Etelä-Karjala - Edelläkävijämaakunta Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma Asukas- ja asiakasosallisuus

Transkriptio

1 Etelä-Karjala - Edelläkävijämaakunta Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma Asukas- ja asiakasosallisuus Maakunta- ja sote-uudistuksen yksi keskeinen teema on asukkaiden osallistuminen. Maakunta edistää asukkaiden mahdollisuuksia ja oikeuksia vaikuttaa ja osallistua maakunnan toimintaan. Maakunnan asukkaiden osallisuus on osa maakunnan päätöksentekoa ja palveluiden suunnittelua. Asukkaiden osallisuutta käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä: maakuntalaki (23 ) laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (35 ) Osallisuus ja vaikuttaminen ovat tärkeitä sekä yhteiskunnan, palvelujärjestelmän että yksilöiden tasolla. Osallisuus ja avoin hallinto lisäävät päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vahvistavat palveluita. Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita, joissa se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi köyhyyden torjumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osallisuutta edistämällä vähennetään myös eriarvoisuutta. Osallisuuden merkitys maakunnalle ja sen asukkaille Maakunta haluaa olla asukkailleen ja asiakkailleen eli maakunnan palveluiden käyttäjille hyvän elinympäristön luoja sekä luotettava kumppani. Luottamuksen edellytyksiä ovat muun muassa avoimuus ja julkisuus sekä uskottavuus. Luottamusta vahvistavat asukkaiden aktiivisuus, osallistuminen ja sitoutuminen, palvelujen laatu ja saatavuus. Maakunta kytkee asukkaat aktiivisiksi toimijoiksi osaksi oman elinympäristönsä ja käyttämiensä palveluiden kehittämistä. Osallisuus- ja vaikuttamisohjelma vahvistaa asukkaiden luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja sitä kautta maakunnan toimintaan. Asukkaita kuunnellaan päätöksenteossa. Hallinnon päätöksiä ja palveluita kehitetään siihen suuntaan, että niiden käyttö on asukkaille vaivattomampaa. Osallistumis- ja vaikuttamisohjelman toimenpiteiden kautta maakunnan asukkaat saavat tilaisuuden ja keinon kertoa mielipiteistään virkamiehille ja päättäjille. Virkamiehet ja päättäjät taas saavat suoraa tietoa asukkailta, mikä auttaa päätöksenteossa ja helpottaa asioiden sujuvaa etenemistä suunnittelusta päätöksentekoon ja aina toteutukseen asti. Osallisuuden määrittely Edelläkävijämaakunnan osallisuudet on määritelty seuraavasti: edustuksellinen osallisuus, suora osallisuus sekä tieto-osallisuus. Maakunta toimii aktiivisesti ja asukkaiden kanssa kaikissa näissä osallisuuden muodoissa. Maakunta muodostaa selkeät edustukselliset rakenteet, luovan osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa monimuotoisesti. Myös jatkuva ennakoinnin ja arvioinnin näkökulmien huomioiminen toiminnassa lisää asukkaiden luottamusta ja halua yhteistyöhön. Toimintaympäristön muutokset Osallisuuden näkökulmasta yhteisöllisyyden vahvistuminen on merkittävä kehityssuunta. Toisaalta huoli asukkaiden osallistumishalukkuudesta yhteisten asioiden hoitamiseen on ajankohtainen. Äänestysprosentin taso Etelä- Karjalassa on ollut muuta maata alhaisempi. Lisäämällä osallistumisen

