TUUSULAN NUORTEN STARTTIPAJA

Transkriptio

1 TUUSULAN NUORTEN STARTTIPAJA Toimintasuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 Starttipaja Starttipajalle ohjautuminen Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Muu toiminta Starttipajan teemat Arjenhallinta/Asuminen/Talous/Palvelut Hyvinvointi ja terveys Sosiaalisuus, vahvuudet, itsetuntemus ja voimavarat Työelämä ja opiskelu Kulttuuri ja vapaa-aika Teemojen toteutus Arviointi ja yhteistyö... 7

3 1 Starttipaja Starttipajan toiminta on tarkoitettu vuotiaille tuusulalaisille nuorille, jotka tarvitsevat valmennusta opiskeluun tai työmarkkinoille palaamiseen. Starttipaja tarjoaa tukea arjenhallintaan, sosiaalisten taitojen vahvistamiseen sekä vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen. Starttipajajakson tavoitteena on saada nuori kiinnostumaan oman elämänsä suunnittelusta sekä antaa valmiuksia itsenäiseen elämään. Starttipajan toiminnan tavoitteita ovat: Nuoren palvelutarpeen ja -verkoston kartoitus Arjen rytmin löytäminen Myönteisen minäkuvan muodostaminen Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Omien voimavarojen ja kehittämisalueiden tunnistaminen sekä vahvistaminen Sitoutuminen oman elämän suunnitteluun Työ- ja opiskelutaitojen vahvistaminen Starttipajan toimintaan osallistutaan yksilöllisen suunnitelman mukaan ja toiminta pitää sisällään erilaisia teemoja. Teemat on suunniteltu tavoitteiden pohjalta sekä tukemaan nuorta yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti tämän lähtökohdista. Sosiaalisuus, vahvuudet, itsetuntemus ja voimavarat Arjenhallinta/asuminen/talous/palvelut Hyvinvointi ja terveys Työelämä ja opiskelu Kulttuuri ja vapaa-aika Starttipajalla tarjotaan yksilöllistä tukea nuorelle tämän tilanteen niin vaatiessa. Yksilötyöskentelyn tavoitteena on tukea nuorta kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti esille nousseiden haasteiden kohdalla. Starttipajan työntekijät lähtevät nuoren mukaan esim. virastokäynneille, oppilaitoskäynneille, työhaastatteluun, lääkäriin tai muihin palveluihin joihin nuori kokee tarvitsevansa tukea. 2 Starttipajalle ohjautuminen Nuori tai nuoren lähipiiri voi ottaa suoraan yhteyttä starttipajan työntekijöihin, jolloin starttipajalla aloitetaan palvelutarpeen kartoituksella. Starttipajalle ohjaudutaan kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun sosiaalipalveluiden tai TE-toimiston ohjaamana. Starttipajatoimintaan voi tulla myös sosiaalisin perustein. Tämä nopeuttaa nuorten ohjautumista pajatoimintaan, ja tukee nopeaa tuen saantia ja jatko-ohjautumista. Tuusulan kohdennetun nuorisotyön www-sivuilta löytyy myös hakulomake jonka täyttämällä ja lähettämällä voi hakeutua etsivän nuorisotyön tai starttipajan palveluihin. Starttipajan työntekijät ovat puhelimitse yhteydessä hakemuksen lähettäneeseen nuoreen sekä lähettävään tahoon. Starttipajajakson kesto suunnitellaan jokaiselle yksilöllisesti. Jakson pituus vaihtelee 1-6 kuukauden välillä.

