoitokalastuksen alettua Edellyttää pitkäjänteistä hoitokalastusta Lahna Särki Ahven Pituus cm

22 Kirkkojärven vesilinnut Normaalivuosina (leväkukintoja) kalaa syövä isokoskelo syksyllä linnuston valtalaji Kirkas, petoahvenvaltainen vaihe kalakuoleman jälkeen : isokoskelon määrät romahtivat ja pohjaeläinravintoa käyttävien, tukka- ja punasotkien määrät moninkertaistuivat Telkkä ja tukkasotka telkkä hyvän tilan merkki, isokoskeloparvit ja silkkiuikut saattavat viitata kalaston vinoutumaan 22

23 Yhteenvetoa Seuranta maksaa vaivan ja euroja Yhteistyöllä paikallisella tasolla, viranomaisten ja konsulttien kanssa voi räätälöidä hankkeen tavoitteisiin ja budjettiin sopivan seurannan Jatkuva omaehtoinen seuranta täydentää veden laadun seurantaa 23

24 Kiitos mielenkiinnosta Kiitoksia kommenteista ja tiedoista: Jorma Nordlund KVVY, Katja Pellikka LUVY, Jermi Tertsunen POPELY 24

25 25