2 mahdollisuuksia vahvistetaan asukkaiden halua ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin. Valinnanvapaus lisää mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan omiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Sähköinen osallistuminen luo tasa-arvoa joka puolelle Suomea. Edelleen tarvitaan myös kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Osallisuus, yhteenkuuluvaisuuden ja vaikuttamisen kokemus vahvistavat myös kykyä kohdata maailman muutoksia ja niiden vaikutuksia Etelä-Karjalaan. Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain mukaan asiakkaiden näkemykset huomioidaan palvelulupauksen ja maakuntien yhteistyösopimuksen sekä suunnitelmien laadinnassa. (Aijalta tarkistettava tämä lause). Maakuntalaki on osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Laeissa korostuvat asiakkaiden ja asukkaiden tarpeet, palvelujen yhteensovittaminen sekä esteettömyys. Palveluista tiedotetaan laajasti ja maakunta järjestäjänä vastaa palveluista asukkailleen. Kuntien vastuulla on edelleen asukkaiden hyvinvointi ja elinolojen seuranta, mutta maakunta tukee tässä tehtävässä. Hyvinvointitehtävistä raportoidaan valtuustolle vuosittain ja hyvinvointikertomus tehdään kerran valtuustokaudessa. Maakunta ja kunta tekevät yhteistyötä näissä asioissa. Maakunta arvioi päätösten vaikutuksia ennakkoon eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Maakunta valmistelee hyvinvointikertomuksen ja raportoi tehdyistä toimenpiteistä. Maakunnan toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä maakuntastrategia, jonka osana on palvelustrategia. Maakunta tekee strategioihin pohjautuvan palvelulupauksen, joka on konkreettinen tahdonilmaisu siitä, miten palvelut toteutetaan asukkaiden tarpeet huomioiden. Maakuntastrategia ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakunnan asukkailla on äänestysoikeus maakuntavaaleissa, jotka toteutetaan ensimmäisen kerran Jatkossa vaalit on tarkoitus järjestää kuntavaalien yhteydessä. Maakuntavaltuustolla on merkittäviä velvoitteita osallisuuden turvaamiseksi, koska lain mukaan pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista: Järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja Selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa Valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin Suunnittelemalla palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan budjetin suunnitteluun Tukemalla asukkaiden ja järjestöjen omaehtoista aktiivisuutta Aloiteoikeus on asukkailla ja alueen yhteisöillä sekä säätiöillä ja palveluista palvelujen käyttäjillä. Maakuntavaltuuston niin päättäessä voidaan toteuttaa myös neuvoa-antava kansanäänestys. Maakunnalla on lakisääteiset vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto), joissa edustajina on yksi henkilö/ kunnan vastaavan toimielimen edustaja. Vaikuttamistoimielinten yhteys on vahva kuntien ja maakunnan välillä.

3 Maakunnan järjestämiä palveluja sekä toimintaa koskevat keskeiset tiedot julkaistaan yleisessä tietoverkossa: 1) maakuntastrategia 2) hallintosääntö 3) talousarvio- ja suunnitelma 4) tilinpäätös 5) tarkastuslautakunnan arviointikertomus 6) tilintarkastuskertomus 7) maakuntien yhteistoimintaa koskevat sopimukset 8) konserniohje 9) luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset 10) luottamushenkilöiden palkkioiden ja korvausten perusteet 11) palveluista perittävät maksut 12) maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavan palvelulaitoksen ja maakunnan palvelulaitoksen yhtiön toiminnasta, taloudesta, henkilöstöstä ja palveluista 13) maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden palveluista sekä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteuttamisesta Taloutta ja toimintaa koskevat seurantatiedot on myös julkaistava, muista tiedoista säädetään erikseen. Myös muissa palveluissa sekä hallinnon asioissa maakunnan ja kuntien välinen vuoropuhelu on aktiivista. Aluekehittämisessä maakunta neuvottelee tiiviisti eri toimijoiden kanssa. Vaikuttamistoimielinten kautta kunnan asukkaat ovat mukana vaikuttamassa maakunnan hallintoon ja palveluiden kehittymiseen. Edelläkävijä maakunta, Etelä-Karjala, yhteistyössä alueen kuntien kanssa toteuttaa niin sanottua vuosikelloa, jonka avulla yhteen sovitetaan maakunnan ja kuntien toimintoja, kuten asukastilaisuuksia ja hallinnon kokouksia. Tällä edesautetaan sujuvia toimintoja lausunnoissa, esityksissä ja aloitteissa maakunnan päätöksenteossa. Osallisuuden toteuttaminen Maakunnan toimialat toteuttavat ja seuraavat osallisuutta toiminnassaan yhteisten periaatteiden ja maakuntastrategian mukaan. Osallisuus- ja vaikuttamistoimimallin toimeenpanoa varten tehdään erillinen toimeenpanosuunnitelma, jossa määritellään vastuutahot. Maakunnassa tehdään koko maakuntaorganisaatiota koskeva ohjeistus osallisuuden edistämisestä. Ohjeistus sisältää ohjeet osallistamisesta asioiden valmistelutyössä sekä ohjeet eri asukasryhmien erityistarpeiden huomioimisesta yhdenvertaisen osallistumisen varmistamiseksi. Yhteistyötä maakunnan ja kuntien kesken Maakunta ja sen kunnat edistävät yhdessä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Maakunta vastaa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Maakunnan tehtävänä on tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.

