VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTU- MISESTA

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTU- MISESTA 1 Nykytila Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 12 :n 1 momentin mukaan ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu tutkinto on laajuudeltaan vähintään kaksivuotinen (80 opintoviikkoa). Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 :n 2 momentissa säädetään ammatillisen tutkinnon sisältävän, sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään, ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssä oppimista sekä ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja sekä opinto-ohjausta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 2 :n mukaan ammatilliseen perustutkintoon kuuluu edellä mainittujen opintojen lisäksi myös vapaasti valittavia opintoja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 :n 2 momentissa on säädetty tarkemmin ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisiin ja ammattitaitoa täydentäviin yhteisiin opintoihin sisältyvistä opinnoista. Kyseisen säännöksen mukaan yhteisiä opintoja ovat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot, matemaattisluonnontieteelliset opinnot, humanistisyhteiskunnalliset opinnot, liikunta ja muut taito- ja taideaineiden opinnot sekä terveystieto. Taito- ja taideaineiden opinnot sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jota 18 vuotta täytettyään aloittavat opintonsa. Lain 17 :n 2 momentin mukaan oppisopimuskoulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan, muiden taito- ja taideaineiden eikä terveystiedon opintoja. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 13 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto päättää koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Valtioneuvosto on antanut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 :n 1 momentin ja 13 :n 1 momentin nojalla päätöksen tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999). Valtioneuvoston päätös on ollut voimassa 1 päivästä elokuuta 1999 lukien. Valtioneuvoston päätöksen 1 momentissa on säädetty, että ammatilliseen 120 opintoviikon laajuiseen tutkintoon kuuluu ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 90 opintoviikkoa, ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa sekä vapaasti valittavia opintoja 10 opintoviikkoa. Lisäksi edellä mainittuihin opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Päätöksellä on myös säädetty, että ammatillista opinnoista enintään 10 opintoviikkoa voidaan Opetushallituksen määräämissä opetussuunnitelman perusteissa osoittaa vapaasti valittaviin opintoihin edellyttäen, että tutkinnossa saavutetaan päätöksessä säädetyt ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteet. Päätöksen 1 :n 3 momentin mukaan opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella.

2 2 Valtioneuvoston päätöksessä on myös säädetty yhteisiin opintoihin kuuluvien opintojen opintoviikkomääristä sekä yhteisten opintojen pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. Päätöksen 2 :n mukaan yhteiset opinnot sisältävät pakollisia opintoja 16 opintoviikkoa ja valinnaisia opintoja neljä opintoviikkoa. Pakollisia opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, terveystieto, liikunta sekä taide ja kulttuuri. Valinnaisia opintoja ovat ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia ja yritystoiminta. Näiden lisäksi valinnaisina opintoina voidaan valita edellä mainittuja pakollisia opintoja. Valtioneuvoston päätökseen sisältyy myös äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen laajuutta koskevia poikkeussäännöksiä. Päätöksen 2 :n 3 momentin mukaan opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen pakollisia opintoja on kaksi opintoviikkoa, jolloin pakollisten yhteisten opintojen laajuus on 17 opintoviikkoa ja valinnaisten opintojen laajuus kolme opintoviikkoa. Säännöksen tarkoituksena on parantaa äidinkielenään ruotsia puhuvien opiskelijoiden valmiuksia työskennellä ja toimia suomenkielisessä tai vaihtelevassa kieliympäristössä. Päätöksen 2 :n 5 momentissa säädetään, että jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta päätöksessä säädetystä poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että opintojen yhteislaajuus on opetuskieleltään suomenkielisessä koulutuksessa viisi opintoviikkoa ja opetuskieleltään ruotsinkielisissä koulutuksessa kuusi opintoviikkoa. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakaminen joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä elokuuta 2014 voimaan tulevalla lainmuutoksella (xx/2014). Uuden 12 :n 1 momentin mukaan ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien mitoituksen peruste olisi osaamispiste. Pykälän 2 momentin mukaan ammatillisen perustutkinnon laajuus olisi 180 osaamispistettä. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan tutkinnon muodostumisesta säädettäisiin uudessa 12 a :ssä. Säännöksen mukaan ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältäisi 1) ammatillisia tutkinnon osia, 2) yhteisiä tutkinnon osia sekä 3) vapaasti valittavia tutkinnon osia. Pykälän 2 momentin mukaan tutkintoon sisältyisi vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Yhteiset tutkinnon osat vastaisivat voimassa olevan lain 12 :n 2 momentissa tarkoitettuja ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Yhteiset opinnot on voimassa olevassa lainsäädännössä määritelty oppiaineittain, joten yhteiset opinnot muodostuvat useista erillisistä varsin suppeista tutkinnon osista. Sääntelyä ehdotetaankin muutettavaksi siten, että yhteiset opinnot koottaisiin neljäksi laajemmaksi tutkinnon osaksi, millä pyritään vähentämään tutkinnon osien sirpaleisuutta ja korostamaan tutkintojen tuottamaa osaamista opiskeltavien oppiaineiden sijaan. Aiemmat erilliset oppiaineet sisällytettäisiin osa-alueina ja osaamistavoitteina näihin neljään tutkinnon osaan.

