KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) N KOKOUS Aika klo Paikka Jyväskylän kaupungintalo, Vapaudenkatu 32, hallituksen kokoushuone, 1. krs. Kutsutut Kosken koulutusyhteistyöryhmän jäsenet & Sotetutkimusyhteistyöfoorumin osallistujat Osallistujat: Marjo Kuronen Jorma Hänninen Liisa Heinämäki Marja Heikkilä Pirkko Korhonen Helena Hakulinen-Enroos Sari Uotila Sanna Peltola Leila Tuominiemi Tuija Kotiranta Tuula Mantere Raili Haaki Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö THL, Jyväskylän toimipiste Koske Jyväskylän kaupunki, kaupunkikehitys K-S Sairaanhoitopiiri, koulutusyksikkö Jyväskylän kaupunki, henkilöstöyksikkö Jamk Jyväskylän yliopisto, varhaiskasvatus Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö Jyväskylän Aikuisopisto Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus 2. Valittiin työryhmälle uusi puheenjohtaja Päätettiin käsitellä aluksi työryhmän uuden puheenjohtajan valinta, koska nykyinen puheenjohtaja ei päässyt kokoukseen paikalle. Poke:n edustaja Raili Paavonen on vastannut tehtävästä vuodesta 2009 lähtien. Valittiin työryhmän uudeksi puheenjohtajaksi Marjo Kuronen Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksiköstä. Käytiin läpi esittäytymiskierros

2 2 (6) 3. Työryhmän laajentaminen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja koulutusyhteistyöryhmäksi Viime kokouksessa aiheena ollut sote-tutkimusyhteistyö on edennyt. Suunnittelija Katri Ylösen kokoama raportti Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyhteistyön vahvistaminen on valmistunut (kokouskutsun liitteenä). Selvityksen tueksi on kokoontunut yhteistyöfoorumi ja suunnittelijan pestin päättyessä pohdittiin teeman jatkotyöstämistä ja yhteistyön koordinointia jatkossa. Foorumissa päädyttiin siihen, että yliopisto vastaa tutkimussuunnitelmien työstämisestä ja Koske maakunnallisena toimijana alueellisen yhteistyöfoorumin koollekutsumisesta. Tässä yhteydessä todettiin että on tarkoituksenmukaista yhdistää tutkimusyhteistyön koordinointi Kosken olemassa olevan koulutusyhteistyöryhmän toimintaan (tästä liitteenä tutkimusfoorumin viimeisen kokoontumisen muistio). Tämä muutos on linjassa myös Koskessa muutoinkin tänä vuonna tavoiteltavan tutkimustoiminnan ja kehittämisen sekä yhä lisääntyvän sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistämisen kanssa. Keskusteltiin ryhmän agendan laajentumisesta ja tutkimusyhteistyöstä Todettiin että palvelurakenteiden muutosvaiheessa on tärkeää tiivistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelussa yhteistyötä. Koulutusyhteistyöryhmän tähänastisenkin työskentelyn kannalta katsottuna myös uudet tutkimukselliset tavoitteet nähtiin relevanteiksi. Näin valmistauduttaisiin myös tulevaisuuden Erva-alueen tasoisiin mahdollisiin tehtäviin kehittämisen ja tutkimuksen saralla. Todettiin että on tärkeää turvata tutkimusyhteistyöselvityksen työn jatkuminen. Palvelurakenneselvityshenkilöiden raportin pohjalta Keski-Suomeen ehdotetaan maakunnallista integroitua palveluiden tuottamismallia. Todettiin, että sosiaalihuollon näkökulmasta integraatio edellyttää sitä, että myös sosiaalihuollolle ja terveystieteille turvattaisiin samankaltaiset tutkimusresurssit kuin lääketieteellä on ollut. EVO-rahoitusta selvittävä työryhmä pohtii tätä asiaa. Eräänä ajatuksena on esim. sosiaalityön ammatillisen lisensiaattitasoisen erikoistumiskoulutuksen rahoituksen turvaaminen tätä kautta. Pohdittavana on myös mitä mahdollinen rahoitus tarkoittaisi käytännön opetuksen kannalta (klinikkaopetuksen toteutusta?). Todettiin että näihin asioihin olisi syytä palata työryhmän seuraavassa kokouksessa. Todettiin että tarvitaan tavoitteiden selkiyttämistä ja sen kirkastamista, mihin sosiaali- ja terveydenhuollon kohtaan nyt erityisesti kehitystyötä ja tutkimusresurssia tarvitaan. Työryhmän nimen todettiin olevan pitkä ja raskas. Toisaalta lyhennetty versio voisi ohjata mielikuvia harhaan. Nimestä tulee käydä ilmi sote-yhteistyö, sekä tutkimus & koulutus & kehittäminen ja myös Keski-Suomi.

3 3 (6) Keskusteltiin tutkimus- ja koulutusyhteistyöryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista Kokoonpano Toimintatavat Tehtävät Kutsu tähän kokoukseen on toimitettu laajalla jakelulla (yli 40 henkeä). Keskeinen kysymys on se, miten sitoutetaan keskeisimmät toimijat työryhmän työskentelyyn. Kutsut, muistiot ja muu tiedotus on hyvä mennä laajempaankin levitykseen. Todettiin, että avoimuus on tärkeää. Pulmana on kuitenkin se, että kokouksissa voi olla paikalla aina eri porukka, jolloin työskentely ei etene. Työryhmän kokoonpanossa on hyvä toteutua maakunnallisuus. Myös Kaste ohjelman aluejohtoryhmään tulee olla linkki, Erva-tason asioiden näkökulmasta. (Marja Heikkilä ja Liisa Heinämäki ovat myös Kasteen alueellisen johtoryhmän jäseniä) Päädyttiin rajaamaan työryhmän varsinaisten jäsenten joukkoa siten, että oppilaitokset määrittelevät työskentelyyn sitoutuvan edustajansa (yliopisto yksikkökohtaisesti) ja tarvittaessa kokouksissa voi ilman muuta olla mukana myös lisäedustajia. Muiden organisaatioiden osalta osallistujia voi olla useampiakin. Kuntien ja sairaanhoitopiirin osallistujat ovat tärkeä käytäntölinkki. Tämän muistion jakelun myötä organisaatioita pyydetään miettimään kuka tai ketkä työskentelyyn sitoutuvat. Tavoitteena ei ole rajata tiedonkulkua ja osallistumista vaan kiinteyttää ryhmää ja saada työskentelyä tehokkaammaksi. Ehdotettiin että työryhmän sisällä voisi toteuttaa esim. napakampia lyhyitä prosesseja, joihin sitoutuisi pienempiä nimettyjä ryhmiä. Laaja työryhmä olisi foorumi, jossa asioiden etenemisestä tiedotettaisiin. Työskentelyssä voitaisiin valita vuosittaisia painopistealueita, joihin erityisesti keskityttäisiin. Agendalle tulisi voida ottaa myös ajankohtaisia teemoja esim. valtakunnallisten suunnitelmien tai tapahtumien tiimoilta. (Esimerkkinä mainittiin Eerikan tapauksen pohjalta nouseva kysymys siitä, pystytäänkö nykymallilla kouluttamaan tarpeisiin vastaavia ammattilaisia.) Sovittiin että jokaisella työryhmän kokoukselle määritellään yksi pääteema. Ajankohtaisista teemoista voitaisiin järjestää myös laajempia avoimia tilaisuuksia. Työryhmän kokoonpanon ja toimintatapojen tulee palvella työryhmän tehtäviä. Kosken koulutusyhteistyöryhmän tehtävät on aiemmin määritelty seuraavasti: (Kosken kotisivuilta). Kosken koulutusyhteistyöryhmän tehtävänä on oppilaitosyhteistyön sekä työelämän ja koulutuksen välisen yhteyden ylläpitäminen. Kosken koulutusyhteistyöryhmässä toimivat Keski-Suomen sosiaalialan koulutusyksikköjen edustajat ammattikorkeakoulusta, toisen asteen oppilaitoksista, yliopistosta ja täydennyskoulutusyksiköistä sekä sosiaalialan käytännön ammattilaisia. Ajankohtaisia kehittämisteemoja:

4 4 (6) Täydennyskoulutuksen koordinointi Käytännön opetuksen kehittäminen koko maakunnan alueella Valtakunnallisen sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumin työskentelyn seuraaminen ja sen ehdotuksiin reagointi Eri koulutusyksiköiden ja opiskelijoiden yhteistyön tiivistäminen Sosiaalialan koulutuksen rakennemuutokset Työvoimakysymykset ja henkilöstörakenne sekä osaamistarpeiden ennakointi Tutkimusyhteistyöselvityksen raportissa todetaan puolestaan seuraavasti: Asiantuntijafoorumin kanssa tehtävässä jatkotyöskentelyssä pyritään nostamaan tieteellisen tutkimuksen merkitystä sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Lisäksi vahvistetaan verkostoitumista ja yhteistyötä erva-alueen tutkimuksesta vastaavien toimijoiden kesken sekä muiden yliopistojen ja kansallisten sekä kansainvälisten tutkimusyhteisöjen kanssa. Sovittiin, että työryhmän tehtävien muotoilu jätetään hautumaan. Kommentteja ja ehdotuksia voi jakaa sähköpostitse heti muistion valmistumisen jälkeen ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. 4. Edellisen kokouksen asiat lyhyesti ( ) Hyväksyttiin muistio. Hyväksymisen jälkeen Kosken työryhmien muistiot laitetaan Kosken kotisivuille kaikkien nähtäville. 5. Tutkimussuunnittelun tilanne Todettiin että Katri Ylösen laatima suunnitelma toimii pohjapaperina, jonka nojalla voidaan suuntautua erilaisten yhteistyöprojektien käynnistämiseen. Suunnitelman laatiminen oli sosiaalityön ja terveystieteiden yhteistyön käynnistymisen kannalta merkittävä aloitus. Professori Pekka Kettunen yliopistolta valmistelee tällä hetkellä tutkimushankesuunnitelmaa NORFACE verkostolle. (Norface=New Opportunities for Research Funding Agency cooperation in Europe). Hänen kertomansa mukaan ideana on hakea tutkimusrahoitusta kansainväliselle vertailevalle hankkeelle. Partnereita on haettu Viron, Englannin ja Italian suunnalta. Kyseessä on hyvinvointivaltion ja kolmannen sektorin vuorovaikutus yhteistyösuhteen ongelmat ja ilmiöt, esim. vapaaehtoistyöhön perustuvan kolmannen sektorin haavoittuvuus. Nyt tehdään aiesuunnitelmapaperia ja mikäli asiassa edetään, seuraavassa vaiheessa laaditaan yksityiskohtaisempi tutkimussuunnitelma. Todettiin että mainitut sisällöt ovat relevantteja ja ajankohtaisia. Myös asiakas- ja kansalaisnäkökulma toivotaan vahvasti mukaan. Keski-Suomen Uusi sairaala konseptin ajattelu perustuu myös asiakkaan näkökulman korostamiseen.

5 5 (6) 6. Terveiset Sosiaalihuollon tutkimus- ja tietoperusta seminaarista Sosiaalityön tutkimuksen seura, yliopistoverkosto SosNet ja osaamiskeskuksen järjestivät Helsingissä iltapäiväseminaarin Uuden Sosiaalihuollon tutkimus- ja tietoperusta - Visiointia sosiaalihuoltolain haasteista muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeisiä keskusteluteemoja olivat mm. alan tutkimustiedon kumuloitumisen tarve. Uusi sosiaalihuoltolaki tarvitsee toteutuakseen riittävää tietopohjaa. Tämä edellyttää systemaattista tiedontuottamisen prosessia. Sosiaalihuolto tarvitsee uudenlaista tutkimuksen tekemisen kulttuuria. Valtakunnallista tutkimusohjelmaa tarvitaan tämän tueksi. Todettiin että asiaa tulee viedä eteenpäin monella rintamalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti 7. Muita kuulumisia Terveiset eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen konferenssista, joka pidettiin Jyväskylässä (ECSWR 2013, The 3rd European Conference for Social Work Research). Perusteilla on myös eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen järjestö. Eduskunta on myöntänyt lisärahoitusta sosiaalityön koulutukseen. Tämän turvin jo tulevan kevään haussa voidaan ottaa maisterikoulutukseen nykyistä enemmän opiskelijoita. Jamk:n koulutustarjonnan tiedotusta välitetään mm. alumnien kautta. Todettiin että kunnissa otetaan mielellään vastaan tiedotusta työelämässä olevien tutkintoon johtavista koulutusmahdollisuuksista. Jyväskylän kaupungilla toimii Osaamisen kehittämisen pääoman kehittämisryhmä, jossa on pohdittu mm. koultustarjonnan kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeutta. SHP:n koulutusyksikkö tuottaa monen tyyppistä täydennys- ja jatkokoulutusta. Sairaanhoitopiirin kautta on myös mahdollista saada koulutustarjontaa tiedoksi maakuntaan Sosiaalihuoltolaki uudistuu - lisääntyykö osallisuus? -seminaari Helsingissä. Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa-hanke ja Osallisuuden edistämisen yksikkö (THL) kutsuvat koolle osallisuuden ja työllistämisen parissa työskentelevät toimijat sekä aiheesta kiinnostuneet tahot ja henkilöt kuulemaan lainsäädäntöön suunniteltavista muutoksista sekä keskustelemaan niiden merkityksestä osallisuuden lisääntymisen kannalta. Elinvoima, osaaminen ja palvelut 2030 Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Paviljongissa. (Liitteenä tarkempi tiedote)

6 6 (6) 8. Seuraava kokousajankohta, paikka ja teemat Seuraava kokous Ma klo paikka: Yliopiston tiloissa Agorassa (järjestävänä tahona THL Jyväskylän toimipiste & Yliopiston sosiaalityön yksikkö). Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. Asialistalla: Syksyn opetukseen varautuminen. Teemoja opiskelijoille opinnäytetöiksi sekä muita tutkimus- ja kehittämisyhteistyön ideoita. Käytännön opetuksen kehittämisen yhteistyörakenne Työryhmän ydinkokoonpanon toteaminen ja tehtävien muotoilu 9. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Muistion kirjasi Raili Haaki