4 Tuetun oppisopimuksen kehityksessä ollaan aktiivisesti mukana. Olemme itsekin yhteydessä sitä järjestäviin tahoihin, ja voimme tarjota nuorille jaksoja myös Starttipajalla osalla tuettua oppimista. Samoin tarjoamme tukijaksoja nuorille, joilla on vielä koulutuspaikka. Tuetut työssäoppimisjaksot ammatillisille oppilaitoksille ja lukiopaja lukio-opiskelijoille on aloitettu. Näillä jaksoilla tuetaan nuoren opiskelua silloin, kun muilla toimilla ei voida taata nuoren kiinnittymistä opiskeluun. Pajan toiminnan osana nuori voi sisällyttää jaksoonsa työelämään tutustumiset Tällä tarkoitetaan sitä, että nuori voi Starttipajajakson aikana tutustua itseään kiinnostaviin töihin kunnan sisällä noin viikon jaksoilla. Tämä tukee oman polun löytymistä. Starttipajajakson alussa jokaiselle nuorelle valitaan vastuutyöntekijä, joka tekee nuoren kanssa palvelutarpeen arvion sekä suunnittelee starttipajajakson tavoitteet. Vastuutyöntekijä toimii nuoren tukena koko starttipajajakson ajan. Nuoren tavoitteita seurataan ja päivitetään starttipajajakson aikana. Nuori saa yksilöllistä tukea asioidensa hoitamiseen. Starttipajajakson lopussa nuoren kanssa tehdään jatkosuunnitelma sekä loppuarviointi starttipajajaksosta. Jakson päätyttyä vastuutyöntekijä seuraa nuoren tilannetta noin kolmen kuukauden ajan. Arviointikeskustelun pohjana käytetään nuoren omaa itsearviointia sekä vastuutyöntekijän arviointia nuoren toiminnasta. Nuorelta pyydetään jakson päätyttyä palaute starttipajan toiminnasta ja sen toimivuudesta. 3 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka TEtoimisto ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas saa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuessaan työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan. Kuntouttavan työtoiminnan jakso kestää vähintään kolme kuukautta. Kuntouttava työtoiminta pitää sisällään erillisen sopimuksen mukaan säännölliset päivät starttipajalla ja kuntouttavan työtoiminnan toimipisteessä (työtoimintakeskus tai kunnan muut toimijat). Kuntouttavassa työtoiminnassa ollessaan nuori osallistuu aktivointisuunnitelmassa sovittuina päivinä starttipajan viikko-ohjelman mukaisiin teemoihin. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on tukea nuorta kokonaisvaltaisesti. Jakson aikana nuori osallistuu kaikkiin starttipajalla käytäviin teemoihin ja niiden sisältöihin. Viikoittaisen ohjelman lisäksi nuorella on mahdollisuus saada tukea yksilöllisesti starttipajan yksilövalmentajilta. 4 Työkokeilu Työkokeilu on TE-toimiston toimenpide, jota käytetään ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoittumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen. Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan työttömyysetuutta ja kulukorvausta. Työkokeilujakso kestää pääsääntöisesti 1-3 kuukautta, kuitenkin enintään 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa.

5 Työkokeilu alkaa starttipajalta, jossa yhdessä työvalmentajan kanssa nuori etsii sopivan sekä kiinnostavan työkokeilupaikan. Työvalmentaja on nuoren ja yrityksen tukena työkokeilun aloittamisessa sekä tavoitteiden asettamisessa. Starttipajan työvalmentaja toimii nuoren lähiohjaajana työkokeilun aikana sekä yhteyshenkilönä työkokeilun järjestäjään. Työvalmentaja arvioi yhteistyössä työnantajan kanssa nuoren edistymistä ja tavoitteiden täyttymistä. 5 Muu toiminta Starttipajalla tehdään etsivään nuorisotyöhön tulevan asiakkaan palveluntarpeen kartoitus. Kartoituksen tavoitteena on löytää tarkoituksenmukaiset palvelut nuorelle ja selvittää yksilöllinen tuentarve mahdollisimman kattavasti. Kartoitusjakson pituus vaihtelee asiakkaan tilanteen mukaan. Kartoitusjakson aikana nuori voi halutessaan osallistua starttipajan teemoihin ja muihin toimintoihin. Starttipajalle on mahdollista tulla matalan kynnyksen periaatteella ja saada yksilöllistä tukea omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaisesti. Starttipajalla vuoden 2018 aikana tehdään erilaisista valmennuksesta palvelupaketteja. Näiden kautta palvelua on helpompi markkinoida yhteistyötahoille sekä myös nuorille. Nuori voi itse jo tutustua erilaisiin paketteihin ja niiden sisältöihin ennakolta ja valita sieltä tarpeisiinsa sopivia painotuksia. Yhteistyötahoille erilaiset palvelupaketit ovat helpompia markkinoida ja tämä varmasti tulee vaikuttamaan positiivisesti pajalle ohjautumiseen. Vuoden 2018 aikana kehitetään myös asiakaslähtöisen palvelumuotoilun kautta tehtyihin muutoksiin mittaristo, jolla voidaan arvioida niiden vaikuttavuutta toimintaan. Tällä hetkellä arviointiin on mahdollista vaan asiakasarvioiden ja itsearvioinnin kautta. Arviointiin ja tilastointiin laajemminkin etsitään toimiva työkalu, jonka kautta myös kunnan strategiassa esitettyjen tavoitteiden seuranta reaaliaikaisesti mahdollistuu. 6 Starttipajan teemat Starttipajan toiminta perustuu erilaisiin nuoren elämänhallintaa tukeviin teemoihin. Teemojen pohjalta suunnitellaan starttipajan toimintapäivät. Jokainen nuori osallistuu teemakokonaisuuksiin starttipajanpäivinä kello Alla teemojen sisällöt ja tavoitteet ovat avattuna: 6.1 Arjenhallinta/Asuminen/Talous/Palvelut Nuoren päivärytmi kartoitetaan ja sen perusteella pohditaan tarvittavia muutoksia. Tavoitteena on saada nuoren päivärytmi toimivaksi tulevaa työtä/opiskelua ajatellen. Päivän sisällön kannalta keskeisiä asioita ovat: oman itsensä toteuttaminen, työ/opiskelu, riittävä lepo, säännöllinen ruokailu, sosiaaliset kontaktit sekä ulkoilu. Nuoren kanssa harjoitellaan asioiden hoitamista ajallaan. Nuori ottaa vastuun asioistaan, kuten laskujen ja vuokran maksaminen, virastokäynnit, siivoukset sekä oman talouden