4 Maakuntavaltuusto 59 jäsentä Maakuntahallitus jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Maakuntavaalilautakunta 5 jäsentä Hyvinvointilautakunta 7-11 jäsentä Elinvoimalautakunta 7-11 jäsentä Vaikuttamistoimielimet o Nuorisovaltuusto 1 jäsen / kunta o Vammaisneuvosto 1 jäsen / kunta o Vanhusneuvosto 1 jäsen / kunta Muut yhteistyöfoorumit Lasten parlamentti - edelläkävijyyttä Opiskelijoiden neuvosto - edelläkävijyyttä Etelä-Karjalan maakuntahallinnon osallisuusmalli Osallistu ja vaikuta! Maakunta-aloite Kansanäänestys aloite Virallinen yhteydenotto Oikaisuvaatimus Henkilökohtainen asiakaspalvelukeskus Sähköinen palautekanava / paperinen palautekanava Sähköiset kyselyt / paperiset kyselyt Sähköiset vaikuttamiskanavat Asukas- ja Info-tilaisuudet Työpajat ajankohtaisista asioista Eri toimijoiden järjestämät osallisuus toimenpiteet Kansalaisraati -toiminta - edelläkävijyyttä Viranomaiset ja päättäjät esillä - edelläkävijyyttä Osallisuutta edistävät maakunnalliset hankkeet SUORA OSALLISUUS o Avoin hallinto - edelläkävijyyttä o Esityslistat o Pöytäkirjat o Kokoustiedotteet o Viranhaltijapäätökset o Annetut / saadut lausunnot o Kokousvideoinnit Demokratia Vaaleihin liittyvä tieto ja kannustus, osallistumisen mahdollisuudet Tiedottaminen o Tiedotteet, sähköiset viestintä, some -viestintä, Info -lehdet, paikallinen media, tapahtuma-ilmoitukset EDUSTUK- SELLINEN OSALLISUUS Etelä-Karjalan edelläkävijämaakunnan osallisuusmallissa osallisuus tarkoittaa maakunnan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttavaa osallistumista. TIETO- OSALLISUUS

5 Minä voin vaikuttaa maakunnan päätöksentekoon. Asukkaana voin osallistua maakunnan toimintaan suoraan: Voin äänestää maakuntavaaleissa, ja voin asettua ehdokkaaksi maakuntavaaleissa. Voin myös osallistua vaikuttamistoimielinten toimintaan jäsenenä tai kantaa ottavana maakunnan asukkaana. tekemällä aloitteita tekemällä aloitteen maakunnallisesta kansanäänestyksestä tekemällä virallisia yhteydenottoja tekemällä oikaisuvaatimuksia käyttämällä palautekanavia palautteen antamiseen vastaamalla kyselyihin olemalla aktiivinen ja kantaa ottava osallistumalla asukas- ja infotilaisuuksiin sekä työpajoihin osallistumalla kansalaisraatitoimintaan osallistumalla Viranomaiset ja päättäjät esillä -tapahtumiin ja olemalla aktiivinen keskustelija Kuinka voin päästä osalliseksi tiedosta, joka koskee maakuntaa? Maakunta tarjoaa minulle tarvitsemani tiedot niin, että löydän ne helposti. Tiedon pitää olla selkeässä muodossa, jotta pystyn käyttämään sitä hyödykseni. Löydän helposti ohjeet siitä, kuinka voin osallistua ja vaikuttaa.

