Elämän riskit hallintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämän riskit hallintaan"

Transkriptio

1 Elämän riskit hallintaan 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2008

2 1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi? Jäsenyysaika ja maksut Milloin kassasta voi saada päivärahoja? Kun yrittäjä on päivärahalla Työttömyysturvan sanastoa suomennettuna Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa ja Jouni Korhonen

3 1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi? Yrittäjän oma työttömyysturva Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentuloa sinä aikana, kun hän etsii elämäänsä uutta polkua yrityksen lopettamisen tai menettämisen jälkeen. Yrittäjän pitää erikseen vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Työttömyysvakuutus on yrittäjälle vapaaehtoinen, mutta sen ehdot on määrätty laissa. Jos vaadittu jäsenyysaika ja muut ehdot täyttyvät, ja SYT -kassan jäsenmaksuista on huolehdittu, yrittäjä saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivän ajalta. Yrittäjän päivärahan suuruuteen, jäsenyysehtoihin ja tarvittaviin papereihin työttömyyden sattuessa kannattaa tutustua huolellisesti. Yrittäjän työttömyysturvan ehdot ovat erilaiset kuin palkansaajilla. Kuka on yrittäjä? Yrittäjiä on monenlaisia. Yrittäjä tekee aina työtä yrityksessä. Ja omistaa firmastaan ainakin osan: puolet tai enemmän, joko itse tai perheen kanssa. Johtajalle riittää jo 15 % omaa omistusta tai 30 % perheen omistusta. Perheenä pidetään lähisukulaisia, jotka elävät yhteisessä taloudessa. Laissa määrätään yrittäjyyden rajat. Muistisäännöt : 1. YEL- tai MYEL-vakuutettu on aina yrittäjä. 2. Ei-johtavassa asemassa (eli tavallisena työntekijänä) 50 %:n oma tai perheen omistus tekee yrittäjän. 3. Johtavassa asemassa oma 15 %:n, oma + perheen 30 %:n tai perheen 30 %:n omistus tekee firmassa työskentelevästä ihmisestä yrittäjän. Johtavassa asemassa on henkilö, joka käyttää firmassa päätösvaltaa, yleensä toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai vastuunalainen yhtiömies. 4. Jos omistusosuus ja äänivalta yhtiössä poikkeavat toisistaan, määräysvalta ratkaisee (esim. jos johtavassa asemassa olevan 10 %:n osakeomistus tuottaa 20 % äänivallasta, henkilö katsotaan yrittäjäksi). 5. Pelkkä omistus ei tee yrittäjää. Omistamisen lisäksi vaaditaan, että henkilö työskentelee firmassa päätoimisesti. 6. Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja avoimen yhtiön yhtiömies ovat aina YEL- tai MYEL--vakuutettuja ja näin ollen yrittäjiä. Jos yhtiömiehen määräämisvaltaa ei ole yhtiösopimuksessa rajoitettu, on yrityksessä työskentelevä perheenjäsen myös aina yrittäjä. 7. Välillinen omistaminen toisen firman kautta lasketaan mukaan, jos oma tai perheen omistus tai määräämisvalta väliyhtiöstä on vähintään 50 %. 8. On tärkeää huomata, että muutkin kuin YEL:iä tai MYEL:iä maksavat ovat usein yrittäjiä. Ns. osaomistaja voi maksaa TyEL-vakuutusta, mutta olla silti yrittäjä (omistusrajat edellä kohdissa 2-3). OIKEA KASSA? Varsinkin palkansaajana aiemmin työskennelleen henkilön on syytä tarkistaa oma tilanteensa. Vakuutus pitää ottaa oikeasta kassasta, sillä lain mukaan yrittäjäksi katsottavalla henkilöllä ei ole valinnanvaraa työttömyysvakuutuksen suhteen. Myöhäinen siirtyminen yrittäjäkassaan voi aiheuttaa katkoksen työttömyysturvaan. Olen täällä töissä! Puoliso on varsinainen yrittäjä. Entä kotona asuvat lapset? Muistisääntö: yrittäjän vaimo tai mies on yrittäjä aina, jos hän työskentelee firmassa. Samoin lapsi, jos hän asuu kotona ja tekee firmassa työtä. Perheenjäseniä ovat mies, vaimo, alaikäiset lapset sekä firmassa työskentelevät täysi-ikäiset lapset, jotka asuvat kotona eli käytännössä saman jääkaapin äärellä. Asiaan ei vaikuta, onko perheenjäsenten kanssa tehty kirjallinen työsopimus vai ei. Varsinkin yrittäjän puoliso kuuluu usein virheellisesti työntekijäkassaan. Palkansaajakassaan maksetuista jäsenmaksuista ei työttömyyden alkaessa ole hyötyä, koska yrittäjän puoliso katsotaan lain mukaan yrittäjäksi eikä palkansaajaksi. Turhaan maksettuja jäsenmaksuja ei myöskään palauteta. Palkansaajasta yrittäjä? Palkansaajan ja yrittäjän ero on hämärtymässä. Puhutaan freelancereista, aliurakoitsijoista, tuolinvuokralaisista, yhteisomistajista jne. Jos varsinainen työsuhde muuttuu toisenlaiseksi tavaksi tehdä työtä, on mietittävä tarkkaan, onko henkilö tästä eteenpäin lain mukaan yrittäjä. Jos näin on, kannattaa erota palkansaajakassasta ja liittyä SYT -kassaan. Ja mieluiten nopeasti, sillä edut säilyvät parhaiten kun toimitaan kuukauden sisällä yrittämisen aloittamisesta. YRITTÄJÄKSI TEKEVÄ OMISTUSOSUUS YRITYKSESSÄ Tavallisen työntekijän omistusosuus oma tai perheen omistus 50 % = yrittäjä Johtavassa asemassa olevan työntekijän omistusosuus oma omistusosuus 15 % = yrittäjä oma + perheen omistusosuus 30 % = yrittäjä perheen omistusosuus 30 % = yrittäjä Yrittäjänä pidetään mm. jokaista, joka joutuu ottamaan yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL-vakuutuksen.) Ellei ole varma, mikä oma tilanne on, voi aina ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan ja selvittää tilanteen kassan kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Uusi yrittäjä voi saada lähes katkeamattoman työttömyysturvan, jos hän huolehtii asiasta ajoissa. Lainsäätäjä tarjoaa porkkanan: uusi yrittäjä saa hyväkseen kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenyysaikaa, jos hän kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy SYT:n jäseneksi. Silloin yrittäjän työttömyysturvan ehdot täyttyvät 18 kuukaudessa, eikä siihen kulu 24 kuukautta kuten yleensä. Tärkeä käytännön asia on, että YEL- tai MYEL-vakuutuksen tulee olla jo voimassa, kun liitytään kassaan jäseneksi. Yrittäjän työttömyysturvan ehdot selvitetään tarkemmin seuraavassa luvussa. 3

