KAAVASELOSTUS VEHNIÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN VUORENMÄKI 410-AK-VEH /

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS VEHNIÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN VUORENMÄKI 410-AK-VEH / Hyväksytty valtuustossa Lainvoimainen

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Vehniän asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen; Vuorenmäki Kaavatunnus: 410-AK-VEH-003 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttö Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: Lainvoimainen Kaava-alueen sijainti Suunnittelu koskee kiinteistöjä Sivula , Tikkakosken radioasema , Kennäälä , Lentoasemantie , Grafenwald ja Vuorenrinne Suunnittelualue käsittää Lidln jakelukeskuksen itäpuoleiset kiinteistöt sekä osan Lentoasemantien liikennealueesta. Suunnittelualueen laajuus on noin 20 ha. Kaavan lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 1

3 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Laukaan kunnan Vehnän kylälle sijoittuvan Vuorenmäen asemakaavan laatiminen sekä Lentoaseman asemakaavan muutos on käynnistetty Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä ns. vähäisenä kaavahankkeena. Kiinteistö Vuorenrinne on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Lentoasemantien liikennealueen osalta asemakaava muutetaan vastaamaan valtatie 4 perusparantamiseksi laadittua tiesuunnitelmaa. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 2

4 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maaperä Vesistöt ja vesitalous Luonnonsuojelu Liikenne Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Palvelut Työpaikat Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tiesuunnitelma, valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri-Vehniä, Jyväskylä Laukaa Tasaussuunnitelma Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoite Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamääräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavan liikenteelliset vaikutukset Kaavan taloudelliset vaikutukset Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 3

5 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta Liitteet - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake - Luonto- ja maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Vuorenmäen teollisuusalueen esirakentamissuunnitelma. Sito, 2017 Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 4

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty kaavoitus ja rakennuslautakunnan päätöksellä ns, vähäisenä kaavoitushankkeena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Puolustusvoimille Keski-Suomen liitolle ja Jyväskylän kaupungille ja tekniselle lautakunnalle. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asettaa kaavaluonnoksen yleisesti nähtäville. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Puolustusvoimilta, Finavialta, Jyväskylän Energialta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta ja Puolustusvoimilta. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Luonnosvaiheen jälkeen laadittiin kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskuskelta, Keski- Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Puolustusvoimilta, Finavialta, Trafilta, Jyväskylän kaupungilta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskuskelta, Keski-Suomen liitolta, Keski- Suomen museolta, Puolustusvoimilta, Finavialta, Trafilta ja Vehniän vesiosuuskunnalta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Saatuihin lausuntoihin on annettu kaavanlaatijan vastineet. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan teollisuus-ja varastorakennusten korttelit 4 ja 5 sekä niihin liittyvät yleisen tien-, masto- ja maa- ja metsätalousalueet. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on nykytilassa maa- ja metsätalousmaata. Alue liittyy nykyiseen teollisuus- ja varastoalueeseen. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 5

7 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin kangasmetsää, jossa vaihtelevat lehtomaisen kankaan, tuoreen kankaan ja kuivahkon kankaan metsätyypit mustikkatyypin tuoreen kankaan ollen vallitseva. Metsät ovat suurelta osin kuusivaltaista varttuvaa sekametsää sekä koivuvaltaista nuorta metsää ja taimikkoa. Alueella on viime vuosien aikana tehty hakkuita. FCG Suunnittelu ja Tekniikka on laatinut alueelta luonto- ja maisemaselvityksen Kohteelle tehtiin selvityskäynti Selvityksessä tarkasteltiin alueen kasvillisuus ja luontotyypit, liito-oravien esiintyminen ja soveliaat elinympäristöt sekä muille suojelullisesti merkittäville lajeille soveltuvat elinympäristöt. Suunnittelualue on nuorta kangasmetsää sekä osittain myös taimikkoa. Alueella on tehty jonkin verran hakkuita. EU:n luontodirektiivin liitteen IV a lajeista selvitysalueella, mutta kuitenkin suunnittelualueen ulkopuolella havaittiin liito-orava Sivulan tilan pohjoispuolella peltoa reunustavassa varttuneemmassa metsässä. Alueella havaittujen liitooravan papanapuiden kokonaismäärä oli 16. Havainnot jakautuivat eri puulajeille seuraavasti: kuusi (14), mänty (1) ja haapa (1). Alueen kokonaispapanamäärä oli 570. Alueiden välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Kuva: Selvitysalueen luontokohteet. Suunnittelualue on rajattu kartalle punaisella katkoviivalla. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 6