6 ASUKASOSALLISUUS Maakunnan asukkailla on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan, saada tietoa vaikuttamismahdollisuuksista ja siitä mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin osallistuminen on johtanut. Edustuksellinen osallisuus Maakunnalla on useita edustuksellisia toimielimiä, joiden kautta asukkaan ääni välittyy päätöksentekoon. Eteläkarjalainen voi äänestää itseään parhaiten edustavaa ehdokasta tai asettua itse ehdolle. Maakunta ja sinne valitut luottamushenkilöt huolehtivat siitä, että asukkaan ääni kuuluu vaalien välilläkin. Maakuntavaalit ja edustuksellisuus koskien kaikkia kuntia Ylintä päätösvaltaa maakunnissa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan maakuntavaaleilla. Etelä-Karjalan maakuntavaltuustoon äänestetään lain mukaan 59 valtuutettua. Näissä vaaleissa valittujen maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa ja kestää asti. Jatkossa maakuntavaalit ovat aina samaan aikaan säännönmukaisten kuntavaalien kanssa. Maakuntavaaleissa saa äänestää jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat 7.9. jossakin Etelä-Karjalan kunnassa kirjoilla olevat henkilöt. Vaaleissa ei ole kuntakohtaisia kiintiöitä, vaan vaali on suora kansanvaali. Maakuntavaaleissa on siis yhtäläinen äänioikeus ja vaalien tarkoitus on olla suhteelliset. Maakuntavaaleissa vaalipiirinä on maakunta. Se tarkoittaa, että äänestäjät äänestävät vain oman maakuntansa ehdokkaita. Maakuntaan voi syntyä vaalien jälkeen tilanne, ettei jostain maakunnan kunnasta kotoisin oleva ehdokas saanut maakuntavaltuustoon pääsyä varten vaadittavaa äänimäärää. Näin ollen kunnasta ei ole maakuntavaltuutettua. Vaalien jälkeen, kun puolueet nimittävät edustajiaan lautakuntiin ja muihin hallinnollisiin elimiin, tulee puolueiden yhteisymmärryksessä huolehtia siitä, että maakunnan kaikista kunnista on edustajia maakuntahallinnossa. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto edustaa asukkaita maakunnan päätöksenteossa ja käyttää ylintä päätösvaltaa maakunnassa. Maakuntavaltuusto valitaan neljän vuoden välein maakuntavaaleilla. Valtuusto vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta. Se päättää muun muassa maakuntastrategiasta, hallintosäännöstä, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Valtuusto kokoontuu pääasiassa kerran kuukaudessa. Maakuntavaltuuston kokoukset ovat yleisölle avoimia. Maakuntavaltuusto asettaa maakuntahallituksen ja lautakunnat. Maakuntahallitus Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se vastaa myös maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallituksen alaisuudessa johtaessaan viranhaltijana toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntahallitus asettaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnan nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston sekä

7 vammaisneuvoston. Maakunta asettaa myös muut yhteistyöfoorumit, kuten lasten parlamentin ja opiskelijoiden neuvoston. Hallintoa johtaessaan maakuntahallituksen edellytetään samalla valvovan myös maakunnan muiden viranomaisten toimintaa. Lautakunnat Lautakunnat käyttävät merkittävää päätöksentekovaltaa maakunnan asioissa. Lautakunnan jäsenet ovat maakunnan luottamushenkilöitä, mutta eivät välttämättä maakuntavaltuutettuja. Lautakuntien kokoukset eivät ole yleisölle avoimia. Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat kaikkien luettavissa. Etelä-Karjalan maakuntaan tulee hyvinvointilautakunta ja elinvoimalautakunta, joihin valitaan jäseniksi 7-11 henkilöä. Lisäksi tulee lakisääteinen tarkastuslautakunta ja maakuntavaalilautakunta, joihin molempiin valitaan viisi jäsentä. Vaikuttamistoimielimet nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto Maakuntahallitus asettaa vaikuttamistoimielimet. Vaikuttamistoimielinten yhteys on vahva kuntien ja maakunnan välillä. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan maakunnan kunnissa toimivien vastaavien toimielinten jäsenistä seuraavasti: Nuorisovaltuusto 1 jäsen / kunta Vanhusneuvosto 1 jäsen / kunta Vammaisneuvosto 1 jäsen / kunta Toiminnan tarkoitus on ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen maakunnassa. Maakuntahallituksen on huolehdittava näiden elinten toimintaedellytyksistä. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne eivät ole virallisia toimielimiä, joten niille ei voi siirtää päätösvaltaa maakunnan asioissa. Vaikuttamistoimielimillä on mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen. Niillä on myös mahdollisuus vaikuttaa seurantaan merkityksellisissä asioissa lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Nämä toimielimet otetaan mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa. Muut yhteistyöfoorumit Etelä-Karjalan maakunta haluaa panostaa nuoriin tulevaisuuden maakunnan tekijöihin! Lasten parlamentti Opiskelijoiden neuvosto Koska Etelä-Karjala on edelläkävijämaakunta, edustukselliseen osallisuuteen on otettu mukaan maakunnalliset lasten parlamentti sekä opiskelijoiden neuvosto. Lapset ovat maakunnan tulevaisuuden tekijöitä. Lasten on mahdollista osallistua oman maakunnan kehittämiseen. Opiskelijoiden neuvosto antaa opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esiin opiskelijoille tärkeitä asioita.

