Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Transkriptio

1 Lannan ravinteet kiertoon Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu

2 Esityksen sisältö Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke Kiertotalous Lannan ravinteiden kierrätyksestä Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Sivu

3 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää Suomen biotalousstrategiassa määritellyn ravinteiden kierrätykseen liittyvän osion. Hankkeen päämääränä on: varmistaa Suomen maataloustuotannosta syntyvän lannan sekä muun ravinteita sisältävän orgaanisen aineksen tehokas hyötykäyttö vuoteen 2020 mennessä. Sivu

4 Hankkeen tavoitteet 1. Varmistaa, että maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanossa toteutetaan lannan ja muiden orgaanisten aineiden ravinteiden kiertoon liittyviä tavoitteita alueen omista lähtökohdista käsin tiiviissä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. 2. Tunnistaa ravinteiden hyväksikäytön pullonkauloja sekä vaikuttaa niiden poistamiseen. 3. Seurata muiden hallinnonalojen ja toimijoiden ravinteiden kierrätystä edistäviä prosesseja sekä edistää eri poliitikkojen yhteensovittamista. Sivu

5 Sivu Kiertotalous

6 Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee aikaisemmin Maailman ylikulutuspäivänä ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä. Loppuvuosi eletään velaksi. Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Sivu

7 Kiertotalous Kiertotaloudessa jätettä ei synny, vaan ylijäämämateriaalit ovat raakaainetta. Tuotteet suunnitellaan uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, tuotteita korvataan palveluilla Energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Ihmiset ja teollisuus jakavat esineitä ja palveluja omistamisen sijaan. Sivu

8 Edelläkävijä vai perässähiihtäjä? Luonnonvarojen niukkuus nostaa tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentää niiden saatavuutta. Kiertotalous auttaa suojautumaan tältä kehitykseltä. Edelläkävijämaat, jotka siirtyvät kiertotalouteen ennakoivasti, saavuttavat suurimmat taloudelliset hyödyt. Nämä maat pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja ratkaisuja vientiin sekä lisäämään omavaraisuuttaan raakaaineiden suhteen. Sivu

9 Ravinteiden kierrätyksestä Sivu

10 Ravinteiden kierrätys Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. Turvataan kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntämällä kierrätysfosforia. Typen riittävyys ei ole ongelma, mutta valmistus vie paljon energiaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää. Ravinteiden kierrätyksellä luodaan uutta liiketoimintaa. Kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Sivu

11 Sivu

12 Peltomaan kasvukunnon merkitys Hyvin hoidettu peltomaa tuottaa hyvän sadon ja mahdollistaa ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen ja kierrättämisen. Maan eloperäisen aineksen määrän lisääminen. Lannan merkitys orgaanisen aineksen lisääjänä. Sivu

13 Tuotantoeläinten ruokinta Tuotantoeläinten ruokinnan kehittäminen vaikuttaa lannan määrään, sen sisältämiin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin. Korvaamalla latinalaisamerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea. Sivu

14 Kotieläintuotannossa syntyy vuodessa 20 milj. tn lantaa, jossa fosforia 17, 5 milj. kg. Lehmänlanta kuutioksi puristettuna, vertailukohtana Stadionin torni. Nautaeläimet 9,8 Siat 3,6 Kanat 1,5 Turkiseläimet 1,8 Muut 0,8 PILKE 3/ Sivu

15 Lanta on arvokas raaka-aine Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen. Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports Sivu

16 Fosforilannoituksen satovaste Sivu Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports

17 Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyö Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen lanta- ja rehuyhteistyön kehittäminen. Lantaurakoinnin kehittäminen tilaajan ja urakoitsijan näkökulmasta. Lannan hyödyntämisosaamisen kehittäminen erityisesti kasvinviljelytiloilla. Sivu

18 Lannan käsittelymenetelmät Lannan käsittely, jotta lantaa olisi kannattavampaa kuljettaa sinne, missä ravinteiden tarvetta on. Yksi menetelmä ei sovi kaikille, teknologiavaihtoehtoja tarvitaan. Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi Pelkkä jakeistus tai biokaasutus ei takaa tehokkaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas. Sivu

19 Biokaasulaitos >< hakelämpölaitos karjatilalla LUKEssa laskettiin biokaasulaitoksen kannattavuus ja kasvihuonekaasupäästöt 160 lehmän lypsykarjatilalle. Lietelanta ja hävikkisäilörehu kaasutettiin. Tuotettu lämpö kattoi tilan lämmön tarpeen ja sähkö 80 % tilan tarpeesta. Sivu

20 Biokaasulaitoksesta hyötyy sekä karjatila että ympäristö Suuremmista investointikustannuksista huolimatta biokaasulaitos osoittautui kannattavammaksi. Vuosittaiseksi hyödyksi tuli 6500 euroa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viidennekseen, mikä vastaa 90 henkilöauton vuosittaista päästöä. Maaseudun Tiede 2/ Sivu

21 Kokonaisuuksien hallintaa Yritysyhteistyötä, jossa tavoitteena energia- ja ravinneomavarainen, taloudellisesti kannattava integroitu paikallinen tuotantoyhteistyö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen. Sivu

22 Kierrätyslannoitteiden valmistus Kierrätysravinteen käyttö täytyy saada kustannus-hyötysuhteeltaan samalle tasolle kuin keinolannoitteiden. Markkinat kierrätysravinteille ja lannoitteille kehittymättömät. Lisää panoksia tuotteistukseen, jotta saadaan aikaan tasalaatuisia, kustannustehokkaita, ei haittaaineita sisältäviä sekä helppokäyttöisiä tuotteita. Sivu

23 Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista Sivu

24 Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Maatalouden ympäristökorvaus - Ravinteiden tasapainoinen käyttö - Lietelannan sijoittaminen - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Maatalouden investoinnit - Lannan käytön tehostamista edistävät investoinnit Ei-tuotannolliset investoinnit - Kosteikkojen perustaminen Neuvonta ja koulutustoimenpiteet Hanketuet - yhteistyötoimenpide Sivu

25 Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan maaseudun kehittämisohjelman varoista korvamerkitään 6,5 milj. euroa yritys- ja hanketukiin, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä erityisesti Saaristomeren valumaalueella. Kuva Tarja Haaranen Sivu

26 Ravinteiden kierrätyksen hankkeet maaseutuohjelmassa 3 milj. euroa kohdennetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle ja euroa Uudenmaan, Satakunnan, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukseen kuhunkin. Ravinteiden kierrätystä edistäviin hankkeisiin voi kytkeytyä yritysinvestointeja. Sivu

27 Mitä hankkeilta odotetaan? Elinkeinojen kehittämishankkeita, lähellä maatiloja yrityksiä. Muuttaa käytäntöjä, synnyttää pysyväisluoteista yhteistyötä ja sisältää innovatiivisia ongelmanratkaisuja. Eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia laajoja kokonaisuuksia, uusia toimijoita laatikon ulkopuolelta. Sivu

28 Ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Sivu

29 Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Näillä alueilla syntyy noin 12 milj. tn lantaa vuodessa, josta käsiteltäväksi tulisi noin 6 milj. tn. Tällä hetkellä alle 50 lantaa käsittelevää biokaasulaitosta, joissa käsitellään noin tn lantaa vuodessa. Edellyttää investointeja, käytännön pilotointeja. Sivu

30 Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. Suomessa on hevosta ja tallia. Poltto tai biokaasutus kuivamädätyksellä. Hevoskylä pilottihanke Sivu

31 Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Lannan hyödyntämisessä liikennebiokaasun tuotantoon suuri potentiaali. Parempi kannattavuus, vaatii suuria investointeja puhdistusja paineistuslaitteisiin. Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (2014/94/EU) asettaa tavoitteita biokaasun jakeluverkon kattavuudelle eri jäsenmaissa. Maatilojen ja maaseutuyritysten yhteydessä olevilla kevytasemilla tulee täydentää jakeluverkkoa suurten taajamien välisillä tieosuuksilla. Sivu

32 Kiitos! Kiitos! Sivu