Mistä päihdeongelmainen saa apua? Entäpä omainen?

Transkriptio

1 Mistä päihdeongelmainen saa apua? Entäpä omainen? - Yleiskatsaus päihdeongelmien hoidosta FIN Markus Partanen, A-klinikka Oy

2 Miksi päihdeongelmainen ei saa riittävästi apua? Miksei omaisia huomioida paremmin? Olisiko tämä oikeampi kysymys?

3 Puhujasta Markus Partanen A-klinikkasäätiö, Länsi- ja Sisä- Suomen palvelualue, ylilääkäri Terveyskeskuslääkäri , Runosmäen-Mullin vastaava lääkäri v Auttava omainen hankkeen järjestäminen tänne mukaan. Palveleva Turku 2012 kilpailun voittajahanke (pitkäaikais-sairaiden hoitoprosessi) Vuoden nuori lääkäri 2013 (NLY) Kehittämishankkeet: PPPR 1, ja PARTY. Luontoihminen, lintubongari

4 Sidonnaisuudet A-klinikkasäätiö, Länsi-Suomen alueylilääkäri Luennoitsijana mm. Lieto, Kaarina, Raisio, Pori, Turku, Salo, Lahden AMK, VSSHP, Party-hanke: päihde- ja mielenterveysasioista, pitkäaikaissairaiden hoitoprosessista (Lean), sekä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon näkökulmista. Suomen Kristillisen Lääkäriseuran pj v alkaen PPMM-hankkeen ohjausryhmän jäsen v alkaen (Turku)

5 Puheenvuoron sisältötoive Toiveena siis yleiskatsaus päihdeongelmien hoitoon Suomessa: mitä palveluita, hoitoa, apua ja tukea on tarjolla?, mihin voi ohjata?. Ja myös se, että miten päihdepalveluissa huomioidaan päihteidenkäyttäjän omaiset. Mitä apua ja tukea on omaisille ja mitä ehkä puuttuu?

6 Sisältö Johdanto Mistä saan apua? Millaista apua on saatavilla? Entä omaisten huomiointi?

7 JOHDANTO

8 Yleisiä huomioita hoidon tuloksekkuuteen vaikuttavista asioista Auttavan henkilökunnan ihmiskäsitys Miten/millaisena näen päihtyneen / psykoottisen / masentuneen ihmisen? Asenteet merkittäviä -> torjuvia vai hoitoa tukevia? Hoidon tulokset: suoraan verrannolliset henkilökunnan osaamiseen, asenteisiin ja hoidon saatavuuteen? Hoitomotivaatio: hoidon edellytys vaiko hyvän hoidon tulos? Päihdehäiriön hoidon tuloksekkuus hyvin verrattavissa esimerkiksi verenpainetaudin, diabeteksen tai lihavuuden hoidon tuloksiin.

9 Väittämiä! mitä ajattelet? On jokaisen oma valinta juoda / käyttää päihteitä!! Miksi se ei vaan päätä lopettaa juomista / päihteen käyttämistä?! Mähän voin lopettaa koska haluan ei tämä ole mulle ongelma!! Koskaan en ole juonut / käyttänyt päihteitä läheisteni / lasteni nähden -> siispä ei tästä ole heille mitään haittaa!!

10 Koskettavatko päihteet omaishoitajaa? Mm. Lähellä 4/2016 teemana päihde- ja mielenterveysasiat Läheisen päihdeongelman kautta FIN alkoholin suurkuluttajaa -> arviolta jokainen heistä koskettaa noin 5-6 ihmistä lähellään Riski alkaa itse käyttää jotain päihdettä Stressi ja paine Huolehtiminen toisen lääkkeistä (uni, rauhoittavat, ) Raskas vastuu, sairaudet ja kuormittuminen lisäävät riskiä sekä läheisen että omaishoitajan mielenterveys- ja päihdeongelmien kehittymiselle.

