KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika to klo Paikka Yliopiston Ylistönmäellä: Ohjelmakaari 10, huone D 157 Kutsutut Työryhmän jäsenet ja muut kutsutut asiantuntijat Osallistujat Marjo Kuronen PJ, Jyväskylän yliopisto/sosiaalityö Mauno Vanhala, Perusterveydenhuollon yksikkö, K-S SHP Silja Ässämäki, Jyväskylän kaupunki Anu Pihl, K-S Sote hanke, Jyväskylän kaupunki Anneli Kuusinen, K-S SHP Minna Ruoranen, K-S SHP Maija Ketola, JAO Kare Norvapalo, JAMK Tuija Kotiranta, Jyväskylän yliopisto Raili Paavonen, POKE Mirja Immonen, JAMK Hannele Torvinen, JAMK Teuvo Antikainen, K-S SHP Vesa Kataja, K-S SHP Marja Heikkilä, K-S SOTE hanke, Jyväskylän kaupunki Päivi Lampinen, K-S SHP Leena Liimatainen, JAMK Tarja Kettunen, Jyväskylän yliopisto ja K-S SHP Raili Haaki, Koske Sivi Talvensola siht., Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2. Edellisen kokouksen muistio ( ) Käytiin lyhyesti läpi ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio.

2 2 (6) 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen linjauksia (lakia sovelletaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, tuottamiseen ja rahoitukseen sekä kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan) julkaistussa luonnoksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on kirjoitettu seuraavasti kehittämistoiminnasta sosiaali- ja terveysalueella: 32 Sosiaali- ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä: Ko. pykälän perusteluissa mainitaan mm...vaikka varsinainen kehittämistyö tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, niin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista tukevan toimintakulttuurin, kehittämiskäytäntöjen ja kehittämisosaamisen vahvistuminen tarvitsee tuekseen kehittämisen tukirakenteen. Tässä yhteydessä mainitaan tällä hetkellä kehittämistoiminnan tukena toimivat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon yksiköt. Sosiaali- ja terveysalueen tehtäviksi mainitaan myös mm. (13 Sosiaali- ja terveysalueen muut tehtävät).. valtakunnallisten strategisten linjausten ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman toimeenpano sekä omalta osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvan tutkimustoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyön varmistaminen Hankepäällikkö Marja Heikkilä esitteli keskustelun pohjaksi lakiesityksen pääkohdat ja Keski-Suomen SOTE hankkeen ajankohtaiset suunnitelmat. Diat liitteenä. Tämä kokous on lähtölaukaus hankkeen kehittämisosioon, joka koskee Keski-Suomen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen tulevaisuuden rakennetta. Tarkoituksena on työstää asiaa eteenpäin myös tämän työryhmän avulla. Hankkeessa on ajatuksena, että tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa tulisi tehdä erilaisilla alueellisilla tasoilla sote-alueen lisäksi. Keskeistä on, että toimintaa saisi vietyä palveluintegraation kautta kansalaislähtöisemmäksi. Samalla tutkimustoimintaa tietenkin toteutetaan myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen aloitusseminaarissa Peurungassa on workshop tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä. Ilmoittautuminen osoitteessa:

