Elämän riskit hallintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämän riskit hallintaan"

Transkriptio

1 Elämän riskit hallintaan 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2008

2 1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi? Jäsenyysaika ja maksut Milloin kassasta voi saada päivärahoja? Kun yrittäjä on päivärahalla Työttömyysturvan sanastoa suomennettuna Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa ja Jouni Korhonen

3 1. Kuka voi liittyä SYT-kassaan ja miksi? Yrittäjän oma työttömyysturva Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentuloa sinä aikana, kun hän etsii elämäänsä uutta polkua yrityksen lopettamisen tai menettämisen jälkeen. Yrittäjän pitää erikseen vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Työttömyysvakuutus on yrittäjälle vapaaehtoinen, mutta sen ehdot on määrätty laissa. Jos vaadittu jäsenyysaika ja muut ehdot täyttyvät, ja SYT -kassan jäsenmaksuista on huolehdittu, yrittäjä saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivän ajalta. Yrittäjän päivärahan suuruuteen, jäsenyysehtoihin ja tarvittaviin papereihin työttömyyden sattuessa kannattaa tutustua huolellisesti. Yrittäjän työttömyysturvan ehdot ovat erilaiset kuin palkansaajilla. Kuka on yrittäjä? Yrittäjiä on monenlaisia. Yrittäjä tekee aina työtä yrityksessä. Ja omistaa firmastaan ainakin osan: puolet tai enemmän, joko itse tai perheen kanssa. Johtajalle riittää jo 15 % omaa omistusta tai 30 % perheen omistusta. Perheenä pidetään lähisukulaisia, jotka elävät yhteisessä taloudessa. Laissa määrätään yrittäjyyden rajat. Muistisäännöt : 1. YEL- tai MYEL-vakuutettu on aina yrittäjä. 2. Ei-johtavassa asemassa (eli tavallisena työntekijänä) 50 %:n oma tai perheen omistus tekee yrittäjän. 3. Johtavassa asemassa oma 15 %:n, oma + perheen 30 %:n tai perheen 30 %:n omistus tekee firmassa työskentelevästä ihmisestä yrittäjän. Johtavassa asemassa on henkilö, joka käyttää firmassa päätösvaltaa, yleensä toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai vastuunalainen yhtiömies. 4. Jos omistusosuus ja äänivalta yhtiössä poikkeavat toisistaan, määräysvalta ratkaisee (esim. jos johtavassa asemassa olevan 10 %:n osakeomistus tuottaa 20 % äänivallasta, henkilö katsotaan yrittäjäksi). 5. Pelkkä omistus ei tee yrittäjää. Omistamisen lisäksi vaaditaan, että henkilö työskentelee firmassa päätoimisesti. 6. Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja avoimen yhtiön yhtiömies ovat aina YEL- tai MYEL--vakuutettuja ja näin ollen yrittäjiä. Jos yhtiömiehen määräämisvaltaa ei ole yhtiösopimuksessa rajoitettu, on yrityksessä työskentelevä perheenjäsen myös aina yrittäjä. 7. Välillinen omistaminen toisen firman kautta lasketaan mukaan, jos oma tai perheen omistus tai määräämisvalta väliyhtiöstä on vähintään 50 %. 8. On tärkeää huomata, että muutkin kuin YEL:iä tai MYEL:iä maksavat ovat usein yrittäjiä. Ns. osaomistaja voi maksaa TyEL-vakuutusta, mutta olla silti yrittäjä (omistusrajat edellä kohdissa 2-3). OIKEA KASSA? Varsinkin palkansaajana aiemmin työskennelleen henkilön on syytä tarkistaa oma tilanteensa. Vakuutus pitää ottaa oikeasta kassasta, sillä lain mukaan yrittäjäksi katsottavalla henkilöllä ei ole valinnanvaraa työttömyysvakuutuksen suhteen. Myöhäinen siirtyminen yrittäjäkassaan voi aiheuttaa katkoksen työttömyysturvaan. Olen täällä töissä! Puoliso on varsinainen yrittäjä. Entä kotona asuvat lapset? Muistisääntö: yrittäjän vaimo tai mies on yrittäjä aina, jos hän työskentelee firmassa. Samoin lapsi, jos hän asuu kotona ja tekee firmassa työtä. Perheenjäseniä ovat mies, vaimo, alaikäiset lapset sekä firmassa työskentelevät täysi-ikäiset lapset, jotka asuvat kotona eli käytännössä saman jääkaapin äärellä. Asiaan ei vaikuta, onko perheenjäsenten kanssa tehty kirjallinen työsopimus vai