40 vuotta potilaan parhaaksi

Transkriptio

1 40 vuotta potilaan parhaaksi

2 Alueelliset apuvälineiden luovutuskäytännöt Kick off - Kuntoutuskoordinaatio Sirpa Palamaa Kuntoutus linjaesimies, kuntoutuskoordinaatioryhmä, sihteeri

3 Ammattitaitoinen, tasavertainen ja laatuinen palvelu Yhden luukun periaate palvelu Välineiden saantiaikojen lyhentym inen Käyttäjälle parempi pal velu Säästö ~4,2 m Säästöt kai kissa hankintakus tannuksiss a Apuvälineiden hankinnan, materiaalihallinnan, huollon, korjauksen ja puhdistuksen keskittäminen Työn tuottavuuden paranemi nen Säästö ~1,7 m Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi Selvitysraportti Hyvä käyttöaste, pieni hävi kki ja tilojen vapautuminen Timo Pohjolainen LKT, dosentti Pohjolainen Selvitysraportti 2008 Pääomaa vapautuu >10 M

4 Alueelliset palvelut - apuvälinepalveluprosessi Apuvälinepalveluissa arvioitava; Kenelle ja mitä apuvälineitä, missä vaiheessa, mihin tarkoitukseen, minkälaiseen ympäristöön mistä luovutetaan ja miten miten hyötyä, toimivuutta, kuntoa seurataan osana kuntoutusta yksi kuntoutumista tukevista keinoista toimintakyky Luovutuskäytännöt - käsitteitä luovutusperusteet, saatavuus, myöntämisperusteet, asiakaslähtöisyys, osallisuus, mahdollistava

5 HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat, kunnat Hyvinkään sairaanhoitoalue n asukasta ERVA Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Lohja Inkoo Hyvinkään sairaala Siuntio Karkkila Vihti Kirkkonummi Kellokosken sairaala Jorvin sairaala Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kerava Espoo Vantaa Kauniainen Helsinki HYKSsairaanhoitoalue Sipoo Askola Peijaksen sairaala Porvoo Hyksin sairaalat Helsingissä Pernaja Liljendal Lapinjärvi Loviisa Porvoon sairaala Porvoon sairaanhoitoalue Hanko Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala 2014 Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 38204

6 Lähde: APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hallitus , liite6

7 Apuvälinepalveluista säädetään useassa laissa. Päävastuu apuvälinepalvelujen tuottamisesta on kunnalla. KELA, vakuutus- ja työeläkelaitokset, työhallinto ja Valtiokonttori kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut. Lainsäädännöstä tärkeimmät apuvälineitä koskevat kohdat.

8 Yhteiset valtakunnalliset käytännöt - linjaukset Apuväline on väline, laite tai muu ratkaisu, joka edistää, tukee tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt. ( Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011) Apuvälinepalveluun kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja hankinta, mahdolliset muutostyöt, käytön opetus ja seuranta sekä huolto ja korjaus. Apuvälinepalvelujen järjestäminen on pääosin kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon vastuulla. Lisäksi palveluja järjestävät tai rahoittavat sosiaalitoimi, opetustoimi, Kela, Valtiokonttori, vakuutusyhtiöt ja työhallinto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, kehittää ja tutkii apuvälinepalvelujen järjestämistä ja toteuttamista sekä edistää alan osaamista.

9 Käytännön toteutus Apuvälinepalvelujen järjestämistavat vaihtelevat paikallisesti ja organisaatiokohtaisesti. Apuvälinepalvelua tuottavasta organisaatiosta tai järjestämistavasta riippumatta toiminnan tulee olla yhdenmukaista. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut järjestetään paikallisesti tai alueellisesti sovitun käytännön mukaan. Paikalliset apuvälinepalvelut toteutetaan usein osana fysio- ja toimintaterapiaosastojen toimintaa. Suurimmissa terveyskeskuksissa on myös apuvälinepalveluyksiköitä. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut järjestetään usein osana alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa. Joissain sairaanhoitopiireissä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut on yhdistetty samaan yksikköön Sairaanhoitopiirien apuvälinekeskukset vastaavat pääsääntöisesti kalliista liikkumisen ja ympäristönhallinnan apuvälineistä, kommunikoinnin apuvälineistä sekä lasten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä.. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä järjestetään myös erikoisalojen kautta. Esimerkiksi näön, kuulon tai tiettyjä kuntoutumisen edistämiseen liittyviä apuvälineitä luovutetaan eri erikoisaloilta. Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee tuntea oman alueen apuvälinepalvelujen järjestämisvastuut ja henkilökunnan tulee osata ohjata apuvälineen tarvitsija oikeiden palvelujen piiriin.

