Kestävä kehitys ja kasvatus. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Hailuoto

Transkriptio

1 Kestävä kehitys ja kasvatus Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Hailuoto

2 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen avainkysymykset ja ratkaisujen avaimia Kestävä kehitys ja kasvatus Kestävän kehityksen edistäminen oppimisen näkökulmasta 2

3 Maailmassa on paljon hyvää 3

4 Monet asiat ovat parantuneet 4

5 Maailma ei ole kestävällä pohjalla Yhteiskunnan hyvinvointi on täysin riippuvainen toimivista ekosysteemeistä 5

6 Maailma ei ole kestävällä pohjalla Reunaehtojen ylittyminen lisää riskiä sille, että maapallon elinolosuhteet muuttuvat peruuttamattomasti ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle epäsuotuisiksi 6

7 Maailma ei ole kestävällä pohjalla Planeetan reunaehtojen ylittyminen aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia: pakolaisuutta, epätasaarvon ja köyhyyden syvenemistä Ääriajattelu, konfliktit, sodat 7

8 Maapallon prosessit kytkeytyvät toisiinsa metsien raivaus maanviljelykseen sademäärän väheneminen luonnon monimuotoisuuden katoaminen ilmastonmuutoksen kiihtyminen 8

9 Prosessien kietoutuminen otettava huomioon etsittäessä ongelmille ratkaisuja Näin vältytään kielteisten vaikutusten vahvistumiselta tai niiden siirtymiseltä toisaalle 9

10 Prosessien kietoutuminen otettava huomioon etsittäessä ongelmille ratkaisuja metsien muuttaminen biopolttoainepelloiksi ilmastonmuutoksen ratkaiseminen biopolttoaineilla kasteluveden käytön kasvu luonnon monimuotoisuuden katoaminen metsien häviäminen 10

11 11

12 12

13 Suomalaisen hyvinvointivaltion vakavin kestävyysvaje on ekologinen velka Suomalaisten kulutus on ylittänyt globaalisti oikeuden-mukaisen ja kestävän tason 13

14 Kansainvälisen kaupan myötä Suomi on ulkoistanut suuren osan tuotannostaan ja siihen liittyvistä ympäristö- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista muihin maihin

15 15

16 Ulkoisvaikutukset ovat myös yhteiskunnallisia Ulkoisvaikutukset liittyvät: Ympäristöön Talouteen, kauppaan ja politiikkaan Turvallisuuteen 16 Bertelsmann Stiftung 2017

17 Ulkoisvaikutukset ovat myös yhteiskunnallisia Ulkoistetut vaikutukset kiertyvät takaisin Suomeen Ulkoisvaikutukset liittyvät: Ympäristöön Talouteen, kauppaan ja politiikkaan Turvallisuuteen 17 Bertelsmann Stiftung 2017

18 Toisiaan tukevista kytkennöistä kannattaa pitää kiinni: terveys ja luonnon monimuotoisuus

19 Hyvinvoiva luonto hyvinvoiva ihminen - kaupunkien viherrakenne ja sille altistuminen

20 Luonto tukee terveyttä kokonaisvaltaisesti 20

21 Voimme lisätä luontokontaktia, vaikka lisätietoa tarvitaankin. Toimiva viherrakenne ja sille altistumista tukevat käytännöt luovat kokonaisvaltaisempia ja tulevaisuuteen ulottuvia luontopohjaisia ratkaisuja 21

22 Immuunipuolustus kehittyy koko iän, mutta lapset ovat erityisen tärkeä kohderyhmä. Lasten luontoaltistumiselle lähiluonto on keskeistä. Lähiluonto ja sen saavutettavuus vaihtelee eri kaupunkivyöhykkeillä. 22

23 Lähiluonnon saavutettavuus päiväkodeille Luontoalueita tulisi sijaita lähellä asutusta mieluiten alle 300 metrin etäisyydellä (YM suositus, Schipperijn ym. 2010, Coles & Bussey 2000) Viheralueiden läheisyys on erityisen tärkeää lapsille, joiden leikit keskittyvät kodin, koulun ja päiväkodin välittömään läheisyyteen Esimerkkianalyysissä tarkasteltiin Pääkaupunkiseudun päiväkotien (1020) lähiympäristön viheralueita ja niiden saavutettavuutta Ympäristö 300 metrin etäisyydellä päiväkodeista Jalankulkuvyöhykkeet 1% 13% 9% 1% 4% 71% Joukkoliikennevyöhykkeet 7% 9% 25% 3% 3% 52% Autovyöhyke 9% 9% 29% 6% 4% 44% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 23 Metsät Puistot Piha-alueet Maatalousmaat Muut viherympäristöt Rakennettu alue Aineistolähde: Urban Atlas 2012 / EEA

