Valkeakoski maankäytön strateginen kehityskuva

Transkriptio

1 Valkeakoski maankäytön strateginen kehityskuva Lähtötietoraportti Page 1

2 Sisältö: Strateginen kehityskuva ja työn aikataulu s. 3 Valkeakosken yleistiedot s. 7 Maankäyttö ja kaavoitus s. 18 Karttatarkastelut s. 25 Lähteet s. 38 Yhteystiedot s Page 2

3 Strateginen kehityskuva ja työn aikataulu Page 3

4 Mikä on maankäytön strateginen kehityskuva? Valkeakosken strateginen kehityskuva muodostaa kaupungin strategian maankäytöllisen ulottuvuuden. Kehityskuva ohjaa maankäytön, kaavoituksen, maapolitiikan ja strategisten päätösten suuntaamista sekä aluekohtaisten yleiskaavojen laatimista. Strateginen kaupunkikehityskuva luo edellytykset Valkeakosken kaupungin hallittuun ja hallittavissa olevaan tasapainoiseen kasvuun sekä eheän ja taloudellisen kaupunkirakenteen kehittämiseen. Strategisessa kaupunkikehityskuvassa ratkaistaan väestötavoite ja väestön sijoittuminen, sekä taajamien kasvualueet, ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, virkistysyhteydet, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Kehityskuva valmistellaan vuorovaikutteisesti ja poliittista päätöksentekoa sitouttavasti. Strateginen kaupunkikehityskuvatyö on julkisesti nähtävillä yleisölle, ja sen hyväksyvät kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Työtä ohjaamaan on perustettu Valkeakosken kaavoituksen ja kehityskuvaa työstävän konsultin (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) edustajien muodostama ydinohjausryhmä joka ohjaa käytännön työskentelyä. Tämän rinnalla toimii työn laajempana ohjausryhmänä virkamies- ja päättäjäedustuksesta koostuva Valkeakosken osayleiskaavojen ohjausryhmä. Työssä laaditaan lähtötietoraportti, vuorovaikutusraportti sekä varsinainen kehityskuvaraportti. Strategisen kaupunkikehityskuvan lähtökohtana käytetään Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 ja sen selvityksiä, sekä voimassa olevia kaavoja. Työ etenee lähtötietojen koostamisesta ja tulkitsemisesta tavoitteiden kartoittamiseen. Tämän jälkeen tehdään tunnustelevia, testattavia kehityskuvamalleja, jotka ovat yksinkertaisia karttaesityksiä kuvausteksteineen. Näitä malleja arvioidaan ohjausryhmän ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Mallien ja kokeilujen pohjalta laaditaan varsinainen kehityskuvaluonnos, joka on tarkoitus asettaa nähtäville marraskuussa Tämän jälkeen kehityskuva-aineistoon tehdään vielä viimeistelyjä. Hyväksymiskäsittely on keväällä Page 4

5 Kehityskuva ja kaavoitus Strateginen kehityskuva ei ole oikeusvaikutteinen kaava Kehityskuvan laatimisprosessi on hiukan kevyempi kuin oikeusvaikutteisen kaavan Kehityskuva on kaavaa joustavampi ja vähemmän päätöksentekoa sitova väline Työn pääpaino on yhteisen näkemyksen löytämisessä ja maankäyttöön liittyvien asioiden muodostamassa kokonaiskuvassa Työn mittakaava lähenee maakuntakaavan tarkastelutasoa. Työssä ei siis käsitellä yksittäisiä rakennuksia, rakennuspaikkoja tai maanomistusrajojen tarkkoja sijainteja Kaavoitusjärjestelmä Page 5

6 Aikataulu ja vuorovaikutusmahdollisuudet Maankäytön strateginen kehityskuva liittyy kiinteästi kaupunkistrategian laatimiseen. Kaupunkistrategiatyössä osallistetaan erityisesti päättäjiä ja keskeisten sidosryhmien edustajia. Maankäytön kehityskuvatyössä osallistetaan puolestaan laajemminkin kaupunkilaisia. Kaupunkistrategia ja maankäytön kehityskuvaluonnos valmistuvat molemmat keväällä 2018 Kaikille avoimia osallistumismahdollisuuksia ovat tulevaisuustyöpaja ja Internetkysely. Kehityskuva on tarkoitus myös asettaa julkisesti nähtäville, jolloin siitä on mahdollista antaa palautetta. Nähtävillä olosta tiedotetaan kaupungin ilmoitustauluilla ja nettisivulla sekä kuulutuksella Valkeakosken sanomissa Page 6