6 hallinta. Nuoren kanssa harjoitellaan rahan käyttöä taloudellisesta näkökulmasta ja pohditaan yhdessä eri vaihtoehtoja. Teeman keskeisenä tavoitteena on saada nuoren arki, talous ja asuminen toimivaksi sekä nuoren jatkosuunnitelmia vastaavaksi. 6.2 Hyvinvointi ja terveys Starttipajalla kartoitetaan nuoren elintavat sekä -ympäristö, jossa nuori viettää aikaansa. Elintapoihin sisältyy: lepo, ruokailu- ja liikuntatottumukset, sosiaaliset kontaktit sekä päihteet. Nuorten kanssa käsitellään psyykkisen ja fyysisen terveyden lähtökohtia ja mitä nämä edellyttävät. Starttipajalla on mahdollista keskustella nuorten kanssa seksuaaliterveydestä sekä seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tavoitteena on saada nuori kiinnostumaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. Vuoden 2018 aikana nuoren alkukartoituksen osana tehdään terveydentilan kartoitus yhteystyössä terveyshuollon kanssa. 6.3 Sosiaalisuus, vahvuudet, itsetuntemus ja voimavarat Starttipajalla keskitytään nuoren vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamiseen sekä kehittämiseen yksilöllisesti. Tämä on lähtökohtana nuoren itsetunnon ja myönteisen minäkuvan muodostumisessa. Nuorten kanssa harjoitellaan eri tunteiden tunnistamista sekä turvallista tapaa ilmaista niitä. Starttipajalla kehitetään nuorten ongelmanratkaisutaitoja erilaisten tehtävien ja harjoitteiden avulla. Tasa-arvoisuus sekä suvaitsevaisuus ovat toiminnan pääperiaatteita, joiden ilmenemismuotoja havainnoidaan nuorten kanssa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään työskentelyssä ja nuorten kanssa harjoitellaan turvallista tapaa toimia sen parissa. Tavoitteena on, että nuori oppii tunnistamaan omat vahvuudet ja voimavarat sekä hyödyntämään niitä. Teeman aikana nuori ymmärtää ihmisten erilaisuuden ja pystyy hyväksymään sen sekä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. 6.4 Työelämä ja opiskelu Lähtökohtana on, että starttipajajakson aikana jokaiselle nuorelle hahmottuu mille alalle suuntautuu sekä kuinka pääsee tavoitteeseensa. Tavoitteet mietitään yhdessä työntekijän kanssa, niin että ne ovat realistiset jolloin nuori välttyy turhilta vastoinkäymisiltä. Nuoret tutustuvat jakson aikana eri koulutusaloihin sekä niiden sisältöihin ja pääsyvaatimuksiin. Nuorten kanssa pohditaan miksi työnteko kannattaa sekä työelämän pelisääntöjä. Starttipajalla jokainen nuori harjoittelee CV:n sekä työhakemuksen tekoa. Työhaastattelutilanteita harjoitellaan erilaisten käytännön harjoitteiden avulla. Teeman keskeisenä tavoitteena ovat työelämävalmiudet ja niiden kehittäminen. Työelämän pelisäännöt korostuvat teeman aikana ja nuori saa valmiuksia työelämään siirtymiseen.