8 3.2.1 Maaperä Suunnittelualueen nykyinen maanpinta vaihtelee tasolla Koko suunnittelualue sijaitsee moreenimäessä, jossa kallio on paikoin pinnassa. Maaperä on korkeimmilla kohdilla kalliomaata sekä hiekka- ja soramoreenia. Länsireunalla ja etelä reunalla vanhat ja nykyiset peltomaat sijoittuvat hiesu ja hietamaalle (kuva 2). Kallioperä on granodioriittia ja intermediääristä vulkaniittia. Kallionpintaa suunnittelualueella on esirakentamissuunnitelman yhteydessä tutkittu tärykairauksin (20kpl). Kallionpinta arvio koskee vain pisteen kohdan tulkintaa ja tutkimuspisteiden välillä kallionpinnan korkeus voi vaihdella. Kalliopintoja ei ole varmistettu porakonekairauksin. Pohjatutkimusten mukaan kallio on alueen pohjoisosassa noin metrin syvyydellä maan pinnasta ja syvenee etelään mentäessä ja oli tutkimusten mukaan syvimmillään noin 7m syvyydellä maanpinnasta. Kuva 3: Selvitysalueen maaperäolosuhteet (ote luonto- ja maisema-selvityksestä) Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei rajaudu vesistöihin, eikä se sijaitse pohjavesialueella Luonnonsuojelu Suunnittelualueilla tai niiden lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. 3.3 Liikenne Suunnittelualue liittyy eteläpuolella kulkevaan Lentoasemantiehen sekä Tikkakosken lentoaseman välittömään läheisyyteen. Valtatien perusparantamisen yhteydessä Lentoasemantien linjaus tulee muuttumaan valtatien liittymäjärjestelyjen johdosta. Lentoasemantien sijainti perustuu Liikennevirastossa hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelmassa lentokentän liittymän kohdalle on suunniteltu uusi eritasoliittymä Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 7

9 Kuva: Ote vt4 Kirri Tikkakoski hyväksytystä tiesuunnitelmasta. 3.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. Alueen länsilaidalla kulkee mastolle johtava tieyhteys, johon on kulkuoikeus kiinteistöillä , ja Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriympäristön kohteita Palvelut Alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu lentokenttätoimintaa lukuun ottamatta muita palveluja. Kunnalliset peruspalvelusijoittuvat pääosin Laukaan kirkonkylän keskustaan, jonne sijoittuu myös alojen kaupallisia palveluja Työpaikat Suurimmat työllistäjät Laukaassa ovat kunta sekä Peurunka Center. Vehniälle sijoittuu entuudestaan jo jonkin verran teollisuus- ja yritystoimintaa. Vehniällä sijaitsee mm. Lidlin jakelukeskus, joka on huomattava työnantaja koko Laukaan alueella. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 8

10 3.4.5 Tekninen huolto Suunnittelualue ei sijoitu vahvistetulle vesihuollon toiminta-alueelle, mutta se rajautuu Laukaan kunnan vesihuoltoalueeseen sekä Vehniän vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen. Kuva 5: Vesihuoltoverkosto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue sijaitsee kokonaisuudessaan maakuntakaavassa osoitetulla Tikkakosken lentoaseman lentomelualueella (Lden 55 db), minkä johdosta alueelle kohdistuu lentoliikenteestä aiheutuvaa häiriötä. Suunnittelualue sijoittuu osittain myös valtatien 4 tieliikenteestä aihetuvalle melualueelle (Lden 55 db). Tieliikenteestä johtuva melualue perustuu valtatien perusparantamista koskevan tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä tehtyyn meluselvitykseen. 3.5 Maanomistus Suunnittelualue on Laukaan kunnan omistuksessa. 3.6 Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin korvaten samalla hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 9

11 Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava joulukuussa Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on kokonaismaakuntakaavan lisäksi laatinut 1 4. vaihemaa-kuntakaavat. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Toisessa vaihekaavassa on varattu alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettu maa-kuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaavan mukaiset merkinnät: Seututie (st). Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä palvelevia ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Melualue (me). Tikkakosken lentoaseman melualue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Työpaikka-alue (TP). Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. Suojavyöhyke (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Suojavyöhyke (sv4). Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/ mukainen lausunto Trafilta. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 10