ei. Varsinkin yrittäjän puoliso kuuluu usein virheellisesti työntekijäkassaan. Palkansaajakassaan maksetuista jäsenmaksuista ei työttömyyden alkaessa ole hyötyä, koska yrittäjän puoliso katsotaan lain mukaan yrittäjäksi eikä palkansaajaksi. Turhaan maksettuja jäsenmaksuja ei myöskään palauteta. Palkansaajasta yrittäjä? Palkansaajan ja yrittäjän ero on hämärtymässä. Puhutaan freelancereista, aliurakoitsijoista, tuolinvuokralaisista, yhteisomistajista jne. Jos varsinainen työsuhde muuttuu toisenlaiseksi tavaksi tehdä työtä, on mietittävä tarkkaan, onko henkilö tästä eteenpäin lain mukaan yrittäjä. Jos näin on, kannattaa erota palkansaajakassasta ja liittyä SYT -kassaan. Ja mieluiten nopeasti, sillä edut säilyvät parhaiten kun toimitaan kuukauden sisällä yrittämisen aloittamisesta. YRITTÄJÄKSI TEKEVÄ OMISTUSOSUUS YRITYKSESSÄ Tavallisen työntekijän omistusosuus oma tai perheen omistus 50 % = yrittäjä Johtavassa asemassa olevan työntekijän omistusosuus oma omistusosuus 15 % = yrittäjä oma + perheen omistusosuus 30 % = yrittäjä perheen omistusosuus 30 % = yrittäjä Yrittäjänä pidetään mm. jokaista, joka joutuu ottamaan yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL-vakuutuksen.) Ellei ole varma, mikä oma tilanne on, voi aina ottaa yhteyttä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan ja selvittää tilanteen kassan kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Uusi yrittäjä voi saada lähes katkeamattoman työttömyysturvan, jos hän huolehtii asiasta ajoissa. Lainsäätäjä tarjoaa porkkanan: uusi yrittäjä saa hyväkseen kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenyysaikaa, jos hän kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta ja palkansaajakassasta eroamisesta liittyy SYT:n jäseneksi. Silloin yrittäjän työttömyysturvan ehdot täyttyvät 18 kuukaudessa, eikä siihen kulu 24 kuukautta kuten yleensä. Tärkeä käytännön asia on, että YEL- tai MYEL-vakuutuksen tulee olla jo voimassa, kun liitytään kassaan jäseneksi. Yrittäjän työttömyysturvan ehdot selvitetään tarkemmin seuraavassa luvussa. 3

4 Lisäksi palkansaajakassasta siirtyvä uusi yrittäjä saa ns. jälkisuojaa. Tämä tarkoittaa, että hän voi saada SYT -kassasta palkansaajan päivärahaa, ellei yritystoiminta menesty ja hän joutuu työttömäksi 18 kuukauden sisällä yrittäjyyden alkamisesta. Tämä edellyttää, että päivärahaoikeus on jo kerrytetty palkansaajakassassa ennen yrittäjyyden alkamista ja maksettavia päiviä on jäljellä. Jos uusi yrittäjä ei jää työttömäksi, mutta lopettaa yritystoiminnan ja siirtyy palkkatyöhön ennen jälkisuoja-ajan päättymistä, hän voi siirtyä takaisin palkansaajakassaan vanhana jäsenenä säilyttäen alkuperäisen päivärahaoikeutensa. Kun yrittäjän päivärahaoikeus on jo kertynyt SYT:ssä, joko palkansaajakassasta siirtyvien uusien yrittäjien 18 kuukauden jäsenyydellä tai muiden 24 kuukauden jäsenyydellä, säilyy tämä oikeus myös tilanteessa, jossa yrittäjä siirtyy palkansaajaksi ja liittyy palkansaajakassaan. Jälkisuojan pituus on tällöin 32 viikkoa. Jos kassanvaihto tapahtuu ensimmäisen palkkatyökuukauden aikana, palkansaajakassan jäsenyyteen ja työssäoloehtoon saa lisäksi 11 viikon hyvityksen eli palkansaajan päivärahaoikeuden saa 32 viikon jäsenyydellä ja palkkatyöllä. Jos palkkatyö loppuisi ennen kuin 32 viikon jäsenyysaika on kertynyt, voi palkansaajakassa maksaa SYT -kassassa kerrytetyn päivärahaoikeuden perusteella yrittäjäsäännösten mukaista päivärahaa. Esimerkkejä jälkisuojaoikeudesta Työttömyysturva säilyy lähes ilman katkoksia, jos uusi yrittäjä siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kuukauden sisällä oman yrittäjyyden alkamisesta. Jälkisuoja eli oikeus palkansaajakassassa kerrytettyyn päivärahaan säilyy SYT:ssä 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Lisäksi saa kuuden kuukauden hyvityksen kahden vuoden jäsenyysvaatimuksesta eli oikeus yrittäjän päivärahaan kertyy jälkisuoja-ajan ohessa. 