SISÄLTÖ JOHDANTO. Jyväskylän asuinalueiden sosiaalinen kestävyys - NYKYTILANNE JA MUUTOS

Transkriptio

1

2 SISÄLTÖ JOHDANTO Jyväskylän asuinalueiden sosiaalinen kestävyys - NYKYTILANNE JA MUUTOS 1. Sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi asukkaiden näkökulmasta 2. Asuinalueiden eriytyminen sosioekonomisilla mittareilla 3. Rakennuskanta ja sen vaikutus asuinalueiden kestävyyteen 4. Eriytymisen muutos ja rakentamisen vaikutus muutokseen 5. Sosiaalisen kestävyyden seuranta 6. Yhteenveto sosiaalisen kestävyyden nykytilanteesta ja muutoksesta Jyväskylässä ASUNTOPOLITIIKKA - asuinalueiden sosiaaliseen kestävyyteen tähtäävissä toimissa 7. Asuntopolitiikan ja sosiaalisen kestävyyden osa-alueet 8. Paikallisen asuntopolitiikan tavoitteet, perustelut ja käytettävissä olevat keinot 9. Missä ja milloin tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa? 10. Asuntokannan monipuolistamisen lähtökohdat, tavoitteet ja keinot Jyväskylässä 11. Yhteenveto asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä sekä asuntopolitiikan toimenpiteistä ESIMERKIT ALUEITTAISESTA ASUNTOPOLITIIKASTA Kangas ja Savulahti II 2

3 Asuntopolitiikka ja asuinalueiden sosiaalinen kestävyys Yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Asuinalueiden sosiaalisella kestävyydellä viitataan siihen, etteivät asuinalueet eriydy liiallisesti toisistaan ja etteivät hyväosaisuus ja huono-osaisuus leimallisesti keskity tietyille alueille. Tämän selvityksen valmistelu lähti liikkeelle Hyvinvointisuunnitelmasta , jossa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin asuinalueiden sosiaalisen eheyden edistäminen kaupunkisuunnittelun keinoin. Tarkoituksena oli tutkia asuinalueiden eriytymistä ja sen syitä sekä tunnistaa kaupunkisuunnittelun vaiheet, joissa vaikutetaan asuinalueiden sosiaaliseen rakenteeseen. Lisäksi toimenpiteenä oli luoda mittareita asuinalueiden sosiaalisen tilan seurantaan. Selvityksessä esitellään alueiden sosiaalisen eriytymisen nykytilannetta ja muutosta Jyväskylässä vuosina sekä linjataan asuntopoliittisia keinoja ja kaupunkisuunnittelun toimintatapoja, joilla edistetään asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä ja hyvinvointia. Asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä on tarkasteltu väestön sosioekonomisten muuttujien, asuntokannan rakenteen ja asukkaiden näkökulmasta. Asuntopolitiikka tässä yhteydessä keskittyy erityisesti riittävän monipuolisen asuntokannan turvaamiseen sekä asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen vähentämiseen. Tavoitteena ovat sekoittuneet ja monipuoliset asumismuotojen rakenteet, jotka vastaavat erilaisten ihmisten asumistarpeisiin ja takaavat asuinalueiden monipuolisen asukaskunnan. Kaupunkirakenteen toimialalla asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia edistetään muillakin tavoin. Käynnissä on esimerkiksi AVOin Kaupunkiympäristö -ohjelman laadinta, jossa kehitetään hyvän kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikan keinoin. 3

4 Miten selvitystä Jyväskylän asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä ja asuntopolitiikasta valmisteltiin? Selvitys Jyväskylän asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä sekä siihen liittyvät asuntopoliittiset linjaukset valmisteltiin Kymppi R 2018-ohjelman erityisteemana. Selvityksen on laatinut Kymppi R -valmisteluryhmästä koottu työryhmä, johon on kuulunut asemakaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatiedon sekä tontit ja maanhallinnan henkilöstöä. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden teemaa käsiteltiin myös Kaupunkisuunnittelun raadin kokouksessa. Tapaamisessa käsiteltiin erityisesti sitä, millainen hyvinvoiva asuinalue on asukkaan näkökulmasta. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden selvitys sekä asuntopoliittiset linjaukset hyväksyttiin Kymppi R 2018-ohjelman yhteydessä Jyväskylän kaupunginvaltuustossa x.x

5 Mitä näkökulmia sosiaalisesti kestävään asuntorakentamiseen liittyy? Vihreä ja ekologinen suunnittelu ja muotoilu asuntorakentamisesta ja asuinalueen toteutuksessa. Turvalliset ja terveelliset sisäolosuhteet asukkaille. Edulliset ja oikeudenmukaisesti jaetut asumisresurssit asukkailla varaa muuhunkin kuin asumiseen. Asumisen tuottajien taloudellinen kannattavuus ja elinkelpoisuus. Asujien ja naapuruston välinen yhteys sekä kestävä yhdyskuntarakenne. Pääsy terveelliseen ympäristöön sekä tukipalveluihin laadukkaan ympäristön vaikutus asukkaan terveyteen. Rakennustyöntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus. Kulttuuri- ja asumisperinnön säilyttäminen. Osallistuminen ja harmoninen päätöksenteko suunnittelussa ja toteutuksessa. Sopeutuminen ja joustavuus - asukkailla mahdollisuus muokata kotejaan olosuhteiden tai tarpeiden muuttuessa. Mukailtu Turcotte & Geiserin (2010) kestävän asumisen periaatteita. Lähde: 5

6 Jyväskylän asuinalueiden sosiaalinen kestävyys NYKYTILANNE JA MUUTOS 6

7 Millainen on hyvinvoiva asuinalue? Kaupunkisuunnittelun raadin näkemyksiä Kaupunkisuunnittelun raati pohti hyvinvoivan ja huono-osaisen asuinalueen piirteitä. Yhtenä keskeisenä vaikuttavana tekijänä pidettiin asuinalueiden liitettyjä mielikuvia ja mainetta. Alueen maine koettiin melko vahvana esimerkiksi omatkaan hyvät kokemukset eivät aina riitä kumoamaan alueesta olevia kielteisiä käsityksiä. Millä tavalla mielikuviin alueesta voidaan vaikuttaa? kertomalla alueen tarinaa: historia, identiteetti, hyvää puhuva asukas virkistämällä rakennuskantaa täydennysrakentamisen kautta: asunnot, tyyppi, koko huolehtimalla infrastruktuurista: valaistus, tiet, rakenteet luonnon läheisyys edistää myönteisiä mielikuvia huolehtimalla siisteydestä ja kunnossapidosta keskittämällä yhteisöllisyyttä edistäviä tukitoimia huono-osaisille alueille Lisää kaupunkisuunnittelun raadin näkemyksistä aiheesta voi lukea täältä. 7