7 Valkeakosken yleistiedot Page 7

8 Väestö Asukkaita n Asukasluku hienoisessa kasvussa, kuitenkin maltillisemmin kuin Pirkanmaalla keskimäärin Ikäihmisiä hiukan enemmän kuin Pirkanmaalla keskimäärin Työikäisiä hiukan vähemmän kuin Pirkanmaalla tai kunnissa keskimäärin Ei merkittävää muuttovoittoa tai -tappiota Asutaan paljon pientaloissa Asutaan vähän vuokralla Lähde: Tilastokeskus Page 8

9 n työpaikkaa Elinkeinorakenne Voimakas elinkeinoelämän rakennemuutos: vuodesta 1990 työpaikat vähentyneet viidenneksellä Jalostuksen työpaikkojen osuus selkeästi edelleen kuitenkin enemmän kuin Suomen kunnissa tai Pirkanmaalla keskimäärin. Alkutuotannon ja palvelujen osuus puolestaan pienempi Pendelöintiä eli työpaikkojen perässä päivittäistä matkustamista kuntaan sekä kunnasta Hieman matalampi koulutustaso kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Uudet muuttajat ovat kuitenkin olleet korkeasti koulutettuja. Osaaminen ja työvoima on siis monipuolista. Hieman vähemmän työttömiä kuin Pirkanmaalla keskimäärin, mutta Suomen keskitasoa Hieman keskimääräistä suomalaista ja pirkanmaalaista kuntaa heikompi huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus Page 9

10 Arvioitu väestönkasvu Asukkaita Valkeakoskella vuoden 2016 lopussa Pirkanmaan liiton ja Tilastokeskuksen arviot Valkeakosken tulevasta väestökehityksestä poikkeavat toisistaan, mutta molemmissa arvioidaan väestön kasvavan tulevaisuudessa. Pirkanmaan liiton väestösuunnite (Maakuntakaava 2040): Arvioitu väestö Valkeakoskella 2040: Tilastokeskuksen väestöennuste: Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, jotka perustuvat aikaisempien vuosien väestönkehitykseen. Vuonna 2004 tilastokeskus arvioi Valkeakosken väestön vähenevän, mutta uusimmissa ennusteissa ennustetta on muutettu kasvusuuntaiseksi. Ennuste 2015: KOKO MAA Valkeakoski Ennuste 2004: KOKO MAA Valkeakoski Page 10

11 Valkeakosken muuttoliikeanalyysi 2017 Valkeakosken muuttoliikeanalyysi antaa positiivisen kuvan muuttoon perustuvasta väestönlisäyksestä Valkeakosken väkiluku on kasvanut n. 700 hengellä. Muuttoliike on voimakasta Tampereen seudun kuntien kesken. Puolet Valkeakosken tulomuutoista vuosina tuli Tampereen seudun kunnista. Lähes puolet Valkeakosken lähtömuutoista vuosina suuntautui Tampereen seudun kuntiin vuotiaita muuttaa pois Valkeakoskelta. Taustalla rajallinen koulutustarjonta. Valkeakoski saa muuttovoittoa vuotiaista, lapsista sekä muista aktiivi-ikäisistä ikäryhmistä. Lisäksi kaupunki saa muuttovoittoa korkeakoulutetuista. Muuttoliike hyödyttää Valkeakoskea Haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys eli kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Väestömuutokset Valkeakoskella Page 11

12 Valkeakosken strategiat ja ohjelmat Page 12

13 Kaupunkistrategia Valkeakosken viimeisin kaupunkistrategia on vuodelta Uutta kaupunkistrategiaa ollaan parhaillaan laatimassa, samanaikaisesti maankäytön strategisen kehityskuvan kanssa Page 13