3 3 (6) 4. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen (KTVA) ajankohtaiset suunnitelmat Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä johtajaylilääkäri Vesa Kataja ja ylilääkäri Teuvo Antikainen Teuvo Antikainen kertoi KTVA:een suunnitelmista. Vastuualueella koulutuksessa on vahva tutkimuksellinen ote. Kehittäminen sisältyy koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen toimintaan. KTVA pohjaa pitkälti TietoTaitopaja-toimintaan ja siitä pidemmälle vietyyn TietoTaitoKeskukseen. TietoTaitoKeskukselle on haettu eurooppalaista koulutuksen laatusertifikaattia. Se on myös valtakunnallisesti tunnettu. KTVA pyritään rakentamaan niin, että se voidaan liittää osaksi tulevia rakenteita. KTVA:n toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Yhteistyökumppaneita haetaan parhaillaan. Mm. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. KTVA:eelle rakennetaan ohjausryhmä yhteistyökumppaneista. Vesa Kataja kertoi, että lääketieteellinen tutkimus on maakunnassa vahvaa evorahoituksella mitattuna (n. 0,5 milj. euroa kuluvalle vuodelle). Hakemuksia on tehty paljon ensi vuodelle. Kevään kokouksessa mainittu rekisteritiedon tutkimushanke on edennyt. Erikoissairaanhoidon potilaiden metadatasta saadun tiedon avulla on luotu työkalu, jolla voidaan katsoa, mistä esh:n kustannukset syntyvät kuntatasolla. Seuraava askel on saada vastaavaa metadataa perusterveydenhuollon puolelta. Tästä seuraava askel on saada mukaan sosiaalihuollon metadata ja yhdistää nämä tiedot. Näin voidaan seurata henkilöiden kulkua läpi sote-palveluiden, jolloin saadaan kattavaa dataa sote-kustannusten synnystä. Asia on esillä aloitusseminaarissa. 5. Jyväskylän kaupungin näkemykset sote-kehittämisen organisoinnista kehittämisjohtaja Silja Ässämäki Silja jakoi kokousväelle ajatuksen siitä, että kehittäminen voisi olla nykyistä vahvemmin kehittämistyön kulttuurin vahvistamista. Sote-järjestämislain osalta tämänhetkinen tilanne on, että Jyväskylän perusturvalautakunta on käsitellyt lakiluonnoksen ja siitä annettava lausunto on menossa valtuustoon. Lain voimaantultua ryhdytään sitten konkreettisesti miettimään, mikä kaupungin näkemys on sote-alueen kehittämiseen. Jyväskylä on järjestelmällisesti siirtänyt kehittämistä lähemmäksi perusasiakastyötä. Silja esitti ns. House-mallin yhtenä tapana jäsentää kehittämistoiminnan prosesseja ja hyödyntämistä. Hankkeita kaupungissa oli pari vuotta sitten tehdyssä kartoituksessa peräti noin 100, joista osa päällekkäisiä. Lähtökohtana on, että nyt tarvitaan rohkeutta tehdä muutoksia ja ajatella uudella tavalla. 6. Sosiaalityön tutkimuksen ja koulutuksen näkökulma soteuudistukseen sosiaalityön professori Marjo Kuronen

4 4 (6) Sosiaalityötä opetetaan kuudessa yliopistossa, joilla on yhteinen yliopistoverkosto SOSNET. Yhteistyötä on tehty ammattikorkeakoulujen, sosiaalialan oppilaitosten ja osaamiskeskusten kanssa. Sosiaalityön näkökulmasta suurin huoli on, että julkisuudessa sote-uudistus näyttäytyy terveydenhuollon ja yliopistosairaaloiden uudistuksena. Lisäksi on käyty vähän keskustelua vanhustenhuollosta, mutta suurin osa sosiaalihuoltoon liittyvistä palveluista on keskustelematta. Sotessa on monia hyviä yhteistyön paikkoja, joskaan kaikkien sote-palvelujen integroituminen ei ole tarkoituksenmukaista. Pohdittava on, miten uusi sosiaalihuoltolaki ja sote-järjestämislaki limittyvät toisiinsa. Onko vaarana, että yhtä aikaa uudistettavat lait kumoavat toisiaan? Uudesta sosiaalihuoltolaista ja sote-järjestämislaista puuttuvat sosiaalihuollon tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä koskevat kohdat. Tältä osin sosiaalihuolto on lain edessä täysin eriarvoisessa asemassa verrattuna terveydenhuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rahoitukseen. Huomioida pitäisi myös koulutuksen ja työelämän tutkimus, ei pelkästään sosiaalityön tutkimus. Sosiaalityön erikoistumiskoulutusta uudistetaan opetushallituksen toimesta. Toteutuksesta ei ole vielä tarkkaa suunnitelmaa. Näissä koulutuksissa voisi löytyä moniammatillisessa opetuksessa kohtia sote-yhteistyölle. Tuija Kotiranta kertoi, että viritteillä on lupaava yhteistyö laskentatoimen kanssa kustannusvaikuttavuustutkimusta koskien. Sosiaalipalveluiden tilastoinnissa ja tiedontuotannossa on puutteita nimenomaan tiedon syöttämisen osalta. Yhteisöt ja osallisuus korostuvat uudistuksessa. Yhteisösosiaalityön professori Kati Närhi on aloittanut työnsä elokuussa Jyväskylän yliopistossa. Vaikka koulutus, tutkimus ja kehittäminen liittyvät tiiviisti toisiinsa, niitä on tarkasteltava myös erikseen. 7. Yhteinen keskustelu sote-kehittämistoiminnan järjestämisestä Keski-Suomessa Asiakkaan näkökulman voisi kiteyttää sanaan pärjääminen. Miten me kaikki voimme kaikin keinoin tukea ihmisen pärjäämistä omassa arjessaan? Kansalaisten pärjäämistä ei ratkaista pelkillä palveluilla vaan se on paljon laajempi kokonaisuus. Siksi on suuri tarve laajentaa tieteellistä ja kliinistä tutkimusta kotiin saakka ja ottaa koko ihmisen elämä huomioon hänen hyvinvoinnissaan. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää keskustella riittävästi ja avoimesta, jotta eri tarpeet ja näkökulmat saadaan esiin. Tämän verkoston ja organisaatioiden ydinosaamisen esiintuominen ja kokeillen tehden yhdessä rakentaminen on tärkeää. Sote-integraatio koskee myös tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa. Edellä esiteltiin kunkin tahon omaa toimintaa. Meillä on vuoden 2017 alkuun mennessä aikaa yhdistää KTVA, Jyväskylän kaupungin sekä muiden maakunnan kuntien kehittämis- ja koulutustoiminta, Perusterveydenhuollon yksikkö ja Koske. Tämä toiminta siirtyy todennäköisesti alueen tuottajaorganisaatioon. Perus- ja erikoistumiskoulutuksessa on tarvetta miettiä entistä enemmän uusia tulevaisuuden soten tehtävänkuvia ja osaamista. Tällä hetkellä koulutetaan niitä henkilöitä,

5 5 (6) joiden pitäisi osata toimia uudessa organisaatiossa. Osaamisen kehittämisen tarpeita kerätään tällä hetkellä hankkeessa sekä KTVA:eella. Näitä tarpeita voidaan tälläkin ryhmällä pohtia. Hoito- ja palveluketjuajattelu vaatii moniammatillista yhteiskoulutusta, mutta tähän tarvitaan myös palvelunkäyttäjien systemaattista mukana oloa. Tämä puuttuu nykyrakenteista. Uudet lait vahvistavat asiakkaiden osallisuutta. Palvelumuotoilu on yksi tapa lähestyä asiaa. Tästä järjestetään koulutusta Jyväskylässä (Eläköön elämä ja työ -koulutuspäivä, lisätietoja: koskeverkko.fi). K-S shp on kouluttanut kokemusasiantuntijoita. Heitä voi hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Uuden sairaalan työryhmässä on esitetty samoja tiloja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön moniammatilliseen koulutukseen. Tiloja tarvitaan, jotta yhteistä opetustoimintaa voidaan toteuttaa. Viestintä on erittäin tärkeä osa sote-uudistuksen onnistumista. Soteen tarvitaan viestinnän osaamisen kehittämistä. Kyse on myös luottamuksen ja sosiaalisen pääoman rakentamisesta. K-S SOTE hankkeessa ryhdytään tekemään toteuttamissuunnitelmaa asian eteenpäin viemiseksi. Suunnitteluun ehdotettiin mukaan Marjan diassa esitettyjen tahojen lisäksi Agora Centeriä. Toisaalta mm. yliopiston kannalta on vaikea määrittää, kuka yliopistossa on se oikea henkilö tähän työryhmään, mikäli on tarve päättää hallinnosta. Toisaalta sama ongelma on järjestöissä ja yrityksissä. Mikäli on tarve tehdä päätöksiä koko organisaation puolesta, tarvitaan päätösvaltaiset henkilöt mukaan suunnitteluun. Tehtävää on tarpeen palastella osiin ja työstää niitä pienemmissä työrukkasryhmissä. 8. Sovitaan asian jatkotyöstämisestä ja mahdollisen pienemmän työryhmän perustamisesta Päätettiin, että koulutus- ja tutkimusyhteistyöryhmä toimii hankkeen apuna sisällöllisessä suunnittelussa. Hanke työstää suunnittelun pohjalta tuotantorakennetta, jossa malli voidaan ottaa käyttöön. Hallinnolliset linjat päätetään eri foorumilla. 9. Palveluiden vaikuttavuuden kysymyksiin keskittyvää Argumentahanketta on ideoitu pienemmän työrukkasryhmän voimin, kerrotaan ajankohtaisista suunnitelmista ja keskustellaan aiheesta Tuija Kotiranta kertoi lyhyesti hankevalmistelusta. Ihmisen sosiaalisuus ja kokonaishyvinvoinnin mittaaminen hyvinvointijärjestelmissä -hankehakemus lähtee eteenpäin Hanke toteutetaan monitieteisenä yhteistyöverkostohankkeena, jossa järjestetään sarja seminaareja, joiden pohjalta tuotetaan Open Access -periaatteella julkaistava kirjallisuuskatsaus sekä kokonaishyvinvoinnin määritelmistä että tällä hetkellä käytettävissä olevista hyvinvoinnin mittareista.

6 6 (6) 10. Seuraava työryhmän kokousajankohta, paikka ja teemat klo , paikkana JAMK Dynamo Ohjattu työpaja (Jamk), jossa jatketaan alueellisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrakenteen suunnittelua K-S SOTE hankkeen alkuseminaarin workshopin pohjalta 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Sivi Talvensola