8 Sosiaalinen hyvinvointi asukkaiden näkökulmasta tyytyväisyys ja koettu turvallisuus Jyväskylän kauppapalvelututkimuksessa 2017 kysyttiin asukkaiden tyytyväisyyttä asuinalueeseensa asuinympäristönä. Asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä omiin asuinalueisiinsa. Koko Jyväskylän keskiarvo oli 4,2 (1= erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen). Postinumerotasolla alueiden välillä on nähtävissä pieniä eroja (kartta). Alin aluekohtainen keskiarvo oli 3,8 ja ylin 4,8. Kaikilla alueilla vastaajat olivat kuitenkin keskimäärin selkeästi tyytyväisempiä kuin tyytymättömiä asuinalueeseensa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Jyväskylän vuokra-asunnot Oy:n asukastyytyväisyyskyselystä 2017, jossa kysyttiin asuinalueen turvallisuutta ja talon rauhallisuutta. Koko Jyväskylän osalta nämä asuinympäristöön liittyvät tekijät saivat parhaat arvosanat keskiarvon ollessa 4,65 (1=erittäin huono, 6=erittäin hyvä), kun muita arvioitavia asioita olivat esimerkiksi isännöintiin, huoltoon ja asuntoihin liittyvät tekijät. Alueelliset erot eivät olleet kovin suuria, sillä käytetyssä alueluokituksessa matalin keskiarvo asuinalueen turvallisuuden suhteen oli 4,1 ja korkein 4,9. Vaaleanvihreillä alueilla tyytyväisyys omaan asuinalueeseen oli samaa luokkaa kuin koko Jyväskylässä. Sinisillä alueilla tyytyväisyys oli vähän matalampaa ja oransseilla alueilla vähän korkeampaa. Harmailla alueilla kyselyssä ei ollut vastaajia. 8

9 Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys sosioekonominen alueluokittelu Sosiaalisen eriytymisen tutkimuksissa on tarkasteltu väestön taloudellisten ja sosiaalisten ominaisuuksien jakautumista alueellisesti. Jyväskylän asuinalueiden eriytymisen tilannetta on tarkasteltu vieressä esitettyjen neljän sosioekonomisen muuttajan avulla. Tarkastelun lähtökohtana käytettiin Tilastokeskuksen pienaluejakoa (125 aluetta). Aluekohtainen sosioekonominen luokka laskettiin kunkin muuttajan suuruusjärjestyksen mukaisen pisteytyksen summana. Usealla muuttujalla matalaan päähän sijoittuneet alueet saivat eniten pisteitä ja korkeaan päähän vähiten. Alueet jaettiin neljään luokkaan: matalimman kymmenyksen (eniten pisteistä saaneista alueista 10 %), toiseksi matalimman kymmenyksen (10 %), keskitason (60 %) ja korkeimman viidenneksen alueet (20 %). Statusindeksin vahvuutena on eriytymisen eri ulottuvuuksien tiivistäminen yhdeksi indeksiksi. Tarkastelu kuvaa siis enemmän alueiden keskinäistä järjestystä kuin erojen syvyyttä. SOSIOEKONOMISEN TARKASTELUN MUUTTUJAT KESKITULO Alueen asukkaiden veronalaiset tulot jaettuna asukkaiden lukumäärällä. KOULUTUSTASO Korkea-asteentutkinnon suorittaneiden osuus kaikista koulutusasteen suorittaneista. TYÖTTÖMYYSASTE Työttömien %-osuus vuotiaasta työvoimasta. Vaikka tulotaso, koulutusaste, työttömyys tai yksinhuoltajuus eivät sinänsä määrittele yksilön hyvinvointia, voi ominaisuuksien kasautuminen kasvattavaa huono-osaisuuden riskiä. Indeksin avulla voidaan tarkastella, ovatko erilaiset sosioekonomiset ominaisuudet alueellisesti keskittyneitä ja millä tavalla. KAHDEN VANHEMMAN LAPSIPERHEIDEN OSUUS Kahden vanhemman lapsiperheiden %-osuus kaikista lapsiperheistä. 9

10 Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen Jyväskylässä sosioekonominen alueluokittelun perusteella Alla on kuvattuna kunkin alueluokan osalta jokaisen muuttajan keskiarvo vuonna Kaikkien muuttujien osalta on havaittavissa selviä eroja alueiden välillä. Alueluokka 2015 Tulotaso Koulutustaso Työttömyystaso Kahden vanhemman perheet korkein viidennes ,2 % 10,5 % 87,5 % keskitaso ,1 % 16,5 % 73,8 % toiseksi matalin kymmenys ,4 % 20,5 % 58,6 % matalin kymmenys ,3 % 29,7 % 55,2 % Alueellisesti iso osa keskustan, Vaajakosken ja Palokan alueista kuuluu keskitasoon, mikä viittaa näiden alueiden olevan väestörakenteeltaan sekoittuneita. Toisaalta matalimpaan viidennekseen ja korkeimpaan viidennekseen kuuluvat alueet saattavat sijaita aivan vierekkäisillä pienalueilla. Kaikkien neljän ominaisuuden koulutus, tulot, työllisyys, kahden vanhemman perheet osalta alimpaan viidennekseen sijoittui yhteensä kahdeksan aluetta kaikista 125 alueesta. Vastaavasti toisessa päässä kahdeksan aluetta sijoittui ylimpään viidennekseen. Näillä alueilla väestön eriytyminen näyttäytyy muita Jyväskylän alueita voimakkaampana. On tärkeä tunnistaa, että sosioekonomisten muuttujat kuvastavat vain yhtä osaa asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Eriytymistä on mahdollisuus tarkastella myös asukkaiden vaihtuvuuden perusteella. Esimerkiksi asukkaiden pysyvyys asuinalueelle luo edellytyksiä paikallisten sosiaalisten yhteisöjen synnylle, mikä vahvistaa alueen vetovoimaa. 10