10 Apuvälinepalvelut Terveydenhuolto ja sairaanhoito Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä. Apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama apuvälineen tarve. Nämä apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia. Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet, kuten pyörätuolit, kävelykepit, suihkutuolit ja näön, kuulon ja kommunikoinnin apuvälineet Sosiaalihuolto Sosiaalitoimen vastuualueella ovat vaikeavammaisen henkilön tarvitsemat vakituisen asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet..tällaisia asuntoon asennettavia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi ovikoneistot, porrasnostimet tai kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot. Nämä ovat maksuttomia apuvälineitä, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen. Sosiaalitoimen kautta voidaan korvata tai antaa käyttöön vammaisen henkilön päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemia välineitä, kojeita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Tällaisia välineitä voivat olla esimerkiksi auto tai pesukone. Välineet ovat 'tavallisia' välineitä mutta käyttäjälleen apuvälineitä, jotka mahdollistavat päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavien välineiden hankintakustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Opetustoimi Opetustoimi on velvollinen järjestämään vammaiselle tai muuta erityistukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut, kuten tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi erityispulpetit, hissit tai luiskat Kansaneläkelaitoksen järjestämät apuvälinepalvelut Kansaneläkelaitos vastaa työssä tai ammatillisessa koulutuksessa suoriutumisessa tarvittavista välttämättömistä kalliista ja vaativista apuvälineistä. opiskelun kannalta välttämättömät apuvälineet Vakuutus- ja työeläkelaitosten apuvälinepalvelut Vakuutusyhtiöt korvaavat vammautumisen johdosta lääketieteellisin perustein tarvittavia apuvälineitä. Apuvälineet korvataan vakuutuksen ehtojen mukaisesti. Mikäli vakuutus ei kata kaikkia tarvittavia apuvälineitä, siirtyy järjestämisvastuu terveydenhuollolle, sosiaalitoimelle tai Kansaneläkelaitokselle tarpeesta ja välineistä riippuen. Työhallinto Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja kun hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Valtiokonttori Valtiokonttori korvaa asevelvollisten, puolustuslaitoksen työntekijöiden ja työvelvollisten työtapaturman johdosta tarvitsemat sairaanhoitoon kuuluvat proteesit ja apuvälinee

11 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava Kuntien yhteistyöstä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveyden huollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja muiden toimijoiden kanssa miten hoitoketjut ja alueelliset palveluketjut laaditaan yhteistyössä miten hoitoketjujen toteutumista tuetaan ja seurataan miten sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vahvistaa terveyskeskusten toimintaa järjestämällä erikoisalakohtaisia palveluita ja muuta tukea terveyskeskuksiin Suunnitelma laaditaan sairaanhoitoalueittain HUS sh-piiritason yhteenveto Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja alueen kunnissa toiminnan toteuttamisesta vastaa Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta suunnitelman laatimisesta toimenpideohjelmasta vastaa HYTKE = kuntien sosiaali ja terveysjohtajien ohjaama alueen terveydenhuollon kehittämisryhmä Apuvälinepalvelut huomioidaan alueellisissa hoito ja palveluketjuissa osana kuntoutusta

12 Apuvälinepalveluiden alueellinen sopiminen

13 Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteet alueella yhtenäiset käytännöt Lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämisryhmä Yhtenäisistä käytännöistä sovitaan monella tasolla -. siirtyykö tieto? Lääkinnällisen kuntoutuksen yhteiset toimintamallit Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sopimus kalliista apuvälineistä - vaativasta kuntoutuksesta Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Sovitaan alueelliset käytännöt Sovitaan Erva alueyhteiset apuvälineiden luovutusperusteet