11 Palvelujen saamisen esteitä miksi edelleen arviolta yli 50% on hoidon ulkopuolella? Itse päihderiippuvaisesta johtuvia syitä Häpeä -> avun hakeminen vaikeaa Väärä itseluottamus -> voin lopettaa koska haluan! Kestää aikansa, että voi myöntää ongelmansa Käyttäytyminen ja aggressio esim. päivystyksessä tai poliisia kohtaan Mukana monesti oleva mielenterveysongelma -> aloitekyky ja toimeksisaanti vaikeita Oman motivaation ailahtelevuus, aikojen jääminen käyttämättä Tukiverkoston puutteellisuus tukemassa avun hakemista Järjestelmästä itsestään johtuvia syitä Korkea kynnys saada apua Jonotus Määrärahojen niukkuus Monimutkainen palvelujärjestelmä, sis. maksusitoumukset Järjestelmän jousto niukkaa Asenteellisuus päihdeongelmaista kohtaan Tunnistamisen ja puheeksioton vaikeus Resurssipula -> puuttuu niin työntekijöitä kuin osin osaamistakin Laaja vaihtelu, mitä palveluita saatavilla Vaatiiko järjestelmä, että ensin hoidetaan päihdeongelma, ja vasta sitten mielenterveysongelma? Tekevätkö tahot riittävästi yhteistyötä?

12 Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, THL ALKOHOLI JA HUUMEET Päihdesairauksien hoitojaksot ikäryhmittäin Ylilääkäri Markus Partanen

13 Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, THL ALKOHOLI JA HUUMEET Alkoholiperäiset kuolinsyyt ikäryhmittäin Ylilääkäri Markus Partanen

14 Ikääntyneen vähäriskinen ja riskikulutus Ikääntyneen (yli 65-vuotiaan) vähäriskinen alkoholinkäyttö: enintään 1 alkoholiannos päivässä, ei milloinkaan 2 annosta enempää kerralla alkoholin riskikäyttö: keskimäärin yli 1 alkoholiannosta päivässä yli 3 annosta runsaan juomisen kerroilla yli 7 annosta viikossa Alkoholin nauttiminen, jos Heikentää terveydentilaa On lääkkeitä, joilla haitallinen vaikutus alkoholin kanssa Aiemmin ilmenneitä alkoholihaittoja Lähde: Ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta, Helsingin ehkäisevä päihdetyö; American geriatrics 2003; /paihde/ety/aineistopankki/a mmattilaisilleikaantyneiden.pdf Ylilääkäri Markus Partanen

15 MISTÄ SAAN APUA?

16 Päihdepalvelut Suomessa tällä hetkellä (ennen Sotea) - järjestäjätahoja Kunnat päävastuussa päihdepalveluiden järjestämisestä alueellaan Sairaanhoitopiireillä merkittävä rooli myös monissa paikoissa. Suuremmissa kaupungeissa päihdehuoltoon erikoistuneita hoitotahoja enemmän kuin pienemmissä kunnissa. Sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon alaisia palveluita Yksityissektori ja työterveyshuolto. Myös yksityiset asumispalvelut. Usein varsin hajautunut järjestelmä Mukana kunnallisia palveluita, sairaanhoitopiirin palveluita, järjestöjen palveluita, muiden viranomaistahon palveluita Rahoittajia: Kunnat (suoraan ja sairaanhoitopiirien kautta), järjestöjen rahoituksesta merkittävä osa kunnat ja STEAn hankkeet. Kela tiettyjen kuntoutusten kautta. Asiakasmaksut merkittäviä (ei rahallisesti, mutta palveluihin hakeutumisen kannalta). Vakuutukset ja itse maksavana (yksityiset).

17 Päihdepalvelut Soten jälkeen Sote-keskukset -> sosiaaliohjaus, nykyiset tk-palvelut ja lisäksi erikoislääkärikonsultaatioita Maakunnat -> keskeisiä järjestäjä/koordinoijatahoja Erityisesti päihdekuntoutuksen odottaisi helpottuvan -> maksusetelit Useita uusia yksityisiä toimijoita markkinoille ja jo olemassa olevien vahvistumista? Pelkona, ovatko päihde- ja mielenterveyspalvelut entistä sirotellumpia -> kuka hallitsee kokonaisuutta? Parhaassa tapauksessa saadaan parempi hoitoketju, pahimmillaan nykytila huonontuu. Järjestöillä todennäköisesti merkittävää roolia jatkossakin.

18 Palvelujärjestelmän yleiskuvaus (Käypä Hoito 2015 työryhmä)

19 Mistä saan apua? (1/4) Peruspalvelut: terveysasemat, työterveyshuollot, sosiaalitoimistot, joissain tapauksessa perhepalvelut Kohtaavat erittäin laajan joukon päihdeongelmaisia. Haasteena tunnistaminen ja suuret volyymit. Pystytään auttamaan suurta osaa, ja ohjaamaan osaa erityispalveluihin. Päivystykselliset palvelut -> auttavat kiireellisissä ongelmissa Monissa paikoissa psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai päihdetyöntekijä käytettävissä. TK:n vuodeosaston palvelut Kotisairaanhoidon palvelut Erityisesti omaishoidossa usein tarpeelliset. Intervallijaksot, vapaapäivät, kotiin tuotavat terveyspalvelut, lääkepalvelut.