4 Lisäksi palkansaajakassasta siirtyvä uusi yrittäjä saa ns. jälkisuojaa. Tämä tarkoittaa, että hän voi saada SYT -kassasta palkansaajan päivärahaa, ellei yritystoiminta menesty ja hän joutuu työttömäksi 18 kuukauden sisällä yrittäjyyden alkamisesta. Tämä edellyttää, että päivärahaoikeus on jo kerrytetty palkansaajakassassa ennen yrittäjyyden alkamista ja maksettavia päiviä on jäljellä. Jos uusi yrittäjä ei jää työttömäksi, mutta lopettaa yritystoiminnan ja siirtyy palkkatyöhön ennen jälkisuoja-ajan päättymistä, hän voi siirtyä takaisin palkansaajakassaan vanhana jäsenenä säilyttäen alkuperäisen päivärahaoikeutensa. Kun yrittäjän päivärahaoikeus on jo kertynyt SYT:ssä, joko palkansaajakassasta siirtyvien uusien yrittäjien 18 kuukauden jäsenyydellä tai muiden 24 kuukauden jäsenyydellä, säilyy tämä oikeus myös tilanteessa, jossa yrittäjä siirtyy palkansaajaksi ja liittyy palkansaajakassaan. Jälkisuojan pituus on tällöin 32 viikkoa. Jos kassanvaihto tapahtuu ensimmäisen palkkatyökuukauden aikana, palkansaajakassan jäsenyyteen ja työssäoloehtoon saa lisäksi 11 viikon hyvityksen eli palkansaajan päivärahaoikeuden saa 32 viikon jäsenyydellä ja palkkatyöllä. Jos palkkatyö loppuisi ennen kuin 32 viikon jäsenyysaika on kertynyt, voi palkansaajakassa maksaa SYT -kassassa kerrytetyn päivärahaoikeuden perusteella yrittäjäsäännösten mukaista päivärahaa. Esimerkkejä jälkisuojaoikeudesta Työttömyysturva säilyy lähes ilman katkoksia, jos uusi yrittäjä siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kuukauden sisällä oman yrittäjyyden alkamisesta. Jälkisuoja eli oikeus palkansaajakassassa kerrytettyyn päivärahaan säilyy SYT:ssä 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Lisäksi saa kuuden kuukauden hyvityksen kahden vuoden jäsenyysvaatimuksesta eli oikeus yrittäjän päivärahaan kertyy jälkisuoja-ajan ohessa. 1. Kassanvaihto heti palkansaajakassasta SYT-kassaan: paras vaihtoehto Yrittäjä aloitti liiketoiminnan työttömänä ja liittyi SYT -kassaan samana päivänä erottuaan palkansaajakassasta hänelle oli ehditty maksaa palkansaajakassasta 100 päivää työttömyyspäivärahaa määrältään 39 päivä ennen yrittäjyyttä hänellä on jälkisuojaoikeus 18 kuukautta välisen ajan, mikä tarkoittaa käytännössä jos hän lopettaisi yritystoiminnan ennen , SYT maksaisi hänelle jäljellä olevat 400 arkipäivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa määrältään 39 päivä. jos hän lopettaisi yritystoiminnan tai sen jälkeen, olisi SYT:n jäsenyys jo kerrytetty (6 kk hyvitys jäsenyysajassa) ja päivärahaa maksettaisiin 500 päivää yrittäjäsäännösten mukaan. Jos yrittäjyyden alkamisesta on kulunut yli kuukausi ja yrittäjä on edelleen palkansaajakassan jäsen, kannattaa kassanvaihto silti tehdä. Jälkisuoja-ajan jäljellä olevat kuukaudet ovat voimassa myös SYT:ssä ja sen ohessa alkaa kertyä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika. Jälkisuojaajan säilyminen edellyttää, että palkansaajakassasta eroaminen ja SYT kassaan liittyminen tapahtuu kuukauden sisällä. 2. Kassanvaihto jälkisuoja-ajalla ensimmäisen yrittäjyyskuukauden jälkeen Yrittäjä aloitti toiminnan suoraan palkkatyöstä ja jäi palkansaajakassan jäseneksi. Hänelle ei ole aikaisemmin maksettu päivärahaa. hän liittyi SYT-kassaan ja erosi samana päivänä palkansaajakassasta koska kassanvaihtoa ei tehty ensimmäisen yrittäjyyskuukauden aikana, pitää SYT:ssä kerryttää kahden vuoden jäsenyys eli hän tulee yrittäjäsäännösten mukaisen päivärahan piiriin hänellä on kuitenkin jälkisuojaoikeus 18 kuukautta ajalla jos hän lopettaisi yritystoiminnan ennen , SYT maksaisi hänelle 500 arkipäivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Päivärahan suuruus määriteltäisiin palkansaajasäännösten mukaan. Päiväraha perustuisi palkkatuloihin ennen yrittäjyyttä. kun jälkisuoja-aika on loppunut eikä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika ole vielä kerrytetty, ei SYT voi maksaa päivärahaa. Ansiosidonnaisessa päivärahassa on siis yhdeksän kuukauden katkos ajalla Katkos olisi kuitenkin paljon pidempi eli kaksi vuotta, jos yrittäjä jäisi palkansaajakassan jäseneksi koko jälkisuoja-ajan ajaksi (katso esimerkki 3). Jos yrittäjä jää palkansaajakassaan koko jälkisuojan ajaksi, voi sen loputtua liittyä SYT-kassaan, mutta katkos ansioturvassa on kaksi vuotta. 3. Jäsenyys palkansaajan työttömyyskassassa: työttömyysturvan säilymisen kannalta huonoin vaihtoehto Yrittäjä aloitti toiminnan ja jäi palkansaajan työttömyyskassaan 18 kuukaudeksi ajalle hänellä on ollut jälkisuojaoikeus voimassa 18 kk hän eroaa palkansaajakassasta ja liittyy Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan hän on ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaksi vuotta, kunnes saa päivärahaoikeuden SYT:ssä , kun kahden vuoden jäsenyysaika on kerrytetty! YRITTÄJÄN JÄLKISUOJA Palkansaajakassasta SYT-kassaan Jälkisuoja 18 kuukautta = palkansaajana hankittu päivärahaoikeus säilyy myös yrittäjäkassassa ollessa yritystoiminnan ensimmäisten 18 kuukauden ajan. Päivärahaa voidaan maksaa palkansaajan säännösten mukaan, jos jää työttömäksi. Kuukauden sisällä yrityksen aloittamisesta yrittäjäkassaan siirtyvä saa lisäksi kuuden kuukauden hyvityksen yrittäjän 24 kuukauden työssäoloehdosta. SYT -kassasta palkansaajakassaan Jälkisuoja 32 viikkoa = palkkatyöhön siirtyvä saa pitää jo hankkimansa yrittäjän päivärahaoikeuden ensimmäisten 32 viikon ajan palkkatyössä. Päivärahaa voidaan tällöin maksaa yrittäjän säännösten mukaan. Lisäksi kuukauden sisällä palkansaajakassaan siirtyvä saa 11 viikon hyvityksen kerätessään uudessa kassassa palkansaajan työssäoloaikaa. Eläketurva rajoittaa työttömyysvakuutusta Laki yhdistää toisiinsa yrittäjän eläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen. Eläkevakuutuksen pitää olla tietyn suuruinen, jotta yrittäjä saisi ottaa työttömyysvakuutuksen. Yrittäjän itselleen päättämä eläketaso määrää samalla myös työttömyysvakuutuksen ylärajan. Jos henkilöllä on YEL- tai MYEL-vakuutus, vakuutusyhtiön kanssa sovitun vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon pitää olla vähintään euroa vuodessa, jotta työttömyysvakuutus voidaan ottaa. Yrityksen ns. osaomistajalla (omistusosuus enintään 50 %) eläkevakuutus on työntekijän eläkevakuutus (TyEL). Saadakseen osaomistajana työttömyysvakuutuksen pitää yrittäjän nostaa eläkevakuutuksen alaista palkkaa vähintään 710 euroa kuukaudessa. Tulo on otettava yrityksestä varsinaisena palkkana, ei osinkona tai ns. yksityisnostona. Jos eläkkeen perusteena oleva työtulo tai itselle maksama palkka 4