1. Kassanvaihto heti palkansaajakassasta SYT-kassaan: paras vaihtoehto Yrittäjä aloitti liiketoiminnan työttömänä ja liittyi SYT -kassaan samana päivänä erottuaan palkansaajakassasta hänelle oli ehditty maksaa palkansaajakassasta 100 päivää työttömyyspäivärahaa määrältään 39 päivä ennen yrittäjyyttä hänellä on jälkisuojaoikeus 18 kuukautta välisen ajan, mikä tarkoittaa käytännössä jos hän lopettaisi yritystoiminnan ennen , SYT maksaisi hänelle jäljellä olevat 400 arkipäivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa määrältään 39 päivä. jos hän lopettaisi yritystoiminnan tai sen jälkeen, olisi SYT:n jäsenyys jo kerrytetty (6 kk hyvitys jäsenyysajassa) ja päivärahaa maksettaisiin 500 päivää yrittäjäsäännösten mukaan. Jos yrittäjyyden alkamisesta on kulunut yli kuukausi ja yrittäjä on edelleen palkansaajakassan jäsen, kannattaa kassanvaihto silti tehdä. Jälkisuoja-ajan jäljellä olevat kuukaudet ovat voimassa myös SYT:ssä ja sen ohessa alkaa kertyä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika. Jälkisuojaajan säilyminen edellyttää, että palkansaajakassasta eroaminen ja SYT kassaan liittyminen tapahtuu kuukauden sisällä. 2. Kassanvaihto jälkisuoja-ajalla ensimmäisen yrittäjyyskuukauden jälkeen Yrittäjä aloitti toiminnan suoraan palkkatyöstä ja jäi palkansaajakassan jäseneksi. Hänelle ei ole aikaisemmin maksettu päivärahaa. hän liittyi SYT-kassaan ja erosi samana päivänä palkansaajakassasta koska kassanvaihtoa ei tehty ensimmäisen yrittäjyyskuukauden aikana, pitää SYT:ssä kerryttää kahden vuoden jäsenyys eli hän tulee yrittäjäsäännösten mukaisen päivärahan piiriin hänellä on kuitenkin jälkisuojaoikeus 18 kuukautta ajalla jos hän lopettaisi yritystoiminnan ennen , SYT maksaisi hänelle 500 arkipäivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Päivärahan suuruus määriteltäisiin palkansaajasäännösten mukaan. Päiväraha perustuisi palkkatuloihin ennen yrittäjyyttä. kun jälkisuoja-aika on loppunut eikä SYT:n kahden vuoden jäsenyysaika ole vielä kerrytetty, ei SYT voi maksaa päivärahaa. Ansiosidonnaisessa päivärahassa on siis yhdeksän kuukauden katkos ajalla Katkos olisi kuitenkin paljon pidempi eli kaksi vuotta, jos yrittäjä jäisi palkansaajakassan jäseneksi koko jälkisuoja-ajan ajaksi (katso esimerkki 3). Jos yrittäjä jää palkansaajakassaan koko jälkisuojan ajaksi, voi sen loputtua liittyä SYT-kassaan, mutta katkos ansioturvassa on kaksi vuotta. 3. Jäsenyys palkansaajan työttömyyskassassa: työttömyysturvan säilymisen kannalta huonoin vaihtoehto Yrittäjä aloitti toiminnan ja jäi palkansaajan työttömyyskassaan 18 kuukaudeksi ajalle hänellä on ollut jälkisuojaoikeus voimassa 18 kk hän eroaa palkansaajakassasta ja liittyy Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan hän on ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaksi vuotta, kunnes saa päivärahaoikeuden SYT:ssä , kun kahden vuoden jäsenyysaika on kerrytetty! YRITTÄJÄN JÄLKISUOJA Palkansaajakassasta SYT-kassaan Jälkisuoja 18 kuukautta = palkansaajana hankittu päivärahaoikeus säilyy myös yrittäjäkassassa ollessa yritystoiminnan ensimmäisten 18 kuukauden ajan. Päivärahaa voidaan maksaa palkansaajan säännösten mukaan, jos jää työttömäksi. Kuukauden sisällä yrityksen aloittamisesta yrittäjäkassaan siirtyvä saa lisäksi kuuden kuukauden hyvityksen yrittäjän 24 kuukauden työssäoloehdosta. SYT -kassasta palkansaajakassaan Jälkisuoja 32 viikkoa = palkkatyöhön siirtyvä saa pitää jo hankkimansa yrittäjän päivärahaoikeuden ensimmäisten 32 viikon ajan palkkatyössä. Päivärahaa voidaan tällöin maksaa yrittäjän säännösten mukaan. Lisäksi kuukauden sisällä palkansaajakassaan siirtyvä saa 11 viikon hyvityksen kerätessään uudessa kassassa palkansaajan