11 Asuinalueiden asuntokannan monipuolisuus Talotyypin, vuokra-asuntojen määrän ja huoneistokoon perusteella Asuinalueiden asuntokannan monipuolisuutta pidetään hyvänä keinona asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen ehkäisyssä. Jyväskylän pienalueille laskettiin asuntokannan monipuolisuusindeksi, jossa huomioitiin talotyyppi (omakoti-/rivi-/kerrostalo), vuokraasuntojen osuus sekä yksiöiden ja kaksioiden yhteenlaskettu osuus. Indeksissä näitä osuuksia verrattiin koko Jyväskylän keskiarvolukuihin. Aiemmin kuvattua sosioekonomista tarkastelua peilattiin alueiden asuntokannan monipuolisuuteen. Tämän perusteella havaittiin, että: Sosioekonomisesti matalimpaan luokkaan kuuluvat alueet olivat tyypillisesti kerrostalovaltaisia alueita, joilla vuokra-asuntojen osuus on tyypillisesti suurehko. Korkeimpaan viidennekseen kuuluvat alueet ovat tyypillisesti pientalovaltaisia. Yllä kuvattuun löytyy kuitenkin poikkeuksia, mikä viittaa muiden tekijöiden kuten sijainnin, ympäristön houkuttavuuden ja esimerkiksi asuntokannan iän vaikutuksiin. Tulos kuvastaa, kuinka erilaiset elämäntilanteet ja taloudelliset resurssit vaikuttavat siihen, millaisia asumisvalintoja asukkaat tekevät. Yksinkertaistetusti sanottuna mitä yksipuolisempi asuntokanta sitä yksipuolisempi asukasrakenne. Näiden kahden aluetyypin väliin jää runsas joukko erilaisia ja monimuotoisia asuinalueita. Asuntokannalta monipuolisia alueita ovat esimerkiksi Itäinen Palokka ja Vaajakosken länsipuoli. Tällaiset alueet kuuluvat sosioekonomiselta alueluokitukseltaan usein keskitasoon. 11 Jyväskylän kaupunki 12/2017 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Asuntokannan monipuolisuus Pientalovaltaisuus, vuokra-asuntojen vähyys, suuret huonemäärät Kerrostalovaltaisuus, vuokra-asuntojen paljous, pienet huonemäärät

12 Jyväskylän kaupunki 2/2018 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Asuntokannan yksipuolisuus lisää asuinalueiden sosiaalista eriytymistä. Sinänsä koko kaupungin näkökulmasta haasteena ei ole vain tietty talotyyppi tai hallintamuoto, vaan pikemminkin näiden ominaisuuksien alueellinen keskittyminen. Yhtälailla laajat pientalovaltaiset esikaupunkialueet kuin kerrostalovaltaiset lähiöt ovat osia sosiaalisen eriytymisen ilmiöstä. 12

13 Köhniönranta Esimerkkejä monipuolisesta asuntokannasta Köhniönranta, Kuokkalan asuntomessualue ja Keski-Palokka Asuntomessualue Köhniönranta Vuokra-asuntoja 48 %. Kerrostaloasuntoja 69 %, rivitaloasuntoja 21 % ja pientaloasuntoja 10 %. Yksiöiden ja kaksioiden osuus koko asuntokannasta 46 %. Kuokkalan asuntomessualue (1985) Vuokra-asuntoja 22 %. Kerrostaloasuntoja 50 %, rivitaloasuntoja 36 % ja pientaloasuntoja 14 %. Yksiöiden ja kaksioiden osuus koko asuntokannasta 38 %. Keski-Palokka Keski-Palokka Vuokra-asuntoja 43 %. Kerrostaloasuntoja 37 %, rivitaloasuntoja 34 % ja pientaloasuntoja 29 %. Yksiöiden ja kaksioiden osuus koko asuntokannasta 43 %. Koko Jyväskylän vertailuluvut Vuokra-asuntoja 41 %. Kerrostaloasuntoja 61 %, rivitaloasuntoja 13 % ja pientaloasuntoja 25 %. Yksiöiden ja kaksioiden osuus koko asuntokannasta 52 %. 13

14 Asuinalueiden eriytymisen muutos Tulotaso, koulutusaste, työttömyysaste ja kahden vanhemman perheiden osuus Vuosien 2005 ja 2015 välillä koko Jyväskylässä keskimääräinen tulotaso ja koulutustaso nousivat. Samanaikaisesti koko kunnassa työttömyysaste nousi melko voimakkaasti ja kahden vanhemman perheiden osuus laski hieman. Absoluuttisesti tarkasteltuna tulotaso ja korkeakoulutuksen suorittaneiden osuus nousivat kaikkiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla alueilla myös heikoimmassa kymmenyksessä. Tulotason ja työttömyysasteen osalta muuttujien keskihajonta eri vuosina kasvoi, mikä viittaa eri sosioekonomiseen luokkiin kuuluvien alueiden välisten erojen kasvuun. Toisaalta kahden vanhemman perheiden osuuden sekä koulutusasteen osalta vastaavaa kehitystä ei tapahtunut, vaan muuttujien keskihajonta pysyi lähes samana. Alueellisten erojen kasvusta kertoo myös vertailu, jossa suhteutetaan eri alueluokissa (v tilanteen mukaan) tapahtuneita muutoksia koko Jyväskylän kehitykseen: Matalimpaan viidennekseen kuuluneet alueet kehittyivät suhteellisesti keskimääräistä heikoimmin, kun verrataan muutosta verrataan koko kaupungin kehitykseen. Osittain tämä johtuu näiden alueiden matalammasta lähtötilanteesta. Esimerkiksi tulojen kehityksen pitäisi olla prosentuaalisesti huomattavasti muita alueita suurempaa, jotta tulokehitys pysyisi absoluuttisesti muiden alueiden tasolla. Parhaiten suhteellisesti kehittyivät keskitasoon kuuluneet alueet. Korkeimpaan viidennekseen kuuluvat alueet absoluuttisesti pärjäsivät keskimäärin muihin alueisiin verrattuna hyvin, mutta koska näiden lähtötaso oli verrattain hyvä, jäivät ne prosentuaalisesti kehityksestä jälkeen. MUUTTUJAT KOKO JYVÄSKYLÄSSÄ VUOSINA 2005 JA 2015 muuttuja tulotaso koulutustaso 30,4 % 35,0 % työttömyysaste 14,0 % 17,7 % kahden vanh. perheet 76,3 % 75,2 % ERI MUUTTUJIEN KESKIHAJONTA VUOSINA 2005 JA 2015 muuttuja tulotaso koulutustaso 11,0 % 10,9 % työttömyysaste 4,7 % 5,8 % kahden vanh. perheet 13,4 % 13,5 % 14