8 Neuvoston toiminnan kautta luodaan opiskelijoille mahdollisuuksia maakuntaan asettumisessa. Muut yhteistyöfoorumit ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne eivät ole virallisia toimielimiä, joten niille ei voi siirtää päätösvaltaa. Maakuntahallitus asettaa yhteistyöfoorumit. Suora osallisuus Suoran osallisuuden vaikuttamisen keinot ovat sellaisia, jotka on kirjattu lakiin maakuntalaisten oikeudeksi. Lisäksi Etelä-Karjalan edelläkävijämaakunta on luonut asukkailleen muitakin kuin vain lakiin kirjattuja suoran osallisuuden tapoja. Maakunta-aloite Maakuntalain mukaan maakunnan asukkaalla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kirjallisen maakunta-aloitteen voi tehdä sähköisen aloitesivuston kautta tai toimittamalla kirjallisen aloitteen maakunnan kirjaamoon. Kaikki viralliset aloitteet kirjataan diaariin, jonka jälkeen ne lähetetään valmisteltavaksi toimialoille. Maakuntalaki velvoittaa maakuntaa ilmoittamaan aloitteen tekijälle toimenpiteet, joita aloitteen johdosta on tehty. Maakunta-aloitetta ei voi tehdä nimettömänä. Kansanäänestys Maakuntavaltuusto voi päättää, että maakunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys. Maakunnan asukkaat voivat tehdä aloitteen maakunnallisesta kansanäänestyksestä, kun vähintään kolme prosenttia 15 vuotta täyttäneistä maakunnan asukkaista on allekirjoittanut aloitteen. Äänestysoikeus määräytyy samoin kuin äänioikeus maakuntavaaleissa. Virallinen yhteydenotto Maakunnan asukas voi tehdä maakuntahallinnolle virallisen yhteydenoton. Se tehdään kirjallisesti joko sähköisesti tai toimittamalla yhteydenotto maakunnan kirjaamoon. Virallista yhteydenottoa ei voi tehdä nimettömänä. Oikaisuvaatimus Maakunnan asukkaalla on käytössään erilaisia keinoja valittaa maakunnan tekemistä päätöksistä. Oikaisuvaatimus on ensimmäinen vaihe, jos asukas haluaa maakunnan jäsenenä tai jokin päätöksen asianomaisena oikaista kunnan viranomaisen tekemän päätöksen. Oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu valtuuston päätökset. Maakuntahallituksen tai sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus maakuntahallitukselle. Vastaavasti lautakunnan ja lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle toimittamalla se maakunnan kirjaamoon. Henkilökohtainen asiakaspalvelukeskus Maakunnan asiakaspalvelukeskukseen maakunnan asukas voi mennä saadakseen henkilökohtaista palvelua ja opastusta. Sähköinen palautekanava / paperinen palautekanava Maakunnan sähköisen palautekanavan kautta maakunnan asukas voi antaa palautetta maakunnan palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta. Palautteen voi toimittaa myös paperisena maakunnan kirjaamoon tai asiakaspalvelukeskukseen. Sähköiset kyselyt / paperiset kyselyt Maakunta järjestää sähköisiä sekä myös paperisia kyselyitä kartoittaakseen asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Sähköiset vaikuttamiskanavat Maakunnalla on käytössään useita erilaisia sähköisiä vaikuttamiskanavia, joiden avulla se kartoittaa asukkaiden mielipiteitä tai antaa työkaluja

9 osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Näitä ovat muun muassa Maakuntaaloite.fi ja OtaKantaa.fi -sivustot. Toimivat sähköiset osallisuuskäytännöt tukevat muuta osallistumista ja helpottavat laajojen joukkojen osallisuutta. Asukas- ja info -tilaisuudet sekä työpajat Maakunta ja sen eri toimijat järjestävät asukkaille ja eri toimijoille avoimia tilaisuuksia. Julkiset keskustelutilaisuudet tarjoavat asukkaille tilaisuuden kertoa mielipiteistään virkamiehille ja päättäjille. Virkamiehet ja päättäjät taas saavat suoraa tietoa asukkailta. Työpajoissa virkamiehet ja päättäjät yhdessä asukkaiden kanssa työstävät ajankohtaisia asioita yhteisymmärryksessä. Avoin tiedon kulku on hyvää hallintoa ja hyvää demokratiaa. Onnistunut keskustelutilaisuus tuo esille sekä kansalaisten että päättäjien ajatuksia ja synnyttää vuoropuhelua. Eri toimijoiden järjestämät osallisuustoimenpiteet Maakunta ja sen toimialat sekä eri toimijat järjestävät omaan toimintaansa liittyviä osallisuustoimenpiteitä. Hyvä esimerkki on virkamiesten ja asukkaiden yhteiset kävelyt kohteissa. Kansalaisraati -toiminta edelläkävijyyttä Maakuntaan ei luoda kiinteitä alueellisia asukastoimijoiden kokoonpanoja. Edelläkävijä maakunnalla on käytössään kansalaisraati -toiminta. Kansalaisraati-menetelmässä keskeistä on asioiden yhdessä pohtiminen ja aito keskusteleminen. Yhteinen ymmärrys löydetään asioissa, kun siihen käytetään riittävästi aikaa ja tietoa ja kuunnellaan jokaisen mielipidettä. Raadit kootaan vapaaehtoisista eteläkarjalaisista asukkaista. Jäseniä raadissa on yleensä henkeä. Kansalaisraadit tapaavat kolme tai neljä kertaa. Raatilaiset laativat julkilausuman, joka esitellään maakunnan virkamiehille ja päättäjille. Raadin työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi asioiden valmistelua. Menetelmä tarjoaa viranhaltijoille ja luottamushenkilöille arvokasta tietoa asukkaiden ajatuksista. Kansalaisraadissa osallistujat ovat oman arkensa asiantuntijoita. Viranomaiset ja päättäjät -esillä - edelläkävijyyttä Maakunta haluaa tuoda päätöksenteon avoimeksi ja lähelle asukasta. Edelläkävijämaakunta jalkautuu virkamiestensä ja päättäjien voimin säännöllisin ajoin asukkaiden keskuuteen Viranomaiset ja Päättäjät esillä -tapahtuman kautta. Näissä tilaisuuksissa asukkaat pääsevät suoraan vuoropuheluun virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa. Osallisuutta edistävät maakunnalliset hankkeet Maakunta haluaa jatkuvasti olla lähellä asukasta. Se mahdollistuu edellä mainittujen lisäksi myös erilaisten osallisuutta edistävien hankkeiden kautta, joita tullaan toteuttamaan Etelä-Karjalan maakunnassa. Tieto-Osallisuus Osallisuus ja vaikuttaminen maakunnan toimintaan ja päätöksentekoon edellyttää, että asukkaalla on käytössään riittävästi ajantasaista ja ymmärrettävää tietoa. Näin mahdollistetaan, että toiminta ja päätöksenteko on mahdollisimman avointa. Tämä lisää osallisuutta ja luottamusta maakunnan toimintaan. Avoin hallinto edelläkävijyyttä Hallinnon toiminnan ja tiedon avaamisella varmistetaan asukkaiden mahdollisuus osallistua maakunnan kehittämiseen. Valmisteltavista asioista kerrotaan jo alkuvaiheessa niin, että ratkaisuun on aidosti mahdollista vaikuttaa. Hallinnon tiedot ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä.