14 Valkeakosken elinkeino-ohjelma (2017) Page 14

15 Kaupunkiin liittyvät kehittämishankkeet ja selvitykset Page 15

16 Kehittämishankkeet ja selvitykset Valkeakosken selvityksiä: Keskustan hyvinvointialuehanke (käynnissä) Vesihuollon päivittämishanke (käynnissä) Läpy-hanke koskien viherverkkokysymyksiä (käynnissä) Kaupunkipuistoselvitys (2010) Asumisen vetovoimatutkimus (2015) Liikenneverkkoselvitykset eteläiseltä ja pohjoiselta osalta Valkeakosken muuttoliikeanalyysi (2017) Seudullisia ja maakunnallisia selvityksiä: Julkinen liikenne Pirkanmaalla: Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2012) Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot selvitys (2013) Page 16

17 Asumisen vetovoimatutkimus 2015 Kyselytutkimukseen vastasi n vastaajaa. Kohderyhmän muodostivat Pirkanmaan ja Hämeen seudulla asuvat kuluttajat. Lähes puolet vastaajista tunsi Valkeakosken melko huonosti ja kolmannes erittäin huonosti. Keskimäärin mitä paremmin kaupunki tunnettiin, sitä paremmat arviot sille annettiin. 27 % vastaajista piti Valkeakoskea melko tai erittäin houkuttelevana asuinpaikkana. 22 % ei pitänyt sitä lainkaan houkuttelevana. Positiiviset mielikuvat Luonto ja vesistöt Sijainti lähellä Tamperetta Kaupungin sopiva koko Kaupungin väljyys Kaupungin edullisuus Negatiiviset mielikuvat Vanhanaikainen Unelias Haiseva Kehityskohteet Tunnettuuden lisääminen Vanhojen mielikuvien muuttaminen Sujuvien liikenneyhteyksien kehittäminen Tampereelle ja Helsinkiin Page 17

18 Maankäyttö ja kaavoitus Page 18

19 Pirkanmaan maakuntakaava Page 19

20 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka korvaa vanhan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaehdotus hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Page 20

21 Poimintoja maakuntakaavasta Valkeakoskella KAUPUNKISEUDUN LÄNTINEN YRITYSALUEIDEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke. Aluekokonaisuutta kehitetään hyvin saavutettavana, valtakunnallisesti merkittävänä ja vetovoimaisena yritysvyöhykkeenä. Eteläisellä Pirkanmaalla kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja tiivistää alueen kuntakeskuksia. Valkeakoskea kehitetään alueen seutukeskuksena. URHEILUPALVELUJEN ALUE Valkeakoski kehittää aluetta hyvinvointi-, liikunta-, urheilu-, matkailu-, ja elämyspalvelujen alueena. KASVUTAAJAMIEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väylä-verkoston ja muun yhdyskunta-rakenteen laajenemissuuntia joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajamaalueille ja kyliin. MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KOHDEALUE Alueen suunnittelussa tulee edistää matkailuelinkeinojen ja yleisen virkistyksen palvelujen sijoittumista alueelle. Arkeologisen perinnön ydinalue Page 21

22 Valkeakosken kaavat Page 22

23 Valkeakosken yleiskaavat Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat Yleiskaava 1990 (1970) Eteläisen kaupungin osayleiskaava (1978) Sääksmäen sillanseudun osayleiskaava (1978) Keskustan osayleiskaava (1978) Eteläisen keskustan osayleiskaava (1982) Rakenneyleiskaava (2005) Käynnissä olevat yleiskaavahankkeet 130-tien osayleiskaava Pohjoissuunnan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava Oikeusvaikutteiset yleiskaavat Rantojen osayleiskaava (1993) Kärjenniemi-Mahlianmaa-Savilahti, osayleiskaava (1995) Korkeakankaan osayleiskaava (2001) Savilahden osayleiskaava (2003) Vanhankylän osayleiskaava (2005) Kipparin alueen osayleiskaava (2006) Lounaissuunnan osayleiskaava (2012) Kärjenniemen-Metsäkansan osayleiskaava (2012) Holminrannan osayleiskaavan muutos (2015) Jutikkalan osayleiskaava (2015) Page 23