15 Rakentamisen vaikutus asuinalueiden sosiaaliseen kestävyyteen Edellisten havaintojen perusteella voidaan päätellä, että nähtävissä oleva alueellisten erojen kasvu ei johdu alueiden erisuuntaisesta kehityksestä vaan eritahtisesta suhteellisesta kehityksestä. Rakentamisen vaikutusta asuinalueiden sosiaaliseen kestävyyteen tarkasteltiin luokittelemalla pienalueet väestönmuutoksen suhteen vuosien aikana (lisä)rakennettuihin ja (lisä)rakentamattomiin alueisiin. Alueelle katsottiin tulleen uutta rakentamista, mikäli alueen väkiluku kasvoi yli 50 hengellä. Lähtötilanteesta riippumatta uuden rakentamisen alueet kehittyivät sosioekonomisilla mittareilla paremmin kuin muut alueet. Tämä viittaa siihen, että täydennysrakentaminen ja ylipäänsä uusi rakentaminen monipuolistavat alueiden väestörakennetta. Miten täydennysrakentaminen vaikuttaa alueen sosioekonomiseen asemaan? o Mahdollistaa alueen asuntokannan monipuolistamisen esimerkiksi talotyyppien ja hallintamuotojen osalta o Uudistaa alueen asuntokantaa ja sitä kautta vaikuttaa välillisesti alueen houkuttelevuuteen ja ympäristön viihtyisyyteen sekä asukaskantaan Aiemman tutkimuksen perusteella (Kurvinen & Sorri ) erityisesti rivitalo- ja pientaloasuntojen rakentaminen vähensivät eriytymistä matalan sosioekonomisen statuksen alueilla. Myös kerrostalorakentaminen lisäsi todennäköisyyttä siirtyä pois matalan sosioekonomisen statuksen alueilla. Keskitasoon kuuluvilla alueille kerrostalorakentamisen vaikutus oli päinvastainen. 1 Kurvinen, A., & Sorri, J. (2016). Rakennuskannan kehitys ja alueellinen sosioekonominen eriytyminen. Janus Sosiaalipolitiikan Ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 24(4). 15

16 Esimerkki monipuolistuneesta alueesta Läntinen Kangasvuori Läntinen Kangasvuori on Seppälän itäpuolella oleva asuinalue, joka on aiemmin koostunut yksinomaan kerrostaloasunnoista. Vuonna 2009 alueelle kaavoitettiin uusi pientaloalue, joka sisälsi myös jonkin verran rivi- ja pienkerrostalorakentamista. Suurin osa uudesta alueesta valmistui vuosina Uusi rakentaminen on monipuolistanut aluetta, ja alueen väestömäärä on kasvanut noin kolmanneksella. Vuosien välillä alueen sosioekonominen asema on vahvistunut selkeästi kaikilla neljällä mittareilla tarkasteltuna jopa suhteellisesti koko kunnan kehitykseen verrattuna. Läntinen Kangasvuori 2004 Läntisen Kangasvuoren asuntokanta vuonna 2015 (suluissa koko Jyväskylän luku): Vuokra-asuntoja 55 % (41 %). Kerrostaloasuntoja 86 % (61 %), rivitaloasuntoja 6% (13 %) sekä pientaloasuntoja 9 % (25 %). Yksiöiden ja kaksioiden osuus koko asuntokannasta 56 % (52 %). Läntinen Kangasvuori

17 Seuranta Miten asuinalueiden sosiaalinen kestävyys jatkossa kehittyy? Jyväskylän kaupungin Hyvinvointisuunnitelmassa Kymppi R 2018-ohjelman tavoitteeksi on asetettu sosiaalisen kestävyyden seurannan mittareiden luominen. Koko kaupungin tasolla asuinalueiden eriytymisen tilaa seurataan tässä ohjelmassa kuvatun sosioekonomisen indeksin avulla. Tulokset kuvataan koko kaupungin tasolla ja aluekohtaista tietoa käytetään yksittäisen alueen tavoitteiden asettelussa. ALUEIDEN ASUNTOKANNAN MONIPUOLISUUDEN MITTARI i Lisäksi seurataan asuntorakenteen sekoittuneisuutta asuinalueiden monipuolisuusindeksin perusteella. Mittaristolla seurataan sosiaalisen kestävyyden tilaa säännöllisesti kerran valtuustokaudessa Kymppi R -ohjelman yhteydessä. ALUEIDEN VÄESTÖN SOSIOEKONOMINEN MITTARI 17

18 Yhteenveto sosiaalisen kestävyyden nykytilanteesta ja muutoksesta Jyväskylässä Väestön sosioekonomiset ominaisuudet ovat jossain määrin kasaantuneet alueellisesti. Erot ovat jonkin verran myös syventyneet vuosina Erojen kasvu ei johdu alueiden erisuuntaisesta kehityksestä vaan eritahtisesta suhteellisesta kehityksestä. Asuntokannan rakenteella on vaikutusta alueen sosioekonomiseen rakenteeseen ja syyt ovat osin ilmeisiä. Asumisvalinnat ovat pitkälti seurausta asuntokunnan elämäntilanteesta, käytettävissä olevista tuloista sekä asuntokunnan koosta. Asuntokannan lisäksi myös esimerkiksi sijainnilla on merkityksensä. Jyväskylän sosiaalisen kestävyyden tilaa ei ole syytä pitää huolestuttavana verrattaessa tilannetta muihin kaupunkeihin tai maihin. Nähdyt muutokset voivat olla seurausta muustakin kuin valikoivasta muuttoliikkeestä eli siitä että ihmiset muuttaisivat mielikuvissa huonommilta alueilta paremman statuksen alueille. Muutokseen vaikuttaa myös, miten alueella asuvan väestön sosioekonominen asema muuttuu elämänvaiheeseen kuuluvien luontaisten muutosten myötä (esim. eläköityminen) sekä miten yleiset taloudelliset muutokset vaikuttavat eri väestöryhmiin. Segregaatiota koskevassa tutkimuksessa asuinalueen eriytyminen nähdään kierteenä, jossa samaan suuntaan johtavat muutokset seuraavat toisiaan. Erityisesti sosioekonomisesti suhteessa matalalle sijoittuneet alueet ovat riskissä joutua tällaiselle kehityspolulle, mikäli ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Selvityksen perusteella asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen ehkäisyssä keskeinen keino on uusi asuinrakentaminen, johon voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelulla. Jyväskylän voimakas väestönkasvu merkitsee myös uudisrakentamisen tarvetta, mikä avaa mahdollisuuksia vaikuttaa asuntokantaan ainakin täydennysrakentamisen alueilla. Asuinrakentamista tulee ohjata siten, että asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen vähenee. Erityisesti sekä matalan että korkean sosioekonomisen statuksen alueilla tulee kiinnittää huomiota asuntokannan monipuolistamiseen. 18

19 ASUNTOPOLITIIKKA Asuinalueiden sosiaaliseen kestävyyteen tähtäävissä toimissa 19

20 Mistä sosiaaliseen kestävyyteen tähtäävä paikallinen asuntopolitiikka muodostuu? P R O S E S S I N T U N N I S T A M I N E N T A V O I T T E E T Mihin asuinalueiden sosiaaliseen rakenteeseen ja asumisviihtyisyyteen liittyviin tekijöihin voidaan vaikuttaa? Millaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa? Miten tunnistetaan tapaukset, joissa kaupungin tulisi käyttää ohjauskeinoja? Mitkä tahot ohjaavat asuinalueiden sosiaalista rakennetta? ASUNTO- POLITIIKKA Mihin asuinalueiden sosiaaliseen rakenteeseen ja asumisviihtyisyyteen liittyviin tekijöihin halutaan vaikuttaa ja miksi? Mikä on sopiva tasapaino ohjauksen ja puhtaasti markkinaehtoisen rakentamisen välillä? Mitä määräyskeinoja otetaan käyttöön asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa? Millaisia muita ohjaavia käytäntöjä otetaan käyttöön? 20

21 Asuinalueen sosiaalisen kestävyyden osa-alueet Mihin tekijöihin voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelussa? NÄKÖKULMAT ASUINALUEIDEN SOSIAALISEEN KESTÄVYYTEEN Rakennettu ympäristö: asuntokannan rakenne, laatu ja hinta sekä ympäristön viihtyisyys, kunnossapito ym. Toiminnallinen ympäristö: palveluiden saavutettavuus, alueen sijainti ja saavutettavuus Sosiaalinen ympäristö: asukasrakenne ja muuttoliike Symbolinen ympäristö: alueen status ja maine sekä mielikuvat alueesta. ASUNTOKANNAN RAKENTEESEEN YMPÄRISTÖN VIIHTYISYYTEEN RAKENTAMISEN KESTÄVYYTEEN JA LAATUUN PALVELUIDEN SAATAVUUTEEN JA ALUEEN SAAVUTETTAVUUTEEN VÄLILLISESTI SOSIAALISEEN JA SYMBOLISEEN YMPÄRISTÖÖN 21

22 Asuntopolitiikka Mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa ja miksi? Jyväskylän kaupunkistrategian yksi kärkiteemoista on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Asuntopolitiikan toimenpiteillä halutaan ehkäistä asuinalueiden eriytymistä ja monipuolisten asuinalueiden muodostamista. Toimivan asuntopolitiikan hyödynsaajana on viime kädessä asukas. Asuntopolitiikalla voidaan vastata asuntomarkkinoiden ilmiöihin. Tämä koskee niin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta myönteisten ilmiöiden vahvistamista kuin kielteisten ilmiöiden vaikutusten rajaamista. Jyväskylässä asuntopolitiikalla halutaan vaikuttaa: 1. Asuntokannan alueelliseen rakenteeseen ja monipuolisuuteen millaista rakentamista ja mihin sijoitetaan? 2. Asuinalueiden saavutettavuuteen ovatko asuinalueet hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla? 3. Asumisen kohtuuhintaisuuteen onko kaikille tarjolla mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen eri puolilla Jyväskylää? 4. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja asumisen laatuun tukeeko rakentamisen ja asuinympäristön laatu erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden hyvinvointia eri puolilla Jyväskylää? MITÄ HYÖTYJÄ ASUNTOPOLITIIKASTA ON ERI NÄKÖKULMISTA? ASUKAS Hyvinvointia tukevia ja erilaisiin tarpeisiin vastaavia asumismahdollisuuksia eri puolilla Jyväskylää RAKENNUTTAJAT Monipuolisia rakennuttamismahdollisuuksia viihtyisissä asuinympäristöissä KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN TOIMIJAT Monipuoliset rakentamismahdollisuudet erikokoisille toimijoille eri puolilla Jyväskylää KAUPUNKI Tasapainoinen aluerakenne, alueellisen eriytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen 22

23 Asuntopolitiikka Mitä keinoja on yleensä käytettävissä paikallistasolla? YLEISKAAVOITUS OHJELMOINTI, KYMPPI R -ohjelma ASEMAKAAVOITUS, POIKKEAMINEN MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET TONTINLUOVUTUS ARA-KOHTEIDEN OHJAUS ASUINYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMINEN JA YLLÄPITÖ RAKENNUSVALVONTA Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen, alueiden hyvän saavutettavuuden takaaminen kestävän liikkumisen vyöhykkeiden ja aluekeskusten kehittämisen kautta Asuinalueiden vaiheistus, seuranta ja mittarointi riittävän ja monipuolisen tonttivarannon turvaamiseksi Linjausten määrittäminen erityisasumisen suhteen Erilliset aluekohtaiset asunto-ohjelmat Talotyyppijakauman, huoneistokoon, erityisasumisen määrän ja asumisen rakenteen ohjaaminen asemakaavamääräyksin Suunnittelukilpailut erityisteemoilla Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen maankäyttösopimuksella yksityisen maanomistajan kaavahankkeissa Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen tontinluovutusehdoin kaupungin luovuttamilla tonteilla ARA-rahoitusta hakevien kohteiden puoltaminen, kohteiden ennakointi, ennakko-ohjaus ja kohteiden sijoittumiseen vaikuttaminen Asuinympäristöjen viihtyisyyden parantaminen rakentamalla liikenne- ja viheralueita sekä näiden alueiden ylläpidolla Rakentamisen ohjaus asemakaavan toteutuksen mukaisesti 23

24 Missä tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa? Täydennysrakentamisen alueet ja uudet asuinalueet MERKITTÄVÄT UUDET TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEET Täydennysrakentamiskohteet täydentävät olemassa olevaa asuinaluetta ja vaikuttavat siten kyseisen asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen. Esimerkkejä ovat Kangasrinne Huhtasuolla ja Samulinniityn uusi alue Samulinniemen läheisyydessä. UUDET ASUINALUEAVAUKSET Uudet avaukset muodostavat kokonaan uusia asuinalueita, joiden sosiaalinen kestävyys määrittyy muun muassa tulevan rakennuskannan, sijainnin ja ympäröivien toimintojen myötä. Esimerkkejä uusista avauksista ovat Kangas, Kauramäki ja Savulahti II. Asuntopolitiikan tarve kullakin alueella liittyy uuden rakentaminen volyymiin. Alueilla on paremmat edellytykset muutokseen, kun uutta asuinrakentamista on paljon. Lähtökohtaisesti yli k-m 2 :ä uutta asuinrakentamista sisältävillä kohteilla tulee linjata asuntopoliittisia toimia. Myös tätä rajaa pienemmälläkin alueella asuntopoliittisia toimia tulee harkita, mikäli alueen lähtötilanne tai asuntomarkkinoiden tilanne sitä edellyttävät. Täydennysrakentamisen alueilla toimia tarvitaan erityisesti sosioekonomiselta statukseltaan matalimpaan tai korkeimpaan viidennekseen kuuluvilla alueilla tai alueilla, jotka ovat asuntokannaltaan yksipuolisia. Uusien laajojen asuinalueavauksien osalta on pyrittävä monipuoliseen asuntokantaan keskustaetäisyys huomioiden. 24

25 LÄHTÖKOHDAT - Asuntokannan ohjaus asuntopolitiikalla Jyväskylän kerrostaloasunnoista 22 % on yksiöitä, 49 % kaksioita, 23 % kolmioita ja 6 % vähintään neljän huoneen asuntoja. Yksiöiden määrä kasvanut huomattavasti viime vuosina ja asuntojen keskikoot ovat pienentyneet. Yksiöiden määrän kasvaminen Jyväskylän seudulla on vähentänyt erityisesti kaksioiden määrää. Jyväskylässä noin 61 % asunnoista sijoittuu kerrostaloihin, 13 % rivitaloihin ja 25 % pientaloihin. Viime vuosina asuntotuotannossa on ollut vahva painotus kerrostaloihin, joiden osuus on ollut yli 75 prosenttia. Samaan aikaan pientaloasuntojen osuus on vähentynyt puolella. Jyväskylässä noin 50 % asuntokunnista asuu omistamissaan asunnoissa, ARA-tuetuissa vuokra-asunnoissa 17 %, muissa vuokraasunnoissa 23 % ja asumisoikeusasunnoissa 3 %. Viime vuosien rakentamisesta ARA-rahoitettujen asuntojen osuus on ollut noin kolmannes, joista erityisryhmien (opiskelija, seniori, kehitysvammaiset) asuntojen osuus 43 %, asumisoikeusasuntojen osuus 36 % ja vuokra-asuntojen 22 %. Asuntojen saatavuudella tarkoitetaan sitä, että asuntoja on riittävästi saatavilla kysynnän mukaan erilaisiin elämäntilanteisiin, erilaisille asukasryhmille sekä erilaisille tulotasoille. Asunnon koon, talotyypin ja hallintamuodon lisäksi saatavuus koskee monipuolisia sijainteja, kohtuuhintaisuutta sekä erityisryhmien, kuten opiskelijoiden, senioreiden asumista. 25

26 TAVOITTEET - Asuntokannan ohjaus asuntopolitiikalla Ehkäistään pääasiassa pienistä yksiöistä koostuvien asumiskeskittymien syntymistä sekä ohjataan asuntotuotantoa tarjoamaan isompia asuntokokoja myös kerros- ja rivitaloissa. Asuntokoon ohjausta käytetään välillisenä keinona hallintamuodon ohjaamisessa, sillä pienet asunnot ovat tavallisimmin vuokrauskäytössä. Edistetään kokeilujen kautta erikokoisten asuntojen tuotantoa myös pientalojen kohdalla. Monipuolistetaan alueiden talotyyppijakaumia kunkin alueen erityispiirteet ja lähtötilanne huomioon ottaen. Esimerkiksi kauempana keskustasta sijaitsevalle kerrostalovaltaiselle alueelle pyritään sijoittamaan myös rivi- ja omakotiasumista kun taas pientalovaltaiselle alueelle hyvien palveluiden läheisyydessä voidaan sijoittaa kerrostalo- ja rivitalorakentamista. Talotyyppijakauman monipuolistamisella tavoitellaan myös sekoittunutta rakennetta siten, että erilaiset talotyypit eivät muodosta omia erillisiä kokonaisuuksia. Edistetään erilaisten hallintamuotojen tarjontaa. Edistämisessä pyritään monipuolisuuteen siten, että samalla asuinalueella on tarjolla sekoittuneesti niin vuokra-, omistus- kuin asumisoikeusasuntoja. Edistetään aktiivisesti ARA-rahoitetun asuntotuotannon sijoittumista sille soveltuville alueille. Tämä tarkoittaa sekä laajojen ARA-rahoitetun asumisen keskittymien välttämistä että ARA-rahoitetun tuotannon ohjaamista myös erityisen hyville ja halutuille paikoille. Huolehditaan asuntojen saatavuudesta talotyypin ja asuntokoon lisäksi myös asumisen hinnan osalta. Kohtuuhintaisia asumisratkaisuja edistetään huolehtimalla tonttivarannosta ja kaavataloudesta sekä järjestämällä kilpailuja ja kokeiluja mukaan lukien vapaarahoitteisen asuntotuotannon toteuttamista uusilla rahoitusmalleilla. 26

27 KEINOT - Asuntokannan ohjaus asuntopolitiikalla Asunnon kokoa ohjataan tarvittaessa asemakaavalla (ml. poikkeamispäätökset). Vaihtoehtoisesti voidaan ohjata joko yksiöiden enimmäismäärää, perheasuntojen ( 3h) vähimmäismäärää tai asuntojen keskipinta-alaa. Enimmäis- tai vähimmäismäärien ohjaamiseen käytetään osuutta huoneistomääristä huoneistoalan sijaan. Pitkällä ajanjaksolla toteutuvien alueiden asuntokokojakaumaa voi olla syytä ohjata pikemminkin tontinluovutuksella kuin asemakaavalla. Talotyyppijakaumaa ohjataan asemakaavalla. Merkittävien alueiden osalta sovitaan alussa yhteisesti tavoitteista alueen talotyyppijakaumalle huomioiden alueen sijainti ja lähtötilanne. Lähtökohtana on, että uusi rakentaminen monipuolistaa aluetta. Pelkän jakauman lisäksi on huomioitava myös sekoittunut rakenne, jossa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia voidaan kannustaa kokeiluihin. Sekoittuneet korttelit ja tontit määritetään kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Hallintamuotoja ohjataan tarvittaessa tontinluovutussopimuksilla (kaupungin maanomistus) tai maankäyttösopimuksilla kaavoitusvaiheessa (yksityinen maanomistus). Hallintamuotojen monipuolisuuden lisäksi tulee huomioida sekoittunut rakenne siten, että erilaisia hallintamuotoja yhdistetään jopa saman korttelin sisällä. Lisäksi parannetaan ARA-tuettujen rakennuskohteiden ennakko-ohjausta. Kaupungin ARA-käytäntöjä ja linjauksia käydään läpi rakennusliikkeiden kanssa järjestettävässä tapaamisessa. Kokeiluja edistetään esimerkiksi suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin. Kohtuuhintaisuuden edistämiseksi kokeillaan uusia kannustimia ja muita keinoja kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Erityisryhmien asumistarpeet selvitetään yhdessä niistä vastaavien toimijoiden kanssa erilaisissa yhteistyöryhmissä, kuten palveluasumisen koordinaatioryhmässä. 27

28 Yhteenveto asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämisestä Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden uhkana eivät ole yksittäiset asumisratkaisut tai tietynlaiset asuinalueet. Kaupungin tehtävänä on turvata asuntotuotantoa erilaisille ryhmille. Kestävä asuminen koostuu monista niin asuntoon, asuinrakennukseen kuin asuntoalueeseen liittyvistä elementeistä. Täydennysrakentaminen on keskeinen keino edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä. Näissä tapauksissa on tärkeä tunnistaa, milloin ja millä tavalla asuntorakentamista alueella on syytä ohjata monipuolisemmaksi. Sosiaalisen kestävyyden tavoitteet ja toimenpiteet täytyy määritellä kullakin alueella erikseen. Näiden määrittelyssä otetaan huomioon alueen sijainti, lähtötilanne, alueen väestörakenne sekä kysyntä. Tavoitteet voidaan määritellä erillisissä aluekohtaisista asunto-ohjelmissa, kuten on tehty Kankaalla. Sosiaalista kestävyyttä tarkastellaan pääosin pienaluetasolla. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan kuitenkin tarkastella myös pienempää tasoa kortteleista yksittäisiin asuinrakennuksiin. Asuntopoliittisten toimenpiteet kohdistuvat asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn koko kaupungin asuntotuotannon ohjauksen sijasta. Ohjauskeinoja otetaan käyttöön ainoastaan alueilla, joissa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ohjaukseen on tarve. Näin toimimalla halutaan vähentää asuntomarkkinahäiriöiden riskiä. 28

29 Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta. Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. Keskeisenä kriteerinä on asuntokannan monipuolistuminen sekä sekoittunut rakenne. Kilpailut ja kokeilut voivat kohdistua esimerkiksi asuntojen kokoon, asuntotyyppeihin, erityisasumiseen sekä kohtuuhintaisuuteen ja uusiin rahoitusmalleihin. Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. Asuinalueen sosiaalisen kestävyyden tavoitteita käydään läpi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua myös hankkeeseen liittyvien yksityisten toimijoiden kanssa. Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. ARA-tuettu asuinrakentaminen on keskeinen väline sijoittaa kohtuuhintaista asumista houkutteleville paikoille. Ohjauksessa huomioidaan asumisen eri muodot - erityisryhmien asuminen, vuokra-asuminen ja asumisoikeusasuminen. Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita Kymppi R -ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien asumisesta kuten opiskelija-asumisesta. Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin Kaupunkiympäristö - ohjelmassa. 29

30 Jyväskylän asuntopolitiikan jatkokäsittely kohti Kymppi R 2019-ohjelmaa Kymppi R 2019-ohjelma jatkaa tarvittaessa erityisteemallaan Jyväskylän asuntopolitiikkaa aihe- tai aluekohtaisin tarkennuksin. Asuntopoliittisia keinoja kokeillaan ja tarkennetaan osana Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialan asuntopolitiikan teemavuotta Jyväskylän kaupunki on mukana Ympäristöministeriön kestävän kaupunkikehityksen ohjelmassa pilottikokeilulla Yhteistyöllä sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja. Pilotissa kartoitetaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopoliittisista linjauksista ja asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämisestä haastatteluin ja työpajoin: Miten rakennusliikkeet ja rakennuttajat näkevät asuntomarkkinoiden tilanteen ja asuntopoliittiset ohjauskeinot? Millaisia uusia ratkaisuja ja ideoita rakennusalalla on sosiaalisen kestävyyden edistämisessä ja kestävien kaupunkien rakentamisessa? Millaisia kannustimia on käytettävissä esimerkiksi kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi? Pilottikokeilun alustavia tuloksia on tarkoitus julkaista syksyllä Tuloksia voidaan käsitellä Kymppi R ohjelman yhteydessä. 30