10 Maakunta informoi selkeästi etukäteen kuulemisen ja osallistumisen vaiheet, tavoitteet ja rajoitteet. Tarjottava tieto on oikeaa ja ajantasaista. Maakunta luo avoimen hallinnon organisaatiokulttuurin, jossa on riittävä osaaminen ja voimavarat avoimeen valmisteluun sähköisin ja perinteisin menetelmin. Esityslistat ja pöytäkirjat Maakunnan kaikkien luottamuselinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät maakunnan verkkosivuilta, osoitteesta: xx Kokoustiedotteet Maakuntahallinnon kokouksista tehdään tiedotteet, jotka lähetetään tiedotusvälineille ja verkostolle. Viranhaltijapäätökset Maakunnan viranhaltijapäätökset ovat julkisia ja ne löytyvät maakunnan verkkosivuilta osoitteesta xx Annetut ja saadut lausunnot Maakuntahallinnon ja sen eri toimijoiden saamat ja antamat lausunnot maakuntaan koskevissa asioissa ovat julkisesti nähtävillä ja ne löytyvät maakunnan verkkosivuilta osoitteesta xx Kokousvideoinnit Maakuntavaltuuston kokoukset videoidaan ja ne ovat nähtävissä maakunnan verkkosivustolla osoitteessa xx. Demokratia -viestintä Maakuntavaaleihin liittyvä tieto ja kannustus sekä osallistumisen mahdollisuudet, tiedotetaan selkeästi maakuntalaisille. Tiedottaminen Laaja-alaiseen tiedottamiseen käytetään tiedotusvälineitä, verkkoviestintää, tiedotteita, sekä asukaslehteä. Myös maakunnan omat some-sivut ovat käytössä. Maakunnalla on maakuntalain edellyttämät viestinnän keinot käytössään (ilmoitustaulu, kuulutukset). Myös maakunnan järjestämistä palveluista tiedotetaan laajasti. ASIAKASOSALLISUUS Palveluita käyttävillä henkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin eri tavoin eri vaiheissa. Maakunta varmistaa, että palveluntuottajat huolehtivat toiminnassaan asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta. Asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa parantaa niiden laatua ja vaikuttavuutta, lainsäädäntö huomioiden. Palveluntuottajat laativat omiin palveluihinsa soveltuvan tarkemman osallisuus- ja vaikuttamismallin kukin tahoillaan. Maakunnan tehtävät alkaen: sosiaali- ja terveydenhuolto pelastustoimi ympäristöterveydenhuolto alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät maakuntakaavoitus maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä kasvupalvelut (työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut) ruoka- ja luonnonvarapalvelut (maaseutuun liittyvät palvelut) muut lain perusteella annettavat alueelliset tehtävät Tarkemmat tehtävät kokonaisuudessaan löytyvät alueuudistuksen verkkosivulta osoitteesta:

11 Etelä-Karjalan palveluiden osallisuusmalli Osallistu ja vaikuta! Palveluiden järjestäminen / Maakunta Palvelustrategia ja sen ohjaus: o asiakasosallisuus o järjestöyhteistyö Osallisuusohjelma Kokemustiedon hyödyntäminen Päätöksenteko, maakuntapäättäjät Monipuolisten ja vaikuttavien osallistumismahdollisuuksien toteutus Palveluiden järjestäminen / Maakunta Asiakkaan mukaan ottaminen palvelun kehittämiseen Sähköiset osallistumismahdollisuudet Raadit, asiakas- ja kuulemistilaisuudet Asiakaskyselyt Päätöksenteko, maakuntapäättäjät Lakisääteiset: vammais- ja vanhuspalvelut sekä nuorisovaltuusto Suora vaikuttaminen: asiakkaiden kohtaaminen ja asiakaspalautteet Asiakas palvelutilanteessa / Palveluntuottaja Aktiivinen osallistuminen omaan palveluun Jaettu ja tuettu päätöksenteko Palveluiden järjestäminen / Maakunta Osallisuusohjelma Palveluntuottajan ja asiakasosallisuuden vastuuttaminen Järjestöt mukana Asiakas- ja kokemustieto päätösten tueksi Asiakaspalautejärjestelmä Toimivat sähköiset alustat Päätöksenteko, maakuntapäättäjät Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden edustus toimielimissä Avoin vuorovaikutus ja asioiden valmistelu Asiakas palvelutilanteessa / Palveluntuottaja Vuorovaikutus Kohtaaminen Sopiminen Vastuu ASIAKAS- OSALLISUUDEN MUODOT Asiakas palvelutilanteessa / Palveluntuottaja Asiakas tulee kuulluksi Mahdollisuus vaikuttaa palveluunsa ja sen kehittämiseen ASIAKAS- OSALLISUUDEN PERUSTA Tiedolla osallistaminen ja avoin viestintä ASIAKAS- OSALLISUUDEN EDELLYTYKSET

12 Minä olen Veera Tuulonen. Hain töitä ja minua onnisti. Maakunnan kasvupalveluissa sain hyvää palvelua. Kyllä minä tulen kuulluksi kun minua palvellaan. Ja onhan minulla oikeasti mahdollisuus vaikuttaa minulle annettaviin palveluihin. Heippa Minä olen Sisu Lampinen. Kun sääriluut murtuivat mopokolarissa, sain kipsit jalkoihin. Minulle tehtiin kuntoutussuunnitelma. Lätkävalmentajakin oli mukana.

13