YHDESSÄ MUISTISAIRAUDEN KANSSA. Opas parisuhteen tueksi silloin, kun toisella puolisoista on muistisairaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ MUISTISAIRAUDEN KANSSA. Opas parisuhteen tueksi silloin, kun toisella puolisoista on muistisairaus"

Transkriptio

1 YHDESSÄ MUISTISAIRAUDEN KANSSA Opas parisuhteen tueksi silloin, kun toisella puolisoista on muistisairaus

2 SISÄLTÖ TEKIJÖIDEN TERVEHDYS 3 PARISUHDE 4 Yhteiset muistot 4 Monenlaiset tunteet 6 Roolit 8 Vuorovaikutus 10 Hellyys ja läheisyys 12 MIELEN HYVINVOINTI 14 Puolisoiden voimavarat 14 Mielihyvän kokeminen ja harrastukset 16 Tärkeät sosiaaliset suhteet 18 Liikkuminen ja lepo 20 MERKITYKSELLINEN ARKI 22 Arjen merkitys 22 Arjen askareet 24 Ravinto ja ruokailu 26 Omatoimisuuden tukeminen yhteisessä arjessa 28 TULEVAISUUTEEN VARAUTUMINEN 30 Edunvalvontavaltuutus 30 Hoitotahto 31 Etuudet 31 2

3 TEKIJÖIDEN TERVEHDYS Olemme tehneet tämän oppaan teille pariskunnille, joista toinen puolisoista on sairastunut muistisairauteen. Toivomme, että otatte oppaan luettavaksenne jo muistisairauden alkuvaiheessa. Varhain saadulla tiedolla on todettu olevan suuri merkitys sairauteen sopeutumisessa ja arjen sujumisessa. Oppaan tarkoitus on tukea parisuhteen hyvinvointia ja antaa ohjausta siihen, miten toimia yhteisessä arjessa säilyttäen merkitykselliset asiat. Sairastumisen jälkeenkin arjen tulisi olla enemmän kuin pelkkää pärjäämistä. Sen tulisi olla toimivaa ja sisältää edelleen niitä asioita ja askareita, jotka tuovat iloa ja mielekkyyttä elämään. Oppaassa annetaan tietoa ja neuvoja, miten säilyttää merkitykselliset asiat sekä läheisyys arjen keskellä. Oransseilla pohjilla on tehtäviä, joita toivomme teidän tekevän yhdessä. Henna Hanni ja Kaisa Koistinen Opas on tehty Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkintoohjelman opinnäytetyönä. Yhteistyökumppanina on Oulun seudun muistiyhdistyksen Lähelläsi hankkeen toimintaterapeutti Maaret Meriläinen ja fysioterapeutti Minna Kangas. Oppaan sisällön luomisessa mukana on ollut hankkeen toimintaan osallistuvia pariskuntia. 3

4 PARISUHDE Jokainen parisuhde on ainutlaatuinen. Se on kahden ihmisen välinen intiimi suhde, jonka tärkeänä osana ovat yhteiset kokemukset, kiintymys ja kumppanuus. Olennainen osa parisuhdetta on myös arjen sekä siihen kuuluvien askareiden jakaminen iloineen ja suruineen. Kun toinen puolisoista sairastuu muistisairauteen, tulee elämään vähitellen monenlaisia haasteita, jotka vaikuttavat arjesta selviytymiseen ja sitä kautta parisuhteeseen. Uudenlainen arki vaatii sopeutumista molemmilta. Muistisairaus ei kuitenkaan tarkoita parisuhteen hiipumista, vaan suhde voi jopa vahvistua. Yhteiset muistot Vaikka muistisairaus tuo mukanaan muutoksia arkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun, se ei pyyhi pois menneisyyttä. Monet vanhat tapahtumat säilyvät muistissa, vaikka uudet asiat unohtuisivatkin. Parisuhde pitää sisällään paljon yhteisiä muistoja, esimerkiksi yhteiset merkkipäivät ja lasten syntymät. Näiden yhteisten muistojen vaaliminen ja niistä puhuminen voivat vahvistaa puolisoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisiä merkityksellisiä hetkiä voi muistella vaikkapa kuvien avulla. Kannattaa kuvata myös nykyhetkeä, jotta sen muistelu kuvien kautta mahdollistuu myöhemmin. 4

5 Suunnitelkaa ja tehkää retki johonkin teille muistoja herättävään paikkaan. Esimerkiksi vihkikirkkoonne tai paikkaan, jossa tapasitte ensimmäisen kerran. Miten se onkin niin vaikeaa sille omalle puolisolle sanoa, kuinka mahtava se on? 5