24 Toisaalta puistot täydentävät lähivirkistysalueiden verkostoa tiiviillä alueilla noin puolet päiväkodeista sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä, mutta vain 21 yli 300 metrin päässä puistosta 24

25 Alakoulut ovat useammin metsän läheisyydessä, mutta vain 40 %:lla metsä <300 m etäisyydellä 25

26

27 Toimiva viherrakenne ja sille altistumista tukevat käytännöt luovat kokonaisvaltaisempia ja tulevaisuuteen ulottuvia luontopohjaisia ratkaisuja Koulujen ja päiväkotien opetusstrategiat ulkona olemiselle, liittyvät myös oppimiseen Lääkäreiden reseptiikka, työpaikkojen kannustimet, vanhusten metsäretket 27

28 Miten eteenpäin? Miten voimaantua asioissa, joissa on edistytty? Miten arvostaa sitä, mitä vielä on hyvässä tilassa? Miten tunnistaa ne vaikuttavuuspolut, joilla pureudutaan merkittävimpiin haasteisiin 28

29 Murros kohti kestävää kehitystä edellyttää kaikkien toimijoiden vastuullista aktiivisuutta Kansainväliset toimijat Innovatiivisia hallintamekanismeja esim. tautien ja ilmastonmuutoksen hallintaan uudet pelisäännöt maat ylittävien virtojen hallintaan Valtio hyvinvointivaltion rakenteet ja talous kestäviksi, vaihtoehtoja BKT:n rinnalle vähähiilisyyden ja energiajärjestelmien uudistamisen haltuunotto Kunnat hiilineutraaliuden ja kuntalaisten ympäristötekijöiden tukeminen Yritykset oman ja yhteistyökumppaniensa toiminnan ohjaaminen ja aktiivinen Tutkijat ratkaisuvaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutusten analysointi 29

30 Entä kasvattajat? Kasvaminen - sikiönä - lapsena - nuorena - aikuisena - yhteisönä - kansakuntana - yhdistyneenä kansakuntana

31 Kasvatus, koulutus ja kestävä kehitys Koulutus on yhteydessä kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tukee niiden saavuttamista. Kognitiiviset, sosio-emotionaaliset ja toiminnan taidot (action competencies) sekä asenteet ja arvot kehittyvät sikiöajasta ja varhaislapsuudesta lähtien Varhaiskasvatuksen merkitys Elinikäinen oppiminen 31

32 Kritiikkiä koulutusta kohtaan Koulutus ja ympäristövastuullisuus ovat yhteydessä mutta yhteys ei ole suoraviivainen Koulutus -> lisääntynyt varallisuus -> lisääntynyt kulutus Myös kritiikkiä materialististen ja yksilökeskeisten arvojen vahvistamisesta Millaista on laadukas koulutus, joka mahdollistaa kestävän kehityksen? 32

33 Mitä opitaan ja miten? Onko eettisesti oikein käyttää koulutusta käyttäytymisen muutoksen välineenä? Instrumental vai intrinsic? Onko kestävän kehityksen mukainen elämäntapa mahdollista opettaa oppijoille? Onko olemassa valmiita ratkaisuja? Onko tavoitteena vahvistaa oppijoiden kriittisen, eettisen ja systeemisen ajattelun taitoja ja toimijuutta, jotta he voivat tehdä itsenäisesti päätöksiä (kestäviä tai kestämättömiä) ja ymmärtävät niiden seuraukset? Voidaanko nämä kaksi näkökulmaa yhdistää? 33

34 Kognitiivisia taitoja kehitettäessä on oltava jotain, mitä käsitellä: kestävä kehitys 34

35 Kestävän kehityksen kasvatus = sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen sekä oikeudenmukaisuuteen liittyvät teemat ja sisällöt, laadukkaat pedagogiset ratkaisut ja oppimisympäristöt, yhdessä oppiminen, elinikäinen oppiminen 35

36 Kestävän kehityksen kasvatus Formaali, informaali ja nonformaali oppiminen Paikalliset tarpeet, globaali ymmärrys, ilmiöiden keskinäisriippuvuudet Kokonaisvaltainen oppiminen Aktiivinen oppija, osallisuus ja toimijuus Kriittinen ja luova ajattelu, ongelmanratkaisutaidot Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 36