12 Suunnittelualueen sijainti Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Alueella voimassa oleva Vehniän yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaava on rakennuslain määritelmän mukainen I asteen yleiskaava, joka on MRL 211 :n siirtymäsäännöksen mukaan voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia esim. laadittaessa asemakaavaa tai päätettäessä suunnittelutarveratkaisuista tai poikkeamisista. Yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Lentoasemantie on merkitty alueen pääväyläksi. Kuva: Ote Vehniän yleiskaavasta. Suunnittelualueella on käynnissä Vehniän eteläosan osayleiskaavan, joka on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotusaineistoon on tämän jälkeen tehty tarkistuksia saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella. Suunnittelualueelle sijoittuu seuraavat kaavamerkinnät: - TP, työpaikka- ja teollisuusalue. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 11

13 Alue on tarkoitettu toimisto-, tuotanto-, logistiikka- ja teollisuusalueita varten. Alue tulee asemakaavoittaa. - M, maa- ja metsätalousalue - EP, puolustusvoimien alue - ET, yhdyskuntateknisen huollon alue. - T, teollisuusalue - me-1, lentomelualue (Lden 55 db). Alueelle ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Alueella jo olevien rakennuspaikkojen uudistaminen on sallittua. - Liikennemelualue (me). Tieliikenteen melualue nykyverkolla ilman meluesteitä vuonna 2040, jossa melutaso ylittää päiväohjearvon 55 db. Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuinrakennuspaikkoja. Alueella jo olevien rakennuspaikkojen uudistaminen on sallittua. Uusia asuinrakennuspaikkoja alueelle on mahdollista sijoittaa vasta, kun valtatien perusparantamiseen liittyvä melusuojaus on toteutettu ja mikäli melu ohjearvot alueella alittuvat. - Lentoliikenteen varalaskupaikan suojavyöhyke (sv). Kaikista alueelle sijoittuvista rakennushankkeita on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Lentoesteen muodostamista mastoista ja rakenteista on pyydettävä lisäksi ilmailulain 1194/ mukainen lausunto Trafilta. Maantien suoja-alueelle rakentaminen edellyttää maantielain 47 :n mukaista tienpitoviranomaisen lupaa. - uusi tielinjaus - seututie / yhdystie Kuva 5. Ote Vehniän eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta Asemakaava Osalla aluetta on voimassa Vehniän kylän asemakaava, Lentoaseman alue. Asemakaava on vahvistettu lääninhallituksen päätöksellä Asemakaavassa on osoitettu Lentoasemantien liikennealue kaavamerkinnällä LT, kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen ja katualuetta. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 12

14 Laukaan kunta, maankäyttö Kuva 5. Ote Vehniän kylän asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. 3.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Tiesuunnitelma, valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri-Vehniä, Jyväskylä Laukaa Valtatie 4 Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein eteläpohjoissuuntainen pääväylä. Se kuuluu osana yleiseurooppalaiseen TEN -liikenneverkkoon ja on osa valtakunnallista erikoiskuljetusten verkkoa. Tien merkitys Jyväskylän seutukunnan liikenteelle on huomattava. Valtakunnallisen pääteiden kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on rakentaa Jyväskylä Äänekoski väli moottoritieksi. Suunnittelualueena on valtatien 4 osuuden Jyväskylä Äänekoski väli Kirri-Vehniä Jyväskylän ja Laukaan alueella. Tarkasteltava jakso alkaa Kirristä maantien 630 (JyväskyläUurainen) liittymästä ja päättyy pohjoisessa Vehniän kylän kohdalle. Tarkasteltavan valtatieosuuden pituus on noin 15 kilometriä. Tiesuunnitelma on valmis ja hyväksytty Liikennevirastossa Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt kaikki Kirri-Tikkakoski tiesuunnitelmaa koskeneet valitukset. Parannus valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski on toteutettavissa, kun hankkeelle myönnetään rahoitus. Kuva 6. Ote vt4 tiesuunnitelmasta, Lentoasemantie Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 13

15 Laukaan kunta, maankäyttö Tasaussuunnitelma Suunnittelualueelle on laadittu tasaussuunnitelma ennen asemakaavaluonnoksen laatimista esirakentamisen suunnittelemiseksi. Suunnitelmat on laatinut urakka-asiakirjoja lukuun ottamatta Sito Oy. Työselostus on kaavaselostuksen liitteenä. Liukuväri kuvassa on esitetty tarvittavien leikkausten ja täyttöjen määrä suunnittelu-alueella. Kuva 7: Liukuvärikartalla on osoitettu esirakentamisvaiheessa rakentamisalueilla tehtävät tarvittavat täytöt ja leikkaukset (Sito Oy). Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 14