31 ESIMERKIT ALUEITTAISESTA ASUNTOPOLITIIKASTA Kangas ja Savulahti II 31

32 Kymppi R 2018: asuinalueiden sosiaalinen kestävyys Case Kankaan asunto-ohjelma KANGAS 32

33 Lähtökohdat Kankaan asunto-ohjelman linjauksille 33

34 Kankaan tavoite Monipuolisella asuntojakaumalla voidaan ehkäistä alueellista segregaatiota ja siihen liittyen sosioekonomisten ongelmien syntyä YKSIPUOLINEN ASUNTOKANTA Jyväskylän asuntotuotanto ja sitä myöten myös Kankaan asuntotuotanto kohdistuu tällä hetkellä voimakkaasti pienasuntoihin, jotka ovat vuokrakäytössä. Pienet vuokrayksiöt ja -kaksiot vastaavat yleensä väliaikaisiin, vaihtuviin asumisen tarpeisiin. Jyväskylässä keskusta-alueen uusien pienasuntojen kysyntä on perustunut pitkälti opiskelijoihin ja nuoriin aikuisiin. Puhtaasti markkinaehtoisen tuotannon vaarana on yksipuolisen huoneistotyyppijakauman vahvistuminen Kankaalla ja alhaiset perheasuntojen tuotantomäärät. Kangas on täysin uusi asuinalue verrattuna esim. keskustaan. vaikutukset alueen sosiaalisen rakenteeseen ja imagoon: asukkaiden keskimääräistä alhaisempi tulotaso (opiskelijat, vuokra-asukkaat), asukkaiden vaihtuvuus ja leimautuminen läpikulkualueeksi, riskit yhteisöllisyydelle ja imagolle. MONIPUOLINEN ASUNTOKANTA Monipuolinen asuntokanta vastaa erilaisista elämänvaiheista johtuvaan asuntokysyntään ja mahdollistaa muuttoliikkeen alueen sisällä elämän elinkaaren eri vaiheissa. Mitä suurempia asunnot ovat huonemäärässä mitattuna, sitä todennäköisemmin myös niiden asukasrakenne on monipuolisempi pienasuntoihin verrattuna. Tämä näkyy esim. keskusta-alueella ja Lutakossa. Etenkin lapsiperheiden asuminen on eriytynyt asuntojen huoneistokoon mukaan. Suuret asunnot parantavat mahdollisuuksia toteuttaa ns. asumisuran huippuja alueella. Ne mahdollistavat mm. pitkäaikaisen perheasumisen ja luovat edellytyksiä sitoa asukkaita paikallisiin sosiaalisiin yhteisöihin ja vahvistavat alueen vetovoimaa. Hallintamuotojen moninaisuudella varmistetaan, että alueella on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaista toimeentuloa ja erityistarpeita. Alusta saakka monipuolisella asuinalueella vaikutetaan myös sosiaalisen erilaisuuden sietokykyyn. Monipuolinen huoneistokokojakauma turvaa todennäköisemmin myös hallintamuotojen moninaisuuden ja tasapainon. Asuntojen huoneistokoon ja hallintamuodon välillä on yhteys mitä pienempi asunto on kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä asunto on vuokrakäytössä. Tavoite: vähintään 1/3 Kankaan asuntokannasta perheasuntoja ( 3 h) Ns. perinteinen perheasunnon määritelmä, jonka mukaan huoneiden määrä on keskeisin määrittävä tekijä sille, soveltuuko asunto käytettävyydeltään perheasunnoksi. Asunnon huoneiden määrä tulee vastata vähintään kolmen hengen kotitalouden tarvetta (1 huone / asukas). 34

35 Kymppi R 2018: asuinalueiden sosiaalinen eheys Case Savulahti II Lähtökohdat Savulahti II on iso osa uutta Savulahden ympäristön asuinaluekokonaisuutta. Muodostaa uuden asuntotyyppijakaumaltaan monipuolisen kerros- ja pientalovaltaisen asuinalueen. Miten uuden alueen asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa tulee ottaa huomioon asuinalueiden sosiaalinen kestävyys sekä riittävän monipuolinen ja sekoittunut asuntojakauma? Voidaanko perheasumisen mahdollisuuksia ottaa huomioon kerrostaloalueella? SAVULAHTI II Alueen ominaisuudet (alustavassa suunnitelmassa) Sosiaalisessa statusindeksissä pienalue sijoittuu vahvimpaan päähän (nykyisellään harvaanasuttu pientaloalue). Alueelle on tulossa uusi päiväkoti-koulu, alue on hyvin saavutettavissa ja muut palvelut melko lähellä Keski-Palokassa. Alueella on hyvät virkistysmahdollisuudet. Pitää sisällään omakoti-, rivitalo-ja kerrostalorakentamista. Kerros- ja rivitalorakentamisen mitoitus on noin kem 2 ja omakotitontteja noin

36 Suositukset toimenpiteiksi Savulahden sosiaalisen kestävyyden ohjaukseen ja seurantaan Asemakaavoitus: Asuinalueen monimuotoisuutta ohjataan asemakaavassa pääosin talotyyppijakaumalla ja korttelirakenteella. Joustavia A-kortteleita käytetään harkiten. Harkitaan sekoittuneiden korttelirakenteiden käyttämistä asemakaavamerkinnöissä. Järjestetään suunnittelukilpailu lapsiperheiden asumista tukevien pihajärjestelyiden kehittämiseen sekä kohtuuhintaisiin asumisratkaisuihin. Tontinluovutus: Huoneistokokojakaumaa ohjataan pääosin tontinluovutuksella, sillä alueen tontinluovutus tapahtuu pitkällä aikavälillä. Ohjaus perustuu asemakaavan laatimisen yhteydessä sovittuihin linjauksiin. Ehtojen määrittäminen jo tontinhaku vaiheessa ja tontinvarauspäätöksessä. Tontinluovutuksessa haetaan sitoutumista suunnittelukilpailun ratkaisuihin. 36