37 Sitoumus 2050 ja kasvatussitoumuksia Kysymys on ihmiskunnan yhteisestä oppimisen prosessista

38 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumus on suomalainen yhteiskunnallinen innovaatio Tarjoaa pitkän aikavälin kestävän kehityksen politiikkakehikon (visio, periaatteet ja tavoitteet) hallinnolle, kansalaisyhteiskunnalle ja muille sidosryhmille vuoteen 2050 asti Tarjoaa toimeenpanovälineen yrityksille, järjestöille, kunnille, kouluille, kansalaisille osallistua globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen konkreettisilla toimilla YHTEISKUNTA- SITOUMUS ON UUSI TOIMINNALLINEN TAPA AJATELLA STRATEGISESTI 38

39 Sitoumus 2050 Kasvatuksella ja koulutuksella keskeinen rooli Tiedot, taidot ja osaaminen, arvot, asenteet ja kulttuuri -> Kestävä elämäntapa ja kestävien ratkaisujen löytäminen Kestävä kehitys osa kaikkea koulutusta, elinikäinen oppiminen Korkea koulutustaso, tasavertaiset mahdollisuudet 39

40 Sitoumus 2050 Osallisuus, aktiivinen kansalaisuus, kulttuurinen osaaminen Vahva luontosuhde, ekososiaalinen sivistys, vastuunotto Kokonaisuuksien ja keskinäisriippuvuuksien ymmärtäminen vastuullisuus ja 40

41 41

42 Nuorten Agenda2030 ryhmä 20 suomalaista vuotiasta nuorta (v >) Tehtävät: Toimia kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta Osallistuu tavoitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Suomessa

43 Luontoaskel kasvatusympäristöissä ja kasvaminen

44 Luontoaskel Terveyden biodiversiteettihypoteesi (kts wikipedia) Tarjotaan lapsille terveyttä ja oppimista edistävä kasvuympäristö ja säästetään luonnonvaroja Enemmän luontokontakteja (lähiluontoon tutustuminen leikkien ja kosketellen, kompostointi, kasvatuslaatikot ) Monipuolinen kasvis-, marja- ja hedelmäpainotteinen ruokavalio, vähemmän lihaa Kiertotalouden periaatteet tutuksi, ruokahävikin vähentäminen Varhaiskasvatuksen, ruokapalveluiden ja perheiden tiivis yhteistyö SYKE-Luke-THL yhteistyö, Sitra rahoittajana

45 Kestävä ruoka ja kasvaminen

46 Ruokahävikki: Ministeri Tiilikaisen tarina: Koululaiset keksimässä ratkaisuja Itä-Helsingissä alaasteella

47 Ruoan kestävyys ja koulut: uudet ravintosuositukset keittiöiden ja ruokailijoiden haasteena

48 SYKEn Sitoumus2050: tuemme sykeläisiä siirtymään ympäristöystävällisempään ravintoon Vaihe 1: tiedot eri annoksista perustuen ilmastolaskuriin Ryhmäkeskusteluita: tulosten tulkintaa, mikä saisi tilanteen muuttumaan Töytäisyjä (nudging): ruoat eri järjestykseen Lihansyönnin rajoittaminen noussut hankkeen keston aikana keskeiseksi teemaksi sekä terveys- että ympäristölähtökohdista 48

49 49

50 Töytäisyistä yhteiskokeiluihin Kokeilut dynaaminen tapa kerätä tietoa erilaisten ratkaisujen toimivuudesta käytännössä ja avata arjen innovaatiot yhteiskehittämiselle. Kokeilut myös muutoksen ajureita kouluissa joudutaan soveltamaan yhteen useaa käytännönlähestä asiaa: tinkering Kokeiluryhmä: koululaiset, 3 koulua Kysely, tulokset koululaisille, ryhmäkeskustelut, reseptiikka yhdessä, toiveet, toteutus, linjastomuutokset, kisa proteiinipitoisuudesta 50

51 Kokeiluista rutiineihin Eroja tyttöjen ja poikien välillä Vähitellen totuttiin Mausteisuus Maidon käyttö Lapset vievät rutiineja kotiin (vanhemmat kasvavat lasten myötä) Ruokapalvelupäällikkö kannusti poikien reseptejä 51

52 Kiitos mielenkiinnosta Wikipedia: terveyden biodiversisteettihypoteesi Kiitokset: Iida-Mari Koskela, Minna Kaljonen, Riikka Paloniemi, Salla Rantala, Aino Rekola, Suvi Vikström, Marja Salo, Taru Peltola, Sampo Vesanen