työssäoloaikaa. Eläketurva rajoittaa työttömyysvakuutusta Laki yhdistää toisiinsa yrittäjän eläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen. Eläkevakuutuksen pitää olla tietyn suuruinen, jotta yrittäjä saisi ottaa työttömyysvakuutuksen. Yrittäjän itselleen päättämä eläketaso määrää samalla myös työttömyysvakuutuksen ylärajan. Jos henkilöllä on YEL- tai MYEL-vakuutus, vakuutusyhtiön kanssa sovitun vahvistetun YEL- tai MYEL-työtulon pitää olla vähintään euroa vuodessa, jotta työttömyysvakuutus voidaan ottaa. Yrityksen ns. osaomistajalla (omistusosuus enintään 50 %) eläkevakuutus on työntekijän eläkevakuutus (TyEL). Saadakseen osaomistajana työttömyysvakuutuksen pitää yrittäjän nostaa eläkevakuutuksen alaista palkkaa vähintään 710 euroa kuukaudessa. Tulo on otettava yrityksestä varsinaisena palkkana, ei osinkona tai ns. yksityisnostona. Jos eläkkeen perusteena oleva työtulo tai itselle maksama palkka 4

5 jää alle näiden rajojen, ei vielä voi ottaa yrittäjän työttömyysvakuutusta. Ensin täytyy korottaa YEL- tai MYEL-työtuloa tai nostaa itselleen enemmän TyEL-palkkaa, jotta eläketaso riittäisi työttömyysvakuutuksen ottamiseen. YEL:n korottaminen tulee tehdä vahvistettuun YELtyötuloon, ei pelkkää jousto-oikeutta käyttämällä. Yrittäjä voi itse valita haluamansa työttömyysvakuutuksen suuruuden. Minimitaso on edellä kerrottu euroa, ja ylärajana on oman eläkevakuutuksen vuosityötulo tai vuosipalkka. Takakannessa on esimerkkejä vakuutustasosta, jäsenmaksusta ja sen tuottamasta päivärahasta. On tärkeää muistaa, ettei yrittäjä voi vakuuttaa itseään työttömyyden varalta isomman työtulon mukaan kuin mitä YEL-, MYEL- tai TyEL-vakuutuksen mukaan ansaitsee. Jos työttömyysturvaa halutaan nostaa nykyistä suuremmaksi, eikä eläkkeen perusteena oleva tulo riitä siihen, on mahdollista korottaa YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtuloa tai nostaa yhtiöstä lisää TyEL-palkkaa. Yli 20 prosentin kertakorotus työttömyysturvan tasoon nostaa kuitenkin työttömyyspäivärahaa täysimääräisesti vasta 24 kuukauden kuluttua. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSEEN OIKEUTTAVA ELÄKEVAKUUTUS YEL- tai MYEL-vakuutus vuodessa vähintään > työttömyysvakuutuksen voi ottaa Osaomistajan minimipalkka kuukaudessa vähintään 710 > työttömyysvakuutuksen voi ottaa Osaomistajan tulon tulee olla TyEL -palkkatuloa, ei osinkoja tai yksityisnostoja! 2. Jäsenyysaika ja maksut Kauanko pitää olla jäsenenä? Yrittäjä saa työttömyysturvaa, kun hän on 24 kuukautta sekä toiminut yrittäjänä että maksanut kassan jäsenmaksua. Tavallisesti yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan, kun hän on ennen työttömyyttä kuulunut kaksi vuotta (24 kuukautta) SYT-kassaan ja toiminut samalla päätoimisena yrittäjänä (ns. yrittäjän työssäoloehto). Työssäoloehto voidaan kerätä työttömyyden alkua välittömästi edeltävien neljän vuoden aikana, kun kassan jäsen toimii tästä ajasta 24 kuukautta yrittäjänä. Työttömyysturvan edellytyksenä oleva yritystoiminta voi joskus keskeytyä pidemmäksikin aikaa hyväksyttävän syyn, kuten pitkän sairasloman, äitiysloman tai opiskelun takia. Näissä poikkeustapauksissa työssäoloehto ja oikeus työttömyysturvaan voidaan säilyttää jopa seitsemän vuoden poissaolon ajan, jolloin yrittäjän 24 kuukauden työssäoloehto kertyy maksimissaan yhdentoista vuoden aikana. Työssäoloehdon keräämisen jälkeen kassan jäsenellä on oikeus 500 päivän ansiosidonnaiseen päivärahaan sekä muihin kassan etuuksiin, mm. koulutustukiin. Päivärahan maksamiselle on kuitenkin vielä muita edellytyksiä. Mitä jäsenyys maksaa ja mihin jäsenmaksu käytetään Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Valtio maksaa keskimäärin vähän yli puolet päivärahoista. Loppuosa kerätään työttömyysvakuutuksen ottajilta keskinäisen vastuun periaatteella. Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain kassan jäsenmaksun. Vuonna 2007 jäsenmaksu lasketaan seuraavasti: vähennetään valitusta kassan vakuutustasosta euroa, josta ei vielä makseta vakuutusmaksua. Välillä euroa vakuutusmaksu on 2,75 % vakuutustasosta. Jos on valittu yli euron vakuutustaso, vähennetään ensin vakuutustasosta euroa ja kerrotaan erotus 2 %:lla. Saatuun summaan lisätään 528,00 euroa, jolloin tiedetään kassan jäsenmaksu valitulla vakuutustasolla. Tämän oppaan liitteenä on jäsenmaksu- ja päivärahataulukko. Jäsenmaksulaskuri löytyy SYT-kassan internetsivuilta osoitteesta JÄSENMAKSUN SUURUUS SUHTEESSA VAKUUTUSTASOON Vakuutustaso enintään ,75 x ( vakuutustaso ) 100 Vakuutustaso yli x (vakuutustaso ) ,00 Haluamansa päivärahan ja vuosityötulon voi jäsen itse päättää kassaan liittyessään. Jotta yrittäjä voisi liittyä kassaan, YEL- tai MYELtyötulon on oltava vähintään vuodessa tai TyEL-palkan vähintään 710 kuukaudessa. Työttömyysvakuutus voidaan ottaa enintään sille summalle, josta maksetaan YEL- tai MYEL-vakuutusta tai joka on TyEL-vakuutuksen perusteena. 5

6 SYT -KASSAN VAKUUTUSTASON VALINTA Työtulo Päiväraha euroa/vuosi Jäsenmaksu euroa/arkipäivä ,00 57, ,50 41, ,80 28,34 Yrittäjän YEL vakuutuksen vahvistettu työtulo on euroa vuodessa. SYT kassasta voi valita vakuutustasoksi minkä tahansa vuositulon väliltä euroa. SYT:n päiväraha ja jäsenmaksun suuruus määräytyvät valitun tason perusteella. Kuten kaikki vakuutukset, tämäkin on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. Jos yrittäjä joskus joutuu työttömäksi tai lopettaa yrityksensä, saa hän vuotuisen jäsenmaksunsa takaisin jo runsaan kymmenen päivän työttömyyskorvauksina. Korvausta maksetaan aina 500 arkipäivään asti. Iso vakuutus, suuri päiväraha Yrittäjä saa parhaan hyödyn yrittäjän työttömyysturvasta, kun hän vakuuttaa itsensä samasta summasta, josta YEL-, MYELtai TyEL-vakuutus lasketaan. Jäsen voi päättää vakuuttaa itsensä pienemmällä korvaustasolla, mutta ei suuremmalla. Työttömyysvakuutus kannattaa heti alussa mitoittaa riittävän isoksi, sillä myöhemmin tehdyt korotukset eivät heti nosta päivärahaa uudelle tasolle. Jos päiväraha tulee maksuun eikä yrittäjyydessä ole ollut katkoksia ennen yrittäjyyden päättymistä tai keskeytymistä, SYT:stä valittua vakuutustasoa katsotaan 24 kk taaksepäin. Päiväraha lasketaan tämän vuositulon perusteella, jos YEL- tai MYELtulo tai TyEL-palkka on vähintään saman suuruinen. Vuositulo tarkastetaan päivärahan määrityksen yhteydessä. Jos vakuutustasoon on tehty korotus, päiväraha määräytyy eri tasojen keskiarvon perusteella. Korotus tai pienemmät korotukset yhteensä tasojen välillä otetaan huomioon 20 prosenttiin asti. Jos korotus on yli 20 prosenttia ja korotettu taso on ehtinyt olla voimassa vähintään 24 kk, määräytyy päivärahan suuruus kokonaan korotetun tason mukaan. Uusi korotettu taso ei saa ylittää YEL- tai MYEL-vakuutuksen työtuloa tai TyEL-palkkaa. VAKUUTUSTASON KOROTUSTEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAAN Enintään 20 % Vuosi Valittu vakuutustaso e e vakuutus päätetty Yrittäjä työtön Päivärahan perusta e Vakuutustaso, josta päiväraha lasketaan, on vuosien 2006 ja 2007 vakuutustasojen painotettu keskiarvo, koska korotus ei ylitä 20 prosenttia ja vahvistettu YEL -työtulo on ollut saman suuruinen. Yli 20 % Vuosi valittu vakuutustaso e e e vakuutus päätetty Yrittäjä työtön Päivärahan perusta e Yli 20 prosentin korotus: päiväraha maksetaan korotetun tason mukaan, koska se on ehtinyt olla voimassa 24 kk ja TyEL -palkka on saman suuruinen. Jos yrittäjä olisi jäänyt työttömäksi , olisi päiväraha määritelty vuosien 2005 ja 2006 tasojen keskiarvona. Korotuksesta olisi huomioitu keskiarvolaskentaan 20 %, joten päiväraha olisi määritelty tasosta e (keskiarvo tasoista e ja e) Liian alhaisen vakuutustason