3 3 Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 12 a :n 3 momentin mukaan yhteisiä tutkinnon osia olisivat 1) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 2) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 3) yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä 4) sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Voimassa olevan lain 13 :ää muutettaisiin 1 päivänä elokuuta 2014 voimaan tulevalla lainmuutoksella siten, että kyseinen pykälä ei sisältäisi enää valtioneuvostolle osoitettua valtuutussäännöstä päättää yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Näin ollen valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) kumoutuisi 1 päivästä elokuuta 2014 lukien. lakiehdotukseen sisältyisi kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen 1 päivää elokuuta 2015 tutkinnon suorittamisen aloittaneisiin opiskelijoihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja koskevia säännöksiä sekä tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa annettua valtioneuvoston päätöstä (213/1999). Voimassa olevan lain 13 :n kumoutuvaa valtuutussäännöstä vastaava säännös olisi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain uudessa 12 a :ssä. Kyseisen säännöksen 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin tutkinnon muodostumisesta 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetuista tutkinnon osista, tutkinnon osien laajuudesta sekä tutkinnon osien pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. 2 Keskeiset ehdotukset Tutkinnon muodostuminen Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 12 a :n 4 momentin valtuutussäännöksen nojalla ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin lain 12 a :n 1 momentissa määritellyistä erityyppisistä tutkinnon osista eli ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Asetuksella säädettäisiin myös tutkinnon osien laajuudesta sekä pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. Jos tutkinnon osista taikka niiden laajuudesta ja pakollisuudesta ja valinnaisuudesta ei ole säädetty laissa tai asetuksessa, näistä seikoista määrättäisiin lain 13 :n mukaisesti Opetushallituksen määräämissä tutkinnon perusteissa. Ehdotuksen mukaan ammatillisissa perustutkinnoissa otettaisiin 1 päivänä elokuuta 2014 käyttöön osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteena, joten asetuksella määrättäisiin tutkinnon osien laajuudesta osaamispisteinä. Osaamispisteiden käyttöönoton jälkeen ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Osaamispisteinä mitoitetun ammatillisen perustutkinnon laajuus on laskennallisesti 1,5-kertainen verrattuna opintoviikkoihin perustuvaan mitoitukseen. Opintoviikkoja ei kuitenkaan muutettaisi osaamispisteiksi suoraan jollakin valitulla kertoimella, vaan tutkinnon ja tutkinnon osien osaamispisteet määriteltäisiin ECVET-suosituksen periaatteiden mukaisesti.

4 4 Yhteiset tutkinnon osat ECVET-pisteytyksen perusteena olisi kunkin tutkinnon osan suhteellinen painoarvo koko tutkinnosta. Osaamispisteinä mitoitettuun ammatilliseen perustutkintoon sisältyisi ehdotuksen mukaan ammatillisia tutkinnon osia 135 osaamispistettä (nykyisin 90 ov), yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä (nykyisin 20 ov) ja vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osaamispistettä (nykyisin 10 ov). Erityyppisten tutkinnon osien välinen laskennallinen suhde muuttuisi siten, että ammatillisten tutkinnon osien suhteellinen määrä koko tutkinnon osaamispisteistä säilyisi opintoviikkoja vastaavana, yhteisten tutkinnon osien suhteellinen määrä kasvaisi viidellä osaamispisteellä ja vapaasti valittavien tutkinnon osien suhteellinen määrä vähenisi viidellä osaamispisteellä. Kaikille tutkinnoille yhteisten tutkinnon osien laajentaminen vahvistaisi erityisesti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista sekä valmiuksia jatko-opintoihin ja ammatilliseen kehittymiseen, mikä tukisi aktiivista osallisuutta ja elinikäistä oppimista. Vapaasti valittavien tutkinnon osien laajuuden vähentäminen ei vähentäisi valinnaisuutta tutkinnossa, sillä valinnaisuutta ehdotetaan muutoin lisättäväksi sekä ammatillisissa että yhteisissä tutkinnon osissa. Valinnaisuuden lisääminen näissä tutkinnon osissa vahvistaisi valinnaisuuden kytkemistä aiempaa vahvemmin ammatillisen peruskoulutuksen yleisten ja ammatillisten tavoitteiden tukemiseen. Myös vapaasti valittavia tutkinnon osia koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että vapaasti valittavat tutkinnon osat tukisivat nykyistä paremmin suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ammatillisiin ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyvien yksittäisten tutkinnon osien laajuudesta ei säädettäisi valtioneuvoston asetuksella. Yksittäisten ammatillisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien laajuus osaamispisteinä määriteltäisiin Opetushallituksen määräämissä tutkinnon perusteissa. Yhteiset tutkinnon osat määriteltäisiin neljänä kokonaisuutena, jotka ovat viestintäja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Valtioneuvoston asetuksella ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin laissa määriteltyihin kokonaisuuksiin sisältyvistä osa-alueista. Aiemmat erilliset oppiainekohtaisesti määritellyt tutkinnon osat sisällytettäisiin edellä mainittuihin neljään tutkinnon osaan osa-alueina ja osaamistavoitteina. Valtioneuvoston asetuksella ehdotetaan säädettäväksi myös laissa mainittujen yhteisten tutkinnon osien laajuudesta osaamispisteinä. Asetuksella ei kuitenkaan säädettäisi tutkinnon osiin sisältyvien osa-alueiden laajuudesta osaamispisteinä, kuten nykyisin on säädetty eri oppiaineiden laajuudesta opintoviikkoina. Opetushallitus määräisi tutkinnon perusteissa kunkin yhteisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteet. Yhteisten tutkinnon osien tavoitteena on varmistaa, että kaikilla ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on alasta ja tutkinnosta riippumatta kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista ja yhtäläiset valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Opetus-

5 5 hallitus määrittelisi tutkinnon perusteissa, mitkä yhteisten tutkinnon osien osaalueiden osaamistavoitteet ovat pakollisia kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ja mikä on pakollisten osaamistavoitteiden vähimmäislaajuus osaamispisteinä kaikissa tutkinnoissa. Kaikille perustutkinnoille yhteisten pakollisten osaamistavoitteiden lisäksi yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet voisivat vaihdella tutkinnoittain ammattialan tarpeiden mukaan siten, että yhteisen tutkinnon osan osaamistavoitteissa painotettaisiin eri tavalla tutkinnon osaan kuuluvia osa-alueita. Tutkintokohtaisesti voitaisiin määritellä muita pakollisia osaamistavoitteita silloin, kun ne ovat työelämän kannalta välttämättömiä. Lisäksi tutkinnon osassa ja sen eri osa-alueilla olisi myös pakolliset osa-alueet ylittäviä osaamistavoitteita, joista opiskelija voisi valita tavoitteitaan tukevat tai muutoin kiinnostavat osaksi tutkintoaan. Neljästä esitetystä tutkinnon osasta kolme eli viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen olisivat pakollisia siten, että tutkinnon osan tulisi sisältää osaamistavoitteita kaikilta kyseisen tutkinnon osan osa-alueilta. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -tutkinnon osan osa-alueet olisivat valinnaisia. Opetushallitus voisi kuitenkin tutkinnon perusteissa määrätä jonkin sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen osa-alueen pakolliseksi yksittäisessä tutkinnossa, jos työelämän osaamistarpeet sitä välttämättä edellyttävät. Koulutuksen järjestäjä voisi päättää, mitä sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen osaalueita se tarjoaisi opiskelijoilleen. Jos koulutuksen järjestäjä ei itse tarjoaisi jotakin sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen osa-aluetta, sen tulisi mahdollistaa opiskelijalle kyseisen osa-alueen osaamisen hankkiminen muulla tavoin, esimerkiksi verkkoopintoina, yhteistyössä toisten koulutuksen järjestäjien kanssa tai työssäoppimalla. Yhteisistä tutkinnon osista säätämisen ja niiden osaamistavoitteista määräämisen tulisi edistää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osien ja lukio-opintojen välillä. Opetushallitus määrittelisikin tutkinnon perusteissa myös yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden vastaavuudet suhteessa lukiokoulutuksessa suoritettaviin kursseihin. Olisi myös tärkeää, että koulutuksen järjestäjät integroisivat yhteiset tutkinnon osat ammatillisiin tutkinnon osiin. Ehdotuksessa valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28) on todettu kehittämisehdotuksena, että ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten aineiden) alakohtaistamista ja integroimista varsinaisiin ammattiopintoihin lisättäisiin. Lisäksi on ehdotettu valinnaisuuden lisäämistä siten, että koulutuksen järjestäjä voisi paikallisen ja alueellisen työelämän sekä yksilön tarpeiden ja edellytysten perusteella nykyistä vapaammin päättää tarjoamistaan ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ja myös yksilön vapauttamisesta joistakin tutkinnon osista. Yhteisten tutkinnon osien laajuudet määriteltäisiin siten, että ne vastaisivat suunnilleen kyseisen tutkinnon osan osa-alueita vastaavien aiempien opintojen laajuutta. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen -tutkinnon osan osuutta kuitenkin vahvistettaisiin suhteessa muihin tutkinnon osiin.

6 6 3 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala Asetuksen 1 momentissa olisi informatiivinen säännös asetuksen soveltamisalasta. Ehdotetun säännöksen 1 momentin mukaan asetuksessa säädettäisiin ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta tutkinnon osista, tutkinnon osien laajuudesta sekä pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. Säännöksen 2 momentissa todettaisiin, että jos laissa tai asetuksessa ei ole säädetty edellä mainituista asioista, niistä määrätään lain 13 :n mukaisesti Opetushallituksen määräämissä tutkinnon perusteissa. 2. Ammatilliset tutkinnon osat Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin ammatilliseen perustutkinnon sisältyvistä ammatillisista tutkinnon osista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan ammatilliseen perustutkintoon sisältyisi ammatillisia tutkinnon osia 135 osaamispistettä. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun 12 :n 2 momentissa on ehdotettu säädettäväksi, että opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voitaisiin säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos se olisi perusteltua ammattialaa koskevan sääntelyn vuoksi. Asetuksen 2 :n 2 momentissa olisi tällaisten tutkintojen ammatillisten tutkinnon osien laajuutta koskeva säännös. Ehdotetun säännöksen mukaan 180 osaamispisteen ylittävät tutkinnon osat olisivat ammatillisia tutkinnon osia. Yhteisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien laajuus olisi tällöin sama kuin 180 osaamispisteen laajuisessa tutkinnossa. Ammatillisia tutkinnon osia koskevaa sääntelyä ei ehdoteta muutoin muutettavaksi. Valtioneuvoston asetuksella ei säädettäisi tarkemmin yksittäisistä ammatillisista tutkinnon osista tai niiden laajuudesta. Opetushallitus määrää kunkin tutkinnon ammatilliset tutkinnon osat sekä niiden pakollisuuden tai valinnaisuuden tutkinnon perusteissa. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 12 a :n 2 momentin mukaan ammatilliseen perustutkintoon tulisi sisältyä vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa. Pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien lukumäärä ja painoarvo tutkinnossa vaihtelisi tutkinnoittain työelämän osaamistarpeiden mukaisesti. Pykälän 3 momentissa olisi voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen 1 momentin 4 kohtaa vastaava säännös, jonka mukaan Opetushallitus voisi tutkinnon perusteissa määrätä, että enintään 15 osaamispistettä edellä kyseisessä pykälässä tarkoitetusta ammatillisten tutkinnon osien laajuudesta voitaisiin tutkinnon perusteissa osoittaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Nykytilaa vastaavasti edellytyksenä olisi, että tutkinnossa voitaisiin tästä huolimatta saavuttaa ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 4 :n 1 momentissa määritellyt tavoitteet. Lain 4 :n 1 momentin mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.