16 Laukaan kunta, maankäyttö ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Vuorenrinne on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Asemakaavalla laajennetaan Vehniän nykyistä asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelussa huomioidaan valtatien 4 hyväksytty tiesuunnitelma, jonka mukaisesti liikennöinti alueelle sekä läheiset yleisen tien alueet osoitetaan asemakaavassa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kuntalaiset - Kunnan hallintokunnat; tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liitto - Trafi - Finavia - Puolustusvoimat - Jyväskylän kaupunki Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja palastuslaitos - Elenia - Telia Oy - Vehniän vesiosuuskunta - Jyväskylän Energia Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä Vireilletulo Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 14 päivän ajaksi Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Keski-Suomen liitolle, Puolustusvoimille ja tekniselle lautakunnalle. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot KeskiSuomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Puolustusvoimilta, Trafilta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot KeskiSuomen ELY-keskuskelta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Puolustusvoimilta, Finavialta, Trafilta, Jyväskylän kaupungilta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 15

17 Laukaan kunta, maankäyttö Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. 4.4 Asemakaavan tavoite Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue liittyy valtatien 4 Kirri Tikkakoski hyväksyttyyn tiesuunnitelman alueeseen. Lentoasemantien liikennealueen osalta asemakaava muutetaan vastaamaan valtatie 4 hyväksyttyä tiesuunnitelmaa Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan eteläosa noudattaa valtatie 4 hyväksyttyä tiesuunnitelmaa. Teollisuusalueiden osalta alueelta on laadittu suunnitelma alueen esirakentamisesta, jonka yhteydessä on myös tutkittu korttelialueiden sijoittumista kaavassa osoitetun Vuorenmäenkatu nimisen uuden katuyhteyden ympärille, jonka sijoittumista alueelle on tutkittu ennen varsinaisen kaavaluonnoksen laatimista. Kennäälänkatu osoitetaan osittain nykyistä tielinjaa pitkin ja kadun päästä tieyhteys suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevalle mastolle osoitetaan ajoyhteytenä. Asemakaavan muutoksen ja kumoamisen yhteydessä tarkistetaan nykyisiä LT alueita tiesuunnitelman mukaisiksi. Kuva 8: Havainnekuva. Suunnittelualueen maankäyttö on tarkentunut kaavaluonnokseen havainnekuvassa esitetystä vaihtoehdosta. Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 16

18 Laukaan kunta, maankäyttö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan korttelit 4 ja 5 joissa molemmissa käyttötarkoitus osoitetaan kaavamerkinnällä T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Kaavaluonnoksessa on osoitettu uudet Vuorenmäenkatu ja Kennäälänkatu nimiset katualueet. Alueen pohjoisosassa oleva teleliikennemaston alue osoitetaan kaavamerkinnällä ETM, mastoalue. Lentoaseman tien alue, jonka aluerajauksessa on huomioitu myös valtatien 4 hyväksytty tiesuunnitelma, on osoitettu yleisen tien alueena LT. Muilta osin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena M Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 13,7 ha. Alueen maankäyttö muodostuu seuraavasti: Käyttötarkoitus Pinta-ala ha k-m² EMT T LT M katualueet Yhteensä: 0,2744 8,2075 3,1865 5,1643 1, , Tehokkuus (e) Asemakaavalla kumotaan LT ja katu- ja maa- ja metsätalousaluetta Palvelut Suunnittelualue tukeutuu kirkonkylän palveluihin Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualue liittyy Vehniän asemakaavoitettuun alueeseen. Ympäröivän asemakaava on osoitettu kaavakartalla. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava laajentaa Vehniän nykyistä teollisuusaluetta. Suunnittelulla mahdollistetaan alueelle käynnissä olevassa yleiskaavassa suunniteltu maankäyttö. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteleiden 4 ja 5 alueet sekä niihin liittyvät yleisen tien, masto-, katu- ja maaja metsätalousalueet Korttelialueet Kaavassa on esitetty seuraava korttelialue: T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Korttelit 4 ja 5. Suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.4. Muut alueet: LT Yleisen tien alue EMT Mastoalue M Maa- ja metsätalousalue. Katualue Muut merkinnät: Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 17