24 Oikeusvaikutteiset ja -vaikutuksettomat yleiskaavat Page 24

25 Karttatarkastelut Page 25

26 Taajama- ja kyläalueet Pyörönmaa Valkeakosken keskustaajama Paino Kasuri, Koivuniemi Kärjenniemi Viranmaa, Uskila, Haukila Metsäkansa Valto, Viuha, Kaapelinkulma Rantoo, Vedentaka Tarttila Asumaton metsäalue Jutikkala Muntee, Linnanen Asumaton metsäalue Sääksmäki, Huittula Ritvala Page 26

27 Asutuksen ja työpaikkojen sijoittuminen Kärjenniemen taajamassa paljon asukkaita (n. 780) muttei juurikaan työpaikkoja (n.50) Keskustassa asukkaita n Työpaikkoja n (Pispantalli, Tervasaari, Radanvarrentie, Varsanhäntä, Holmi, Lumikorpi, Lotilan Campus. Kirjasniemestä ovat työpaikat vähentyneet) Tarkastelualueiden ulkopuolella asuu n. 580 henkilöä ja työpaikkoja on n Päivölän opiston työpaikat Valtatien läheisyyteen tulossa tontteja työpaikoille Page 27

28 Väestön ja ikäryhmien sijoittuminen Alle 16-vuotiaita Valkeakoskella on väkimäärään suhteessa saman verran kuin muualla Suomessa. Erityisen nuorena alueena nousee esille Kärjenniemen ympäristö. Valkeakoskella ollaan keskimäärin hieman iäkkäämpiä kuin muualla Suomessa tai Pirkanmaalla yleensä. Ikäihmisiä asuu erityisesti keskustaajamassa. Työikäisiä Valkeakoskella on suhteessa muihin ikäluokkiin vähemmän kuin Suomessa tai Pirkanmaalla keskimäärin. Toisaalta muuttoliiketutkimuksen mukaan Valkeakoskelle muuttaa juuri työikäisiä. Opiskelemaan lähdetään paljon muualle. Alle 15 vuotiaiden osuus väestöstä % vuotiaiden osuus väestöstä % 2016 KOKO MAA 16,2 62,9 20,9 Valkeakoski 16,5 58,7 24,8 Pirkanmaan maakunta 16,3 63,1 20,6 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä % Page 28

29 Valtatie 3 Rakennettiin 2000-luvun taitteessa nykyiselle sijainnilleen etäälle Valkeakosken keskustaajamasta. Valkeakosken alueella valtatie kulkee Kahdessa kohtaa: Konhossa ja Tarttilassa. Seututie 130 (entinen VT 3), Teollisuuden ja palvelujen kehittäminen tien ympärille on helpompaa kuin valtatiellä, sillä liittymien rakentaminen helpompaa. Liikenneverkko, autot Seututie 130 on säilynyt merkittävänä seudullisena tienä. Liikennemäärää nostaa erityisesti pendelöinti Tampereen suuntaan. Liikennemäärät 2016 (Liikenneviraston ylläpitämät maantiet) Moottoriajoneuvojen kokonaismäärä vuorokaudessa Raideliikenne Seututie 130 (Entinen VT 3, Sääksmäen sillat) Valtatie 3 Lähde: Liikennevirasto. Liikennemääräkartat Page 29

30 Liikenne, linja-autoreitit Kauppatorin linjaautopysäkki Linja-autoasema Linja-autoreitit Lähde: Liikennevirasto. Aluekohtaiset Vallu-paikkatietoaineistot Page 30

31 Liikenne, linja-autoreitit Valtakunnallisesti Valtakunnallisesti merkittävän Tamperemerkittävän Tampere- Helsinkijoukkoliikennekäytävän Helsinki-joukkoliikennekäytävän rungon rungon muodostavat muodostavat valtatie 3 valtatie 3 sekä rautatien sekä rautatien päärata. päärata. Linja-autoyhteys Tampereelle Linja-autoyhteys Hämeenlinnaan ja Helsinkiin Lähde: Liikennevirasto. Aluekohtaiset Vallu-paikkatietoaineistot Page 31