7 7 Valinnaisuus olisi 3 momentissa tarkoitettujen tutkinnon osien osalta nykytilaa vastaavasti muita vapaasti valittavia tutkinnon osia rajatumpaa. Ehdotetun säännöksen mukaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin osoitettavat tutkinnon osat voisivat olla ammatillisia valmiuksia syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja. Muunlaisia tutkinnon osia ei pykälän perusteella voitaisi osoittaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi laajempien lukio-opintojen suorittaminen kuin mitä yhteisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien puitteissa muutoin on mahdollista. Samoin on tavoitteena yksilöllisesti mahdollistaa opiskelijan osaamisen syventäminen jollakin tutkinnon osa-alueella tai osaamisen laajentaminen liittämällä tutkintoon esimerkiksi muiden alojen tutkinnon osia. 3. Yhteisten tutkinnon osien laajuus ja osa-alueet Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin ammatilliseen perustutkintoon sisältyvistä yhteisistä tutkinnon osista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan ammatilliseen perustutkintoon sisältyisi yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä. Pykälän 2 5 momenteissa säädettäisiin kunkin yhteisen tutkinnon osan laajuudesta osaamispisteinä sekä kuhunkin tutkinnon osaan kuuluvista osa-alueista. Pykälän 2 momentin mukaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus olisi 11 osaamispistettä. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osan osa-alueet olisivat äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet. Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaan yhteisiin opintoihin kuuluu äidinkielen opintoja 4 opintoviikkoa, toisen kotimaisen kielen opintoja 1 opintoviikko ja vieraan kielen opintoja 2 opintoviikkoa, eli yhteensä 7 opintoviikkoa. Voimassa olevaan valtioneuvoston päätökseen sisältyy äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen laajuutta koskevia poikkeussäännöksiä, jotka koskevat toisen kotimaisen kielen opintoja ruotsinkielisissä opetuksessa sekä opiskelijaa, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Uudessa asetuksessa ei olisi vastaavia poikkeussäännöksiä, koska tarvittava jousto voidaan mahdollistaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tutkinnon osaan sisällytettävän valinnaisuuden kautta. Pykälän 3 momentin mukaan matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tutkinnon osan laajuus olisi 9 osaamispistettä. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tutkinnon osan osa-alueet olisivat matematiikka, fysiikka ja kemia sekä tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen. Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaan yhteisiin opintoihin kuuluu matemaattis-luonnontieteellisinä opintoina matematiikkaa 3 opintoviikkoa sekä fysiikkaa ja kemiaa 2 opintoviikkoa, eli yhteensä 5 opintoviikkoa. Lisäksi yhteisten opintojen valinnaisiin opintoihin voi sisältyä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tieto- ja viestintätekniikka tulisi uudeksi pakolliseksi osaamisalueeksi kaikkiin tutkintoihin. Tämä on perusteltua, koska tieto- ja viestintätekniikan osaamisen ja hyödyntämisen merkitys yhteiskunnassa ja työelämässä on kasvanut. Pykälän 4 momentin mukaan yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osan laajuus olisi 8 osaamispistettä. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen osa-alueet olisivat yhteiskuntataidot, työelämätaidot, yrittäjyys ja yritystoiminta sekä työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto. Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaan yhteisiin opintoihin kuuluu humanistis-