6 Monenlaiset tunteet Muistisairaus aiheuttaa lähes aina kriisin parisuhteeseen ja monenlaiset tunteet kuuluvat asiaan. Kaikki tunteet ovat arvokkaita ja niillä on tarkoituksensa. Ne vaikuttavat ajatteluumme ja ohjaavat käyttäytymistämme. Vääriä tunteita ei ole. Avoin keskustelu sairauden herättämistä tunteista, peloista ja ajatuksista sekä erilaisten tunteiden käsittely ja yhteinen sureminen ovat parisuhteen kannalta tärkeitä. Joskus tunteille voi olla vaikea löytää sanoja. Puolisot voivat auttaa toisiaan sanojen löytämisessä. Myötätuntoisella kuuntelemisella voi myös tukea puolisoa. Torjutut ja tiedostamattomat tunteet voivat heijastua puolisoiden käyttäytymiseen. Tunteiden sanoittaminen lisää turvallisuuden tunnetta. Sen vuoksi niiden hyväksyminen ja ilmaisu ovat tärkeitä. Esimerkiksi mustasukkaisuus voi vähentyä kun siitä puhutaan rohkeasti ääneen. Myös häpeä on tunne, jota voi olla vaikea sanoa ääneen. Se liittyy muun muassa ajatukseen siitä, ettei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on. Häpeä ja hylätyksi tulemisen pelko ovat usein syynä siihen, että muistisairaudesta ei puhuta tai kerrota siitä kenellekään. Tunteista puhuminen vaatii rohkeutta ja tunteiden sanoiksi pukeminen voi olla vaikeaa. Onneksi sitä voi tarvittaessa harjoitella myös ammattilaisen tukemana. 6

7 Muistisairaus voi tuoda parisuhteeseen myös uusia, myönteisiä asioita ja tunteita. Halu elää hetkessä voi kasvaa. Lisäksi halu huolehtia toisesta ja olla lähellä voivat lisääntyä. Myös myönteiset tunteet kannattaa sanoa ääneen. Muistisairauden herättämistä tunteista on hyvä puhua sekä oman puolison että muiden läheisten kanssa avoimesti. Puhumalla ajatukset jäsentyvät ja sairaudesta tulee luonnollinen osa arkea. Tämä auttaa myös läheisiä ymmärtämään tilannetta. Jokainen pariskunta kuitenkin päättää itse milloin on valmis puhumaan. Muistelkaa parisuhteenne alkuaikaa, esimerkiksi sitä hetkeä kun ensimmäisen kerran tapasitte. Katselkaa vanhoja valokuvianne noilta ajoilta. Kertokaa toisillenne mitä tunteita silloin tunsitte. Mitä tunteita nyt herää? 7

8 Roolit Ihmiselle muodostuu elämänsä aikana monia rooleja, jotka kertovat siitä, kuka hän on ja millaisia tehtäviä hänelle kuuluu. Ihminen ei tule välttämättä ajatelleeksikaan kuinka tärkeää vaikkapa puuron keittäminen puolisolle tai lapsenlapsen kuljettaminen harrastukseen voi olla. Tällaiset tehtävät ilmentävät esimerkiksi isovanhemman ja puolison rooleja. Muistisairaudesta huolimatta puolisoiden on tärkeää säilyttää sellaisia tehtäviä, jotka ovat kuuluneet heille ennenkin. Tämä tukee heidän rooliensa säilymistä ja puolisot saavat tuntea olevansa edelleen hyödyllisiä, arvokkaita ja päteviä tekemään heille tärkeitä asioita. Muistisairauden edetessä roolien mukaisten tehtävien tekeminen voi vaikeutua. Tehtävien tekemisen voi mahdollistaa helpottamalla niitä. Esimerkiksi puuron keittoon ryhtymistä voi helpottaa asettamalla tarvikkeet ja ainekset valmiiksi esille. Jos sairastuneen puolison totuttuja tehtäviä ryhdytään tekemään hänen puolestaan, voi hän joutua luopumaan tärkeistä rooleistaan. Tällöin hän joutuu luopumaan osasta minuuttaan. On hyvä huomioida, että tiettyjä uusia rooleja ei ole tarpeen omaksua. Läheiset ja muut ympärillä olevat ihmiset asettavat muistisairauteen sairastuneen hyvin usein potilaan rooliin. Tämä ei ole sairastuneen puolison kannalta hyvä asia, sillä tällöin hän hyvin helposti omaksuu potilaan roolin itsekin ja lakkaa tekemästä itsenäisesti asioita, joihin hänellä hyvinkin olisi taitoja. 8

9 Yksi elämän tärkeistä rooleista liittyy miehenä ja naisena olemiseen. Ne ovat tärkeässä osassa erityisesti parisuhteessa. Ihminen tuo esiin miehenä tai naisena olemistaan esimerkiksi pukeutumalla tietyllä tavalla. Lisäksi tietynlaiset tehtävät voivat ilmentää sukupuoliroolia. Nykyään miesten ja naisten tehtäville ei tehdä selkeää jakoa, mutta perinteisesti parisuhteessa tietyt tehtävät ovat kuuluneet miehelle ja tietyt naiselle. Esimerkiksi miehelle vaikkapa nikkarointi tai kodin korjaustyöt ovat tärkeitä tehtäviä, jolla hän tuo esiin miehisyyttään. Naiselle taas säännöllinen kampaajalla käynti ja keittiöaskareet voivat olla tärkeitä tapoja ilmentää naisellisuutta. Roolien ylläpitämisessä puolisoa voi tukea kannustamalla jatkamaan samoja askareita ja tapoja kuin ennenkin. Kirjoittakaa paperille päivän aikana tekemänne askareet aamiaisesta iltatoimiin. Käykää lista läpi ja merkitkää eri väreillä, mihin eri rooleihin nuo askareet liittyvät. Tämä tekee näkyväksi roolienne kirjon ja auttaa ymmärtämään niiden tärkeyden. Pohtikaa yhdessä millaisin keinoin voitte säilyttää roolinne. 9