5 jää alle näiden rajojen, ei vielä voi ottaa yrittäjän työttömyysvakuutusta. Ensin täytyy korottaa YEL- tai MYEL-työtuloa tai nostaa itselleen enemmän TyEL-palkkaa, jotta eläketaso riittäisi työttömyysvakuutuksen ottamiseen. YEL:n korottaminen tulee tehdä vahvistettuun YELtyötuloon, ei pelkkää jousto-oikeutta käyttämällä. Yrittäjä voi itse valita haluamansa työttömyysvakuutuksen suuruuden. Minimitaso on edellä kerrottu euroa, ja ylärajana on oman eläkevakuutuksen vuosityötulo tai vuosipalkka. Takakannessa on esimerkkejä vakuutustasosta, jäsenmaksusta ja sen tuottamasta päivärahasta. On tärkeää muistaa, ettei yrittäjä voi vakuuttaa itseään työttömyyden varalta isomman työtulon mukaan kuin mitä YEL-, MYEL- tai TyEL-vakuutuksen mukaan ansaitsee. Jos työttömyysturvaa halutaan nostaa nykyistä suuremmaksi, eikä eläkkeen perusteena oleva tulo riitä siihen, on mahdollista korottaa YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtuloa tai nostaa yhtiöstä lisää TyEL-palkkaa. Yli 20 prosentin kertakorotus työttömyysturvan tasoon nostaa kuitenkin työttömyyspäivärahaa täysimääräisesti vasta 24 kuukauden kuluttua. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSEEN OIKEUTTAVA ELÄKEVAKUUTUS YEL- tai MYEL-vakuutus vuodessa vähintään > työttömyysvakuutuksen voi ottaa Osaomistajan minimipalkka kuukaudessa vähintään 710 > työttömyysvakuutuksen voi ottaa Osaomistajan tulon tulee olla TyEL -palkkatuloa, ei osinkoja tai yksityisnostoja! 2. Jäsenyysaika ja maksut Kauanko pitää olla jäsenenä? Yrittäjä saa työttömyysturvaa, kun hän on 24 kuukautta sekä toiminut yrittäjänä että maksanut kassan jäsenmaksua. Tavallisesti yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan, kun hän on ennen työttömyyttä kuulunut kaksi vuotta (24 kuukautta) SYT-kassaan ja toiminut samalla päätoimisena yrittäjänä (ns. yrittäjän työssäoloehto). Työssäoloehto voidaan kerätä työttömyyden alkua välittömästi edeltävien neljän vuoden aikana, kun kassan jäsen toimii tästä ajasta 24 kuukautta yrittäjänä. Työttömyysturvan edellytyksenä oleva yritystoiminta voi joskus keskeytyä pidemmäksikin aikaa hyväksyttävän syyn, kuten pitkän sairasloman, äitiysloman tai opiskelun takia. Näissä poikkeustapauksissa työssäoloehto ja oikeus työttömyysturvaan voidaan säilyttää jopa seitsemän vuoden poissaolon ajan, jolloin yrittäjän 24 kuukauden työssäoloehto kertyy maksimissaan yhdentoista vuoden aikana. Työssäoloehdon keräämisen jälkeen kassan jäsenellä on oikeus 500 päivän ansiosidonnaiseen päivärahaan sekä muihin kassan etuuksiin, mm. koulutustukiin. Päivärahan maksamiselle on kuitenkin vielä muita edellytyksiä. Mitä jäsenyys maksaa ja mihin jäsenmaksu käytetään Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Valtio maksaa keskimäärin vähän yli puolet päivärahoista. Loppuosa kerätään työttömyysvakuutuksen ottajilta keskinäisen vastuun periaatteella. Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain kassan jäsenmaksun. Vuonna 2007 jäsenmaksu lasketaan seuraavasti: vähennetään valitusta kassan vakuutustasosta euroa, josta ei vielä makseta vakuutusmaksua. Välillä euroa vakuutusmaksu on 2,75 % vakuutustasosta. Jos on valittu yli euron vakuutustaso, vähennetään ensin vakuutustasosta euroa ja kerrotaan erotus 2 %:lla. Saatuun summaan lisätään 528,00 euroa, jolloin tiedetään kassan jäsenmaksu valitulla vakuutustasolla. Tämän oppaan liitteenä on jäsenmaksu- ja päivärahataulukko. Jäsenmaksulaskuri löytyy SYT-kassan internetsivuilta osoitteesta JÄSENMAKSUN SUURUUS SUHTEESSA VAKUUTUSTASOON Vakuutustaso enintään ,75 x ( vakuutustaso ) 100 Vakuutustaso yli x (vakuutustaso ) ,00 Haluamansa päivärahan ja vuosityötulon voi jäsen itse päättää kassaan liittyessään. Jotta yrittäjä voisi liittyä kassaan, YEL- tai MYELtyötulon on oltava vähintään vuodessa tai TyEL-palkan vähintään 710 kuukaudessa. Työttömyysvakuutus voidaan ottaa enintään sille summalle, josta maksetaan YEL- tai MYEL-vakuutusta tai joka on TyEL-vakuutuksen perusteena. 5