8 8 yhteiskunnallisina opintoina yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoa 1 opintoviikko ja terveystietoa 1 opintoviikko. Lisäksi taito- ja taideaineisiin kuuluu liikuntaa 1 opintoviikko. Nykyisin pakollisiksi opinnoiksi on määritelty yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto sekä valinnaisiksi opinnoiksi yritystoiminta. Osaamistavoitteita selkeytettäisiin ja eriytettäisiin siten, että yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osaan sisältyisivät erillisinä pakollisina osa-alueina yhteiskuntataidot, työelämätaidot sekä yrittäjyys ja yritystoiminta. Lisäksi uutena pakollisena osaamistavoitteena olisi työkyvyn ylläpitäminen, joka muodostaisi yhdessä liikunnan ja terveystiedon kanssa yhden tutkinnon osan osa-alueen. Pykälän 5 momentin mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan laajuus olisi 7 osaamispistettä. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan osa-alueet olisivat kulttuurien tuntemus, taide ja kulttuuri, etiikka, psykologia ja ympäristöosaaminen. Lisäksi kyseiseen tutkinnon osaan voisi sisältyä jokin viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen tai yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen -tutkinnon osien osa-alueista. Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaan yhteisiin opintoihin kuuluu pakollisena taiteen ja kulttuurin opintoja yksi opintoviikko. Lisäksi neljän opintoviikon laajuisina valinnaisina opintoina voi valita ympäristötiedon, etiikan, kulttuurien tuntemuksen tai psykologian opintoja taikka jotain pakollisista yhteisistä opinnoista. Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen 2 :n 6 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä voi päättää terveystiedon ja liikunnan opintojen jakamisesta päätöksestä poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että mainittujen opintojen yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. Säännös on ollut perusteltu siksi, että eräissä ammatillisissa tutkinnoissa on ammatillisina opintoina huomattava määrä liikunnan tai terveysalan opintoja. Uudessa asetuksessa tällainen poikkeussäännös ei kuitenkaan ole enää tarpeellinen, koska työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen osaamisvaatimuksia on mahdollista painottaa tutkintokohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tutkinnon perusteissa. 4. Yhteisten tutkinnon osien pakollisuus ja valinnaisuus Asetuksen 4 :ssä säädettäisiin yhteisten tutkinnon osien pakollisuudesta ja valinnaisuudesta. Ehdotuksen mukaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, matemaattisluonnontieteellisen osaamisen sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osien tulisi sisältää osaamistavoitteita kaikilta kyseisen tutkinnon osan osa-alueelta eli kaikki näiden tutkinnon osien osa-alueet olisivat pakollisia. Nykytilaan verrattuna uusia pakollisia osaamistavoitteita olisivat tieto- ja viestintätekniikka sekä työkyvyn ylläpitäminen. Kunkin osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet määriteltäisiin tutkinnon perusteissa. Lisäksi tutkinnon osaan sisältyisi valinnaisia osaamistavoitteita siten kuin tutkinnon perusteissa määrätään. Opiskelijan olisi sisällytettävä tutkintoonsa edellä mainittujen tutkinnon osien osaamistavoitteiden mukaista osaamista vähintään kyseisen tutkinnon osan laajuutta vastaava määrä. Tutkinnon osien sisällä valinnaisuus lisääntyisi siten, että opiskelija voisi painottaa tutkinnon osan osa-alueita tutkinnon perusteiden mahdollistamissa rajoissa yksilöllisesti eri tavoin.

