TILANNEKATSAUS. Tuomo Lukkari, LAPE muutosagentti Toimiva arki Pohjois-Pohjanmaan Liitto

Transkriptio

1 TILANNEKATSAUS Tuomo Lukkari, LAPE muutosagentti Toimiva arki Pohjois-Pohjanmaan Liitto

2 PUHEENVUORON SISÄLMYKSIÄ 1. SOTE VALMISTELUN TILANNE 2. LAPE TYÖN PAINOPISTEET 3. HYVINVOINTIAJATTELU 4. OPPILASHUOLLON ROOLIT 5. SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA JATKOVALMISTELU

3 SOTE - VALMISTELUTILANTEESTA - PoPster LOPPURAPORTTI JULKISTETTIIN 08/2017 SUUNNITELMA SOTE RAKENTEEKSI - VASTUUVALMISTELIJOITA VALITTU 12/2017 1/ MAAKUNTAUUDISTUKSEN JOHTORYHMÄ JA POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ ALOITTANEET TOIMINTANSA USEITA ALARYHMIÄ JA KOKOONPANOJA - ICT VALMISTELU TIIVISTÄ - VALTAKUNNAN TASON RATKAISUJA ASEMOIDAAN

4 LAPE - OHJELMA KANSALLISET TAVOITTEET Lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallinen muutosohjelma (LAPE) on yksi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toteutettavista hallituksen kärkihankkeista. LAPE on uudistusohjelma, joka tähtää * toimintakulttuurin muutokseen * lapsi- ja perhepalveluiden uudistamiseen kokonaisuutena Koko muutosohjelman tavoitteena ovat nykyistä * lapsi- ja perhelähtöisemmät, * vaikuttavammat, * kustannustehokkaammat ja * paremmin yhteen sovitetut palvelut

5 LAPE OHJELMA POHJOIS - POHJANMAALLA NELJÄ KEHITTÄMISKOHDETTA 1. Varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukena 2. Erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen 3. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen 4. Toimintakulttuurin kehittäminen

6 TAUSTAA LAPE työssä Pohjois-Pohjanmaalla Kaikki kehittämiskokonaisuudet muodostavat kokonaisuuden Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta ei vain niiden henkilöstöjen tekemä työ Kasvu- ja kehitysympäristöihin rakentuva arjen tuki muodostaa ytimen Johtamisen ja organisoinnin rakenteita tarkastellaan hyvinvoinnista käsin

7 LAPE UUDISTUSOHJELMA POHJOIS - POHJANMAALLA KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. MILLAISIA ROOLEJA KASVU- JA KEHITYSYMPÄRISTÖISSÄ TARVITAAN? MITEN VARHAINEN TUKI RAKENTUU? MITÄ KUMPPANUUKSIA RAKENTUU KUNNAN JA SOTE-KESKUSTEN MUKANA?

8 LAPE HANKE POHJOIS - POHJANMAALLA MILLAISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ POHJAUTUU?

9 LÄHESTYMISTAVAT HYVINVOINTIIN PROMOOTIONAALINEN yhteisöllinen oppilashuolto fyysisen ja psyykkisen toimintakykyisyyden edistäminen aktiivisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien luominen PREVENTIONAALINEN toimiva terveydenhuolto moniammatillinen yhteistyöverkosto yksilöllinen oppilashuolto

10 HYVINVOINTI KAIKEN TOIMINNAN PERUSTAKSI HYVINVOINTI ON YHTEISTÄ HYVINVOINTIA Pahoinvointi helposti todennettavissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on arjen toimintaa Korjaavat toimet ovat vain osa hyvinvointityötä Hyvinvointia ei voi kukaan tuoda tai yksinoikeudella omistaa Yhteisten tavoitteiden muodostaminen ja määrittely tärkeää Muodostuuko yhteinen hyvinvointi vai 1 * 1 * 1 * 0

11 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ POHJOIS-POHJANMAAN LAPE TYÖ VARHAISKASVATUS- JA KOULU KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA RAKENTUU HYVINVOIVAN KASVUYHTEISÖN MALLIIN Mukana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköitä Tällä hetkellä aktiivisesti mukana 23 kuntaa Kehittämistyö lähtee yhteisöjen tarpeista ja toteutuu osana perustyötä Työpajoja, koulutuksia, yhteistä suunnittelua, oppilashuollon kehittämistä

12 Alueellinen aluekoordinaattorien Tuella tehty kehittämistyö Alueellisten/koulu-kohtaisten mallien Implementointi ja juurrutus Jne. Maakunnallinen yhteinen kehittämistyö Hyvinvoiva kasvuyhteisö -mallin kehittämisprosessi Aloitusseminaari , Oulu Muutoksen johtaminen, hyvinvointi vaka yksikössä, koulussa tai oppilaitoksessa -> eväitä kehittämistyön käynnistämiselle Sivistysjohtajat, rehtorit, vaka johtajat, Muut asiasta kiinnostuneet toimijat Väliseminaari 24.4., Oulu Hyvinvoivan kasvuyhteisön sisältöjen tueksi mm. positiivinen pedagogiikka (Kaisa Vuorinen), sisältö täsmentyy Johtamiskoulutus alueilla Päätösseminaari loppuvuosi 2018 Maakunnallisen hyvinvointikoulun työmallin ja rakenteiden esittely, Hyvät käytännöt esiin, toiminnan juurruttaminen, suunnittelu kesken. Työpaja 1, syys 2017 Kehittämisen johtaminen Miten sisällytämme kehittämistyön yksikön arkeen ja vahvistamme yhdessä tekemisen kulttuuria? Hyvinvoiva työyhteisö edistää hyvinvointiarkea. Osallistujat: Johtajat, esimiehet Työpaja 2, talvi 2018 Huoltajat ja oppilaat aktiiviesti osallistumaan hyvinvointiarjen suunnitteluun ja toteutukseen Mitä hyvinvointi koulussamme, vakayksikössämme tai oppilaitoksessamme on? Miten sitä yhdessä edistämme? Osallistujat: Johtajat, rehtorit, oppilaat, huoltajat, yksikön vastuuhenkilöt Työpaja 3, kevät 2018 Palvelu ja perhekeskusverkko sekä 3. sektori kumppaneina Miten palveluverkko tukee hyvinvointia? Millaisin käytännöin turvaamme palvelujen sujuvan saannin? Miten vastaamme yhdessä lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin? Osallistujat: Rehtorit, johtajat, hv palvelut, oppilashuolto, sos.työ, yksikköjen hlökunta, 3. sekt., muut toimijat Työpaja 4, syys 2018 Yhteisöllinen oppilashuolto ja vaka:n hyvinvointityö on yhteinen tehtävä Miten toteutamme yhteisöllistä oppilahuoltoa/hyvinvointityötä, jotta se edistää hyvinvointiarkea? Osallistujat: rehtorit, johtajat, vastuuopettajat, oppilashuolto Työpaja 5, talvi 2018 Hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Miten toimimme, jotta alueen toimijat muodostavat perheiden hyvinvointia tukevan verkoston? Osallistujat; rehtorit, johtajat, vastuuopettajat, oppilashuolto, kunnan muut toimijta, vanhemmat, oppilaat Yksikkökohtaien hyvinvointiarjen toteuttaminen

13 HYVINVOINTI KAIKEN TOIMINNAN PERUSTAKSI HYVINVOINTI ON JO OLEMASSA OLEVA KESKEINEN TAVOITE MONISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat ja kertomukset tärkeässä roolissa kunnan strategiatyössä ja toiminnassa OPS ja VASU painottavat voimakkaasti hyvinvointia Opiskeluhuolto lakisääteistä ja tavoitteellista Järjestöjen ja kolmannen sektorin rooleja hyödynnetty

14 MILLAINEN ON YHTEISÖ, JOSSA VOIDAAN HYVIN? Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Mistä hyvinvointi koostuu? Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy - fyysisistä toimintaympäristöistä - toimintatavoista ja käytänteistä - sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta - osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista - toisista ihmisistä ja kohtaamisista - liikunnasta ja yhdessä tekemisestä

15 HYVINVOIVA YHTEISÖ - TOIMINTA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTITYÖ PERUSTA - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto - Hyvinvointiajattelu ja hyvinvointijohtaminen

16 HYVINVOIVA YHTEISÖ - TOIMINTA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTITYÖ TOTEUTTAMINEN - Tärkeää tavoitteet, prosessi ja ajattelun kehittäminen - Osa palveluverkkoa, perhekeskusta ja niiden toimintaa - Osallisuuden, kohtaamisen ja yhdessä tekemisen tasot korostuvat

17 HYVINVOIVA YHTEISÖ - TOIMINTA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTITYÖ TAVOITTEET - Pohjautuvat opetus- ja työsuunnitelmiin - Henkilöstön hyvinvointi korostuu - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi - Kunnan / Alueen / Yhteisön tavoitteet

18 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KOLME KESKEISTÄ ELEMENTTIÄ PALVELU- VERKKO YHTEISÖLLINEN OPPILAS- HUOLTO HYVINVOINTI -ARKI HYVINVOIVASSA YHTEISÖSSÄ YMMÄRRETÄÄN JA EDISTETÄÄN KASVUYMPÄRISTÖJÄ LAPSEN HYVINVOINNILLE JA KEHITYKSELLE OSALLISUUTTA JA AKTIIVISUUTTA ALUEEN YHTEISTYÖTÄ JA KOLLEGIAALISTA TUKEA OPPILASHUOLLON KÄYTÄNTEITÄ PALVELURAKENTEEN MERKITYKSIÄ JA MAHDOLLISUUKSIA JOHTAMISEN JA YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURIA

19 OPETTAJAN AIKAPERSPEKTIIVI 3 TUNTIA YHTEISSUUNNITTELUA TUNTIA OPETUSTA 1 TUNTI ERITYISTEHTÄVIÄ 2-8 TUNTIA VALMISTELUA JA OHEISTYÖTÄ PALJONKO TYÖSTÄSI ON SELLAISTA, ETTÄ KOET TEKEVÄSI TÄRKEITÄ JA OIKEITA ASIOITA? VOIKO AJANKÄYTTÖ KERTOA MYÖS ARVOISTAMME?

20 OPETTAJAN AIKAPERSPEKTIIVI MINKÄ VERRAN KÄYTÄMME AIKAAMME - Oppilaiden itsetuntemuksen tukemiseen - Oppilaiden mielenterveyden edistämiseen - Työkaverin huolien jakamiseen - Työyhteisön kehittämiseen - Johtajan arvostelemiseen PALJONKO TYÖSTÄSI ON SELLAISTA, ETTÄ KOET TEKEVÄSI TÄRKEITÄ JA OIKEITA ASIOITA? VOIKO AJANKÄYTTÖ KERTOA MYÖS ARVOISTAMME?

21 Sairaalahoidon hoitopäivät 0-17-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä vuonna KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI Pyhäntä Reisjärvi Pudasjärvi Lumijoki Siikajoki Kärsämäki Muhos Taivalkoski Raahe Kuusamo Pyhäjärvi Merijärvi Tyrnävä Kalajoki Haapajärvi Alavieska Oulainen Liminka Oulu Ii Pyhäjoki Utajärvi Haapavesi Hailuoto Kempele Nivala Sievi Siikalatva Ylivieska Vaala (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 2521) 21

22 Lastensuojelun piirissä olleet vuonna 2014, % 0-17-vuotiaasta väestöstä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 KOKO MAA KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA Pyhäntä Kalajoki Muhos Liminka Merijärvi Kempele Pyhäjoki Sievi Raahe Taivalkoski Lumijoki Oulainen Siikajoki Tyrnävä Ii Pudasjärvi Haapavesi Alavieska Siikalatva Nivala Reisjärvi Kuusamo Ylivieska Oulu Hailuoto Pyhäjärvi Haapajärvi Utajärvi Vaala Kärsämäki 2,0 2,1 2,7 3,6 0 7,5 8,9 7,8 9,3 6,7 7,2 0,5 0,6 0,3 4,7 0 4,7 5,4 5,5 5,2 4,8 6,9 6,3 6,0 6,9 6,8 6,3 6,4 6,9 6,9 7,8 7,9 7,6 8,5 8,5 0,6 0 0,7 1,4 2 11,7 10,9 11,4 1,1 12,7 13,1 1,4 0 0,8 0,5 0,7 1,3 1,2 0,8 1 1,2 1,4 1,3 1,1 1 1,5 17,1 1 1,5 1,5 1, ,9 1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 2,9 1,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2016, indikaattorit 191 ja 1245) 22

23 MITÄ ON LAPSEN SUOJELU?

24 KUNTA 10 TUTKIMUS 1/2017 SELITTÄÄKÖ TÄTÄ HUONO ORGANISOINTI, PUUTTEELLISET TAIDOT, HUONOT TYÖMENETELMÄT, VASTUUN JAKAUTUMISEN HAASTEET, LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN LISÄÄNTYNEET ONGELMAT, SUURET RYHMÄT, TIETOTULVA, HANKEET JA PROJEKTIT?

25 OPPILASHUOLLON KÄRKINÄ HYKY - PROSESSISSA YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO - Miten sitä suunnitellaan, toteutetaan, hyödynnetään? - Miten siitä saadaan hyvinvointialusta koko toimintaalueelle? - Miten yhteisöllisessä työssä toteutuvat osallisuus, tiedon hyödyntäminen ja kaikkien toimijoiden osaaminen?

26 OPPILASHUOLLON KÄRKINÄ HYKY - PROSESSISSA MONIAMMATILLISUUS - Suunnitelmien, lomakkeiden, lupien ja säännösten yhteensovittaminen - Nivelvaiheiden kipupisteet - Konsultoinnit ja roolit - Palveluohjaus

27 OPPILASHUOLLON KÄRKINÄ HYKY - PROSESSISSA MAAKUNNALLINEN TYÖ - Pienten kuntien oppilashuollon toteuttaminen - Neuvonpidon (verkostoneuvottelun) mallit - Hyte - työ ja sen johtaminen - Perhekeskusten muodostuminen - OT keskusten jalkautuminen - Tietopohjan ja indikaattoreiden luominen - Digitalisaatio

28 MITÄ HYÖDYNNÄMME OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ? Kouluterveyskysely Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolainsäädäntö soveltamisohje (STM) Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. (Hietanen-Peltola& Korpilahti) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM)

29 MITÄ HYÖDYNNÄMME OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ? Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM ja Kuntaliitto) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (OKM ja Nuori Suomi) Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokailusuositus (VRNK, Opetushallitus, THL) Paikalliset ja maakunnalliset tiedot ja indikaattorit Paikallinen ja maakunnallinen osaaminen

30 MITÄ HYÖDYNNÄMME OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ? Positiivinen pedagogiikka Lapset puheeksi - toimintamalli Järjestöyhteistyö, seurakunnat ja hankkeet Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointi koulussa, Koulujen hyvinvointiprofiilit (Konu, Rimpelä) Useat THL:n tutkimukset, artikkelit, toimintamallit ja suositukset Lastensuojeluilmoitukseen ja sen prosessiin liittyvät tekijät

31 Sari Väyrynen

32 Koulutus ja työskentely Erityiskasvattaja on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, pääaineena erityispedagogiikka. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa erityisopettajia ja erityiskasvatuksen asiantuntijoita, jotka toimivat kasvatus- ja opetustilanteissa. Erityiskasvatuksen asiantuntijuus antaa pätevyyden suunnittelu-, tutkimus- ja hallintotehtäviin sekä erityiskasvatuksen asiantuntijatehtäviin. Raahessa on lähdetty hyödyntämään erityiskasvattajan asiantuntijuutta oppilaiden kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa koulun arjessa. Erityiskasvattaja on osa Raahen opetustoimen oppilashuoltotiimiä, esimiehenä toimii opetus- ja kasvatusjohtaja Lucina Hänninen, tukena LAPE Toimiva arki uudistusohjelma. Sijoituspaikkana Saloisten koulun erityisen tuen pienryhmä, jonka lisäksi erityiskasvattaja on käytettävissä myös yleisopetuksen oppilaiden kasvun ja kehityksen tukena. Arjen esimiehenä toimii koulun rehtori Pertti Bäckman.

33 Yleiskatsaus toimenkuvaan Erityiskasvattajan tehtävänä on keskittyä koulun kasvatustehtävään eli tukemaan oppilaiden kasvua ja kehitystä, arjessa selviämisen taitoja ja hyvinvointia kouluympäristössä. Pedagogista vastuuta ei ole. Oppilaan näkökulmasta erityiskasvattaja näkyy koulun arjessa kiireettömänä aikuisena, jolla on aikaa pysähtyä oppilaan kanssa arjessa ja olla läsnä juuri silloin, kun tilanteet sattuvat ja / tai oppilas tarvitsee konkreettista tukea omaan kasvuunsa ja koulun käynnin taitoihinsa. Konkreettinen tuki voi olla keskustelua mieltä painavista asioista, kuulumisista ja ilon aiheista. Se voi olla yhdessä musiikin esitelmän ideointia ja koelukusuunnitelman tekemistä. Se voi olla vaikkapa alas sohvalle istahtamista ja läsnäoloa. Se voi olla ruokalassa yhdessä syömistä tai happihyppelylle lähtemistä ja tunnekuohujen rauhoittamista. Se voi olla auttamista ystävyyssuhteiden solmimisessa ja viihtyisän välituntihetken rakentamista. Erityiskasvattajan työ koostuu viidestä alueesta, jotka muodostavat arjen työssä saumattoman kokonaisuuden. Oppilashuolto Yhteistyö Perheiden kanssa tehtävä työ Erityisluokka Yleisopetuk-sen oppilaat

34 Mitä se erityiskasvattaja sitten ihan oikeasti tekee oppilaiden ja perheiden kanssa? Erityisluokka Ikätasoisen kasvun ja kehityksen tukeminen, yleisen hyvinvoinnin edistäminen koulun arkitoiminnassa. Kouluviihtyvyyden lisääminen. Keskittymisen, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjaus taitojen tukeminen Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen tukeminen Arjen taitojen ja omatoimisuustaitojen huolehtiminen koulun arjessa Itsesäätely- ja tunnetaitojen, sekä psyykkisen kehityksen tukeminen Työ on koulun arjessa tapahtuvaa toimintaa eli luokkatilanteissa (opetusja olohuoneluokka, yleisopetuksen luokat), siirtymissä, välitunti- ja ruokailutilanteissa siellä missä oppilas on, yhdessä oppilaan kanssa Tavoitteena tukea kasvua, kehitystä ja hyvinvointia niin, että oppiminen ja tasapainoinen koulunkäynti mahdollistuu Yleisopetuksen oppilaat Kouluun tulemiseen ja koulussa olemisen tukeminen niin, että turhat poissaolot vähentyvät. Koulun käynnin coachaaminen ; mitä missä milloin miten. Olohuoneluokka oppilaan tukikohtana, jossa oppilaan on helppo pysähtyä koulun arjessa ja sujahtaa takaisin lukujärjestyksen mukaiseen opiskeluun. Käytössä opiskeluvälineet ja kirjat, sekä opetusluokka. Olet tärkeä ja tervetullut Aikaa läsnäololle silloin, kun oppilas tarvitsee kiireetöntä aikuista koulun arjessa. Perheet Oppilaan kasvun ja kehityksen sekä arjessa selviämisen taitojen vahvistaminen yhdessä perheen kanssa Koulukäyntiin liittyvien taitojen ja asioiden tukeminen Perheiden kanssa tehdään työtä joka päivä; puhelut, Wilma-viestit, tapaamiset ja kotikäynnit. Myös ilta-aikaan tarvittaessa. Kotikäynnit: Tutustuminen perheeseen, perhehistoriaan ja kasvatuskäytäntöihin. Perheen ja koulun kynnyksen mataloittaminen, luottamuksen rakentaminen. Arjen taitojen vahvistaminen koulunkäynnin tukemisen näkökulmasta ( esim. uni- ja ruokarytmin kartoittaminen, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan tukeminen, läksyjen teko- ja koelukutekniikoiden läpikäyminen ). Kouluun lähtemisen ja koulun käymisen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa psyykkisesti oireilevien / motivaatio ongelmien kanssa painivien oppilaiden kohdalla Keskusteluavun järjestäminen vanhemmille lapsen koulunkäyntiin liittyvissä huolissa ja ohjaaminen tarvittaessa muiden tukipalveluiden piiriin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä srk:ssa. Erityiskasvattaja ei tee hoidollista työtä, eikä arviointi- tai kuntoutustyötä. Lapset puheeksi keskustelut ja neuvonpidot

35 Hyöty hymyilevä ja hyvinvoiva nuori Konkreettisia, koulun käymisen ja oppimisen mahdollistavia asioita: Poissaolot vähentyneet selkeästi, koulumotivaatio ja iloisuus koulunkäyntiin lisääntynyt ja oppiminen lähtenyt edistymään. Paineet koesuoriutumisesta paremmin hallussa, onnistumisen kokemukset oppimisessa. Omasta koulunkäynnistä ja arjesta vastuunottaminen lisääntynyt. Oppilaat ovat saaneet uusia ystävyyssuhteita, perheet tutustuneet toisiinsa. Koulukiusaamisen väheneminen, riitojen ratkaiseminen yhdessä. Välitunnille meno ei pelota / jännitä nyt siellä viihdytään Säännöllisemmän kouluruokailun lisääntyminen ja myös kotona terveellisen ruoan syöminen. Pedagogiikan tukeminen ja oppimisen mahdollistuminen. Ohjautuminen tuen piiriin terveys- ja sosiaalipalveluihin Tukihenkilötoiminnan ja perhetyön aloittaminen seurakunnan toimesta. Lastensuojelun ja perhetyön jalkautuminen kouluun ja yhteistyön tiivistyminen. Perheen sanoin: Hei, kiitos eilisestä. En minä ollut tajunnut, että voidaan täältä kotoa käsin auttaa. Ihan mahtavaa, kun aukaisit munkin silmät! Kiitos! Äidin tekstiviesti Voi SUURI SYDÄMELLINEN KIITOS! Sä teet ihan järkyttävän hyvää työtä!!! Pojat on koko illan olleet yhdessä ja aikovat aamulla polkea yhtämatkaa kouluun.. Aattele se tulee kouluun! Äidin tekstiviesti Kyllä sun antama tuki on niin arvokasta just meidän perheelle, kaikki muu kuin oppiminen on huolestuttanut tätä ennen vuosikaudet. Kiitos, ihan oikeesti. Äidin puhelinsoitto Voitko auttaa meidän poika ei osaa mennä hammaslääkäriin? Onneksi oot siellä, kiitos Sari! Äidin tekstiviesti ja kyllähän se niin on, että on tosi suuri asia se, kun Tyttö voi tulla sun luokkaan, jos ahdistaa. Ei tarvi päivää miettiä, missä nurkassa se piileksii yksin. - Isän Wilma-viesti Miksi tällaista tukea ei oo ollut saatavilla aina? Tällaista ihan perustukea täällä koulussa. Oikeastikin hieno asia - Huoltajan kommentti palaverissa syyskuussa

36 Ja lopuksi. työn paras anti on hyvinvoiva nuori Ei tavoitella kuuta taivaalta, vaan riittää, kun koulun arki ja opiskelu sujuu, nuorella on ystävyyssuhteita ja koulussa on hyvä olla. Oman työn kiitos tulee siitä, kun oppilas ja perhe kokevat tulleensa autetuksi ja opettajat kokevat kasvatuksen ja hyvinvoinnin tukemisen edistävän oppilaan oppimista. Kerron mielelläni lisää työstäni erityiskasvattajana. Ota rohkeasti yhteyttä, tule halutessasi käymään ja tutustumaan olohuoneluokkaani Yhteystiedot: Sari Väyrynen, erityiskasvattaja Saloisten koulu: Merikatu 2, Raahe Puh:

37 MIHIN PITÄÄ VIELÄ PANOSTAA OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ Kulttuurisidonnaiset ja maahanmuutosta aiheutuvat haasteet Toiminta kiusaamisen ja väkivallan estämiseksi Yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien toiminta Hyvinvointitiedon hyödyntämisen tavat

38 YHTEENVETOA HYVINVOINTIA EDISTETÄÄN KOULUSSA JA VARHAISKASVATUKSESSA - Yhteisön omilla toimilla ja osallisuudella - Yhteisöllisyydellä ja hyvinvointityöllä - Oppilashuollon keinoilla - Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden avulla - Kolmannen sektorin (ja perhekeskuksen) yhteistyöllä

39 POHDINTAA TARVITSEMME Maakunnallisen oppilashuollon ohjausryhmän - Tietopohjan hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen - Suunnittelu ja arviointi - Jalkauttaminen - Koulutusten ja osaamisen yhteensovittaminen

40 POHDINTAA TARVITSEMME Kuntakohtaisiin oppilashuollon ohjausryhmiin - Osallisuuden painottumista - Soten näkökulmaa (ei vain kunnan oh- toimijat!) - Yhteisöllisen työn suunnittelua - Ohjautumisen ja palveluverkon tarkastelua

41 POHDINTAA TARVITSEMME Roolien, toimintatapojen ja ajattelun reformia - Lastensuojelua, psykiatrista tukea ja opetusta tarvitsevat kaikki lapset ja nuoret niitä ei voi erottaa lapsen elämässä erillisiksi - Oppilashuollossa näkökulmat ovat usein professiolähtöisiä ja toiminta lakeihin, salassapitosäännöksiin ja toimintaohjeisiin sidottua näkyy sekä yksilöllisessä että yhteisöllisessä työssä

42 POHDINTAA TARVITSEMME Tuen ja avun viemistä kasvu- ja kehitysympäristöihin - Tällä hetkellä moniammatillisuus toteutuu paremmin yksilökohtaisessa työssä yhteisöissä tätä ei hyödynnetä riittävästi (esim. konsultoinnit, koulutukset) - Neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun ympärille pitää muodostaa kaikki lasten, nuorten ja perheiden tarvitsema tuki

43 KAIKISTA TÄRKEINTÄ OPPILASHUOLLOSSA ON VÄLITTÄMINEN. YKSI YHTEINEN TEHTÄVÄ: KESKITTÄÄ VOIMAVARAT, OSAAMINEN JA TUKI SIIHEN, ETTÄ KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN IHMISET JAKSAISIVAT JA HEILLÄ OLISI AIKAA KYSYÄ: MITÄ SINULLE KUULUU?

44 Ehkä lapsi katsoessaan minuun näkee sen lapsen joka joskus olin. Ja on kuin olisin jotakin saanut anteeksi. -Risto Rasa- KIITOS!