6 SYT -KASSAN VAKUUTUSTASON VALINTA Työtulo Päiväraha euroa/vuosi Jäsenmaksu euroa/arkipäivä ,00 57, ,50 41, ,80 28,34 Yrittäjän YEL vakuutuksen vahvistettu työtulo on euroa vuodessa. SYT kassasta voi valita vakuutustasoksi minkä tahansa vuositulon väliltä euroa. SYT:n päiväraha ja jäsenmaksun suuruus määräytyvät valitun tason perusteella. Kuten kaikki vakuutukset, tämäkin on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. Jos yrittäjä joskus joutuu työttömäksi tai lopettaa yrityksensä, saa hän vuotuisen jäsenmaksunsa takaisin jo runsaan kymmenen päivän työttömyyskorvauksina. Korvausta maksetaan aina 500 arkipäivään asti. Iso vakuutus, suuri päiväraha Yrittäjä saa parhaan hyödyn yrittäjän työttömyysturvasta, kun hän vakuuttaa itsensä samasta summasta, josta YEL-, MYELtai TyEL-vakuutus lasketaan. Jäsen voi päättää vakuuttaa itsensä pienemmällä korvaustasolla, mutta ei suuremmalla. Työttömyysvakuutus kannattaa heti alussa mitoittaa riittävän isoksi, sillä myöhemmin tehdyt korotukset eivät heti nosta päivärahaa uudelle tasolle. Jos päiväraha tulee maksuun eikä yrittäjyydessä ole ollut katkoksia ennen yrittäjyyden päättymistä tai keskeytymistä, SYT:stä valittua vakuutustasoa katsotaan 24 kk taaksepäin. Päiväraha lasketaan tämän vuositulon perusteella, jos YEL- tai MYELtulo tai TyEL-palkka on vähintään saman suuruinen. Vuositulo tarkastetaan päivärahan määrityksen yhteydessä. Jos vakuutustasoon on tehty korotus, päiväraha määräytyy eri tasojen keskiarvon perusteella. Korotus tai pienemmät korotukset yhteensä tasojen välillä otetaan huomioon 20 prosenttiin asti. Jos korotus on yli 20 prosenttia ja korotettu taso on ehtinyt olla voimassa vähintään 24 kk, määräytyy päivärahan suuruus kokonaan korotetun tason mukaan. Uusi korotettu taso ei saa ylittää YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtuloa tai TyEL-palkkaa. VAKUUTUSTASON KOROTUSTEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAAN Enintään 20 % Vuosi Valittu vakuutustaso e e vakuutus päätetty Yrittäjä työtön Päivärahan perusta e Vakuutustaso, josta päiväraha lasketaan, on vuosien 2006 ja 2007 vakuutustasojen painotettu keskiarvo, koska korotus ei ylitä 20 prosenttia ja vahvistettu YEL -työtulo on ollut saman suuruinen. Yli 20 % Vuosi valittu vakuutustaso e e e vakuutus päätetty Yrittäjä työtön Päivärahan perusta e Yli 20 prosentin korotus: päiväraha maksetaan korotetun tason mukaan, koska se on ehtinyt olla voimassa 24 kk ja TyEL -palkka on saman suuruinen. Jos yrittäjä olisi jäänyt työttömäksi , olisi päiväraha määritelty vuosien 2005 ja 2006 tasojen keskiarvona. Korotuksesta olisi huomioitu keskiarvolaskentaan 20 %, joten päiväraha olisi määritelty tasosta e (keskiarvo tasoista e ja e) Liian alhaisen vakuutustason korjaaminen oikealle tasolle vaikuttaa täysimääräisesti päivärahan suuruuteen vasta kahden vuoden päästä. Miten ja milloin vakuutus maksetaan Jäsenmaksu maksetaan yleensä yrittäjän omalta tililtä, kerran vuodessa tai neljänä eränä. Sen voi vähentää verotuksessa kokonaan. Jäsenmaksusta (eli yrittäjän työttömyysvakuutusmaksusta) jäsen saa laskun kerran vuodessa. Jäsenmaksu maksetaan SYT:n lähettämällä viitepankkisiirrolla joko kerralla tai neljänä eränä vuoden mittaan. Uudet jäsenet maksavat jäsenmaksua liittymiskuukauden alusta. Suoraveloitus ei toistaiseksi onnistu, mutta maksun voi maksaa koti- tai yrityspäätteellä sekä pankkiautomaatilla. Jäsenmaksu voidaan vähentää kokonaan henkilökohtaisessa verotuksessa. Vakuutustason muutos ja jäsenmaksuvapautus kirjallisesti Jäsenmaksuvapautusta on haettava kassasta kirjallisesti. Samoin ilmoitus vakuutustason muutoksesta on tehtävä kirjallisesti. Edellisen kalenterivuoden ja sitä edeltävien vuosien jo maksettuja jäsenmaksuja, jotka on ilmoitettu verottajalle, ei palauteta takautuvasti. Jäsenmaksuvapautus koskee yrittäjänä toimivia tai päivärahan saajia. Jos kassan 500 päivärahapäivää tai koulutuspäivärahan 565 päivää on jo maksettu, eikä jäsen ole aloittanut uudelleen yrittäjänä, ei minimijäsenmaksusta voi hakea enää vapautusta. SYT:n vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin eläkevakuutuksen vuositulo. Pienin eläketyötulo, jolla yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, on edelleen euroa vuodessa. Vakuutustason muutoksen voi ilmoittaa kirjallisesti sähköpostilla faksilla numeroon (09) tai kirjeellä osoitteeseen SYT, PL 999, Helsinki. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen tai siihen voi käyttää oppaan lopussa olevaa lomaketta. Takautuvasti muutos voidaan tehdä vain kuluvan kalenterivuoden osalta. Kassalle voi myös faksata tai postittaa eläkevakuutusyhtiön lähettämän vahvistuksen kuluvan vuoden YEL tai MYEL-työtulosta, jos SYT kassan vakuutustaso halutaan samalle tasolle 1.1. alkaen. Vuoden lopussa kannattaa ilmoittaa seuraavan vuoden työtulotaso. SYT kassa ei saa suoraan tietoja eläkeyhtiöltä. 6