9 9 5. Äidinkielen opetus Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan puolestaan tulisi sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osan osa-alueelta. Opetushallitus voisi kuitenkin tutkinnon perusteissa määrätä yhden tai useamman kyseisen tutkinnon osan osa-alueen pakolliseksi osaamistavoitteeksi, jos työelämän osaamistarpeet sitä edellyttävät. Opiskelijan tulisi sisällyttää tutkintoonsa sosiaalista ja kulttuurista osaamista vähintään seitsemän osaamispistettä. Osaaminen voisi olla yhdeltä tai useammalta tutkinnon osan osa-alueelta. Valinnaisuutta mahdollistettaisiin myös siten, että sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan voisi sisältyä myös muiden yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 :n 2 momentin mukaan taito- ja taideaineiden opinnot sekä terveystieto ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka 18 vuotta täytettyään aloittavat opintonsa. Lain 17 :n 2 momentin mukaan oppisopimuskoulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan, muiden taito- ja taideaineiden eikä terveystiedon opintoja. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi 1 päivänä elokuuta 2014 voimaan tulevalla lainmuutoksella siten, että liikunta ja muut taito- ja taideaineet sekä terveystieto eivät enää olisi vapaaehtoisia 18 vuotta täyttäneille opiskelijoille. Ehdotetun asetuksen säännöksen mukaan yhteisiin tutkinnon osiin kuuluisi uutena pakollisena osaamistavoitteena työkyvyn ylläpitäminen, joka muodostaa yhdessä liikunnan ja terveystiedon kanssa yhden yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osan pakollisista osaamistavoitteista. Ei olekaan perusteltua, että tämä tutkinnon osan osa-alue olisi vapaaehtoinen 18 vuotta täyttäneille opiskelijoille, koska työkyvyn ylläpitäminen ja siihen liittyvänä myös terveystieto ja liikunta ovat tärkeitä osaamisalueita kaikenikäisille opiskelijoille työelämässä jaksamisen, työurien pidentämisen ja hyvinvoinnin kannalta. Täysi-ikäiset opiskelijat voivat hyödyntää tutkinnon osaan sisältyvää valinnaisuutta ja valita suoritettavakseen ensisijaisesti työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä osaamistavoitteita. Oppisopimuskoulutuksessa kuitenkin säilytettäisiin nykytila, jonka mukaan liikunta, muut taito- ja taideaineet ja terveystieto eivät ole pakollisia. Liikunnan ja terveystiedon osalta tätä koskeva säännös olisi asetuksen 4 :n 2 momentissa. Ehdotetun säännöksen mukaan oppisopimuskoulutukseen ei sisältyisi pakollisia työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon osa-alueen osaamistavoitteita. Muut taito- ja taideaineet kuuluisivat sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osaan. Asetukseen ehdotetun sääntelyn mukaan kyseisen tutkinnon osan tulisi sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osan osa-alueelta, joten opiskelija voisi halutessaan valita tässä tutkinnon osassa muita kuin taito- ja taideaineisiin liittyviä osaamistavoitteita. Näin ollen taide- ja taitoaineet eivät olisi pakollisia myöskään 18 vuotta täyttäneille tai oppisopimuskoulutuksessa. Asetuksen 5 :ssä olisi voimassa olevan lain 12 :n 3 momenttia vastaava säännös, jonka mukaan äidinkielenä opetettaisiin opiskelijan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voitaisiin opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

10 10 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat Asetuksen 6 :ssä säädettäisiin vapaasti valittavista tutkinnon osista. Ehdotetun säännöksen mukaan ammatilliseen perustutkintoon sisältyisi vapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osaamispistettä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä sääntelyä tarkemmin, minkälaisia tutkinnon osia vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voi sisältyä. Pykälän 2 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan vapaasti valittavien tutkinnon osien tulisi tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Tämän lisäksi pykälässä lueteltaisiin, minkälaisia opintoja tai osaamista nämä tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita tukevat tutkinnon osat voivat olla. Ehdotetun säännöksen 1 kohdan mukaan vapaasti valittavat tutkinnon osat voisivat olla ammatillisia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat voisivat olla oman tai jonkin muun koulutusalan tutkinnon osia. Tutkinnon osat voisivat olla ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osia. Ehdotetun säännöksen 2 kohdan mukaan