20 Mistä saan apua? (2/4) Erikoissairaanhoito Vaativampi päivystyspalvelu -> auttaa hyvin suurta joukkoa päihdeongelmaisia -> akuutit terveysongelmat Ensihoidon koordinaatiovastuu vahva yhteistyö poliisin kanssa Poliklinikka ja osastohoito -> päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien ja vammojen hoito Psykiatria ja alaosastona päihdepsykiatria Päihdeongelmiin usein liittyvien mielenterveysongelmien hoito ja samanaikaisesti myös päihdeongelman hoitoa Osasto ja polikliiniset hoidot Selviämishoitoyksikkö -> vaativan erikoissairaanhoidon yksikkö vaikeasti päihtyneiden turvallista hoitamista varten.

21 Mistä saan apua? (3/4) Päihdehuollon erityispalvelut Nuorisoasemapalvelut -> Nuorille <25v päihteiden käyttäjille Niin alkoholi-, lääke- kuin huumeongelmaisille, mt-ongelmien selvittely ja hoito samalla A-klinikka Monissa kunnissa aikuisten avopalvelut, erikoistuneet päihdeongelmien hoitoon, mt-ongelmien selvittely ja hoito samalla. Avokatkopalveluita, matalan kynnyksen palveluita lisäksi. Vieroitushoitoyksiköt (katkaisuhoitoasemat tai selviämisasemat) Päihdekierteen katkaisuhoito, niin alko-, lääke- kuin huumeongelmaisille. Korvaushoidossa olevien tehostejaksot. Päihdekuntoutus (laitoskuntoutus ja jonkin verran myös avokuntoutusta)

22 Mistä saan apua? (4/4) Matalan kynnyksen palveluita Palveluohjaukselliset palvelut Terveysneuvontapisteet, neulojen vaihtopisteet Päiväkeskukset Asumiseen liittyviä palveluita Asunnottomien palvelut Asuntolat Ensi- ja turvakodit Toimeentuloon liittyviä palveluita KELA- perustoimeentulo Sosiaalitoimistot -> täydentävä sosiaalityö ja tuki

23 Järjestöjä ja vapaaehtoistoimijoita AA anonyymit alkoholistit NA anonyymit narkomaanit Al-anon päihdeongelmaisten läheiset Alateen päihdeongelmaisten läheiset vuotiaat Omaiset mt-työn tukena FINFAMI, Ensi- ja turvakotien liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Suomen mielenterveysseura Ehyt ry, Sininauhaliitto, Irti huumeista ry, A-killat Kirkon diakoniapalvelut (sekä muiden seurakuntien) Paljon pienempiä, joita toimii eri tahoilla ja paikallisesti YAD, Lumme ry, Sekä erilaiset hankkeet järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta

24 MILLAISTA APUA SAAN?

25 Peruspalvelut Hoidon tarpeen arviointi, sosiaalihuoltolain mukainen tarpeen arviointi ja erityisen tuen tarpeessa olevien tunnistus ja tuki Yksilökäynnit hoitaja, sosiaalityöntekijä Lääkäripalvelut -> diagnosointi ja hoidon suunnittelu, lähetteet ja konsultaatiot. Laboratoriopalvelut mm. maksa-arvot, infektiotestit, Psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai päihdetyöntekijän keskustelutuki Tarkempi haastattelu ja arviointi Menetelminä mm. motivoiva haastattelu, elämänkaaren keskustelu, strukturoidut kyselyt (mm. BDI, AUDIT, ), Mini-Interventio. Muutosvaihemalli osalle tuttu. Erilaisia lausuntoja eri tarkoituksiin, mm. sairaspäiväraha, Monessa tapauksessa peruslähtökohta asioiden selvittelylle. Kotisairaanhoidon palvelut!! TK:n vuodeosaston kautta mm. alkokatkoja yms. Akuuttihoitoa.