14 HySha kunnat apuvälineet osana kuntoutuspalvelua Apuvälinepalvelut osana lääkinnällisen kuntoutuksen palvelua apuvälineen käyttö mahdollistaa kuntoutumisen tavoitteiden toteutumisen mahdollistavat ja osallistavat arjessa pärjäämistä Päivittäiset perusapuvälineet lähipalveluna Erityisosaamista vaativat, harvinaiset ja kustannuksiltaan kalliit apuvälineet- yhteisesti sovituin käytännöin keskitetysti AVK palvelut toiminta vaikutus käytäntöihin Hyvinkään sha paikallinen apuvälineyksikkö Työnjako ja käytännöistä sopiminen Apuväline on keino päästä kuntoutustavoitteisiin

15 Lääkinnällisen kuntoutuksen luovutusperusteet Sovittu, että alueella on keskitetty apuvälineyksikkö Hyvinkää sha apuvälineyksikkö Sopii työnjaosta AVK alueelliset toimijat Alueellinen apuvälinetyöryhmä- Käytännön muutostarpeet Työnjako esh pth hoitovastuun mukaisesti

16 Alueellinen toimintamalli pohjana EKSOTE 2-osainen ohjeistus - HUS 1 osa valmis 9/2015 1) Yhtenäiset apuvälineet mitä apuvälineitä saa, arviointikäytännöt valmis 9/2015 AVK 2 )osa - Yhtenäiset palvelumallit mistä apuväline luovutetaan alueella pth/esh yhteistyö palvelumalli tulossa SIKSI paikallisesta käytännöstä sovittava alueellinen apuvälinetyöryhmä /2016?

17 Apuvälinepalvelut Alueellinen apuvälinepalvelu kokonaisuus osana kuntoutuspalveluita Hyvinkään alueen kunnat esh yhteinen malli Mitä apuvälineitä luovutetaan kenelle -luovutusperusteet 8/2015 Mistä yksiköstä apuvälinepalvelut alueella saa, miten toimitaan ?

18 Alueellinen apuvälinetyöryhmä Marjut Suo kuntoutus osastonhoitaja/ Anne Metsi, fysioterapeutti, Järvenpää Leena Kukkonen, fysioterapian johtaja, Nurmijärvi Eeva-Maria Eerikäinen, Tuusula Anita Ikonen, vastaava fysioterapeutti Mäntsälä/ Sanna Lehmusoksa toimintaterapeutti Anne Nuotto, kuntoutuksen esimies, Sanna Nuutinen, toimintaterapeutti, Hyvinkää Leena Hirvonen, vastaava toimintaterapeutti, Hyvinkään sairaala Heli Äikäs, puheterapeutti, Hyvinkään sairaala Kirsti Achren, vastaava fysioterapeutti, Kiljavan sairaala Attendo Riitta Paajanenn osastonhoitaja, Tanja Karjalainen, fysioterapeutti(las) Hyvinkään sairaala Kari Hurskainen, ylilääkäri, vastuualueen johtaja fysiatria ja kuntoutus/ Liisamari Kruger osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala Sirpa Palamaa, linjaesimies, kuntoutus ja fysiatria, pj Hyvinkään sairaala - muut aihekohtaiset asiantuntijat

19 Tehtävät Apuvälineryhmän tehtävänä on valmistella moniammatillisesti apuvälinepalveluihin liittyviä ohjeita ja tehdä esityksiä yhteisistä alueellisista käytännöistä apuvälinepalveluissa Monistaa paikallisia hyviä käytäntöjä esim.(sähkösängyt, varastointi) käyttää valmistelutyön kannalta tarvittavia erityisasiatuntijoita - tekee yhteistyötä HUS Apuvälinekeskuksen kanssa ja hyödyntää AVK palveluja alueellisten asukkaiden tarpeiden mukaisesti. - Ryhmä toimii kuntoutuksen koordinaatioryhmän alaisuudessa ns alueellisena apuvälineasiantuntija-ryhmänä. v Luovutusperustetyö käytännön toteutus v.2016 alueellinen apuvälineyksikkö Hyvinkään sha- alueelliset apuvälineprosessit