korjaaminen oikealle tasolle vaikuttaa täysimääräisesti päivärahan suuruuteen vasta kahden vuoden päästä. Miten ja milloin vakuutus maksetaan Jäsenmaksu maksetaan yleensä yrittäjän omalta tililtä, kerran vuodessa tai neljänä eränä. Sen voi vähentää verotuksessa kokonaan. Jäsenmaksusta (eli yrittäjän työttömyysvakuutusmaksusta) jäsen saa laskun kerran vuodessa. Jäsenmaksu maksetaan SYT:n lähettämällä viitepankkisiirrolla joko kerralla tai neljänä eränä vuoden mittaan. Uudet jäsenet maksavat jäsenmaksua liittymiskuukauden alusta. Suoraveloitus ei toistaiseksi onnistu, mutta maksun voi maksaa koti- tai yrityspäätteellä sekä pankkiautomaatilla. Jäsenmaksu voidaan vähentää kokonaan henkilökohtaisessa verotuksessa. Vakuutustason muutos ja jäsenmaksuvapautus kirjallisesti Jäsenmaksuvapautusta on haettava kassasta kirjallisesti. Samoin ilmoitus vakuutustason muutoksesta on tehtävä kirjallisesti. Edellisen kalenterivuoden ja sitä edeltävien vuosien jo maksettuja jäsenmaksuja, jotka on ilmoitettu verottajalle, ei palauteta takautuvasti. Jäsenmaksuvapautus koskee yrittäjänä toimivia tai päivärahan saajia. Jos kassan 500 päivärahapäivää tai koulutuspäivärahan 565 päivää on jo maksettu, eikä jäsen ole aloittanut uudelleen yrittäjänä, ei minimijäsenmaksusta voi hakea enää vapautusta. SYT:n vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin eläkevakuutuksen vuositulo. Pienin eläketyötulo, jolla yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, on edelleen euroa vuodessa. Vakuutustason muutoksen voi ilmoittaa kirjallisesti sähköpostilla faksilla numeroon (09) tai kirjeellä osoitteeseen SYT, PL 999, Helsinki. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen tai siihen voi käyttää oppaan lopussa olevaa lomaketta. Takautuvasti muutos voidaan tehdä vain kuluvan kalenterivuoden osalta. Kassalle voi myös faksata tai postittaa eläkevakuutusyhtiön lähettämän vahvistuksen kuluvan vuoden YEL tai MYEL-työtulosta, jos SYT kassan vakuutustaso halutaan samalle tasolle 1.1. alkaen. Vuoden lopussa kannattaa ilmoittaa seuraavan vuoden työtulotaso. SYT kassa ei saa suoraan tietoja eläkeyhtiöltä. 6

7 Jäsenmaksuvapautus voidaan myöntää yli kuukauden kestävän sairasloman, vanhempainloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia. Vapautus myönnetään täysille kalenterikuukausille vapautukseen oikeuttavan ajan sisällä. Hakemus tehdään faksilla numeroon (09) tai postitse osoitteeseen SYT, PL 999, Helsinki. Liitteeksi tarvitaan kopio Kelan tai vakuutusyhtiön päätöksestä maksettavasta päivärahasta, eläkkeestä tai opintotuesta. Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai siihen voi käyttää oppaan lopussa olevaa lomaketta. Jos saa SYT -kassasta päivärahaa ja jäsenmaksuvapautus on myönnetty työttömyyden perusteella, ei jäsenmaksuvapautusta tarvitse hakea erikseen. Kassa saa tiedon suoraan Kelan myöntämistä etuuksista. Asiasta on kuitenkin ilmoitettava työvoimatoimistoon. Jos vakuutusyhtiö on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen, voi päätöksen kopion postittaa tai faksata kassaan, koska kassa ei saa näitä tietoja automaattisesti. Osa-aikaeläke ja Osatyökyvyttömyyseläke Jos SYT -kassan jäsenyys ja työssäoloehto on kerrytetty ennen eläkkeen alkamista, määritellään päivärahan taso ennen eläkkeen alkamista voimassa olleiden vakuutustasojen mukaan. Jäsenmaksu määräytyy sen vakuutustason mukaan, jonka mukaan päivärahaakin voidaan maksaa. Jos yrittäjyyden päättyessä osatyökyvyttömyyseläke jatkuu edelleen, pienentää eläke maksettavaa päivärahaa. Jäsenmaksun suuruus määräytyy ennen eläkettä olleiden työtulojen perusteella. Oikean jäsenmaksutason määrittämiseksi tarvitsemme vakuutusyhtiön todistuksen, josta selviää milloin osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut eläkkeen alkamisvuoden YEL- tai