19 Laukaan kunta, maankäyttö 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelin osan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetrinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku, eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. +137,1 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Istutettava alueen osa. Katu. Ohjeellinen ajoyhteys. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kumottava kaava-alue Asemakaavamääräykset Autopaikkoja tulee varata vähintään yksi teollisuus- ja varastokerrosalan 100 m² kohti. Rakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan modernia. Rakennusten tulee muodostaa katukuvaan nähden yhtenäinen kokonaisuus rakentamistavan ja värityksen osalta. Toimistotilojen äänieristävyys lento- ja tieliikenteestä aiheutuvaa melua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot. Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä rakentamiseen tai liikenteeseen on istutettava puita ja pensaita. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 864/ mukainen lausunto Trafilta. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä hulevesisuunnitelma. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä kiinteistön alueella. Ylivuodot on mahdollista johtaa katujen sivuojiin, mutta niistä ei saa aiheutua haittaa naapureille. Kiinteistö vastaa kustannuksellaan viemäröinnistä kiinteistökohtaisella pumppaamolla niiltä osin, kun viemäröitävää rakennusta tai rakennuksen osaa ei voida liittää viettoviemärillä katualueella olevaan runkolinjaan. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue on rakentamatonta, mutta se liittyy nykyiseen teollisuusalueeseen. Alueelle muodostuva teollisuusrakentaminen tuo alueet rakentamisen piiriin ja laajentaa Vehniän asemakaavoitettuja alueita. Vaihtelevien maanpinnan muotojen vuoksi rakentamisalueiden maanpintaa joudutaan paikoin leikkaamaan ja täyttämään alueiden tasaamiseksi. Toimenpiteillä on vaikutusta alueen maisemakuvaan. Maanpinnan tasaamisesta on laadittu työselostus, joka käsittää tulevien teollisuusalueiden esirakentamisen suunnitelman. Leikattavia maamassoja on tarkoitus käyttää alueen rakentamisessa. Suunnittelualueelle ei sijoitu laaditun luonto- ja maisemaselvityksen perusteella arvokkaita luonnonympäristön kohteita. Alueella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Maasto on pääosin nuorta kangasmetsää. Alueen hulevesien käsittelystä ja johtamisesta on kaavassa annettu kaavassa määräys, jonka mukaan rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä hulevesisuunnitelma. Hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä kiinteistön Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava 18

20 Laukaan kunta, maankäyttö alueella. Ylivuodot on mahdollista johtaa katujen sivuojiin, mutta niistä ei saa aiheutua haittaa naapureille. Suunnittelualueelta muodostuvat hulevesien ylivuodot tullaan johtamaan alueelle, joka on hyödynnettävissä hulevesien viivyttämiseen ja imeyttämiseen. Kyseiseksi alueeksi on pohdittu Laukaan kunnan omistuksessa olevaa määräala kiinteistöstä Kennäälä Lentoasemantien varressa. Alue on luontaisesti alavaa, johon sade- ja sulamisvedet luonnostaan kerääntyvät Kaavan liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asemakaavassa tutkitaan Lentokentän tien osoittamista valtatien 4 hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti. Uusi asemakaavoitettava alue liittyy nykyisiin tieyhteyksiin. Liittyminen Lentoasemantieltä valtatielle 4 on nykyratkaisulla haasteellista erityisesti pohjoisen suuntaan käännyttäessä. Ruuhka-aikoina valtatien 4 liikenne jonoutuu ja nykyisistä tasoliittymistä on vaikea liittyä päätien liikennevirtaan. Valtatien keskimääräinen liikennemäärä vuosina on Tikkakosken ja Vehniän tien liittymän välisellä tieosuudella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien perusparantamisen myötä toteutettava eritasoliittymä tulee mahdollistamaan sujuvamman liittymisen valtatielle Kaavan taloudelliset vaikutukset Suunnitellut toiminnot tuovat alueelle uusia työpaikkoja. Taloudellisia vaikutuksia muodostuvat kadunrakentamisesta ja kunnallisteknisestä rakentamisesta. Alueen rakentamisen kustannuksia lisää ennen alueen toteuttamista suoritettavat esirakentamistyöt. Kustannuksia on arvioitu Sito Oy:n esirakentamista koskevassa suunnitelmassa. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Asemakaavalla muodostetaan uudet Vuorenmäenkatu ja Kennäälänkatu nimiset katualueet ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa / Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Kaavaselostus, Vuorenmäen asemakaava Outi Toikkanen kaavasuunnittelija 19