Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Transkriptio

1 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Turku Sivu

2 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ Vähähiilinen ajatelkaa mahdollisuuksia ja haasteita Kehityspolkuja kestävyyteen ajatelkaa yli tilarajojen KOHTI TULEVAI- SUUTTA Paikallisia kokeiluja, innovaatioita ja niistä oppimista Yhteisöllinen perheviljelmästä yhteistyön kirjoon Hyvä ympäristö kaikki ruma vähentää arvoa kaikki kaunis lisää Monimuotoisuus valttia: ei ole yhtä viisasten kiveä KILPAILUVALTTI

3 Isot teemat Ravinteiden kierrätys kaikki tuhlaus seis Maaperän kunto kasvatamme huomisen ruokaa Biotalous/materiaalitehokkuus - uudet mahdollisuudet Energiaomavaraisuus uusiutuvien energialähteiden mahdollisuudet monipuolisesti käyttöön Hyvä ympäristö kilpailuvaltti ei mitään rumaa Riskien pienentäminen isot kotieläintilat perheviljelmästä yhteistyömuotoihin ulkopuolinen työvoima - ulkoistaminen

4 Maaseutuohjelman julkinen* rahoitus Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys 80 Neuvonta 34 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 656 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen josta kokonaan kansallinen lisärahoitus 67 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 80 Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto 326 Luonnonhaittakorvaukset josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi 458 Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) 160 Leader 300 Tekninen apu 70 Yhteensä * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä Sivu 4

5 RAVINNELÄH- TEET LANTA, LIETTEET, SIVUVIRRAT, BIOMASSAT VERKOSTO-KAIKKI VARSINAIS- SUOMEN RAVINNEKIERRÄTYSTOIMIJAT LIITTYKÄÄ YHTEEN LOGISTIIKKA TARJOAJAT JA TARVITSIJAT YHTEEN VARSINAIS- SUOMEN RAVINTEET HYÖTYKÄYT- TÖÖN PROSESSOINTI SEPAROINNISTA KAUPALLISIIN LANNOITTEISIIN TAKAISIN PELTOON KANNATTAVASTI JA TURVALLISESTI KEIRTOTALOUS- TOISEN JÄTE ON TOISEN RAAKA- AINE TAI OMA JÄTE ON OMA RAAKA-AINE

6 Maaseutuohjelman toimenpiteet, joilla voidaan edistää ympäristöasioita Koulutus ja tiedonvälitys Ympäristöosaamisen kehittäminen Neuvonta Neuvontaa myös ympäristöasioista Ympäristösitoumuksen mukauttaminen Investoinnit Lannankäsittely Säätösalaojitus Kosteikkojen perustaminen Luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Ympäristökorvaukset Ympäristösitoumus ja -sopimukset Luonnonhaittakorvaukset Korvauskelpoisuus pysyville laitumille Eläinten hyvinvointikorvaukset Laiduntamisen edistäminen Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Esim. yhteisölliset ympäristötoimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristö, maisemanhoitosuunnitelmat Yhteistyö Yhteishankkeet, esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet innovaatioiden, uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Luonnonmukainen tuotanto Leader Paikallisten Leader-ryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Sivu Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

7 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. Turvataan kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntämällä kierrätysfosforia. Typen riittävyys ei ole ongelma, mutta valmistus vie paljon energiaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää. Ravinteiden kierrätyksellä luodaan uutta liiketoimintaa. Kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Sivu

8 Sivu

9 Kolme kysymystä 1. Mitkä ovat ravinteiden kierrätyksen suurimmat ongelmat Varsinais-Suomessa? 2. Minkälaisia toimia niiden ratkaisemiseen tarvitaan? 3. Minkälaisia hankkeita Varsinais-Suomessa tulisi toteuttaa (mitkä tavoitteet, mitkä sektorit ja toimijat mukana, millä alueilla jne.)? Sivu

10 Mitä hankkeilta odotetaan? Edistää ravinteiden kierrätystä ja maatalouden vesiensuojelua. Elinkeinojen kehittämishankkeita, lähellä yrityksiä. Muuttaa käytäntöjä, synnyttää pysyväisluoteista yhteistyötä ja sisältää innovatiivisia ongelmanratkaisuja. Ravinteiden kierrätystä edistäviin hankkeisiin voi kytkeytyä yritysinvestointeja. Sivu

11 Ongelma ja sen ratkaisu Selkeä tavoite, mihin pyritään? Mikä esteenä? MOTIVAATIO KANNATTAVUUS TIETO OSAAMINEN LAINSÄÄDÄNTÖ YHTEISTYÖ Sivu

12 Pitkän aikavälin kestävät ratkaisut Ei pikavoittoja, ei osaoptimointia. Usein tiedetään, miten palaset toimivat, mutta kokonaisuus ei. Täytyy uskaltaa ajatella suurta ja kauaksi. Sivu

13 Oikeat työkalut vasara vai pora? Yhdessä muiden toimenpiteiden ja rahastojen hankkeiden kanssa isoja kokonaisuuksia. Missä evoluution vaiheessa ollaan? Sivu

14 Uudenlaista yhteistyötä Eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia laajoja kokonaisuuksia. Uusia toimijoita laatikon ulkopuolelta. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on, että kaikki saavat jotakin. Sivu

15 Esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Pilotoidaan ja demonstroidaan uusia innovaatioita, jotka voivat olla esimerkiksi teknologisia innovaatiota tai uusia toimintatapoja. Erityisesti tarvitaan tietoa taloudellisista vaikutuksista. Sivu

16 Viestinnän vaikeus Miten tietoa ja osaamista jaetaan VIESTINTÄ on ehkä tärkein työkalu tavoitteen saavuttamisessa. Sivu

17 Kiitos! Sivu Kuva Tarja Haaranen