20 Tehtävät 1. Alueellisen apuvälineprosessin kuvaus 1. lähipalvelut- keskitetyt palvelut 2. mitä saa / mistä yksiköstä/ osaaminen/palvelut 3. AVK yhteistyö 2. Luovutusperusteet- alueelliset käytännöt 1. luovutusperustetyö päivitys- muutosesitykset 3. Asiantuntija 1. Esitykset koordinaatioryhmään -linkitetään kuntoutusprosesseihin- HYTKE 2. Tiedottaminen 4. Kehittäminen - verkostot - palveluita käyttävät asiakkaat - toimijat- yhteistyökumppanit - päättäjät - palveluntuottajat

21 Populaatio-ajattelusta yksilö- ajatteluun Vaikeaa Helppoa TUKI-asiakkuudet potilaalla heikot voimavarat selkeä hoidon toteutus Arjessa pärjääminen/ voimavarojen hyödyntäminen PÄRJÄÄJÄasiakkuudet potilaalla hyvät voimavarat selkeä hoidon toteutus HUOLENPITOasiakkuudet potilaalla heikot voimavarat hoito monitahoista ja haasteellista YHTEISTYÖasiakkuudet potilaalla hyvät voimavarat hoito monitahoista ja haasteellista Lievä Vaikea Sairauden vaikeusaste / monimutkaisuus Asiakassegementointi yhteistyössä pth Ikääntyvän asiakkaan palvelupolku- hanke

22 Ikääntyneen asiakkaan palvelut Ennaltaehkäisy: varhaisen puuttumisen tuki ja omaehtoisen omahoidon lisääminen, asiakaslähtöinen neuvonta ja palveluohjaus apuvälinetarve? Kotona asuminen ja kotikuntoutus: kuntouttava kotihoito ja avokuntoutuksen ennaltaehkäisevä palvelukonsepti Sairaalapalvelut ja laitoskuntoutus: hallittu kotiutuminen ja kotiuttava kuntoutus, kevyissä palveluissa pysymisen edistäminen, akuuttihoidon kotiutushoitajatoiminta, riskipotilaiden tunnistaminen Asumispalvelut ja laitoshoito: mielekäs elämä, toimintakyvyn, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukeminen, omaisyhteistyö

23 Asiakaslähtöisyys Palveluiden saumattomuus Tasapuolisuus Taloudellisuus

24 Luonnos Tules vastaanotot Ennaltaehkäisevät palvelut: varhaisen puuttumisen tuki ja omaehtoisen omahoidon lisääminen, asiakaslähtöinen neuvonta ja palveluohjaus KUNTOUTUS- SUUNNITELMA Akuuttivaiheen riskipotilaan tunnistaminen ja geneeriset kuntoutus- käytännöt Kotona asumista tukevat palvelut: Kuntouttava kotihoito ja avokuntoutuksen ennaltaehkäisevä palvelukonsepti Koordinoiva ft/tt? Sairaalapalvelut: hallittu kotiutuminen ja kotiuttava kuntoutus, kevyissä palveluissa pysymisen edistäminen, akuuttihoidon kotiutushoitajatoiminta, riskipotilaiden tunnistaminen asumispalvelut ja laitoshoito: mielekäs elämä, toimintakyvyn, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukeminen, omaisyhteistyö laitoskuntoutus tutkimuksellinen analysoiva- testaava mahdollistaa monipuolisten mittareiden ja apuvälineiden testauksen ohjaa- kotiohjelman harjoittamisen ENNALTAEHKÄISEVÄT APUVÄLINEET, - ESTÄMÄÄN TOIMINTAKYVYN ALENEMISTA ORTOOSIT, TYYNYT, TUET HARJOITUSVÄLINEET/ LYHYTAIKAINEN SYSTEMAATTINEN KÄYTTÖ RYHMÄT,, HARRASTUSTEN YLLÄPITO, AKUUTTIONGELMIIN PUUTTUMINEN ESTEIDEN POISTO LIIKUNTATOIMI, 3 SEKTORI KOTONA ASUMISTA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAT APUVÄLINE-PALVELUT TAVOITE OMATOIMISUUS, ITSENÄISYYS TAI VÄHÄINEN MUUN TUEN TARVE LIIKUMISEN VÄLINEET, ADL VÄLINEET, ITSENÄINEN HARJOITTELU /HARJOITUSVÄLINEET/ OHJATUT OHJELMAT, Liikunta ja TH- TOIMI, PERHE YSTÄVÄT MUKANA, SOSIAALINEN VERKOSTO saneerausrakentaminen, portaat, hissit, luiskat, puutaraha Asiakkaan tahdon ja olevassa olevien resurssien huomioiminen tavoitteiden mahdollistaminen TOIMINTAKYVYN MUUTOS - KESTO - VAIKUTUS ARJESSA PÄRJÄÄMISEEN - TEHOSTETTU INTENSIIVIKUNTOUTUS AVO LAITOS arviointikriteerit kuntoutukseen - SÄHKÖISET HARJOITUSVÄLINEET, - TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN, BIO- FEED-BACK) - GENEERISET KÄYTÄNNÖT Asiakassegmentointi (80%20%) Vaikuttavuuden kohdentaminen Keltainen ranneke- KUNTOUTUKSEN VIP ASIAKKAITA Laitoskuntoutusjaksot- jatkot kotona seurannat- testaukset Eri toimijoiden kanssa sovitut käytännöt ja niiden noudattaminen Asumispalvelu/kodinomaisessa ympäristössä asuvien toimintakyvyn ja hyvän elämän laadun ylläpito - ryhmätoiminnan mahdollisuudet - kilpailutuksen hyödyntäminen - perusvälineiden hankinta palvelua tuottavat yksiköt, - yksilölliset th kautta - yhteistyö omaisten/läheisten kanssa - retket, ulkoilun ja sosiaalisen toiminnan mahdollistaminen apuvälineiden kautta mahdollistaminen - toimintakyky aktiivisuuden, osallistumisen kautta - kommunikaation, kuulon apuvälineet, ympäristöhallintalaitteet