10 Vuorovaikutus Vuorovaikutus on kaikkea sitä, millä tavalla olemme toisten ihmisten kanssa. Puhutut sanat ovat vain osa vuorovaikutusta, sillä eleet, ilmeet, äänenpaino ja kehonkieli merkitsevät paljon. Vuorovaikutus on tärkeä osa parisuhdetta. Ajatusten ja mielipiteiden vaihtaminen vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Luottamuksellisten asioiden jakamien antaa tunteen tärkeydestä ja arvostamisesta. Sanattomien viestien kautta aistitaan herkästi aito ja arvostava kohtaaminen. Siksi sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys vuorovaikutustilanteissa. Puolin ja toisin ilkeällä puhetyylillä saadaan tehtyä vahinkoa parisuhteessa. Esimerkiksi äänen voimakkuudella ja äänensävyllä voi välittää tunnetta siitä, että arvostaa keskustelukumppaniaan ja on kiinnostunut toisen ajatuksista. Myös hellä kosketus on vuorovaikutusta ja viestii hyväksymisestä ja välittämisestä. Lämmin kosketus saa ihmisen tuntemaan mielihyvää ja turvallisuuden tunnetta parisuhteessa. 10

11 Muistisairaus tuo eteen haasteita vuorovaikutukseen, sillä sanoja voi olla vaikeampi löytää ja tunteita vaikeampi ilmaista halutulla tavalla. Tämä haastaa parisuhdetta. Vastavuoroisuuden väheneminen voi hämmentää ja loukata, vaikka sen ymmärtääkin olevan sairaudesta johtuvaa. Puolisot voivat jopa yhdessä ollessaan kokea yksinäisyyttä. Muistisairauteen sairastunut tarvitsee enemmän aikaa ja tukea tunteidensa, mielipiteidensä ja toiveidensa ilmaisuun. Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää muistaa rauhallisuus. Kiireen tuntu vaikeuttaa entisestään muistamista ja sanojen löytymistä. Päätöksiä ei lähtökohtaisesti tule tehdä toisen puolesta, vaan jokaisella on oikeus mielipiteensä ilmaisuun. On hyvä muistaa, että puolesta puhuminen ei ole ratkaisu vuorovaikutuksen haasteisiin, vaan muistisairasta puolisoa on tärkeää tukea ilmaisemaan itse asiansa. Arjen keskellä, ottakaa hetki jollekin kiinnostavasta aiheesta keskustelulle. Jos aihe on vaikea keksiä, ottakaa esimerkiksi lehtiartikkeli, kirja tai televisio-ohjelma, josta juttelette. Kertokaa mielipiteenne vuorotellen. Toisen puhuessa keskitä huomiosi täysin puolisoosi ja viestitä olemuksellasi, että olet siinä puolisoasi varten. 11

12 Hellyys ja läheisyys Intiimi läheisyys erottaa parisuhteen muista ihmissuhteista. Parisuhteessa läheisyydellä on suuri merkitys molempien puolisoiden hyvinvoinnille. Lähellä oleminen antaa iloa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parisuhteessa läheisyys ja hellyys ovat myös seksuaalisuuden ilmaisukeinoja. Seksuaalisuudella ei tarkoiteta ainoastaan seksiä, vaan se on myös paljon muuta - se on osa ihmisyyttä sekä miehenä ja naisena olemista. Tasapainoinen seksuaalisuus antaa voimaa ja tukee tunnetta siitä, keitä olemme. Hellällä kosketuksella ja läheisyydellä on valtava merkitys arkipäivässä. Muistisairaus ei vie pois ihmisen seksuaalisuutta, mutta sen ilmeneminen voi kuitenkin kokea muutoksia. Edetessään muistisairaus vaikuttaa aivojen toimintaan ja voi lisätä muun muassa estottomuutta. Tämä saattaa tuntua hämmentävältä. On hyvä muistaa, että kenenkään ei tarvitse suostua asioihin, jotka eivät tunnu itselle hyvältä. Toisen rajojen kunnioittaminen on tärkeää. Miettikää jokin yhteinen musiikkikappale, josta pidätte, joka on teille tärkeä tai joka tuo muistoja mieleenne. Kuunnelkaa kappale ja olkaa sen ajan toistenne lähellä toisianne koskien, esimerkiksi kädestä kiinni pitäen tai silittäen. Voisiko tämä olla joka ilta toistuva rutiini? 12

13 Vaikeista asioista ja tilanteista kannattaa keskustella. Se auttaa puolisoita kokemaan olevansa hyväksyttyjä ja rakastettuja. Seksuaalisuuteen ja läheisyyteen liittyvät asiat ovat herkkiä, mutta niistä on tärkeää voida puhua. Tarvittaessa keskustelutukea voi löytyä erilaisista vertaisryhmistä, ammattilaisilta tai ystäviltä. Rakkaus, lämpö ja kosketus kantavat. 13

14 MIELEN HYVINVOINTI Hyvät asiat elämässä vahvistavat mielen hyvinvointia ja edistävät kykyä käsitellä vastaantulevia haasteita. Mitä paremmin huolehtii omasta mielen hyvinvoinnista, sitä joustavammin vastoinkäymisistä voi päästä yli. Puolisoiden voimavarat Puolison sairastuttua etenevään sairauteen, halu olla toisen lähellä saattaa lisääntyä. Yhdessäolon lisäksi on kuitenkin hyvä, että molemmilla puolisoilla on merkityksellistä tekemistä myös ilman toista. Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa omat rajat ja voimavarat sekä pitää hengähdystaukoja arjesta. Omaa jaksamista tukevat muun muassa omat harrastukset ja ystävyyssuhteet. Ne auttavat säilyttämään erillisyyden ja itsenäisyyden tunteen ja voivat olla merkittävä voimavara silloin, kun muistisairaus vie voimia. Tukemalla omaa jaksamista, tuetaan myös parisuhdetta muutoksen keskellä. Omien akkujen lataaminen on tärkeää, jotta jaksaa olla toisen tukena. 14

15 Mielen hyvinvoinnista huolehtimisen voi aloittaa niin, että kiinnittää tietoisesti huomiota hyviin asioihin sekä niihin asioihin, mistä on kiitollinen. Tietoinen keskittyminen myönteisiin asioihin ja niiden säännöllinen ajattelu parantavat mielialaa ja lisäävät tyytyväisyyttä. Myönteistä ajattelua voi harjoitella kirjoittamalla säännöllisesti ylös kiitollisuutta tuovia asioita. Pitäkää kiitollisuuspäiväkirjaa. Varatkaa esimerkiksi yöpöydällenne vihko, johon kirjoitatte joka ilta asian, josta tunnette kiitollisuutta ja joka antaa teille voimavaroja. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi halaukset, ystävät, harrastukset tai hyvä ruoka. 15

16 Mielihyvän kokeminen ja harrastukset Ihminen haluaa tehdä sellaisia asioita, joista hän saa mielihyvää ja joiden kautta voi kokea onnistumisia. Mielekäs tekeminen ja harrastukset kuuluvat tasapainoiseen arkeen ja pitävät mielen virkeänä. Pariskunnan on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat ovat niitä, jotka tuottavat heille mielihyvää ja miten säilyttää ne osana yhteistä arkea. Jokaisella on omat mukavat jutut ja ne voivat olla mitä vain. Monille esimerkiksi musiikki on tällainen. Musiikilla onkin todettu olevan monia hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille. Se tukee muistin toimintaa, herättää monenlaisia tunteita ja muistoja sekä parantaa mielialaa ja vireystilaa. Musiikin lisäksi tanssi on oiva harrastus, joka ylläpitää toimintakykyä. Tanssi on myös erinomainen tapa olla puolison kanssa lähekkäin. Kirjatkaa ylös asioita, joista saatte mielihyvää joko yhdessä tai erikseen. Merkatkaa näitä asioita myös kalenteriin, jotta niitä tulisi tehtyä. 16

17 Muistisairauden etenemistä voidaan jopa hidastaa osallistumalla harrastustoimintaan, seuraamalla ajankohtaisia asioita sekä käyttämällä omia kykyjä ja haastamalla itseä. Jos omien harrastusten jatkaminen sellaisenaan on liian haastavaa, kannattaa selvittää löytyisikö vertaisryhmiä, joista saisi itselle mukavaa tekemistä. Harrastustoimintaa ja vertaisryhmiä tarjoavat esimerkiksi muistiyhdistykset, kunnat ja seurakunnat. Näistä voi tiedustella myös mahdollisuutta vapaaehtoisystävään. Tuttujen harrastusten lisäksi kannattaa kokeilla yhdessä jotain aivan uutta. 17

18 Tärkeät sosiaaliset suhteet Läheisistä ihmisistä kannattaa pitää kiinni, sillä ne ovat tärkeä voimavara. Joskus puolisot voivat tuntea halua vetäytyä omiin oloihinsa, mikä onkin välillä tarpeellista, mutta kannattaa huolehtia, että siitä ei tule tapa. Vetäytyminen ei ole hyväksi pitkiä aikoja, sillä sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Pariskunnan on hyvä kannustaa toisiaan tapaamaan ystäviä edelleen. Ystävien ja tuttavien tapaaminen auttaa pitämään mielen virkeänä sekä tuntemaan, että on edelleen tärkeä osa yhteisöä. Sairaudesta kertominen ystäville voi tuntua vaikealta, mutta avoimuus helpottaa kanssakäymistä. Kannattaa rohkeasti tavata ystäviä myös sen vuoksi, että hekin pysyvät mukana muuttuvassa arjessanne. Ihmiset saattavat jännittää kohtaamista. Siksi kannattaa kertoa suoraan, miten toivoo kanssakäymisen jatkuvan. Ihmissuhteet ovat aina vastavuoroisia. Oma aktiivisuus niiden ylläpitämisessä kannattaa säilyttää. Mikä on ollut teille luonteva tapa viettää aikaa ystävien kanssa? Järjestäkää ystävien kesken juhla tai tapaaminen. Olisiko se esimerkiksi peli-ilta tai vuodenajasta riippuen pikkujoulut tai grillijuhlat? 18

19 Muistiyhdistykset tarjoavat erilaisia vertaisryhmiä ja tapahtumia. Niihin kannattaa osallistua rohkeasti. Kokemusten jakaminen toisten kanssa avaa uusia ajattelutapoja sekä antaa eväitä elämään muistisairauden kanssa. Asioista puhuminen tekee niistä helpompia ja näin ne eivät ole enää mörköjä. Tapaamisissa on mahdollista myös jutella niitä näitä ja unohtaa sairaus hetkeksi. Todennäköisesti vertaisryhmien kautta saa myös uusia ystäviä. Elämä on niin paljon muutakin, kuin pelkkä muistisairaus! 19

20 Liikkuminen ja lepo Liikunta tekee hyvää, joten kannattaa suunnitella yhteinen arki niin, että se sisältää liikuntaa. Hyvä fyysinen kunto helpottaa arjen askareita ja liikunta aktivoi aivoja sekä tuottaa hyvää mieltä. Rauhallisen liikkumisen lisäksi tarvitaan sykettä nostavaa ja lihasvoimaa harjoittavaa liikuntaa. Kannattaa valita sellaisia liikuntamuotoja, jotka tuottavat iloa. Silloin niistä tulee helpommin tapa, jonka haluaa säilyttää. Sairastumisen myötä ulkona liikkuminen saattaa vähentyä, koska moni pelkää eksymistä. Pelko ja huoli eksymisestä aiheuttavat usein sen, että liikkumista aletaan rajoittaa ja omatoiminen kodin ulkopuolelle lähteminen vähenee. Toisen rajoittaminen saattaa synnyttää ristiriitoja pariskunnan välille. Kodin ulkopuolista liikkumista kannattaa kuitenkin jatkaa. Liikkumisen apuvälineet sekä paikannuslaitteet mahdollistavat turvallisen liikkumisen ja antavat puolisoille mielenrauhan. Myös älypuhelimiin on helposti saatavilla paikanninsovelluksia, joiden avulla puoliso tietää, että sairastunut on turvassa. Apuvälineiden ja paikannuslaitteiden käytön aloittaminen mahdollisimman varhain on tärkeää. Silloin käytöstä tulee tuttua ja ne on omaksuttu omaan arkeen jo siinä vaiheessa kun uusien asioiden opettelu vaikeutuu. Tehkää yhteinen eväsretki luontoon. Nauttikaa luonnon tarjoamista elvyttävistä asioista ja keskittykää luonnon ääniin, tuoksuihin ja näkymiin. Muistin treenaamiseksi, kokeilkaa opetella tai muistella eri kasvien nimiä ulkoillessanne. 20

21 Luonnossa liikkuminen on hyvä liikuntamuoto, sillä luonnolla on monia hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Tuoksut, äänet ja epätasainen maasto aktivoivat aisteja monipuolisesti. Liikkumisen tulisi olla mahdollisimman monipuolista ja säännöllistä. Kynnys liikkumaan lähtemiseen ei ole niin korkea, kun sen tekee yhdessä puolison kanssa Myös lepo on molemmille puolisoille tärkeää, sillä sen avulla kerätään voimia, jotta jaksetaan olla aktiivisia arjessa. Muuttuvassa arjessa levon tarve yleensä lisääntyykin. Lepo ei ole vain unta vaan myös rentoutumista sekä mielen ja kehon rauhoittamista. Lepoa voi olla vaikkapa käsitöiden tekeminen tai television katselu. Luonnon rauhassa mieli lepää ja yhdessä liikkuminen luo läheisyyttä. 21

22 MERKITYKSELLINEN ARKI Elämää rytmittävien arkisten askareiden tekeminen on tärkeää, sillä ne luovat arkeen tuttuutta ja turvallisuutta. On hyvä, että molemmat puolisot osallistuvat arjen puuhiin. Jos voimia on vähän, kannattaa keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin. Usein nämä asiat löytyvät kun kysyy itseltä, mistä en haluisi luopua. Arjen merkitys Osallistuminen arjen askareisiin on tärkeää, sillä se ylläpitää toimintakykyä ja edesauttaa hyvinvointia. Yhteisessä arjessa toistuvien rutiinien merkitystä ei pidä väheksyä. Joskus rutiinien tarkka noudattaminen saattaa turhauttaa, mutta tietyistä rutiineista kiinni pitäminen on tärkeää turvallisuuden tunteen kannalta. Molemmille mukava yhteinen puuhastelu tuo iloa ja läheisyyttä arkeen. 22

23 Läheisiltä kaivataan ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, sillä muistisairauden myötä arjen askareet vievät enemmän aikaa. Lisäksi joskus saattaa tuntua, että muistisairaan ihmisen toiminta ei ole järjestelmällistä tai järkevää. Sairastuneella itsellään on kuitenkin syy tekemisen taustalla, vaikka ulkopuolinen ei sitä aina näe. Ei ole syytä moittia häntä tai vaatia selitystä toimintaan, koska vastauksen antaminen voi olla vaikeaa. Ottakaa valokuvia tavallisista arjen toimistanne. Teettäkää ne kuviksi ja tarkastelkaa, mitä arkenne pitää sisällään. Arjen näkyväksi tekeminen auttaa ymmärtämään miten monipuolinen arki on ja miten tärkeitä sen askareet ovat. Voitte pohtia, mitä toimintoja haluatte edelleen tehdä ja mitä näiden toimintojen säilyttäminen arjessa vaatii. 23

24 Arjen askareet Arkiaskareet, kuten kodinhoito, pihatyöt, pyykinpesu ja kaupassakäynti, ovat asioita, jotka ovat arjessa välttämättömiä. Vaikka joskus voi tuntua siltä, että askareet hoituvat sujuvammin terveeltä puolisolta, on tärkeää kannustaa myös toista puolisoa osallistumaan niihin. Niiden tekeminen ylläpitää monella tavalla toimintakykyä ja tuo tunteen arvokkuudesta ja hyödyllisyydestä. Parisuhteessa arkiaskareiden jakaminen ja yhdessä tekeminen vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Useasti arjen keskellä on vaikeaa tiedostaa arkiaskareiden tärkeys ja se, mitä kaikkea niiden tekeminen mahdollistaa. Tehdessään arjen askareita ihminen liikkuu ja käyttää erilaisia taitojaan ylläpitäen huomaamattaan toimintakykyään. Arkiaskareissa toimiminen tuottaa onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa itseluottamusta. Hoitakaa kauppa-asioinnit yhdessä. Suunnitelkaa yhdessä mitä kaupasta ostatte. Mahdollisuuksien mukaan, menkää kauppaan kävellen, jolloin saatte samalla liikuntaa. Voitte haastaa itseänne vaikka siten, että yritätte muistaa ostokset ilman listaa. 24

25 Esimerkiksi kaupassa käynti pitää sisällään monta toimintakykyä ylläpitävää tehtävää, kuten kauppalistan suunnittelemista, asioista päättämistä, liikkumista, lukemista, tavaroiden etsimistä, keräämistä, laskemista, ihmisten tapaamista, kassien kantamista ja tavaroiden järjestämistä. Parhaimmillaan kauppareissu voi tukea fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä. Lisäksi se tukee parisuhdetta. Helposti jää huomaamatta, että oma tuttu arki sisältää paljon pieniä, hyviä asioita, jotka tukevat toimintakykyä. 25

26 Ravinto ja ruokailu Säännöllisestä ravinnonsaannista huolehtiminen kannattaa, sillä hyvä ja ravinteikas ruoka on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämisessä. Muistisairaus voi vaikuttaa ruokahaluun ja nälän tunteeseen ja syöminen saattaa unohtua. Mukava ruokailutilanne sekä mielihyvää tuottavat maut houkuttelevat kuitenkin syömään myös silloin, kun nälän tunne tai ruokahalu ovat hukassa. Jos yhteinen keittiössä puuhastelu on kuulunut pariskunnan arkeen, sitä kannattaa jatkaa. Ruuan valmistaminen yhdessä tekee hyvää parisuhteelle. Lisäksi ruoanlaittaminen pitää yllä monenlaisia taitoja, kuten ohjeiden ymmärtämistä, keskittymistä, muistamista ja hahmottamista. Ravitsemuksen lisäksi miellyttävä ruokailuhetki tarjoaa päivittäistä iloa ja nautintoa. Säännöllinen yhdessä ruokaileminen vahvistaa parisuhdetta. 26

27 Mikäli ruokailu on hankaloitunut, voi pienillä muutoksilla tehdä siitä miellyttävämpää. Rauhallinen ja kiireetön tunnelma voi olla jo riittävä muutos. Ruokailua voi helpottaa myös kiinnittämällä huomiota riittävään valaistukseen ja selkeään ympäristöön sekä poistamalla turhat tavarat näkyviltä. Lisäksi yhteisen elämänvarrelta tutut ruoat ja maut voivat olla vahvoja muistojen herättäjiä ja houkutella syömään. Valitkaa jokin teille yhteisesti merkityksellinen, ruokailuun liittyvä hetki menneisyydestänne ja valmistakaa yhdessä ateria, jota silloin söitte. Ruokailun aikana voitte keskustella siitä, mitä kaikkea silloin tapahtui ja ketkä olivat läsnä ja vaihtaa ajatuksia yhteisistä muistoista ja hetkistä. Vaihtoehtoisesti voitte käydä myös ravintolassa, johon liittyy jokin kiva muisto. 27

28 Omatoimisuuden tukeminen yhteisessä arjessa Usein ajatellaan, että muistisairauteen sairastunut tarvitsee apua toimissaan enemmän kuin tosiasiassa tarvitseekaan. Liian helposti ryhdytään jopa tekemään asioita sairastuneen puolison puolesta. Liika auttaminen voi kuitenkin turhauttaa ja saada aikaan sen, että puolison taidot hiipuvat. Taito tuttujen asioiden tekemiseen säilyy pitkään, vaikka uusien asioiden oppiminen olisikin vaikeutunut. Ei siis kannata auttaa liikaa vaan rohkaista ja antaa aikaa asioiden tekemiseen. Asioiden tekeminen itsenäisesti tuo onnistumisen kokemuksia sekä lisää itseluottamusta. On kuitenkin myös tunnustettava, että toimintakyky jossain vaiheessa sairautta laskee ja sairastunut puoliso tarvitseekin apua. Joidenkin asioiden, kuten peseytymisen ja pukeutumisen hankaloituminen voi olla molemmille puolisoille vaikea asia kohdata. Niin avun antaminen kuin vastaanottaminenkin voi olla kova paikka. Avun tarpeen lisääntyessä on sallittua ja aiheellistakin pyytää ulkopuolista apua. Näin puolison rooli voi jatkua puolisona. Tämä tukee jaksamista ja puolisona rinnalla kulkemista. 28

29 Itsenäinen suoriutuminen arjessa on tärkeää, jotta molemmat puolisot voivat tuntea itsensä tasavertaiseksi parisuhteessa. Apuvälineiden ja kodissa tehtävien muutosten avulla voidaan vahvistaa omatoimisuutta ja lisätä turvallisuutta arjessa silloin, kun toimintakyky heikentyy. Merkittävää on myös pariskuntien toisiltaan saama tuki arjen toiminnoissa. Apuvälineiden lisäksi omatoimisuutta edesauttaa selkeä kotiympäristö, jossa on helppo liikkua sekä toimia ja esineet ovat helposti löydettävissä. Ympäristöä voidaan selkeyttää muun muassa hyvällä valaistuksella, värikontrasteilla ja poistamalla turha tavara näkyviltä. Kodin selkeyteen ja apuvälineisiin kannattaa kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin. Näin apuvälineiden käytöstä tulee tuttua ja kodin muutoksiin on helppo sopeutua. On tärkeää, että molemmille puolisoille koti tuntuu kodilta. Järjestäkää kylpyhuoneenne niin, että molempien henkilökohtaiset hygieniatuotteet, kuten hammasharja, deodorantti ja harja, ovat kootusti esimerkiksi molemmille erillisissä koreissa. Tällöin ne ovat helpommin löydettävissä ja aamutoimista voi huolehtia omatoimisemmin. 29

30 TULEVAISUUTEEN VARAUTUMINEN Tulevaisuudessa eteen tulevia haasteita ei kannata pelätä tai surra etukäteen. Joihinkin asioihin on kuitenkin hyvä varautua oikeudellisella ennakoinnilla, sillä elämä on arvaamaton. Tämä tarkoittaa käytännön toimia, joilla molemmat puolisot voivat varmistaa arvojensa mukaisen elämän jatkumisen sekä oman tahtonsa toteutumisen myös silloin, kun päätöksentekokyky alenee. Huolta tulevaisuudesta voidaan helpottaa yhteisellä keskustelulla ja asioiden hoitamisella. Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jossa valtuutuksen tekijä nimeää sen henkilön, jonka haluaa hoitavan esimerkiksi taloudellisia asioitaan, mikäli hän ei kykene niitä itse hoitamaan. Sen laatimalla puolisot varmistavat sen, että heidän asioitaan hoitaa luotettu henkilö, jonka he ovat itse määränneet. Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä hyvissä ajoin, viimeistään sairauden alkuvaiheessa, jolloin sairastunut voi selkeästi ilmaista oman tahtonsa. Tämä asia täytyy hoitaa ajoissa, sillä liian myöhään tehty edunvalvontavaltuutus ei ole pätevä. Valtuutus tehdään aina tulevaisuuden varalle ja se tulee voimaan vasta siinä tapauksessa, jos sen laatinut henkilö todetaan kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi perheasioihin perehtynyt asianajaja. 30