26 Erikoissairaanhoidon palvelut Erikoislääkärikonsultaatiot, psykiatripalvelut Terapia-arviot, terapeuttiset keskustelut, tarkempi diagnostiikka Erilaisia yksilövastaanottoja ja terapeuttisia ryhmäpalveluita, monipuolinen lääkehoidon osaaminen, sähköhoito, magneettistimulaatio, Erikoistutkimukset laboratorio, kuvantaminen Tapaturmien hoito, tehohoito Ympärivuorokautinen päivystyspalvelu erittäin tarpeellinen usein henkeä pelastava hoito. Lausunnot eri tahoja varten, työkykyarviot, kuntoutus, eläke,

27 Päihdehuollon erityispalveluita (1/2) Avopalvelut Yksilövastaanotot (terapeuttien, hoitajien, lääkäreiden), päivystysvastaanotot, valvottu antabus-hoito, päihdearvioinnit, muutosvaihemallin mukaiset toimet ja hoidon suunnittelut. Työstä hoitoon ohjatut. Lääkevieroitusten suunnittelu. Päihdekuntoutuksen arviointi ja lausunnot. Korvaushoitoarvioiden aloitus. Päihdeseurannat (ajokortti, lastensuojelu). Huumetestauksia. Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö. Läheisten kanssa tehtävä työ. Moniammatillinen työ.

28 Päihdehuollon erityispalveluita (2/2) Laitospalvelut Vieroitushoito: päihdekierteen katkaisuhoito laitoksessa. Alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden vieroitusoireiden hoito. Hoidon suunnittelu ja jatkohoidon kontaktoinnit. Selviämisasemapalvelut päihtyneille selviämistä varten. Laitoskuntoutus: pidempiaikainen päihdekuntoutus, tavoitteena päihteistä pysyvämpi vieroittuminen, yhteisöhoito, Minnesota-malli, psykoterapeuttiset hoidot, perhekuntoutus. Läheiset monesti eri tavoin mukana. Intervallihoidot mahdollisia. Järvenpään päihdesairaala: sekä vieroitus- että laitoskuntoutus. Sekä lääkkeelliset ja lääkkeettömät palvelut, perhekuntoutusyksikkö.

29 Muita palveluita Päiväkeskukset vertaistukea, toimintaa, tekemistä, palveluohjausta Terveysneuvontapisteet monissa neuvonta, ohjauspalvelut, tilanteen kartoittamista, neulojenvaihtoa, pikatestejä, Asuntolapalvelut tuettu asuminen, ensisuojat, asumisen tukipalvelut Terapiapalvelut Kelan kautta kuntoutuspsykoterapiapalvelut, osin erikoissairaanhoidon omaa toimintaa, osin ostopalveluita Toimeentuloa tukevat palvelut: Kela ja sosiaalitoimisto. Erilaisia etuuksia: hoitotuet, sairaspäivärahat, kuntoutusrahat, omaishoidon tuki, maksukatot, lääkekorvattavuudet, kuljetuspalvelut ja tuet,

30 Uusia palveluita?

31 Verkkopalvelut ja oma-apua tukevat palvelut Etävastaanotot Etäterapia Hoitoa verkossa.fi HUSin mielenterveystalo ja terveyskylä. Päihdelinkki, terveyskirjasto.fi

32 Hoito-ohjelmat 1-4 Hoito-ohjelma 1 Kevyen tuen tarve Hoito-ohjelma 2 Kohtalainen tuen tarve Hoito-ohjelma 3 Vahva tuen tarve Hoito-ohjelma 4 Merkittävä tuen tarve Etäkuntoutusohjelma verkossa X X X X Hoitosuunnitelma X X X X Videotapaamiset terapeutin kanssa Hoidon alussa Hoidon alussa ja lopussa Hoidon alussa ja lopussa Yhteensä kuusi tapaamista Terapeutin yksilölliset kirjalliset palautteet Kahdesti hoidon aikana Kahdesti hoidon aikana Viikoittain Viikoittain Hoitoyhteenveto X X X X Jatkohoitosuositus X X X X Jatkohoitosuunnitelma X X X Kesto 3-4 kk 3-4 kk 3-4 kk 4+2 kk Hinta Markus Partanen, ylilääkäri

33 HUOMIOIDAANKO OMAISIA?

34 Kyllä ja ei! Nähdäkseni ei huomioida riittävästi vielä millään palvelutasolla, järjestöissä päästy ehkä lähimmäs. Paljon kertoo, onko omainen tervetullut mukaan hoitajan, lääkärin tai terapeutin vastaanotolle? Yksilökeskeinen hoitojärjestelmä usein omaiset unohtuvat Tietosuojakysymykset aiheuttavat joskus haastavia tilanteita Täysi-ikäisellä ihmisellä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen kaikille läheisilleen Voidaanko olla yhteydessä läheiseen, jos ei muistettu kysyä vastaanotolla lupaa? Onko omaisille osoitettu omia palveluita? Onko yhteistyö eri toimijoiden taholla riittävää? Joutuuko omainen ottamaan liikaa vastuuta, että asiat hoituvat?