7 Jäsenmaksuvapautus voidaan myöntää yli kuukauden kestävän sairasloman, vanhempainloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia. Vapautus myönnetään täysille kalenterikuukausille vapautukseen oikeuttavan ajan sisällä. Hakemus tehdään faksilla numeroon (09) tai postitse osoitteeseen SYT, PL 999, Helsinki. Liitteeksi tarvitaan kopio Kelan tai vakuutusyhtiön päätöksestä maksettavasta päivärahasta, eläkkeestä tai opintotuesta. Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai siihen voi käyttää oppaan lopussa olevaa lomaketta. Jos saa SYT -kassasta päivärahaa ja jäsenmaksuvapautus on myönnetty työttömyyden perusteella, ei jäsenmaksuvapautusta tarvitse hakea erikseen. Kassa saa tiedon suoraan Kelan myöntämistä etuuksista. Asiasta on kuitenkin ilmoitettava työvoimatoimistoon. Jos vakuutusyhtiö on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen, voi päätöksen kopion postittaa tai faksata kassaan, koska kassa ei saa näitä tietoja automaattisesti. Osa-aikaeläke ja Osatyökyvyttömyyseläke Jos SYT -kassan jäsenyys ja työssäoloehto on kerrytetty ennen eläkkeen alkamista, määritellään päivärahan taso ennen eläkkeen alkamista voimassa olleiden vakuutustasojen mukaan. Jäsenmaksu määräytyy sen vakuutustason mukaan, jonka mukaan päivärahaakin voidaan maksaa. Jos yrittäjyyden päättyessä osatyökyvyttömyyseläke jatkuu edelleen, pienentää eläke maksettavaa päivärahaa. Jäsenmaksun suuruus määräytyy ennen eläkettä olleiden työtulojen perusteella. Oikean jäsenmaksutason määrittämiseksi tarvitsemme vakuutusyhtiön todistuksen, josta selviää milloin osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut eläkkeen alkamisvuoden YEL- tai MYEL-työtulo sekä alkamisvuotta edeltäneiden kahden kalenterivuoden YEL- tai MYEL-työtulo. Henkilöt, jotka eivät kuulu YEL- tai MYEL-vakuutuksen piiriin, ilmoittavat vastaavalta ajalta TyEL-palkan suuruuden (TEL-, LEL- tai TaEL-palkka ennen vuotta 2007). Jos 24 kuukauden työssäoloehto ei kerry ennen eläkkeen alkamista, voidaan päivärahan määrityksessä käyttää eläkkeen aikaista työtuloa, jos se on vähintään e. Postitamme kirjallisen vahvistuksen päivärahan tasosta ja jäsenmaksusta, kun olemme käsitelleet asian. Vakuutusyhtiön todistus faksataan numeroon (09) tai postitetaan osoitteeseen SYT, PL 999, Helsinki. 3. Milloin kassasta voi saada päivärahoja? Milloin yrittäjä on työtön? Yrittäjä on työtön, kun yritys on myyty, lopetettu tai pantu jäihin ainakin neljäksi kuukaudeksi. Ennen työttömyyttä henkilön tulee olla kassan jäsenenä, hoitaa jäsenmaksunsa ja toimia samaan aikaan yrittäjänä vähintään 24 kuukautta. Karenssi- eli omavastuuaika on seitsemän arkipäivää, jota myyntivoitto ehkä pidentää. Työttömäksi yrittäjä katsotaan vasta sitten, kun hän ilmoittautuu työvoimatoimistoon lopetettuaan yritystoimintansa tai myytyään oman osuutensa yrityksestä. Yritys voidaan lopettaa myös vapaaehtoisesti, jos kaikki yrityksen omaisuus samalla myydään pois tai siirretään omiin nimiin. Yrittäjyys voi päättyä myös konkurssiin, selvitystilaan tai avioeron takia. Työvoimatoimisto päättää, mistä päivästä lähtien kassa voi maksaa päivärahaa ja antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon asiasta. Omavastuuaika ennen korvauksen maksamista on lain mukaan aina seitsemän arkipäivää, jos hakija on kokonaan työtön ja päiväraha maksetaan täysimääräisenä. Jos yrittäjä työllistyy heti oman yrittäjyyden päätyttyä esim. osa-aikaisesti palkkatyössä, hänelle voidaan maksaa palkan lisäksi pienempää nk. soviteltua päivärahaa. Tällöin omavastuupäivien lukumäärä voi olla enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Karenssiaikaa voi pidentää myös yrityksen myymisestä jäänyt myyntivoitto, josta lisää jäljempänä. Ellei yritystä myydä tai lopeteta, joutuu päivärahaa odottamaan yleensä ylimääräiset neljä kuukautta toiminnan keskeyttämisen jälkeen. Keskeyttäminen tarkoittaa, ettei lähetetä laskuja tai tilata tavaraa yrityksen nimissä, ei luovuteta tavaraa varastosta eikä tehdä sopimuksia yrityksen puolesta, sekä keskeytetään yrityksen vakuutukset ja ilmoitetaan verottajalle toiminnan keskeyttämisestä. Keskeyttämisestä vaaditaan aina todisteet eli ilmoitukset on tehtävä verottajalle ja YEL- tai MYEL-vakuutuksen lopettamisesta vakuutusyhtiölle. Oma ilmoitus keskeyttämisestä ei riitä. NÄIN JÄRJESTELMÄ TOIMII 1. Yrityksen lopettamispaperit viedään työvoimatoimistoon. 2. Työvoimatoimisto antaa kassalle päätöksen päivärahaoikeudesta. 3. Jäsen lähettää hakemuksen kassaan. 4. Kassa maksaa päivärahan. 5. Jäsen lähettää jatkohakemuksen suoraan kassaan kerran kuussa. Miten päivärahaa saa Ensin on mentävä työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimatoimisto antaa kassalle lausunnon asiasta, vakuutusyhtiöstä yrittäjä saa todistuksen YEL- tai MYEL-työtulosta tai TyEL-palkasta, sekä SYT-kassasta päivärahan hakulomakkeen ja myyntivoiton selvityslomakkeen. 7

8 Ilman näitä papereita ei SYT-kassa maksa päivärahaa! Ensimmäiset päivärahat tulevat muutamassa viikossa siitä, kun paperit ovat kunnossa. Muista: myyntivoiton selvityslomake pitää aina täyttää ainakin osittain, vaikka myyntivoittoa ei olisi tullutkaan. Päiväraha maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat paperit on saatu. Kassan on pakko varmistaa, että kaikki lain määräykset täyttyvät. Jos paperit ovat kunnossa, SYT saa yleensä uuden hakemuksen käsiteltyä kahdessa - kolmessa viikossa. Päivärahoja maksetaan kassasta ulos kerran viikossa. Jatkohakemus pitää tehdä neljän viikon välein tai kalenterikuukausittain, ja maksu tulee noin viikon päästä siitä kun hakemus on perillä kassassa. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Kassa saa yleensä verotustiedot suoraan verottajalta. Työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on vähintään 20 prosenttia. Jos pidätysprosenttia muutetaan, on alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten toimitettava kassaan. Paljonko korvausta ja kuinka kauan Viisisataa päivää, viisi arkipäivää viikossa. Ja kassan jäsen saa paljon enemmän kuin Kelan päivärahan. Paljonko rahaa tulee? Riippuu siitä, miten suuren vakuutuksen on ottanut. Päivärahaa voidaan maksaa, jos yrittäjän työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehto tarkoittaa, että yrittäjä on kassan jäsenenä ollessaan toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään 24 kuukautta, jotka sisältyvät välittömästi yrittäjyyden päättymistä edeltäneeseen 48 kuukauteen. Tätä aikaa kutsutaan tarkastelujaksoksi. YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistetun työtulon tai TyEL-palkan on oltava vähintään euroa, jotta aika voidaan laskea työssäoloehtoa kerryttäviin 24 kuukauteen. Uudella yrittäjällä voi olla päivärahaoikeus heti jälkisuojan perusteella tai työssäoloehto kerrytetty jo 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. Työssäoloehto ei kerry sellaisilta kuukausilta, joilta yrittäjä saa Kelasta päivärahaa sairauden, äitiysloman tai vanhempainvapaan takia tai on päätoiminen opiskelija. Muun muassa näistä syistä tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin pidentää jopa seitsemän vuotta, koska yrittäjällä on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Jos hyväksyttävää syytä ei ole, eikä henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä (yrittäjänä, palkkatyössä, työnhakijana työvoimatoimistossa tai esim. työvoimapoliittisessa koulutuksessa), voi päivärahaoikeuden menettää vuoden yrittäjyyskatkoksen jälkeen. Tavallisimmin tämä voi tapahtua, jos kassan jäsen oleskelee yhdenjaksoisesti ulkomailla yli vuoden. Työttömyysvakuutuksen tason korkeintaan 20 prosentin korotus vaikuttaa päivärahaan heti. Tätä suuremmat korotukset vaikuttavat täydellä teholla päivärahaan vasta 24 kuukauden voimassaolon jälkeen, jos yrittäjyydessä ei ole katkoksia esimerkiksi sairasloman takia. Ansiopäiväraha lasketaan siitä vakuutustasosta tai niiden tasojen keskiarvosta, josta jäsen on työssäoloehdon täyttävien 24 kuukauden aikana itsensä vakuuttanut SYT-kassassa ennen yrittäjyyden päättymistä. Korotus tasojen välillä otetaan huomioon korkeintaan 20 prosenttiin asti. Yrittäjä ei voi ottaa työttömyysvakuutusta SYT-kassasta eikä korottaa sitä myöhemmin yli oman YEL- tai MYEL-vakuutuksen tai TyELpalkkasumman. Alemman vakuutustason voi valita. Kun päiväraha määritellään, verrataan SYT-kassan vakuutustasoa ja eläkeyhtiön vakuutustasoa samalta ajalta. Päiväraha määritellään alemmasta tasosta. Alin vakuutuskelpoinen YEL-, MYEL- tai TyEL--summa on euroa vuodessa. Esimerkiksi euron vakuutussumma (vakuutusmaksu 280,50euroa vuodessa) tuottaa 41,39 euron päivärahan, ja euron summa (vakuutusmaksu 548,00 euroa vuodessa) tuo 58,83 euroa korvausta päivässä (v. 2008). Ansiopäiväraha sisältää Kelan peruspäivärahan suuruisen perusosan 24,51 euroa (v. 2008). Perusosan lisäksi ansiopäiväraha sisältää nk. ansio-osan, joka on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. Päivärahan laskentakaava on yrittäjillä sama kuin palkansaajilla. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahan suuruuteen. Jos jäsenellä on yksi alle 18-vuotias lapsi huollettavana, saa päivärahaan lapsikorotusta 4,64 euroa. Kahdesta lapsesta saa korotusta 6,82 euroa ja kolmesta tai useammasta 8,79 euroa päivässä (v. 2008). Summat voivat vaihdella vuosittain. Päiväraha lapsikorotuksineen voi olla korkeintaan 90 prosenttia siitä päiväpalkasta, jonka perusteella päiväraha lasketaan. Päiväpalkka lasketaan päivärahan pohjana olevasta vakuutustasosta (vuositulo) jakamalla se kahdellatoista, jotta saadaan kuukausipalkka. Kuukausipalkka jaetaan luvulla 21,5, joka on kuukauteen sisältyvien arkipäivien laskennallinen määrä. Näin saadaan päiväpalkka. Päiväraha on tämän nk. 90 prosentin säännön mukaan aina pienempi kuin mitä henkilö on ansainnut työllistyessään päätoimisena yrittäjänä. Jäsenmaksu- ja päivärahataulukko on tämän oppaan liitteenä. Tuoreet tiedot saa myös SYT-kassasta sekä nettisivuilta Nettisivuilla on päivärahalaskuri, jolla voi laskea päivärahan suuruuden eri vakuutustasoilla. Jos jostakin syystä jää työttömäksi, saa koko vuoden jäsenmaksut takaisin jo parissa viikossa päivärahan muodossa. TASETARKASTELU JA MYYNTIVOITON VAIKUTUS Edellisen täyden tilikauden tase miinus yrityksen velat: Summa enintään > ei vaikuta päivärahan maksuun! Summa yli > lasketaan myyntivoitto: jos myyntivoittoa jää, päiväraha siirtyy myöhemmäksi. Sijoitus työttömyyskassaan Jos jäsen täyttää ehdot, hän saa hyvän tuoton vakuutusmaksuilleen. Mutta ellei hän lain mukaan voi saada päivärahaa, ei SYT-kassakaan voi sitä maksaa. Vaikka kassamme on yrittäjien perustama ja toimimme yrittäjähenkisesti, ei meillä SYT:ssä käytännössä ole suurta liikkumavaraa. Tuotettamme, yrittäjän työttömyysturvaa, säätelevät monenlaiset rajoitukset ja määräykset. Rajatapauksissa on paljon kiinni työvoimatoimiston päätöksestä: onko jäsen yrittäjä vai ei, onko toiminta keskeytynyt vai ei, katsotaanko hänen edelleen työllistyvän perheellä mahdollisesti olevassa yrityksessä ja niin edelleen. Kassan on aina noudatettava työvoimatoimiston (yleensä työvoimatoimikunnan) tekemää tulkintaa. Kaikista kassan päätöksistä voi tyytymätön jäsen kuitenkin valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen, jonka päätös on lopullinen. Työttömyysvakuutus on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus, sillä yrittäjä saattaa oikeasti joutua työttömäksi jonakin päivänä. Tai ehkä myydä liikkeensä, eikä heti aloita uutta yritystoimintaa. Yrittäjän työttömyysvakuutuksella henkilö voi parantaa toimeentuloaan ja saada lisäaikaa uuden alun etsimiseen. Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus Yrittäjyyden päättyessä selvitetään yritystoiminnan taloudellinen tilanne. Ensin tehdään tasetarkastelu. Jos on tarvetta, selvitetään myös myyntivoitto. Jos sitä jää, se jaksotetaan eli jäsenen pitää elää myyntivoitolla jaksotusaika. Sen jälkeen maksetaan kyllä täydet päivärahat 500 päivän ajalta. Myyntivoittoa saattaa lain mukaan syntyä, vaikka yrittäjälle ei olisi jäänyt rahaa yrityksen luovuttamisesta. Selvityslomakkeen joutuu jokainen hakija aina täyttämään! 8

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi 2017 Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2011 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 2,7 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2017 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on yleensä toimeentulon ja riippumattomuuden

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407 SISÄLLYS N:o Sivu 1401 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 4707 1402 Laki

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti 4 Työttömyysturvasanasto 6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Erityishoitorahan asiointipalvelun määrän laskennan ohje

Erityishoitorahan asiointipalvelun määrän laskennan ohje Erityishoitorahan määrän laskennan ohje Erityishoitorahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet -sivuilta (Lapsen sairastaessa) sekä Kelan toimistoista. Erityishoitorahan määrä lasketaan

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana 23.11.2016 Anne Flak suunnittelija Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset Kuntoutuksella työelämätavoite Kuntoutuja on 16 67-vuotias Kuntoutus estää

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa Tapaturma asiain korvauslautakunnan yleisohje 21.12.2016 TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ (21.12.2016) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1188 1193 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta... 5665 1189 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna Kasvatus- ja opetuslautakunta 8 15.02.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna 2016 2017 166/02.05.00.00/2016 KOLA 8 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen

NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Luottamustointen palkkio- ja matkustussääntö 1 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999

Korkein maksuprosentti Korkeimman maksun tuloraja 2 1 403 11,5 3 925 3 1 730 9,4 4 815 4 2 053 7,9 5 724 5 2 191 7,9 5 862 6 2 328 7,9 5 999 NAANTALIN KAUPUNKI 15.6.2016 Sivistysvirasto, varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMILLE Kunnallisessa kokopäivähoidossa noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 238 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuusto 11.11.2015 Tulee voimaan 1.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkio 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1

Lisätiedot