31 Hoitotahto Etuudet Hoitotahto on asiakirja, jolla ilmaistaan tahto siitä, kuinka toivoo itseään hoidettavan. Siinä voi kertoa yleisistä hoivaan liittyvistä toiveistaan, kuten elämänarvoistaan, hoivapaikan valinnasta, annettavan hoidon sisällöstä sekä perushoivasta. Lisäksi hoitotahdossa voi ilmaista toiveita, jotka koskevat muun muassa elämän loppuvaiheen päätöksentekoa. Näin kenenkään ei tarvitse ottaa vastuuta raskaista päätöksistä toisen puolesta. Myös hoitotahto tulee tehdä hyvissä ajoin, sillä pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että sen tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon tekemisen merkityksen ja sen sisällön. Hoitotahdon voi kirjoittaa vapaasti tai etsiä internetistä siihen mallin. Kuvitelkaa, että on kulunut vuosi tästä päivästä ja asiat ovat nyt aika hyvin. Mikä saa teidät tuntemaan, että arkenne on hyvää? Mitä olette tehneet myönteisen tilanteen aikaansaamiseksi ja mahdollisten huolienne vähenemiseksi? Mistä saitte tukea? Tulevaisuuteen kannattaa varautua myös ottamalla selvää, millaisiin yhteiskunnan tukiin on oikeutettu. Etuja ovat esimerkiksi omaishoidontuki, eläkkeensaajan hoitotuki, kuljetuspalvelu ja pysäköintilupa sekä jotkin apuvälineet. Osa apuvälineistä on hankittava itse. Apuvälineitä on monenlaisia ja monen hintaisia. Ennen niiden hankkimista kannattaa vertailla hintoja ja kysellä muiden muistiperheiden vinkkejä ja kokemuksia. Apuna etuuksien selvittämisessä on oma palveluohjaaja ja muistihoitaja, jotka auttavat näissä asioissa. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto ovat omasta ja puolison elämänlaadusta huolehtimista. Huolehtikaa nämä asiat jo nyt. 31

32 Muistiinpanoja: 32

33 Muistiinpanoja: 33

34 Yhteystietoja Voitte kirjoittaa tähän tärkeitä yhteistietoja. Muistiyhdistys: Muistihoitaja/lääkäri: Palveluohjaaja: Apuvälinekeskus: Harrastuspaikkojen yhteistietoja: Muut: 34

35 Lähteet Aavaluoma, S Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva. Tallinna: Suomen Psykologinen Instituutti. Eloniemi-Sulkava, U Muistioireinen ihminen. Ympäristöministeriön ympäristöopas. Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Helsinki:Edita Prima Oy Heimonen, S Työikäisenä Alzhemerin tautiin sairastuneiden ja heidän puolisoidensa kokemukset sairauden alkuvaiheessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Hohental-Antin, L Muistellaan. Luovat menetelmät muistisairaiden tukena. Juva: Bookwell Oy Pesonen, H-M Managing life with a memory disorder. Mutual process of those with memory disorders and their family caregivers following a diagnosis. Oulu:Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos Persson, M. & Zingmark, K Living with a person with Alzheimer's disease: Experiences related to everyday occupations. Scandinavian Journal of Occupational therapy. 13(4), Pierce, D Occupation by design. Building Therapeutic Power. Philadelphia: F.A. Davis Company Stenberg, T Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Helsinki:Ikäinstituutti Toimintaterapeuttilitto Toimintaterapia. Viitattu Tuhkasaari, P Parisuhteen ja paripsykoterapian prosessista. Teoksessa Malinen, V. & Alkio, P. (toim.) Paripsykoterapia ja parisuhteen ikuinen arvoitus. Helsinki: Väestöliitto Vainikainen, T Kumppanina muistisairaus, tietoa, tukea ja kokemuksia. Tallinna: Raamatutrukikoda. 35

36 Tämä opas on suunnattu pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu muistisairaus. Opas on tarkoitettu luettavaksi ensisijaisesti muistisairauden alkuvaiheessa. Tästä oppaasta pariskunnat voivat saada neuvoja ja ideoita yhteisessä arjessa toimiseen ja parisuhteen hyvinvointiin. 36

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas Lähelläsi Muistisairaus ja muuttuva parisuhde Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas Lähelläsi-kurssi Lähelläsi-kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu

Lisätiedot

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii

Lisätiedot

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta: HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?

Lisätiedot

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Puhetta elämästä -kortit

Puhetta elämästä -kortit Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde? tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

Lisätiedot

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi

Lisätiedot

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi Yhteenvetosivu RUORI-itsearviointi Tällä sivulla voit tarkastella vastauksiasi ja lähettää ne sähköpostitse, tulostaa tai tallentaa ne pdf-muodossa. Jos haluat muuttaa vastauksiasi, klikkaa tämän sivun

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI MITÄ ON HYVINVOINTI? Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan terveys,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia

Lisätiedot

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Ethän tee karhunpalvelusta? Opas kuntouttavasta työotteesta omaishoitajille

Ethän tee karhunpalvelusta? Opas kuntouttavasta työotteesta omaishoitajille Ethän tee karhunpalvelusta? Opas kuntouttavasta työotteesta omaishoitajille Hei! Tämä opas on kirjoitettu Sinulle, joka hoidat etenevään sairauteen sairastunutta läheistäsi. Teet siis äärimmäisen tärkeää

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki keskeiset ulottuvuudet, joilla näyttäisi

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Koska aivoterveys on pääasia!

Koska aivoterveys on pääasia! Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja

Lisätiedot

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen 9.5.2017 Toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen ja kehittämisasiantuntija Mari Juote Al VIVA! Voimaantumista vahvistava ohjaus Tavoitteena luoda

Lisätiedot