32 Liikenne, raideliikenne Valkeakosken radan seisakkeet radan seisakkeet (ei henkilöliikenteen (ei päivittäisessä käytössä) Raideyhteys Toijalasta Turun suuntaan Raideyhteys Toijalasta Tampereen suuntaan Raideyhteys Toijalasta Hämeenlinnan ja Helsingin suuntaan Rataverkko- ja rautatieliikennepaikat Lähde: Liikennevirasto. Rataverkko Page 32

33 Liikenne, pyöräily Keskustaajaman pyöräilyreitit ovat osittain katkonaisia Keskustasta pääsee pyörätietä Toijalaan Rautunselän ympäri kulkeva pyöräreitti palvelee virkistysreittinä. Pyöräilyn rengasreitti kuitenkin katkeaa Sääksmäellä siltojen ympäristössä Page 33

34 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet Valkeakosken tehtaat ja yhdyskunta Kärjenniemen ja Metsäkansan arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti Sääksmäen arvokas maisema-alue: ja Tarttilan Sääksmäen kulttuuri- ja Tarttilan kulttuurimaisemat Visavuori Historiallinen Sääksmäki Page 34

35 Luontoalueet Riippusiltojen lenkki Lotilanjärven virkistysreitti Korkeakangas Rapolanharju (Maakuntakaava 2040) (Maakuntakaava 2040) Page 35

36 Palvelut Valkeakosken aluesairaala ympäröivine palveluineen Palvelujen ydinalue keskittyy keskustaajamaan. Palvelut ovat siirtyneet reuna-alueilta keskustaan. Hotelli Waltikka Page 36

37 Infrastruktuuri, vesihuolto (vesihuollon toiminta-aluerajaukset ovat päivittymässä syksyllä 2017) Lännessä vesijohtoverkko Sininen alue kuvaa nykyisen vesihuoltoverkon likimääräistä kattavuutta Keskustaajamassa on vesi-, jätevesija hulevesiverkko Idässä viemäriverkko, vesiosuuskunnat Eteläosissa vesihuolto täydentymässä Page 37

38 Lähteet Page 38

39 Lähteet Valkeakosken kaupunki Valkeakosken kaupungin kaavoituskatsaus 2016 Kaupungin kaavoitustilanne Vesihuollon verkon kattavuus Valkeakosken kaupunkistrategia (2013) Elinkeino-ohjelma Valkeakosken pyöräilykartta Valkeakosken keskustan bussikartta Aro, T. & Aro, R.: Valkeakosken muuttoliikeanalyysi (2017) Innolink Research: Asumisen vetovoimatutkimus 2015, Valkeakosken kaupunki Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n aineistot Kaavakartta Kaavaselostus Paikkatietoaineistot Suomen ympäristökeskus SYKE, Yhdyskuntarakenne 2015 Tilastokeskus, Ruututietokanta 2016 Liikennevirasto, Liikennemäärät 2016 Liikennevirasto, Aluekohtaiset Vallu-paikkatietoaineistot 2017 Pirkanmaan liitto, maakuntakaava 2040:n paikkatietomateriaali Museovirasto, Kulttuuriympäristörekistereiden suojellut kohteet Suomen ympäristökeskus SYKE / Väestörekisterikeskus, Valtakunnallinen Rakennus- ja huoneistorekisteri 2016 (?) Valkeakosken kaupunki, kouluverkko Kartta-aineisto Liikennevirasto, Rataverkko Tilastotieto Tilastokeskus, Kuntien avainluvut Tilastokeskus, Väestöennuste Page 39

40 Yhteystiedot Valkeakosken kaupunki / kaupunkisuunnittelu kaavoitus@valkeakoski.fi Puh Osoite: Sääksmäentie Valkeakoski FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mari Seppä, projektipäällikkö Maritta Heinilä, projektipäällikön varahenkilö Sini Mäkeläinen, suunnittelija Sähköposti: etunimi.sukunimi@fcg.fi Osoite: Hatanpäänkatu 1 A TAMPERE Page 40