7 6.5 Kulttuuri ja vapaa-aika Starttipajalla nuoren kanssa tutustutaan monipuolisesti lähialueen vapaaajanviettopaikkoihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Teeman tavoitteena on löytää nuorelle mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Tarkoituksena on saada nuori kiinnostumaan oman fyysisen kunnon huolehtimisesta ja ylläpitämisestä. Jakson aikana nuori pääsee tutustumaan paikallisiin kulttuuripalveluihin ja muihin ajankohtaisiin tapahtumiin. 7 Teemojen toteutus Starttipajan toiminta on suunniteltu edesauttamaan nuoren päivärytmin muodostumista sekä ylläpitämistä. Nuori sitoutuu osallistumaan toimintaan suunnitelman mukaisesti. Nuoren arjenhallintataitoja tuetaan harjoittelemalla arkeen liittyvien asioiden hoitamista esim. ruuan valmistus, kaupassa käynti, siivous sekä talouden hallinta. Nuori harjoittelee starttipajalla työelämän pelisääntöjä. Nuoret saapuvat paikalle sovittuna kellonaikana sekä poissaoloista ilmoitetaan hyvissä ajoin starttipajan työntekijöille. Nuoret itse osallistuvat myös pajatoiminnan suunnitteluun. Nuorelle taataan myös joka viikko vähintään yksi yksilövalmennus, jossa tuetaan nuorta omien tavoitteiden saavuttamiseen sekä arvioidaan etenemistä. Toiminta muodostuu erilaisista käytännön harjoitteista, jotka toteutetaan yksilö- ja ryhmätyöskentelynä. Harjoitteissa korostuu nuoren elämänhallintataitojen vahvistaminen, omien voimavarojen tunnistaminen sekä sosiaalisissa tilanteissa toimiminen. Harjoitteet suunnitellaan arkielämän lähtökohdista sekä tukemaan nuorta tavoitteiden saavuttamisessa ja arjessa selviytymisessä. Jakson aikana tehdään tutustumiskäyntejä esim. työ- ja opiskelupaikkoihin, paikallisiin harrastusmahdollisuuksiin sekä paikallisiin palveluihin. Tutustumispaikat valitaan nuorten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. 8 Arviointi ja yhteistyö Starttipaja pitää toiminnastaan ja asiakasmääristä tilastoa laadun sekä vaikuttavuuden takaamiseksi. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan tilastojen, nuorten ja yhteistyökumppaneiden palautteiden sekä työntekijöiden itsearvioinnin pohjalta. Toimintaa kehitetään palautteiden ja työntekijöiden itsearvioinnin perusteella. Nuoria seurataan puoli vuotta jakson jälkeen. Näin voidaan tukea häntä myös jatkopolutuksessa ja tarkistaa, että hän on kiinnittynyt työ- tai koulutuselämään. Arviointiin tulla vuoden 2018 aikana etsimään ja käyttöönottamaan toimiva arvioinnin työkalu, jonka kautta myös asiakkaiden arviot saadaan kootusti osaksi pajan jatkuvaa arviointia. Starttipaja tekee yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien kanssa. Starttipaja verkostoituu paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö lähialueiden oppilaitosten kanssa tulee olemaan keskeinen osa starttipajan toimintaa. Tavoitteena on luoda toimiva yhteistyöverkosto alueellisen nuorisotyön, lähialueiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä sosiaalipalveluiden kanssa.

8 Kauden keskeiset kehittämiskohteet - Tuusulan Starttipaja osallistuu Valtakunnallisen työpajayhdistyksen työpajatoiminnan opinnallistamishankkeeseen. Hanke alkaa syyskuussa Hanke liittyy hallituksen keväällä 2017 puoliväliriihessä julkaisemaan NEET-ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on työpajatoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön kehittäminen niin, että työpajoja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin osaamisen hankkimista tukevana oppimisympäristönä ja oppimisen tukipalveluna. - Starttipajan yksilö- ja ryhmämuotoiset valmennuskokonaisuudet palvelupaketoidaan syksyn 2018 aikana. Tämä helpottaa ohjautumista Starttipajatoimintaan, sekä on valmistautumista tuleviin sote- ja maakuntamuutoksiin. - Sote- ja maakuntauudistukseen valmistaudutaan vuosien 2018 ja 2019 aikana Tuusulan nuorten Starttipajalla seurataan tilannetta aktiivisesti yhdessä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja Kuuma-kuntien kanssa. - Vuoden 2018 kesällä otetaan käyttöön Walmu arviointi- ja tilastointityökalu. Samaan arviointi- ja tilastointityökaluun siirretään myös etsivän nuorisotyön ja Otus Ohjaamo Tuusulan arviointi ja seuranta, sekä asiakastiedot ja niiden hallinta. - Starttipajalle, osana kohdennettua nuorisotyötä, luodaan yhdenvertaisuussuunnitelma osallistavan projektin kautta. Kunnassa on lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnitelma, ja siihen myös kohdennetun nuorisotyön suunnitelma pohjautuu. Kohdennetun nuorisotyön yhdenvertaisuussuunnitelma avaa kuntatason suunnitelmaa enemmän yhdenvertaisuutta asiakaskokemuksen ja palveluiden saavutettavuuden kautta. Suunnitelman tekemiseen osallistetaan Starttipajan ja etsivän nuorisotyön asiakkaita, sekä Tuusulassa asuvia ja opiskelevia vuotiaita nuoria aikuisia.