25

26 Yhtenäiset apuvälineiden luovutusperusteet AVK johtoisesti ERVA mallin mukaisesti THL ohjeet netissä Alueelliset työryhmät Mukana perusterveydenhuolto/esh - AVK vastuuhenkilö, suunnittelija Pia Ylikankahila - ohjeiden esittely HyS - luentosali klo 1330 Palvelut- osa /työnjako jää myöhemmin sovittavaksi ( vrt EKSOTE malli) Koordinaatioryhmä AVK päättää ohjeen päivityksestä esitys kuntiin hyväksyttäväksi HUS, EKSOTE, CAREA käytännöt - muutoksessa Alueen edustaja HUS koordinaatioryhmässä - Sirpa Palamaa Alueellinen apuvälinetyöryhmä - alueen käytännöt ohje valmistuu 12/ /2016

27 Yhtenäiset käytännöt lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutukseen Apuvälineet 1)Kenelle luovutetaan ja miten Lainsäädäntö, valtakunnalliset ohjeet Lääkinnällinen kuntoutus apuvälineet Kuntoutusuunnitelma kirjauskäytännöt- vaikuttavuuden arviointi Vammaispalvelulain mukaiset apuvälineet Muut apuvälineet maksut eriarvoisuus käytännöt 2) Mitä ja mistä luovutetaan käytännöt yhtenäiset luovutusperusteet apuvälineistä yksilöllisen arvioinnin perusteella lähipalvelut malli muut apuvälinetoimijat apuvälineprosessit osana kuntoutusta 3) Palvelusopimukset sopimukset työnjaosta keskittäminen HUS ERVA vaativan tason apuvälineet HySha tilaaja tuottajaryhmä - esh sisäiset käytännöt AVK tuottaja alueelliset käytännöt alueelliset sopimukset kunnat/ pth/esh/yksiköt tilaaja- logistiset palvelut yksiköt esim silmät, korvat näön kuulon apuvälineet -ohjaus

28 Hoitaminen Kuntoutuminen arjessa pärjäämisen ^^piste asiakasegmenttien mukaisesti

29 Apuvälinepalvelukäytännöt Asiakaslähtöisyys Eriarvoisuuden vähentäminen Osallisuus ja mahdollistaminen Lapsi ja perhepalvelut kehitetään ikäihmisten kotihoitoa Palvelukokonaisuus, kuntoutus apuvälineet, hyvinvointiteknologia Osatyökykyisille väylä työhön 130 mj

30 Kiitos mielenkiinnosta! Kiitos