vapaasti valittavat tutkinnon osat voisivat olla paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia, jotka vastaavat työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat eivät kuitenkaan voi olla yhden yrityksen koulutustarpeisiin suunnattuja tutkinnon osia, vaan niiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin. Ehdotetun säännöksen 3 kohdan mukaan vapaasti valittavat tutkinnon osat voisivat olla yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja. Ehdotetun säännöksen 4 kohdan mukaan vapaasti valittavat tutkinnon osat voisivat olla jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja. Tällaisia opintoja olisivat esimerkiksi ammattikorkeakoulussa, yliopistossa ja kansalaisopistossa suoritettavat opinnot. Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voisi ehdotetun säännöksen 5 kohdan mukaan sisältyä myös työkokemuksen kautta hankittua osaamista. Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin voitaisiin tällöin sisällyttää laajennettua työssäoppimista taikka aikaisemmin hankittua osaamista osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta. 4 Esityksen vaikutukset Esityksellä ei ole välittömiä valtiontaloudellisia tai kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Tutkinnon perusteiden uudistamisen yhteydessä tulee erikseen arvioida ja huomioida kunkin perustemääräyksen mahdolliset kustannusvaikutukset. Yhteisten tutkinnon osien uudistaminen muuttaisi jonkin verran nykyisten yhteisten opintojen rakennetta ja painotuksia. Nykyisin pakollisiksi säädetyistä opinnoista taito- ja taideaineet muuttuisivat valinnaisiksi. Uusiksi pakollisiksi osa-alueiksi puolestaan tulisivat tieto- ja viestintätekniikka sekä työkyvyn ylläpitäminen.

11 11 5 Asian valmistelu 6 Voimaantulo Nykytilaan verrattuna yhteisten tutkinnon osien suhteellinen laajuus ammatilliseen perustutkintoon sisältyvien tutkinnon osien laajuudesta kasvaisi hieman. Yhteisiin tutkinnon osiin sisältyvät osa-alueet vastaisivat nykyisiä yhteisiin opintoihin kuuluvia oppiaineita. Yhteisten tutkinnon osien laajuudet määriteltäisiin siten, että ne vastaisivat suunnilleen kyseisen tutkinnon osan osa-alueita vastaavien aiempien opintojen laajuutta. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen -tutkinnon osan osuutta kuitenkin vahvistettaisiin suhteessa muihin tutkinnon osiin. Valtioneuvoston asetuksessa ei määriteltäisi yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvien osaalueiden laajuutta osaamispisteinä, kuten nykyisin on määritelty oppiaineiden laajuudet opintoviikkoina. Kunkin osa-alueen osaamistavoitteet tultaisiin määrittämään Opetushallituksen laatimissa tutkinnon perusteissa. Osa-alueiden osaamistavoitteiden laajuuden määrittelyllä sekä tutkinnon osiin sisältyvällä valinnaisuudella saattaisi olla vaikutuksia tarjottavan opetuksen ja tarvittavan opetushenkilöstön määrään. Yhteisten tutkinnon osien perusteiden valmistelu tullaan tekemään yhteistyössä työelämän kanssa, ja tässä yhteydessä tulee arvioida tarkemmin myös mahdolliset henkilöstövaikutukset. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetussa asetuksessa (986/1998) määritellyt yhteisten opintojen opettajien kelpoisuusvaatimukset on tarkoitus säilyttää ennallaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tutkintojärjestelmän käytännön toteutusta varten opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen virkamiehistä koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia pohjaehdotukset tutkintojärjestelmän kehittämistä varten sekä valmistella ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen suuntaviivojen pohjalta tarvittavat muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Työryhmän työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata, linjata, tukea ja seurata ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön etenemistä. Ohjausryhmässä olivat edustettuina keskeiset sidosryhmät. Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa edellä mainitun ohjausryhmän linjausten mukaisesti. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestäjiltä, koulutustoimikunnilta, tutkintotoimikunnilta sekä muilta keskeisiltä sidosryhmiltä. Asetuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä elokuuta Asetusta sovellettaisiin niihin opiskelijoihin, jotka aloittavat ammatillisen perustutkinnon suorittamisen 1 päivänä elokuuta 2015 tai myöhemmin. Jos opiskelija on aloittanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.