Strategiatyön vaihe ja eteneminen

Transkriptio

1 Strategiatyön vaihe ja eteneminen 1. Laaditaan toimintaympäristökuvaukset Fountain Park:in verkkokyselymenetelmä 29.9 Tekes työpaja Visiotyöskentely, tietoyhteiskunnan henki Sitran työpajat ja Luodaan strategian pääteemat Teematyöpajat 12.11, 13.11, ja (80 asiantuntijaa) Maakuntaseminaari, Oulu (tammikuu) Lukiolaisten liitto ja Aalto- yliopisto (joulu- tammikuu) Verkkokeskustelu (joulu- tammikuu) Miniseminaari strategiatyöhön osallistuneille (tammikuu) Neuvottelukunnan ylimääräinen kokous (tammikuu) 4. Pääteemojen mukaiset teemaryhmät luovat strategian sisältöä (tammi-maaliskuu 2010) 5. Strategiatyön yhteen vetäminen ja strategiaseminaarit (maalis-kesäkuu 2010) 6. Strategia valmistuu ja hyväksytään (kesäkuu 2010)

2 Muutosten arvioitu merkittävyys Suuri hajonta Tietoyhteiskunnan muutokset 77 Asian merkitys suuri 76 Turvallisuus Avoimuus 75 Ennakointi Yhteisöt ja yhteistyö Osaaminen ja koulutus 74 Verkottuminen ja verkostot Teknologinen kehitys 73 Tuottavuus 72 Hallinnon kehitys Palveluiden kehitys Ajattelun uudistuminen 71 Tasa-arvo ja syrjäytyminen Mobiilipalvelut ja -laitteet Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet 70 Normit ja sääntely Hyvinvointi , , , , ,5 Näkemysten hajonta

3 1. Julkishallinnon roolia tulee uudistaa vahvaksi ohjaajaksi ja mahdollistajaksi. Valtiohallinnon tulee ohjata keskitetysti julkishallinnon sähköistä palvelutuotantoa ja hankintoja (konserniohjaus). Ohjauksen tulee olla eri toimijoiden yhteistyöhön kannustavaa ja myös sitä edellyttävää. ICT:n hyödyntämisen tulisi olla osa tuottavuusohjelmaa. Julkishallinnon tulee taata peruslähtökohdat innovatiiviselle ja ketterälle kehitykselle: 1) riittävä tekninen infrastruktuuri 2) tiedon hyödyntämiseen ja siirtämiseen liittyvä lainsäädäntö 3) ennakoivat ja poikkitieteelliset koulutuspoliittiset ratkaisut 4) innovaatioita tukevat rahoitusmallit. 2. Tiedon roolia yhteiskunnan perusinfrastruktuurina on tuettava. Tiedon tuottamista keskeisempään rooliin on noussut tiedon hyödyntäminen ja avoimuus. Siksi viranomaisten hallussa olevan tiedon (mm. rekisterit ja arkistot) olisi oltava avointa kaikille käyttäjille. Näin esim. tietojen välittämisen viranomaiselta toiselle ja kansalaisten omien tietojen saamisen olisi oltava automaattista. Lisäksi tietojen maksuperusteisuutta on purettava. Tietoyhteiskunta-ajattelusta on siirryttävä tietämysyhteiskuntaan (knowledge-based society), joka korostaa tiedon prosessointia, analysointia ja hyödyntämistä. Julkishallinnon tulee ottaa kantaa julkisen tiedon ja kansalaisia koskevan tiedon omistajuuteen. Julkishallinnon on tärkeää omissa tietojärjestelmissä ja palveluissa toteuttaa mahdollisimman avoimia ratkaisuja.

4 3. Innovaatioiden syntymiselle on luotava mahdollisuuksia ja niiden kehittämistä on tuettava. Innovaatio-oikeudet (tekijä -ja patenttioikeudet) tarvitsevat kokonaisvaltaista uudistamista. Rahoitusta jakavien organisaatioiden rahoitusmalleja tulee keskittää, keventää ja yksinkertaistaa. Tukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti pk-sektorille ja kehittäjäyhteisöille. Yhteiskunnan tulisi tukea yrittäjyyttä ja yritysmyönteistä kulttuuria. Riskinottoa on lisättävä ja kannustettava ennakkoluulottomiin ratkaisuihin (out-of-the-box thinking). On myös luotava ilmapiiri, joka antaa luvan epäonnistua. Innovaationäkökulmassa on korostettava tuotteita, sovelluksia ja palveluita.

5 4. Sähköisen palvelukehittämisen tulee vastata aitoihin käyttäjätarpeisiin. Palveluiden laaja käyttöönotto edellyttää aidon tarpeen tunnistamista ja käyttäjäkokemusten huomioimista. Teknologian, palveluiden ja innovaatioiden ripeä käyttöönotto lisää kohderyhmän kiinnostusta ja laajaa käyttöönottoa. Heikkojen signaalien tunnistaminen ja vapautuminen liian kapea-alaisesta asiantuntija-ajattelusta tukee käyttäjälähtöistä palvelutuotantoa. Innovaatioiden tunnistamisessa hyödynnettävä sosiaalista mediaa (crowdsourcing). Julkishallinnon palveluita on suunniteltava yhteistyössä yritysten ja palveluiden kohderyhmän eli käyttäjien kanssa (public-private-people). Palveluviennin kehittäminen ja tuen benchmarkkaaminen, vientiinstrumenttien tehostaminen. Käyttäjälähtöisen palvelukehityksen näkökulma on hyvä sisällyttää myös teknologia-koulutukseen. Ympäristöteknologia ja terveydenhuolto ovat keskeisiä sovellusalueita.

6 5. Kansalaistaidot ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytyksiä. Kansalaisdemokratian vahvistaminen informaatioteknologian keinoin on vasta alkutekijöissään. Verkko-osallistumisen muotoja tulee kehittää kohderyhmien kiinnostus ja luontevat osallistumisen foorumit hyödyntäen. ICT:n tekniset käyttötaidot ja mediataidot ovat nykyajan kansalaistaitoja. Perusopetusta tulee uudistaa vastaamaan näitä tarpeita. Opetuksen kaikilla tasoilla on huomioitava tiedon käsittelyn muuttunut näkökulma. Tietoyhteiskuntaa tulee rakentaa tasa-arvoisuuden periaatteiden mukaisesti tarvittavaa tukea erityisryhmille tarjoten (inkluusionäkökulma).

7 6. Ekologiset perusteet yhtenä palvelutuotannon ja järjestelmien kehittämistä taustoittavana motiivina. Pilvipalveluiden tiedon hallinnan ja varautumisen menetelmien kehittäminen vahvistaa resurssien joustavaa ja tehokasta käyttöä. Pilvipalveluissa tietosisältö on palveluntarjoajan hallinnassa ja käyttäjät voivat hyödyntää tarvitsemaansa palvelua missä vain. Fyysisen työpaikan ja etätyön merkitysten muuttaessa muotoaan, voidaan tila- ja asumisratkaisuja sekä liikennevirtoja suunnitella uudelleen. Energiatehokkuutta voidaan kasvattaa ICT:n avulla. Ilmastomuutosta voidaan hillintä sähköisten palveluiden ja uusien kommunikaatioyhteyksien (esim. videoneuvottelujärjestelmät) avulla.

8 Kevään jatkotyö Neuvottelukunnan kokouksessa päätetään strategian lähtökohtana olevista teemoista Maaliskuussa konkretisoidaan strategian toimenpiteitä teemoittain jälleen työpajoissa Strategia valmistuu kesäksi 2010