35 Omaisten palveluita on sentään Omaishoitajille terveystarkastukset Perustason palvelut käytettävissä (tk, sos.tt, muut) Al-anon! Alateen! Erittäin merkittäviä vertaistuen lähteitä Erilaiset järjestöt ja sitä kautta vertaistuki -> erittäin merkittäviä jaksamista tukevia toimijoita! Päihdehuollon erityispalvelut: omaisille itselleen suunnattuja palveluita on suurimmassa osassa erityispalveluiden tarjoajia. Monessa niin yksilövastaanottoja kuin ryhmätoimintaa. Maksuttomat palvelut, kuten päihteidenkäyttäjällekin. Olet tervetullut ota yhteyttä!

36 Omaisten huomiointia konkreettisesti? Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry RAY:n rahoittama hanke Kysy omaiselta: 1. Kuinka itse jaksat? 2. Oletko saanut riittävästi tietoa ja tukea? 3. Oletko keskustellut lasten tai muiden perheenjäsenten kanssa läheisen sairastumisesta? 4. Onko Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n omaisneuvonta tuttua?

37 Omaisten huomioimisesta järjestöissä Jurvansuu & Rissanen 2016: Omaiset ja omaistyö päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa MIPA-tutkimusohjelma: 100 mt-järjestöä ja 87 päihdeyhdistystä Omaisista 2/3 kokee psyykkistä kuormittuneisuutta

38 Järjestöjen palvelujen painopisteet

39 Päihdepalvelut ja omaiset mitä puuttuu? Tutkimusten mukaan omaisten huomiointi ja tukeminen lisää päihderiippuvaisen toipumisen todennäköisyyttä! Monesti vasta perhetapaaminen päihdekuntoutuslaitoksessa avaa päihderiippuvaisen silmiä sille, miten paljon oma päihteidenkäyttönsä on vaikuttanut läheisiinsä! Omaiset tulisi huomioida systemaattisesti päihdepalveluissa. Tietojen vaihtoa, mukana hoidon suunnittelussa, yhteistä perhekuntoutusta, paremmin markkinoida omaisten palvelut yleensäkin. Saada palveluita ennen kuin omainen uupuu täysin tai muuten tilanne kriisiytyy. Lapset puheeksi menetelmä pitäisi olla jokaisella päihdetyötä tekevällä osaamisena ja käytössä.

40 Entä jos läheinen ei suostu hakemaan apua? Valitettavan yleinen ja vaikea tilanne. Kuormittuminen moninkertaistuu. Toista ei pysty pakottamaan vaikka kuinka haluttaisi. Herkästi riita seurauksena, mielipaha omaishoitajalle Kannattaa kertoa omasta näkökulmastaan ja mahdollisimman rauhallisesti. Tuoda kuitenkin esille, kuinka paljon tilanne satuttaa. Muutosmotivaatiota pystyy herättelemään, mutta tässä on kuitenkin monesti, että ihmisen pitää itse herätä ongelmiin, jotta tajuaa lähteä hakemaan apua! Joskus vertaisen tapaaminen auttaa, joskus lääkärin, joskus hoitajan, joskus terapeutin, joskus naapurin, joskus ystävän, Älä kuitenkaan jää yksin! Ja tilannetta on turha hävetä! Hae itsellesi apua, jotta jaksaisit itse paremmin!

41 Case-esimerkkejä Ulla Appelsinin kolumni pikkuveljeni alkoholisti! Kallen tarina Huolehdittiin, ettei iskä sammuisi sentään ulos Case: poika kantoi pahasti riippuvaiselle iäkkäälle isälleen juotavia, joka sitten taas joutui sairaalaan. Mitä kaikkea mahtoikaan olla taustalla?

42 KIITOS!! Kysymyksiä? Yhteystiedot: