KAAVOITUSKATSAUS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT Porvoo Borgå

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT Porvoo Borgå

2 Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt Kaupunkisuunnittelu julkaisee kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan vireillä olevista ja vireille tulevista kaava-asioista kunnassa tai maakunnan liitossa. Kaavoituskatsaus löytyy myös kaupungin internetpalvelusta, Stadsplaneringen publicerar en gång om året en planläggningsöversikt över de planärenden som är anhängiga eller som blir anhängiga inom kommunen eller landskapsförbundet. Planläggningsöversikten fi nns även på stadens internettjänst, 2

3 Sisällysluettelo Innehållsförteckning AJANKOHTAISTA PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELUSSA 4 YLEISKAAVOITUS - MUU YLEISPIIRTEINEN SUUNNITTELU 6 ASEMAKAAVOITUS 9 Keskusta-alue 12 Porvoonjoen itäpuoliset osat 16 Porvoonjoen länsipuoliset osat 18 Kylät 25 RANTA-ASEMAKAAVOITUS 27 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO 28 ENERGIATEHOKAS KAUPUNGINOSA -HANKE 28 UUDENMAAN LIITOSSA VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT 29 ASEMAKAAVOITUKSEN KULKU JA OSALLISTUMINEN 30 YHTEYSTIEDOT JA ASIAKASPALVELU 32 AKTUELL STADSPLANERING I BORGÅ 5 GENERALPLANERINGEN - ANNAN ÖVERSIKTLIG PLANERING 6 DETALJPLANERINGEN 9 Centrumområdet 12 Områden öster om Borgå å 16 Områden väster om Borgå å 18 Byar 25 STRANDDETALJPLANERINGEN 27 NATIONALSTADSPARKEN 28 PROJEKTET ENERGIEFFEKTIV STADSDEL 28 AKTUELLA PLANER PÅ NYLANDS FÖRBUND 29 DETALJPLANLÄGGNINGSPROCESSEN OCH DELTAGANDE 31 KONTAKTUPPGIFTER OCH KUNDBETJÄNING 32 Lukuohje: Punaisella merkityt kaavat etenevät nopealla aikataululla, mustalla merkityt kaavat etenevät normaaliin tahtiin ja harmaalla merkityt kaavat eivät ole kiirellisiä tänä vuonna. Läsanvisning: Planer markerade med röd text fortskrider snabbt, planer markerade med svart text i normal takt och planer markerade med grå text är inte brådskande i år. Kannen kuva: L Arkkitehdit Oy 3

4 AJANKOHTAISTA PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on luoda edellytyksiä kaupungin kehittämiselle ja rakentamiselle. Porvoon lähtökohdat ovat erinomaiset: merellinen sijainti, rikas kulttuuriperintö ja ympäristön viihtyisyys tuovat kaupungille vetovoimaa sekä uusia yrittäjiä ja asukkaita. Kaavoja laaditaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä sekä alueen asukkaiden että yrittäjien ja kiinteistönomistajien kanssa. Kaavoituskatsauksessa on esitetty kattava kuvaus toimintasuunnitelmassa hyväksytyistä kaavatöistä. Kaavakohteita on runsaasti, yli 60, joten on selvää, ettei kaikkia kaavoja voida saada tehtyä tai edes aloittaa vuoden aikana. Kaavoituskohteet onkin ryhmitelty niiden kiireellisyyden ja merkittävyyden mukaan kolmeen ryhmään: käynnissä olevat ja kiireelliset kaavat, vuoden aikana käynnistettävät kaavat sekä kaavat, jotka eivät ole kiireellisiä ja joita tehdään mahdollisuuksien mukaan. Porvoon kehitykseen liittyvät kiinteästi Helsingin seudulla tehtävät ratkaisut. Tulevat päätökset Helsingin seudun eli metropolialueen hallinnon järjestämisestä sekä kuntajaon kehittämisestä heijastuvat Porvoon asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. Heli-ratavarauksen poistaminen maakuntakaavasta haittaa rannikon suuntaisen kaupunkiliikenteen järjestämistä ja Helsingin sisäisen katuverkon ruuhkautuminen lisää matka-aikoja pääkaupunkiseudulle. Suunnitelmat Helsingin sisääntuloteiden kaupunkibulevardeiksi lisäävät myös matka-aikoja Helsinkiin. Porvoon tavoitteena on kaikesta huolimatta edelleen jatkaa työtä vetovoimaisen, hiilivapaan asumisen, korkealuokkaisten palvelujen ja monipuolisen yrittämisen kaupunkina. Kaupunki pyrkii turvaamaan riittävän asuntotuotannon sekä keskustan tuntumassa että maaseutumaisilla alueilla. Skaftkärrin alueen kaavoittamista jatketaan Kevätlaaksossa. Myös muissa kaavatöissä sovelletaan Skaftkärr-hankkeesta saatuja kokemuksia niin energiatehokkuuden kuin entistä mittavamman yhteistyön osalta. Hyvän ympäristön toteuttaminen ja kestävät ratkaisut vaativat kaikkien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Yleiskaavat valmistuvat saaristoon, Pellingin ja Onaksen alueille. Kaupan, elinkeinotoiminnan ja myös koulutuksen kannalta keskeisin yleiskaavatyö on Kuninkaanportti-Eestinmäki, josta osayleiskaavaehdotus valmistuu. Porvoon kylärakennetarkastelun pohjalta valmistellaan linjaukset kylä- ja hajarakennusalueiden rakentamisen suuntaamisesta ja mitoitusperiaatteista ja tätä varten tarvittavista kaavoista, rakennusjärjestyksen muuttamisesta ja muista suunnitelmista. Kaupunkisuunnittelussa on meneillään monia, kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeitä asemakaavatöitä. Kaupungin keskustassa selvitetään täydentävän rakentamisen ja autopaikoituksen vaihtoehtoja yhdessä alueen kiinteistönomistajien kanssa ja samalla viihtyisän, kevytliikennepainotteisen keskustan kehittämistä. Valmistuneen paikoitusselvityksen pohjalta tutkitaan edelleen erilaisia paikoitusratkaisuja keskustan alueella. Haasteena on saada uusia kaupan tiloja Porvooseen, myös Empirekeskustaan. Kaupan palveluverkkoselvityksen pohjalta laaditaan asemakaavanmuutoksia niin Länsirannan kaupan hankkeiden toteuttamista varten kuin Gammelbackan keskusta-alueen kehittämistä varten. Gammelbacka on myös esimerkki poikkeuksellisen laajasta ja kunnianhimoisesta lähiöuudistustyöstä, johon osallistuvat kaikki kaupungin hallintokunnat ja erityisesti alueen asukkaat ja toimijat. Kaavatyö niveltyy saumattomasti muuhun kehitystyöhön ja tukee ajatusta ympäristön tärkeydestä asukkaiden hyvinvoinnille. Kasvavan Länsirannan kaavoitus etenee. Aluetta kehitetään osana keskustaa, kaupunkimaisena, korkealuokkaista ja monipuolista kaupunkiasumista, erilaisia palveluja ja liikkeitä sisältävänä alueena. Taidetehtaan käynnistyminen ja meneillään olevat rakennushankkeet tukevat jo nyt alueen kuvaa kulttuuripainotteisena virikkeellisenä kaupunkiympäristönä. On tärkeää pitää taso korkeana, kun suunnitellaan Porvoon tulevan kehityksen kannalta keskeisintä aluetta. Ranta-alueen kaavatyötä tukevat hyvin Kokonniemen alueelle valmistunut Master-plan ja alueelta laaditut diplomityöt. Aleksanterinkaaren sisäkehän alueen asemakaavan muutoksen on tarkoitus valmistua syksyyn 2015 mennessä, jonka jälkeen aluetta päästään rakentamaan. Länsirannalle laadittu taideohjelma antaa osaltaan hyvät lähtökohdat alueen ympäristön korkealaatuiselle toteuttamiselle. Erityisen merkittävä uusi työpaikka-alue on Kuninkaanportti III, asemakaava-alue moottoritien liittymässä, Hornhattulantien varrella. Yrityselämän tonttitarvetta varten jatketaan kaavatyötä yhdessä Kilpilahden alueen toimijoiden ja kiinteistönomistajien kanssa Kulloon Nybyn alueella, kunnianhimoisena tavoitteena Smart Nyby, osa Kilpilahden merkittävää cleantech-kokonaisuutta. Porvoonportin ja siihen liittyen Läntisen Mannerheiminväylän varsialueilta jatketaan asemakaavatyötä, johon sisältyvät myös seurakunnan maa-alueet ja Näsin kartano. Hattulan sahan alueen ja asemanseudun suunnittelusta neuvotellaan alueen maanomistajien kanssa ja selvitetään maaperän puhdistustarve ja aikataulu. Porvoon kehityksen turvaamiseksi ja tulevia tonttitarpeita varten työ jatkuu kaupunkisuunnittelussa siis edelleen vilkkaana, kuten kiristynyt tilanne vaatii. Kaavoituskatsauksen kohdeluettelo sisältää tiedot alueen kaavasta vastaavasta suunnittelijasta. Kaupunkisuunnittelusta ja muista ajankohtaisista asioista löytyy tietoja myös Porvoon internetpalvelusta osoitteesta Eero Löytönen, Kaupunkisuunnittelupäällikkö 4

5 AKTUELL STADSPLANERING I BORGÅ Stadsplaneringens uppgift är att skapa förutsättningar för utvecklingen och byggandet av staden. Borgå har utmärkta utgångspunkter: läget vid havet, ett rikt kulturarv och en trivsam miljö ger staden dragningskraft samt hämtar nya företagare och invånare. Planer utarbetas i ett nära samarbete med invånarna, företagarna och fastighetsägarna. I planläggningsöversikten presenteras de planläggningsarbeten som godkänts i verksamhetsplanen på ett omfattande sätt. Planeringsobjekten är många, över 60. Således är det klart att inte alla planer kan färdigställas eller ens påbörjas under året. Planeringsobjekten indelas i tre grupper enligt skyndsamhet och betydelse: pågående och brådskande planläggning, planläggning som påbörjas under året samt planläggning som inte är brådskande och görs i mån av möjlighet. Utvecklingen av Borgå har ett tätt samband med lösningarna i Helsingforsregionen. Framtida beslut om ordnande av förvaltningen för Helsingforsregionen, dvs. metropolområdet, och om utvecklingen av kommunindelningen påverkar Borgås ställning och möjligheter att påverka. Slopandet av HELI-banan från planen utgör ett problem för ordnande av stadstrafi k längs med kusten på lång sikt, och trafikstockningar i den interna trafi ken i Helsingfors gör restiderna till huvudstadsregionen längre. Planerna om att ändra infartsvägarna till Helsingfors till stadsbulevarder gör också restiderna till Helsingfors längre. Borgå har dock fortfarande som mål att fortsätta arbetet för koldioxidfritt boende med dragningskraft, högklassiga tjänster och mångsidiga företag. Staden strävar efter att garantera en tillräcklig bostadsproduktion både i närheten av centrum och i lantliga områden. Planläggningen av Skaftkärrs område fortsätter i Vårdalen. Också vid andra planarbeten tillämpas de erfarenheter av Skaftkärrprojektet som gäller energieffektivitet och ett mer omfattande samarbete. En god miljö och hållbara lösningar förutsätter att alla förbinder sig till de gemensamma målen. Generalplanerna för skärgården, för Pellinge och för Onas blir färdiga. Det mest centrala planläggningsarbetet för handeln, näringslivet och även utbildningen är planen för Kungsporten Estbacka. Ett förslag till delgeneralplan för området blir färdigt. Granskningen av bystrukturen i Borgå utgör nu ett underlag för beredningen av riktlinjer för styrning och dimensioneringsprinciper för byggande i byar och glesbygd. Också riktlinjer för planer, en ändring av byggnadsordningen och andra planer som behövs för detta ändamål bereds. Stadsplaneringen utarbetar som bäst många detaljplaner som är viktiga för stadens framtid. I stadens centrum utreder stadsplaneringen i samarbete med fastighetsägarna alternativen för kompletterande byggande och bilparkering och samtidigt också möjligheterna att skapa ett trivsamt centrumområde med betoning på den lätta trafi ken. En parkeringsutredning har färdigställts, och den används som grund för granskning av olika parkeringslösningar för centrumområdet. En av utmaningarna är att skapa nya lokaler för handel i Borgå, också i Empirestaden. Den gjorda utredningen om handelns servicenät utgör en grund för detaljplaneändringar för handelsenheter på Västra åstranden och för utvecklande av Gammelbacka centrum. Gammelbacka är ett exempel på exceptionellt omfattande och ambitiös förortsutveckling i samarbete mellan stadens alla förvaltningar och i synnerhet invånarna och aktörerna i området. Planarbetet har ett tätt samband med det övriga utvecklingsarbetet, och planen stöder tanken om miljöns stora betydelse för invånarnas välbefi nnande. Planläggningen av ett växande Västra åstranden framskrider. Området utvecklas som en del av stadens centrum och som ett stadsliknande område för högklassigt och mångsidigt boende samt olika tjänster och affärer. Verksamheten som inletts i Konstfabriken och de aktuella byggprojekten stöder redan nu områdets karaktär som en kulturinriktad, stimulerande stadsmiljö. Det är viktigt att hålla en hög nivå när man planerar det centralaste området för Borgås framtida utveckling. Planeringen av strandområdet får ett bra stöd från en ny Masterplan för Kokon och de diplomarbeten som har gjorts om området. Målet är att detaljplaneändringen för området vid Alexandersbågens inre ring blir färdig före hösten 2015, varefter byggandet kan börja. Konstprogrammet för Västra åstranden ger för sin del goda utgångspunkter för ett högklassigt byggande av områdets omgivning. Ett särskilt betydande nytt arbetsplatsområde är Kungsporten III intill detaljplanerområdets motorvägsanslutning vid Hornhattulavägen. För företagens tomtbehov fortsätter planarbetet tillsammans med företagen i Sköldvik och fastighetsägarna i Nyby i Kullo. Det ambitiösa målet är Smart Nyby, en del av en viktig cleantech-helhet i Sköldvik. Man fortsätter med detaljplanearbetet för Borgåporten och områdena vid Västra Mannerheimleden. Detaljplanearbetet omfattar också församlingens markområden och Näse gård. Förhandlingar om området kring Hattula såg och stationsområdet förs med markägarna. Samtidigt utreds, i vilken mån marken behöver saneras och enligt vilken tidtabell. Stadsplaneringens arbete för att trygga Borgås utveckling och framtida tomtbehov fortsätter alltså i oförminskad takt, såsom det åtstramade läget förutsätter. I planläggningsöversiktens förteckning över objekten ingår uppgifterna om den planläggare som svarar för respektive plan. Mera information om stadsplanering och annat aktuellt fi nns på Borgås webbplats Eero Löytönen, Stadsplaneringschef 5

6 Yleiskaavoitus - muu yleispiirteinen suunnittelu Yleiskaava ohjaa kaupungin yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti. Siinä osoitetaan kaupungin alueiden käytön tavoiteltu maankäyttö ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia koko kaupungin alueelle tai osalle kaupungin aluetta. Porvoossa on laadittu ja laaditaan osayleiskaavoja, jotka yhdessä käsittävät koko kaupungin alueen. Yleiskaavan laatiminen on aina usean vuoden mittainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laatimisessa on vähintään kolme vuotta, mutta keskimäärin (alueesta riippuen) osayleiskaavan laatiminen kestää vähintään 4-5 vuotta. Alla esitellään tulevien vuosien ajankohtaiset kaavat lähemmin. Generalplaneringen - annan översiktlig planering Generalplanen styr stadens samhällsstruktur och markanvändning i stora drag. Av planen framgår hur man planerat använda marken i staden och hur de olika funktionerna samordnas. En generalplan kan omfatta hela stadens område eller en del av stadens område. I Borgå har man utarbetat och utarbetar man delgeneralplaner som tillsammans omfattar hela stadens område. Att utarbeta en generalplan är en process som alltid tar fl era år i anspråk. Det tar minst tre år att upprätta en delgeneralplan, men genomsnittstiden är 4 5 år beroende på området. Nedan beskrivs närmare de planen som är aktuella under de kommande åren. 6

7 Kuninkaanportin ja Eestinmäen alueen osayleiskaava (Y1) Kuninkaanportin ja Eestinmäen osayleiskaava laaditaan alueelle, joka vuonna 2004 valtuuston hyväksymässä keskeisten alueiden osayleiskaavassa jätettiin selvitysalueeksi. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla vuodenvaihteessa Osayleiskaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on käynnistynyt kaavaehdotuksen valmistelu. Tavoitteena on, että osayleiskaavaehdotus saadaan nähtäville vuoden 2015 aikana. Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Delgeneralplanen för Kungsporten och Estbacka (Y1) Delgeneralplanen för Kungsporten och Estbacka utarbetas för det område som enligt delgeneralplanen för de centrala delarna (godkänd av stadsfullmäktige år 2004) är ett utredningsområde. Utkastet till delgeneralplanen hölls framlagt och utlåtanden om det begärdes vid årsskiftet Utgående från de åsikter och utlåtanden som lämnades om utkastet har beredningen av planförslaget inletts. Målet är att förslaget till delgeneralplan läggs fram under år Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio Sköldvikin vahvistetun osayleiskaavan muuttaminen (Y2) Sköldvikin osayleiskaava on vahvistettu vuonna 1988 (päätös lainvoimainen vuonna 1989). Muuttuneiden tiesuunnitelmien (mm. Kilpilahden alueen toinen poistumistie ja yhteydet Svartbäckin kylään) vuoksi sekä muiden maankäytön muutostarpeiden vuoksi tulee vahvistettua osayleiskaavaa muuttaa. Osayleiskaavatyö on aloitettu perusselvitysten laatimisella. Vuonna 2007 valmistui selvitys Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella. Vuonna 2015 perusselvitysten laatiminen jatkuu, laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä aloitetaan osayleiskaavaluonnoksen laatiminen. Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Ändring av den fastställda delgeneralplanen för Sköldvik (Y2) Delgeneralplanen för Sköldvik fastställdes år 1988 (beslutet vann laga kraft 1989). På grund av reviderade vägplaner (bl.a. en andra utrymningsväg från Sköldvik och förbindelserna till Svartbäck by) och övriga ändringar i markanvändningen, ska den fastställda delgeneralplanen ändras. Arbetet inleddes med grundläggande utredningar. År 2007 färdigställdes utredningen Beaktande av riskerna för storolyckor vid planeringen av markanvändning på Sköldviks industriområde. Under år 2015 fortsätter sammanställningen av de grundläggande utredningarna. Ett program för deltagande och bedömning utformas. Utarbetandet av utkastet till delgeneralplan inleds. Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio Onaksen saariston osayleiskaava (Y4) Vuonna 2006 laadittiin Onaksen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, järjestettiin maanomistajille suunnattu kysely sekä pidettiin ensimmäinen ns. suunnitteluasema. Onaksen saariston suunnittelua ja käsittelyä jatkettiin vuoden 2007 aikana, ja pidettiin mm. toinen suunnitteluasema, jossa olivat esillä alustavat tavoitteet ja mitoitusperusteet. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2008, ja silloin järjestettiin kolmas suunnitteluasema. Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan osayleiskaavaehdotus, joka tulee nähtäville vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että osayleiskaava valmistuu vuonna Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio Delgeneralplanen för Onas skärgård (Y4) År 2006 utarbetade man ett program för deltagande och bedömning i anknytning till delgeneralplanen för Onas skärgård. Man gjorde en förfrågan till markägarna och ordnade den första så kallade planeringsverkstaden. Planeringen och behandlingen av Onas skärgård gick vidare under år Man höll den andra planeringsverkstaden där de preliminära målsättningarna och dimensioneringsgrunderna behandlades. Utkastet till delgeneralplan var framlagt våren 2008, och då ordnades även den tredje planeringsverkstaden. Utgående från responsen man fi ck om utkastet utarbetar man ett planförslag, som läggs fram under år Målet är att delgeneralplanen blir färdig år Generalplanläggare Maija-Riitta Kontio 7

8 Pellingin saariston osayleiskaava (Y5) Ranta-alueiden osayleiskaavatyötä on jatkettu Onaksen saariston jälkeen Pellingin alueelle. Pellingin alueelta on tehty luonto- ja maisemaselvitys, kulttuuriympäristön selvitys ja muut tarvittavat perusselvitykset. Vuonna 2008 aloitettiin osayleiskaavaluonnoksen laatiminen ja pidettiin kaksi suunnitteluasemaa, jossa oli esillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, alustavat tavoitteet ja mitoitusperiaatteet. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta Luonnoksesta saadun palautteen pohjalta käynnistyy osayleiskaavaehdotuksen laatiminen. Tavoitteena on, että yleiskaava valmistuu vuonna Kaavoittaja Hilkka Jokela Delgeneralplan för Pellinge skärgård (Y5) Utarbetandet av delgeneralplaner för strandområdena har fortsatt med planläggning för Pellinge området. Natur-, landskaps- och kulturmiljöutredningarna samt övriga behövliga basutredningar för Pellinge är gjorda. År 2008 började man utarbeta utkastet till delgeneralplan och höll två planeringsverkstäder, i vilka programmet för deltagande och bedömning, de preliminära målsättningarna och dimensioneringsgrunderna behandlades. Utkastet till delgeneralplan var framlagt i slutet av år Förslaget till delgeneralplan utarbetas utgående från responsen på utkastet. Målet är att generalplanen blir färdig år Planläggare Hilkka jokela Kulloo-Mickelsböle, kyläasutuksen osayleiskaava (Y6) Valtuusto hyväksyi vuonna 2014 kylärakenneohjelman, jossa linjattiin Porvoon kylien kehittämisperiaateet. Kulloo määriteltiin ohjelmassa palvelukyläksi, ja kylää kehitetään osayleiskaavoituksella. Osayleiskaava-alueeseen kuuluu myös Mickelsbölen kylä. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Vuonna 2015 käynnistetään joidenkin perusselvitysten laatimien osayleiskaavatyötä varten, mutta osayleiskaavan laatiminen käynnistyy vasta Kullo-Mickelsböle, delgeneralplan för bybebyggelse (Y6) Fullmäktige godkände år 2014 programmet för bystrukturen, i vilket dras riktlinjerna för utvecklingen av byarna i Borgå. Kullo är enligt programmet en serviceby som utvecklas genom delgeneralplanläggning. Delgeneralplaneområdet omfattar också Mickelsböle by. Delgeneralplanen kommer att ha rättsverkan. År 2015 inleds utarbetandet av grundläggande utredningar för delgeneralplanearbetet, men beredningen av själva planen inleds först år Fagersta-Gäddrag, kyläasutuksen osayleiskaava (Y7) Valtuusto hyväksyi vuonna 2014 kylärakenneohjelman, jossa linjattiin Porvoon kylien kehittämisperiaatteet. Fagersta-Gäddrag kyläkeskittymä määriteltiin ohjelmassa palvelukyläksi, ja kylää kehitetään osayleiskaavoituksella. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Vuonna 2015 käynnistetään joidenkin perusselvitysten laatimien osayleiskaavatyötä varten, mutta osayleiskaavan laatiminen käynnistyy vasta Fagersta-Gäddrag, delgeneralplan för bybebyggelse (Y7) Fullmäktige godkände år 2014 programmet för bystrukturen, i vilket dras riktlinjerna för utvecklingen av byarna i Borgå. Bycentrumet Fagersta-Gäddrag är enligt programmet en serviceby som utvecklas genom delgeneralplanläggning. Delgeneralplanen kommer att ha rättsverkan. År 2015 inleds utarbetandet av grundläggande utredningar för delgeneralplanearbetet, men beredningen av själva planen inleds först år

9 Asemakaavoitus Detaljplaneringen Asemakaava on yksityiskohtainen kaava, jolla ohjataan alueidenkäyttöä ja rakentamista pienemmällä alueella. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa alueita eri tarkoituksiin ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa tulee huomioida maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava on perusta rakennuslupien myöntämiselle ja kaava-alueen muulle toiminnalle. Tärkeimmät ja lähiaikoina ajankohtaiset asemakaavahankkeet esitellään lähemmin alla. Kaavoitushankkeet on jaettu seuraaviin maantieteellisiin osa-alueisiin: keskusta-alue, Porvoonjoen itäpuoliset alueet, Porvoonjoen länsipuoliset alueet sekä kylät. Numerot hankkeiden edessä viittaavat karttaan, joissa kaavoitushankkeet on osoitettu erivärisillä pallukoilla hankkeen kiireellisyyden mukaan. Kirjaimet AK ja numerot viittaavat asemakaavan numeroon. Numerot helpottavat kaavan käsittelyn seuraamista kaupunkisuunnittelun internetpalvelussa osoitteessa Detaljplanen är en detaljerad plan som reglerar områdesanvändningen och byggandet inom ett mindre område. Detaljplanens syfte är att anvisa områden för olika ändamål och att styra byggandet och annan markanvändning. När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas. Detaljplanen ligger som grund vid beviljande av bygglov och annan verksamhet på planområdet. De viktigaste och inom en snar framtid aktuella detaljplaneprojekten beskrivs närmare nedan. Planläggningsprojekten har indelats geografi skt i följande delområden: centrumområdet, områden öster om Borgå å, områden väster om Borgå å samt byar. Numret före projektets namn hänvisar till kartan där de olika planläggningsprojekten anvisats med bollar i olika färger i enlighet med hur brådskande projektet är. Texten DP och nummer hänvisar till detaljplanens nummer. Numret underlättar möjligheten att följa med hur behandlingen av planen framskrider på stadsplaneringens internettjänst på 9

10 Asemakaavakohteet 2015 Detaljplaneobjekt

11 KESKUSTA-ALUE 1. Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä 2. Länsiranta, Porvoonportti 3. Länsiranta, Yritystalo ympäristöineen 4. Läntinen jokiranta 5a. Länsiranta, eteläiset alueet 5b. Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos 7. Västra enhetsskolanin ja Point Collegen alueet 20. Strömborgska skolan, Lundinkadun terveysasema, Folkakademi 23. POMO -talo 28. Kaupungintalo 32. Rihkamatori ympäristöineen 34. Näsinmäki 35. Näsinmäen reuna ja jokiranta PORVOONJOEN ITÄPUOLISET OSAT 26. Käsityöläiskatu 38. Tarmola, Kisällintie 39. Tarmola, Mestaritien koillispään korttelialueita 40. K-supermarket Tarmola 41. Tarmola, Teollisuustie Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue 45. Tarmola, Loviisantie 46. Tarmola, Asentajantien pohjoispään alue 73, 74, Skaftkärr, Kevätlaakso 77. Kevätkummun ja Skaftkärrin koulu 97. Käräjätalontie PORVOONJOEN LÄNSIPUOLISET OSAT 8. Johannisberg, vanhainkoti 9. Haikkoonranta II 10. Itä-Mensas 11. Haikkoon kartanon ympäristö 12. Skallholmintien venesatama 13. Hermanninsaari 14. Eestinmäki, Autokatsastusaseman ympäristö 15. Kuninkaanportti III 16. Haikkoonlampi 17. Ölstens, Pienteollisuustie Mansikkasuo 19. Pepot daghem 43. Tolkis skola ja Tolkkisten koulu 47. Gammelbacka, keskustan kehittäminen 48. Peipontien ja Pääskypolun alue 49. Gammelbackan siirtolapuutarha 50. Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan metsä 51. Kuninkaanportti II, asemakaava-alueen laajentaminen 52. Kuninkaanportin asemakaavan tarkistaminen 53. Amisto/Perämiehentie 93. Hattula-asemanseutu 93a. Simolinintie 95. Tolkkinen, maakaasun tuontiterminaali CENTRUMOMRÅDET 1. Västra åstranden, Alexanderbågens inre ring 2. Västra åstranden, Borgåport 3. Västra åstranden, Företagshuset med omgivning 4. Åstrandens västra delar 5a. Västra åstranden, södra områdena 5b. Västra åstranden, Campus och parkeringsanläggning 7. Områdena för Västra enhetsskolan och Point College 20. Strömborgska skolan, Lundagatans hälsostation, Folkakademi 23. POMO -huset 28. Stadshuset 32. Krämaretorget och dess omgivning 34. Näsebacken 35. Näsebackens sluttning och åstranden OMRÅDEN ÖSTER OM BORGÅ Å 26. Hantverkaregatan 38. Östermalm, Gesällvägen 39. Östermalm, Mästarvägens nordvästra hörn 40. K-supermarket Östermalm 41. Östermalm, Industrivägen Gamla Veckjärvivägen, kompletterande byggnation 45. Östermalm, Lovisavägen 46. Östermalm, området vid norra Montörsvägen 73, 74, Skaftkärr, Vårdalen 77. Vårberga skola och Skaftkärr skola 97. Tingsgårdsvägen OMRÅDEN VÄSTER OM BORGÅ Å 8. Johannisberg, åldringshem 9. Haikostranden II 10. Östra Mensas 11. Haiko gård med omgivning 12. Båthamn vid Skallholmsvägen 13. Hermansö 14. Estbacka, området kring besiktningsstationen 15. Kungsporten III 16. Haikoträsket 17. Ölstens, Småindustrivägen Smultronkärret 19. Pepot daghem 43. Tolkis skola och Tolkkisten koulu 47. Gammelbacka, utveckling av centrumet 48. Området kring Bofi nksvägen och Svalgången 49. Gammelbacka koloniträdgård 50. Hammars, småskoleområdet och Gammelbacka skog 51. Kungsporten II, utvidgning av detaljplaneområdet 52. Detaljplaneändringen för Kungsporten 53. Amisto/Styrmansvägen 93. Hattula-stationsområdet 93a. Simolinvägen 95. Tolkis, importterminal för naturgas KYLÄT 57.Ilola 58. Hinthaara 59. Kerkkoo, Yläkylä 61. Kilpilahti - Kulloo, koulun ympäristö 62. Kilpilahti - Kulloo, voimalaitos 63. Kulloo, Nyby 64. Kilpilahti, tie- ja katujärjestelyt 66. Epoo, pientaloalueen laajentaminen 68. Suomenkylä, Malmintie ja ent. Suomenkylän koulu 94. Veckjärvi, siirtolapuutarha 96. Jakari, siirtolapuutarha BYAR 57. Illby 58. Hindhår 59. Kerko, Övre byn 61. Sköldvik - Kullo, skolans omgivning 62. Sköldvik - Kullo, kraftverket 63. Kullo, Nyby 64. Sköldvik, väg- och gatuarrangemang 66. Ebbo, småhusområdets utvidgning 68. Finnby, Malmvägen och f.d. Suomenkylän koulu 94. Veckjärvi, koloniträdgård 96. Jackarby, koloniträdgård 11

12 Keskusta-alue Centrumområdet 1. Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä (AK 459) Länsirannan pääkadun varrelle sijoittuvan korttelialueen asemakaavaa tarkistetaan. Kaavoituksen ja toteutuksen yhteistyömallista pyydettiin tarjouksia mennessä. Kaavatyötä tehdään yhteistyössä Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ja L Arkkitehdit Oy:n kanssa. Tavoitteena on kaavan valmistuminen vuonna Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen, kaavoittaja Pekka Mikkola 1. Västra åstranden, Alexandersbågens inre ring (DP 459) Detaljplanen för huvudgatan på västra åstranden ses över. Anbud på en samarbetsmodell för planläggning och byggande har begärts med sista inlämningsdag Planen utarbetas i samarbete med Pohjola Rakennus Oy Uusimaa och L Arkkitehdit Oy. Målet är att planen blir färdig under år 2015 Stadsplaneringschef Eero Löytönen, planläggare Pekka Mikkola 2. Länsiranta, Porvoonportti (AK 463) Yksityisomisteisella vuosina toteutuneella kerrostaloalueella tutkitaan vajaakäytössä olevan entisen lämpökeskuksen tontin käyttömahdollisuuksia, kerrostalojen korottamista ja tonttien täydennysrakentamista. Samalla pyritään ratkaisemaan alueen pysäköinti kokonaisuutena. Kaavoituksen käynnistämisestä sovittiin alueen asunto-osakeyhtiöiden kanssa alkuvuonna Suunnittelu on aloitettu vuonna 2011 ja alue jaettiin osiin vuonna Tavoitteena on saada pohjoisen osa-alueen kaavamuutos valmiiksi vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola Västra åstranden, Borgåport (DP 463) I det privatägda höghusområdet, som byggdes , undersöks användningsmöjligheterna av den gamla värmecentralens tomt som används ineffektivt, möjligheten att höja höghusen och genomföra kompletterande byggande på tomterna. Samtidigt strävar man efter att lösa områdets parkering som helhet. I början av år 2011 kom man överens med bostadsaktiebolagen i området om att inleda planläggningen. Planeringen inleddes år 2011 och området uppdelades i fl era delar år Syftet är att planändringen för det norra delområdet blir färdig år Planläggare Pekka Mikkola

13 3. Länsiranta, Yritystalo ympäristöineen (AK 489) YIT Rakennus Oy:lle myönnettiin kaupunkikehityslautakunnassa suunnitteluvaraus Porvoo Campuksen ja S-market Näsin välissä sijaitsevalle alueelle. Aleksanterinkaaren varrelle tavoitellaan paikallista yrittäjyyttä tukevaa Yritystaloa. Hankkeen edellyttämän asemakaavanmuutoksen luonnos oli nähtävillä loppuvuonna Asemakaavamuutos käynnistyi vuonna Kaavatyön yhteydessä tutkitaan myös uutta asuinrakentamista ns. Hellbergin hallin ympäristöön. Suunnittelua jatketaan vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 4. Läntinen jokiranta (AK498) Kaupunginhallitus on päättänyt läntisen rantaalueen asemakaavan tarkistustyön käynnistämisestä. Tavoitteena on turvata ranta-alueen säilyminen vapaana kaupunkilaisten virkistysalueena sekä veneilyn ja kevyen liikenteen verkoston osana. Kaava laaditaan laajasti osallistavana yhteistyönä osallisten kanssa. Alueen historiaan tukeutuvan pienvenetelakkatoiminnan kehittämisedellytyksiä on selvitetty ja siihen liittyvää toimintaa ja rahoitusmahdollisuuksia kartoitetaan. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2012 pitämällä kaavan tavoitteiden asettelun pohjaksi osallisten kanssa ideointitapaamisia ja kaikille avoin internetkysely, johon saatiin 425 vastausta. Lisäksi selvitettiin rantarakenteiden geoteknisiä vaihtoehtoja ja kustannuksia. Asemakaavatyön rinnalla tehtyjä diplomitöitä sekä Aalto -yliopistossa että Tampereen teknillisessä yliopistossa valmistui syksyllä Kokonniemen Masterplan tilattiin Arkkitehtitoimistolta Lahdelma & Mahlamäki Oy:ltä. Valmis suunnitelma saatiin ja se julkaistiin vuoden 2015 alussa. Kaavoitustyön aikataulutavoitteena on saada luonnos nähtäville vuoden 2015 keväällä ja kaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 5a. Länsiranta, eteläiset alueet Kokonmäen urheilualueeseen rajoittuvaan entiseen peltolaaksoon tutkitaan pienimittakaavaiseen keskusta-asumiseen soveltuvaa rakentamista. Asemakaavamuutosta valmistellaan vaihtoehtoisilla rakennemalleilla. Alueellinen liikenneverkkotarkastelu valmistui alkuvuonna Vuoden 2014 aikana aluetta tutkittiin arkkitehtiopiskelijoiden diplomitöissä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen, kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi, kaavoittajat Anne Rihtniemi-Rauh ja Pekka Mikkola 5b. Länsiranta, Campus ja pysäköintilaitos Kaupunkikehityslautakunta päätti käynnistää asemakaavanmuutoksen Porvoo Campuksen eteläpuolisella peltoalueella. Asemakaavanmuutoksella tutkitaan Campuksen tontin uudelleenmuotoilua, vaiheittain toteutettavan pysäköintilaitoksen sijoittamista alueelle ja muodostuvan korttelin eteläosan käyttöä. Hanke ei ole kiireellinen. Kaavoittaja Pekka Mikkola 3. Västra åstranden, Företagshuset med omgivning (DP 489) YIT Rakennus Oy beviljades områdesreservering för området mellan Borgå Campus och Näse S-market på stadsutvecklingsnämndens möte Målet är att ett företagshus, som stöder lokalt företagande, byggs vid Alexandersbågen. Utkastet till detaljplaneändringen som projektet förutsätter hölls framlagt i slutet av år Detaljplaneändringen påbörjades år I samband med planarbetet undersöks också nytt bostadsbyggande kring den s.k. Hellbergs hall söder om planeringsområdet. Planen fortskrider under år Planläggare Pekka Mikkola 4. Åstrandens västra delar (DP 498) Stadsstyrelsen beslutade att man ska börja se över detaljplanen för åstrandens västra delar. Målet är att se till att strandområdet bevaras fritt som ett rekreationsområde för stadsborna samt som en del av nätverket för båttrafi ken och gång- och cykeltrafi ken. Planen utarbetas i ett omfattande samarbete med intressenterna. Möjligheterna att utveckla verksamheten med småbåtsvarv, vilken bygger på områdets historia, har utretts, och man kartlägger verksamhet i anslutning till den och fi nansieringsmöjligheter. Planeringen inleddes våren 2012 genom att ordna idéträffar med intressenter och en webbenkät för alla, utgående från vilka man ställde mål för planen. I webbenkäten lämnades 425 svar. Dessutom utreddes geotekniska alternativ och kostnader för strandkonstruktionerna. Hösten 2014 färdigställdes diplomarbeten som man gjort parallellt med detaljplanearbetet både vid Aalto-universitetet och vid Tammerfors tekniska universitet. Masterplan för Kokon beställdes hos Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Den färdiga planen togs emot och den publicerades i början av år Då det gäller tidtabellen för planläggningen är målet att utkastet läggs fram under våren 2015 och att planen förs till behandling för godkännande år Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 5a. Västra åstranden, södra områdena Man för centrumboende i den gamla åkerdalen som gränsar till idrottsområdet i Kokon. Ändringen av detaljplanen bereds med alternativa strukturmodeller. En utredning av det lokala trafi knätet blev färdig i början av Under år 2014 undersökte arkitektstuderande området i sina diplomarbeten. Stadsplaneringschef Eero Löytönen, planläggningsarkitekt Emilia Saatsi, planläggarna Anne Rihtniemi-Rauh och Pekka Mikkola 5b. Västra åstranden, Campus och parkeringsanläggning Stadsutvecklingsnämnden beslöt att inleda arbetet med ändringen av detaljplanen för åkerområdet söder om Borgå Campus. Genom detaljplaneändringen undersöker man omformningen av Campustomten, placeringen av en parkeringsanläggning som förverkligas etappvis samt användningen av den södra delen i det kvarter som bildas. Projektet är inte brådskande. Planläggare Pekka Mikkola 13

14 7. Västra enhetsskolanin ja Point collegen alueet Porvoon tilapalvelut valmistelee hankesuunnitelmaa ruotsinkielisen yhtenäiskoulun ja Näsin päiväkodin sijoittamisesta alueelle. Kaavatyössä tutkitaan yhtenäiskoulun ja päiväkodin sijoittamisen lisäksi Point collegen tontin muuttamista asuntorakentamiseen sopivaksi. Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 20. Strömborgska skolan, 28-5 Koululta vapautuvien tilojen uudiskäyttöä tutkitaan. Samalla selvitetään rakennusten suojelukysymys. Alustavia tontinkäyttötutkielmia on tehty vuonna Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 21. Lundinkadun terveysasema, Asemakaavan muutoksella tarkistetaan korttelin rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ja tutkitaan lisäksi lisärakentamisen mahdollisuuksia alueella. Alustavia tontinkäyttötutkielmia on tehty vuonna Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 7. Områdena för Västra enhetsskolan och Point College Borgå lokalservice håller på att utarbeta en projektplan för placering av en svenskspråkig enhetsskola och Näsin päiväkoti på området. Som en del av arbetet utreds, förutom enhetsskolans och daghemmets placering, också en ändring som gör det möjligt att använda Point colleges tomt för bostadsbyggande. Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 20. Strömborgska skolan, 28-5 Stadsplaneringen undersöker vad de lokaler som blir lediga kunde användas till. Samtidigt undersöks skyddet av byggnaderna. Man har gjort preliminära utredningar om användningen av tomten under 2010 Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi. 21. Lundagatans hälsostation, Genom detaljplaneändringen ser man över ändringen av byggnadernas användningsändamål och möjligheterna för ytterligare byggande på området. Man har gjort preliminära utredningar om användningen av tomten år Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 22. Folkakademi Borgå Folkakademi Ab (Akan) on hakenut Jokikadun ja Lukiokadun kulmassa olevan kiinteistönsä asemakaavan muuttamista. Akan jatkaa toimintaansa Runeberginkadun varren kiinteistöllään, mutta Jokikadun kiinteistöä ei enää tarvita opetustoimintaan. Tontilla sijaitsee suojeltu puutalo 1870-luvulta sekä kivirakenteinen vuosina 1939 ja 1960 rakennettu koulutalo. Kiinteistönomistaja tavoittelee tontille asuinkäyttöä. Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 23. POMO-talo Entinen Porvoon matkailualan oppilaitos on osittain kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kiinteistön vanhin osa on rakennettu vuonna 1902 leikkikalutehtaaksi ja muutettu vuonna 1912 naisopistoksi. Kaavatyössä tutkitaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamista. 22. Folkakademi Borgå Folkakademi Ab (Akan) har ansökt om ändring av detaljplanen för folkakademins fastighet som ligger i hörnet av Ågatan och Gymnasiegatan. Akan fortsätter sin verksamhet i sin fastighet vid Runebergsgatan men fastigheten på Ågatan behövs inte längre för undervisning. På tomten ligger ett skyddat trähus från 1870-talet och en skolbyggnad av sten som byggdes under åren 1939 och Fastighetsägaren strävar efter att tomten används för boende. Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 23. POMO-huset En del av före detta Porvoon matkailualan oppilaitos är kulturhistoriskt värdefullt. den äldsta delen av fastigheten byggdes år 1902 till en leksaksfabrik och år 1912 inrättades Institutet för unga fl ickor i Borgå där. Vid planarbetet undersöks ändring av fastighetens användningsändamål. 14

15 28. Kaupungintalo (AK 455) Porvoon uusrenessanssityylisen, vuonna 1892 valmistuneen kaupungintalon asemakaava on vanhentunut. Rakennuksen eteläpuolella on kaksi tonttia, joista toinen on pysäköintialueena ja toisella on käyttökiellossa oleva jugendtyylinen puutalo. Vuosina järjestettiin yleinen kaksivaiheinen suunnittelukilpailu Porvoon uuden virastotalon sijoittamiseksi kaupungintalon yhteyteen. Asemakaavatyön lähtökohtana käytetään kilpailun voittanutta ehdotusta (Arkkitehtitoimisto JKMM Oy). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 28. Stadshuset (DP 455) Detaljplanen för stadshuset i Borgå, som är byggt år 1892 i nyrenässansstil, är föråldrad. På södra sidan av byggnaden fi nns två tomter. Den ena används som parkeringsområde och på den andra fi nns ett trähus i jugendstil, som inte får användas. Åren ordnades en allmän arkitekttävling i två steg för ett nytt ämbetshus i anslutning till stadshuset. Förslaget som vann tävlingen (Arkkitehtitoimisto JKMM Oy) används som utgångspunkt då man förnyar detaljplanen. Planutkastet var framlagt år Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 32. Rihkamatori ympäristöineen Rihkamatori sijaitsee keskeisesti Vanhan Porvoon ja liikekeskustan nivelkohdassa. Rihkamatorin ja sitä ympäröivien tonttien asemakaavat ovat monilta osiltaan vanhentuneet. Toria ympäröivissä kiinteistöissä on vireillä tai tulossa ajankohtaiseksi kehityshankkeita. Tavoitteena on tarkastella rakennusten käyttötarkoituksia ja mm. ullakkotilojen käyttöönotettavuutta sekä pysäköintiratkaisuja kokonaisuutena. Pysäköintiratkaisuista on tehty selvitys vuonna Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 32. Krämaretorget och dess omgivning Krämaretorget ligger centralt, där Gamla stan i Borgå och affärscentrum möts. Detaljplanerna för Krämaretorget och de omgivande tomterna är föråldrade till många delar. Utvecklingsprojekt är aktuella för fastigheterna runt torget. Målet är att granska användningsändamålen för byggnaderna och bland annat om vindsutrymmena kan tas i bruk, samt att utreda parkeringen som en helhet. En utredning om parkeringslösningarna gjordes år Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 34. Näsinmäki (AK 408) Kaava-alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävä Näsin hautausmaa, siunauskappeli, Näsin kartano sekä Näsin puistometsä ja Honkala. Kaavassa tutkitaan hautausmaan laajenemista ja rakennusten sijoittamista Läntisen Mannerheiminkadun varteen. Näsin kartanon osalta tutkitaan miljöön säilyttämistä ja tulevaa käyttötarkoitusta sekä lisärakentamisen mahdollisuuksia. Honkalan 1900-luvun alussa rakennettu, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja vanhan puistometsän alue on tarkoitus säilyttää. Pysäköintiratkaisua tutkitaan siten, että se palvelee mahdollisimman tehokkaasti kaikkia alueen käyttäjiä ja myös pitkän matkan linja-autoliikenteen käyttäjiä. Näsinmäentien korvaavalle kadulle etsitään maisemaan sopiva linjaa. Sen liittymä sijoitetaan Maunu Eerikinpojan kadun päätteen kohdalle Läntisen Mannerheiminkadun varteen. Työhön liittyy maankäyttösopimus. Varaudutaan asemakaavatyön jatkamiseen vuoden 2015 aikana. Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 34. Näsebacken (DP 408) I planområdet ligger Näse begravningsplats som är kulturhistoriskt betydande, begravningskapell, Näse gård, skogsparken i Näse samt Furunäs. I och med planen undersöker man utvidgandet av begravningsplatsen samt placeringen av byggnader vid Västra Mannerheimgatan. Man undersöker även bevarandet av miljön kring Näse gård, gårdens framtida användning samt möjligheten till kompletterande byggande. Avsikten är att bevara den kulturhistoriskt värdefulla byggnaden Furunäs från början av 1900-talet samt den gamla skogsparken. Parkeringe n regleras så att den tjänar alla som använder området och fjärrtrafi kens bussar så effektivt som möjligt. En ny väglinje som passar in i landskapet undersöks för att ersätta nuvarande Näsebackavägen. Dess väganslutning placeras i ändan av Magnus Erikssonsgatan vid Västra Mannerheimleden. Markanvändningsavtal ingår i arbetet. Stadsplaneringen är beredd att fortsätta arbetet under år Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 35. Näsinmäen reuna ja jokiranta Kaavassa tutkitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kulttuurimiljööseen soveltuvaa, esimerkiksi matkailua palvelevaa rakentamista sekä kevyen liikenteen ja turistibussien liikenteeseen liittyviä järjestelyjä. Turistibussien pysäköintialueelle on rakennettu väliaikainen saniteettitila vuonna Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh, kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 35. Näsebackens sluttning och åstranden Genom planen utreds till exempel byggande som tjänar turismen och som passar in i den kulturhistoriskt värdefulla kulturmiljön samt trafi kregleringar för gång- och cykeltrafi k och turistbussar. Ett tillfälligt sanitetsutrymme byggdes år 2014 på parkeringsområdet för turistbussar. Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh, planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 15

16 Porvoonjoen itäpuoliset osat Områden öster om Borgå å 26. Käsityöläiskatu Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan pientaloalueen asemakaava on vanhentunut. Kaavamuutoksella tutkitaan rakennuskannaltaan yhtenäisen alueen säilymisedellytykset. 26. Hantverkaregatan Detaljplanen för detta kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefulla småhusområde är föråldrad. I och med planändringen undersöks möjligheterna att bevara området som har ett enhetligt byggnadsbestånd. 38. Tarmola, Kisällintie (AK 495) Alueen asemakaava on vanhentunut eikä vastaa kaikilta osin nykyistä maankäyttöä. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan alueen kehittämistä osana Tarmolan monipuolista työpaikka- ja yritystoiminnan aluetta. Asemakaavamuutos käynnistyi vuonna 2014 ja valmistunee vuoden 2015 aikana. Kaavasuunnittelija Johannes Korpijaakko 38. Östermalm, Gesällvägen (DP 495) Detaljplanen för området är föråldrad och motsvarar inte till alla delar den nuvarande markanvändningen. Vid detaljplaneändringen undersöks utvecklingen av området som en del av det mångsidiga området för arbetsplatser och företagsverksamhet i Östermalm. Detaljplaneändringen inleddes 2014 och torde bli färdig under år Planhandläggare Johannes Korpijaakko 39. Tarmola, Mestarintien koillispään korttelialueita Alueen asemakaava on osittain vanhentunut eikä vastaa kaikilta osin nykyistä maankäyttöä. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan alueen kehittämistä osana Kaupunginhaan monipuolista työpaikka- ja yritystoiminnan aluetta. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan myös kaupungin omistuksessa olevien, vielä rakentamattomien tonttien kehittämismahdollisuudet. Kaavoittaja Pekka Mikkola ja kaavasuunnittelija Johannes Korpijaakko. 40. K-supermarket Tarmola (AK 488) Kesko Oyj on hakenut asemakaavan muuttamista Tarmolan K-supermarketin tontilla ja viereisellä määräalalla laajentaakseen menestyvää ruokakauppaa. Kaava-alueeseen sisältyy mm. myös Asentajantien Neste -huoltoasema. Ehdotus oli nähtävillä loppuvuonna 2014 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 39. Östermalm, Mästarvägens nordvästra hörn Detaljplanen för området är delvis föråldrad och motsvarar inte till alla delar den nuvarande markanvändningen. Vid detaljplaneändringen undersöks utvecklingen av området som en del av det mångsidiga området för arbetsplatser och företagsverksamhet i Stadshagen. Vid detaljplaneändringen undersöks också möjligheterna att utveckla de tomter som staden äger och som ännu är obebyggda. Planläggare Pekka Mikkola och planhandläggare Johannes Korpijaakko 40. K-supermarket Östermalm (DP 488) Kesko Oyj har ansökt om ändring av detaljplanen för K-supermarket Östermalms tomt och det invidliggande outbrutna området för att bygga ut den framgångsrika matbutiken. Detaljplaneområdet omfattar också bl.a. Neste-servicestationen på Montörsvägen. Förslaget hölls framlagt i slutet av år 2014 och målet är att planen blir färdig år Planläggare Pekka Mikkola 16

17 41. Tarmola, Teollisuustie (AK 491) Oy C.E. Lindgren Ab on hakenut asemakaavanmuutosta omistamallaan kookkaalla teollisuuskiinteistöllä Tarmolassa. Tuotannon tehostumisen johdosta rakennuskanta on osoittautunut osittain epäkäytännölliseksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on sallia tuotanto-, varasto- ja toimistokäytön ohella myös tilaa vaativan erikoiskaupan tiloja. Ensisijaisena tavoitteena on kiinteistön käytettävyyden monipuolistaminen. Luonnos oli nähtävillä keväällä Työ etenee vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 44. Vanhan Veckjärventien täydennysrakentamisalue (AK 453) Vanhalle väljästi rakennetulle asuinalueelle laaditaan asemakaava. Tavoitteena on tutkia alueen tiivistämistä. Kaavoitustyö aloitettiin 2010 ja tavoitteena on saada kaava valmiiksi vuoteen 2017 mennessä. Työhön liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavoittaja Camilla Stenberg 45. Tarmola, Loviisantie Kaupunginhaan työpaikka-alueen kaakkoispuolelle tutkitaan paljon tilaa vievän kaupan sijoittamista. Kaavatyö käynnistyy vuonna Kaavoittaja Camilla Stenberg 46. Tarmola, Asentajantien pohjoispään alue Alueen työpaikkatonttien asemakaava on tarpeen ajantasaistaa. Suunnittelu käynnistyy vuonna Kaavoittaja Camilla Stenberg 73. Skaftkärr, Kevätlaakso (AK 482) Kevätlaakso on osa Skaftkärrin energiatehokasta kaupunginosaa. Kevätlaakson asemakaavojen laatiminen käynnistettiin vuonna 2012 koko Skaftkärrin alueelle valmistuneen kaavarungon pohjalta. Kaksi ensimmäistä osaalueen asemakaavaa (AK 481 ja 482) valmistui vuonna Kaavoittaja Camilla Stenberg 74. Skaftkärr, Kevätlaakso (AK 479) Kaava valmistuu vuoden 2016 aikana. Kaavoittaja Pekka Mikkola 75. Skaftkärr, Kevätlaakso (AK 478) Kaava valmistuu vuosien aikana. Kaavoittaja Pekka Mikkola 76. Skaftkärr, Kevätlaakso (AK 483) Kaavan arvioitu valmistumisvuosi on Kaavoittaja Camilla Stenberg 41. Östermalm, Industrivägen (DP 491) Oy C.E. Lindgren Ab har ansökt om detaljplaneändring för sin stora industrifastighet i Östermalm. På grund av effektiviserad produktion har byggnaderna visat sig vara delvis opraktiska. Syftet med planändringen är att utöver produktions-, lager- och kontorsbruk tillåta även lokaler för specialhandel som kräver mycket utrymme. Det primära syftet är att använda fastigheten mångsidigare. Utkastet var framlaget våren Arbetet fortskrider under år Planläggare Pekka Mikkola 44. Gamla Veckjärvivägen, kompletteringsbyggnation (DP 453) För det gamla, glest bebyggda bostadsområdet utarbetas en detaljplan. Målet är att undersöka hur området kan byggas tätare. Planeringen inleddes år 2010, och målet är att planen blir färdig under år Detaljplanearbetet omfattar markanvändningsavtal. Planläggare Camilla Stenberg 45. Östermalm, Lovisavägen Sydost om Stadshagens arbetsplatsområde undersöks placering av affärer för specialvaror som kräver mycket utrymme. Planarbetet inleds år Planläggare Camilla Stenberg 46.Östermalm, området vid norra Montörsvägen Detaljplanen för arbetsplatstomterna är i behov av uppdatering. Planeringen inleds år Planläggare Camilla Stenberg 73. Skaftkärr, Vårdalen (DP 482) Vårdalen ingår i den energieffektiva stadsdelen Skaftkärr. Utarbetande av detaljplanerna för Vårdalen inleddes år 2012 utgående från dispositionsplanen för hela Skaftkärr och de två första detaljplanerna (DP 481 och 482) blev färdiga år Planläggare Camilla Stenberg 74. Skaftkärr, Vårdalen (DP 479) Planen blir färdig år Planläggare Pekka Mikkola 75. Skaftkärr, Vårdalen (DP 478) Planen blir färdig Planläggare Pekka Mikkola 76. Skaftkärr, Vårdalen (DP 483) Planen beräknas bli färdig år Planläggare Camilla Stenberg 77. Kevätkummun ja Skaftkärrin koulu Tässä kaavatyössä selvitetään onko tontin koko riittävä uudelle koulurakennukselle. 97. Käräjätalontie Kyseessä on asemakaavanmuutos tontinomistajan aloitteesta. Tavoitteena on saada alueelle yksi uusi omakotitontti. Kaavasuunnittelija Johannes Korpijaakko 77. Vårberga skola och Skaftkärr skola Vid detta planarbete utreds om tomten är tillräckligt stor för en ny skolbyggnad. 97. Tingsgårdsvägen Detaljplaneändringen görs på tomtägarens initiativ. Målet är att få plats för en ny egnahemstomt på området. Planhandläggare Johannes Korpijaakko 17

18 Porvoonjoen länsipuoliset osat Områden väster om Borgå å 8. Johannisberg, vanhainkoti Johannisbergin vanhainkoti on toiminut kukkulalla sijainneen kartanon alueella vuodesta Osa rakennuksista on suojeltu. Rakennuksissa on korjaustarvetta. Maisemallisesti ja maastoltaan haastavalle kukkulalle tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa uusia palveluyksiköitä. Varaudutaan suunnittelun käynnistämiseen Johannisberg, åldringshem Johannisberg åldringshem har funnits på en gammal herrgårds område på en kulle sedan En del av byggnaderna är skyddade. Det fi nns behov av att renovera byggnaderna. Man utreder möjligheten att placera nya serviceenheter på kullen, som är krävande med tanke på landskapet och terrängen. Stadsplaneringen bereder sig på att inleda planeringen år Haikkoonranta II (AK 485) Alue rajautuu Haikkoonrantaan. Tavoite on suunnitella monipuolinen, vetovoimainen pientaloalue rantaan tukeutuvaan rinnealueeseen. Aluetta koskeva meluselvitys valmistui vuonna Hulevesiselvitys tehdään kaavatyön yhteydessä. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaava valmistuu vuonna Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 9. Haikostranden II (DP 485) Området är placerat intill Haikostanden. Målet är att planera ett mångsidigt, attraktivt småhusområde i sluttningsområdet som ansluter till stranden. En utredning om buller på området blev färdig år En utredning om dagvatten görs i samband med planarbetet. Detaljplaneutkastet har varit framlagt år Planen blir färdig år Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 10. Itä-Mensas (AK 430) Asemakaava laaditaan Mensaksen alueella Nuohoojantien ja Ylä-Haikkoontien ympäristöön. Kaavalla tutkitaan alueen pientaloasutuksen tiivistämistä. Suunnittelu on aloitettu perusselvityksillä vuonna Kaavaluonnos oli nähtävillä 2009, ensimmäinen kaavaehdotus vuonna 2013 ja toinen kaavaehdotus Tavoitteena on saada kaava valmiiksi Työhön liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavoittaja Camilla Stenberg 10. Östra Mensas (DP 430) Mensasområdet kring Sotarevägen och Övre-Haikovägen ska få en detaljplan. Möjligheterna för att bygga tätare i småhusområdet utreds. Planeringen inleddes år 2005 med grundutredningar. Planutkastet var framlagt 2009, första planförslaget 2013 och det andra planförslaget Målet är att planen blir färdig år Markanvändningsavtal ingår i arbetet. Planläggare Camilla Stenberg 11. Haikkoon kartanon ympäristö (AK 471) Asemakaavamuutos koskee Haikon kartanon matkailupalvelujen laajentamista Haikkoontien varteen ja kahta asuinkiinteistöä Haikon kartanon itäpuolella. Suunnittelun pohjaksi on laadittu arkeologinen selvitys ja kulttuurimaisemaselvitys vuonna Tavoitteena on saada kaava valmiiksi vuoden 2015 aikana. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh Haiko gård med omgivning (DP 471) Detaljplaneändringen gäller utbyggnad för Haiko gårds turisttjänster vid Haikovägen och två bostadsfastigheter öster om Haiko gård. Till grund för planeringen har en arkeologisk utredning och en utredning av kulturlandskap gjorts år Målet är att planen blir färdig år Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh

19 12. Skallholmintien venesatama (AK 454) Suunnittelualue on entinen tuhkan läjityksestä syntynyt kenttä, joka on suojattava ennen alueen käyttöön ottoa. Asemakaavan tarkoituksena on selvittää, onko esitetyn pienvenesataman ja veneiden säilytyspaikan sijoittaminen alueelle mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin edellytyksin. Työhön saattaa liittyä maankäyttösopimus. Kaavan laatii konsultti, joka aloitti työn helmikuussa Kunta asettaa asemakaavan luonnoksena nähtäville, kun konsultti saa maanomistajan kanssa luonnospiirustuksensa valmiiksi. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 13. Hermanninsaari (AK 434, 462, 466, 468, 496, 499) Hermanninsaaren asemakaava on valmisteltu kokonaisuutena, mutta se hyväksytään kahdeksana osana. Kaavassa on selvitetty mahdollisuudet ja maanomistajien halukkuus nykyisen pientaloasutuksen tiivistämiseen. Kahdeksasta osa-alueesta hyväksyttiin neljä vuonna Kaksi kaavaa sai lainvoiman vuonna 2013, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupa-anomuksen. Kolmella osa-alueella kaavojen hyväksyntä odottaa vielä kolmen maankäyttösopimuksen allekirjoitusta tai kehittämiskorvauksen määräämistä muutamalle kiinteistölle. Vuoden 2015 aikana viimeiset kolme osa-aluetta saattavat vielä jakautua osiin.tavoitteena on saada viimeisten osa-alueiden kaavat hyväksyttyä kun kehittämiskorvaukset ovat selviä ja maankäyttösopimukset allekirjoitettu. Alueen kunnallistekniikkaa ja katuja on pääosin rakennettu vuoden 2014 aikana. Kunnallistekniikan rakentamista jatketaan muutamilla osa-alueilla vasta kaavojen hyväksymisen jälkeen. Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh 12. Båthamn vid Skallholmvägen (DP 454) Det är frågan om det fält som har uppstått då man tidigare deponerade aska där. Fältet kommer att kapslas in. Syftet med detaljplanen är att utreda om det är möjligt att bygga den föreslagna småbåtshamnen och en vinterförvaringsplats för båtar enligt förutsättningarna i markanvändnings- och bygglagen. Markanvändningsavtal ingår eventuellt i arbetet. Planen utarbetas av en konsult som påbörjade arbetet i februari Kommunen lägger fram ett utkast till detaljplan efter det att konsulten tillsammans med markägaren färdigställer skissritningarna. Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 13. Hermansö (DP 434, 462, 466, 468, 496, 499) Detaljplanen för Hermansö har utarbetats som en helhet, men den godkänns i åtta delar. I planen har man utrett möjligheterna och markägarnas villighet till att göra småhusboendet tätare. Av det åtta delområdena godkändes fyra under år Två planer vann laga kraft år 2013, då högsta förvaltningsdomstolen avslog ansökan om besvärstillstånd. För tre delområden förutsätter godkännandet av planen ännu att tre markanvändningsavtal undertecknas eller att utvecklingskostnadsersättning betalas för vissa fastigheter. Under år 2015 kan de tre sista delområdena ännu delas upp i mindre delar. Målet är att planerna för de sista delområdena godkänns efter det att utvecklingskostnadsersättningrna har blivit klara och markanvändningsavtalen har undertecknats. De kommunaltekniska anläggningarna och gatorna på området har i huvudsak byggts under år Byggandet av kommunalteknik på vissa delområden fortsätter inte förrän planerna blivit godkända. Planläggare Anne Rihtniemi-Rauh 14. Eestinmäki, Autokatsastusaseman ympäristö (AK 474) Kaavoituksen tavoitteena on uuden korkeatasoisen työpaikka-alueen luominen Helsingintien ja Alkrogintien risteyksen tuntumaan. Alueen rakentaminen nivoutuu alueen vieressä olevaan Edupoliin ja alueelle poikkeuspäätöksen turvin rakennettuun katsastusasemaan. Suunnittelu aloitettiin Kaavoittaja Pekka Mikkola 14. Estbacka, området kring besiktningsstationen (DP 474) Målet med planläggningen är att skapa ett nytt arbetsplatsområde av hög kvalitet i korsningen av Alkrogvägen och Helsingforsvägen. Byggandet i området smälter in i miljön kring Edupoli och besiktningsstationen som byggts med stöd av beslut om undantag. Planeringen inleddes år Planläggare Pekka Mikkola Kuva: Sara Pietilä 19

20 Kuva: L Arkkitehdit Oy 15. Kuninkaanportti III Kuninkaanportti III muodostaa puuttuvan osan Kuninkaanportin aluekokonaisuudesta. Alueelle sijoittuu korkeatasoista työpaikkarakentamista. Luonnos oli nähtävillä alkuvuonna Tavoitteena on, että kaava valmistuu vuonna Kaavoittaja Pekka Mikkola 16. Haikkoonlampi (AK 486) Lähes kokonaan jo rakentunutta Lasaretin pientaloaluetta täydennetään laajennusalueella. Lasaretin länsipuoliseen metsäiseen rinteeseen tavoitellaan viihtyisää ja energiatehokasta pientaloaluetta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna Kaava valmistuu vuonna Kaavoitusarkkitehti Emilia Saatsi 15. Kungsporten III Kungsporten III utgör den sista delen av helheten i Kungsportens område. I området placeras högklassigt arbetsplatsbyggande. Ett utkast var framlagt till påseende i början av år Målet är att planen blir färdig år Planläggare Pekka Mikkola 16. Haikoträsket (DP 486) Småhusområdet Lasarettet, som är nästan färdigt byggt, kompletteras med ett utvidgningsområde. Avsikten är att bygga ett trivsamt och energieffektivt småhusområde på den skogiga sluttningen väster om Lasarettet. Detaljplaneutkastet har varit framlagt år Planen blir färdig år Planläggningsarkitekt Emilia Saatsi 17. Ölstens, Pienteollisuustie 2-6 (AK 427) Asemakaavanmuutoksella tutkitaan tarpeettomaksi käyneen katuyhteyden muuttamista työpaikkatontiksi. Kaavoittaja Pekka Mikkola ja kaavasuunnittelija Johannes Korpijaakko 17. Ölstens, Småindustrivägen 2-6 (DP 427) Med detaljplaneändringen undersöks ändring av en gatuförbindelse som blivit onödig till en tomt för arbetsplatser. Planläggare Pekka Mikkola och planhandläggare Johannes Korpijaakko 18. Mansikkasuo Asemakaavalla tutkitaan Mansikkasuon alueen laajentamista kaakkoon ja pientalorakentamisen sijoittelua Karjalaiskyläntien varrelle. Kaavoittaja Pekka Mikkola ja kaavasuunnittelija Johannes Korpijaakko 18. Smultronkärret Med detaljplanen undersöks utvidgning av området för Smultronkärr mot sydöst och placering av småhusbyggande vid Karelarbyvägen. Planläggare Pekka Mikkola och planhandläggare Johannes Korpijaakko 20