MYEL-työtulo sekä alkamisvuotta edeltäneiden kahden kalenterivuoden YEL- tai MYEL-työtulo. Henkilöt, jotka eivät kuulu YEL- tai MYEL-vakuutuksen piiriin, ilmoittavat vastaavalta ajalta TyEL-palkan suuruuden (TEL-, LEL- tai TaEL-palkka ennen vuotta 2007). Jos 24 kuukauden työssäoloehto ei kerry ennen eläkkeen alkamista, voidaan päivärahan määrityksessä käyttää eläkkeen aikaista työtuloa, jos se on vähintään e. Postitamme kirjallisen vahvistuksen päivärahan tasosta ja jäsenmaksusta, kun olemme käsitelleet asian. Vakuutusyhtiön todistus faksataan numeroon (09) tai postitetaan osoitteeseen SYT, PL 999, Helsinki. 3. Milloin kassasta voi saada päivärahoja? Milloin yrittäjä on työtön? Yrittäjä on työtön, kun yritys on myyty, lopetettu tai pantu jäihin ainakin neljäksi kuukaudeksi. Ennen työttömyyttä henkilön tulee olla kassan jäsenenä, hoitaa jäsenmaksunsa ja toimia samaan aikaan yrittäjänä vähintään 24 kuukautta. Karenssi- eli omavastuuaika on seitsemän arkipäivää, jota myyntivoitto ehkä pidentää. Työttömäksi yrittäjä katsotaan vasta sitten, kun hän ilmoittautuu työvoimatoimistoon lopetettuaan yritystoimintansa tai myytyään oman osuutensa yrityksestä. Yritys voidaan lopettaa myös vapaaehtoisesti, jos kaikki yrityksen omaisuus samalla myydään pois tai siirretään omiin nimiin. Yrittäjyys voi päättyä myös konkurssiin, selvitystilaan tai avioeron takia. Työvoimatoimisto päättää, mistä päivästä lähtien kassa voi maksaa päivärahaa ja antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon asiasta. Omavastuuaika ennen korvauksen maksamista on lain mukaan aina seitsemän arkipäivää, jos hakija on kokonaan työtön ja päiväraha maksetaan täysimääräisenä. Jos yrittäjä työllistyy heti oman yrittäjyyden päätyttyä esim. osa-aikaisesti palkkatyössä, hänelle voidaan maksaa palkan lisäksi pienempää nk. soviteltua päivärahaa. Tällöin omavastuupäivien lukumäärä voi olla enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Karenssiaikaa voi pidentää myös yrityksen myymisestä jäänyt myyntivoitto, josta lisää jäljempänä. Ellei yritystä myydä tai lopeteta, joutuu päivärahaa odottamaan yleensä ylimääräiset neljä kuukautta toiminnan keskeyttämisen jälkeen. Keskeyttäminen tarkoittaa, ettei lähetetä laskuja tai tilata tavaraa yrityksen nimissä, ei luovuteta tavaraa varastosta eikä tehdä sopimuksia yrityksen puolesta, sekä keskeytetään yrityksen vakuutukset ja ilmoitetaan verottajalle toiminnan keskeyttämisestä. Keskeyttämisestä vaaditaan aina todisteet eli ilmoitukset on tehtävä verottajalle ja YEL- tai MYEL-vakuutuksen lopettamisesta vakuutusyhtiölle. Oma ilmoitus keskeyttämisestä ei riitä. NÄIN JÄRJESTELMÄ TOIMII 1. Yrityksen lopettamispaperit viedään työvoimatoimistoon. 2. Työvoimatoimisto antaa kassalle päätöksen päivärahaoikeudesta. 3. Jäsen lähettää hakemuksen kassaan. 4. Kassa maksaa päivärahan. 5. Jäsen lähettää jatkohakemuksen suoraan kassaan kerran kuussa. Miten päivärahaa saa Ensin on mentävä työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimatoimisto antaa kassalle lausunnon asiasta, vakuutusyhtiöstä yrittäjä saa todistuksen YEL- tai MYEL-työtulosta tai TyEL-palkasta, sekä SYT-kassasta päivärahan hakulomakkeen ja myyntivoiton selvityslomakkeen. 7

8 Ilman näitä papereita ei SYT-kassa maksa päivärahaa! Ensimmäiset päivärahat tulevat muutamassa viikossa siitä, kun paperit ovat kunnossa. Muista: myyntivoiton selvityslomake pitää aina täyttää ainakin osittain, vaikka myyntivoittoa ei olisi tullutkaan. Päiväraha maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat paperit on saatu. Kassan on pakko varmistaa, että kaikki lain määräykset täyttyvät. Jos paperit ovat kunnossa, SYT saa yleensä uuden hakemuksen käsiteltyä kahdessa - kolmessa viikossa. Päivärahoja maksetaan kassasta ulos kerran viikossa. Jatkohakemus pitää tehdä neljän viikon välein tai kalenterikuukausittain, ja maksu tulee noin viikon päästä siitä kun hakemus on perillä kassassa. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Kassa saa yleensä verotustiedot suoraan verottajalta. Työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on vähintään 20 prosenttia. Jos pidätysprosenttia muutetaan, on alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten toimitettava kassaan. Paljonko korvausta ja kuinka kauan Viisisataa päivää, viisi arkipäivää viikossa. Ja kassan jäsen saa paljon enemmän kuin Kelan päivärahan. Paljonko rahaa tulee? Riippuu siitä, miten suuren vakuutuksen on ottanut. Päivärahaa voidaan maksaa, jos yrittäjän työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehto tarkoittaa, että yrittäjä on kassan jäsenenä ollessaan toiminut päätoimisena yrittäjänä vähintään 24 kuukautta, jotka sisältyvät välittömästi yrittäjyyden päättymistä edeltäneeseen 48 kuukauteen. Tätä aikaa kutsutaan tarkastelujaksoksi. YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistetun työtulon tai TyEL-palkan on oltava vähintään euroa, jotta aika voidaan laskea työssäoloehtoa kerryttäviin 24 kuukauteen. Uudella yrittäjällä voi olla päivärahaoikeus heti jälkisuojan perusteella tai työssäoloehto kerrytetty jo 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. Työssäoloehto ei kerry sellaisilta kuukausilta, joilta yrittäjä saa Kelasta päivärahaa sairauden, äitiysloman tai vanhempainvapaan takia tai on päätoiminen opiskelija. Muun muassa näistä syistä tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin pidentää jopa seitsemän vuotta, koska yrittäjällä on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Jos hyväksyttävää syytä ei ole, eikä henkilö ole työmarkkinoiden käytettävissä (yrittäjänä, palkkatyössä, työnhakijana työvoimatoimistossa tai esim. työvoimapoliittisessa koulutuksessa), voi päivärahaoikeuden menettää vuoden yrittäjyyskatkoksen jälkeen. Tavallisimmin tämä voi tapahtua, jos kassan jäsen oleskelee yhdenjaksoisesti ulkomailla yli vuoden. Työttömyysvakuutuksen tason korkeintaan 20 prosentin korotus vaikuttaa päivärahaan heti. Tätä suuremmat korotukset vaikuttavat täydellä teholla päivärahaan vasta 24 kuukauden voimassaolon jälkeen, jos yrittäjyydessä ei ole katkoksia esimerkiksi sairasloman takia. Ansiopäiväraha lasketaan siitä vakuutustasosta tai niiden tasojen keskiarvosta, josta jäsen on työssäoloehdon täyttävien 24 kuukauden aikana itsensä vakuuttanut SYT-kassassa ennen yrittäjyyden päättymistä. Korotus tasojen välillä otetaan huomioon korkeintaan 20 prosenttiin asti. Yrittäjä ei voi ottaa työttömyysvakuutusta SYT-kassasta eikä korottaa sitä myöhemmin yli oman YEL- tai MYEL-vakuutuksen tai TyELpalkkasumman. Alemman vakuutustason voi valita. Kun päiväraha määritellään, verrataan SYT-kassan vakuutustasoa ja eläkeyhtiön vakuutustasoa samalta ajalta. Päiväraha määritellään alemmasta tasosta. Alin vakuutuskelpoinen YEL-, MYEL- tai TyEL--summa on euroa vuodessa. Esimerkiksi euron vakuutussumma (vakuutusmaksu 280,50euroa vuodessa) tuottaa 41,39 euron päivärahan, ja euron summa (vakuutusmaksu 548,00 euroa vuodessa) tuo 58,83 euroa korvausta päivässä (v. 2008). Ansiopäiväraha sisältää Kelan peruspäivärahan suuruisen perusosan 24,51 euroa (v. 2008). Perusosan lisäksi ansiopäiväraha sisältää nk. ansio-osan, joka on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. Päivärahan laskentakaava on yrittäjillä sama kuin palkansaajilla. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahan suuruuteen. Jos jäsenellä on yksi alle 18-vuotias lapsi huollettavana, saa päivärahaan lapsikorotusta 4,64 euroa. Kahdesta lapsesta saa korotusta 6,82 euroa ja kolmesta tai useammasta 8,79 euroa päivässä (v. 2008). Summat voivat vaihdella vuosittain. Päiväraha lapsikorotuksineen voi olla korkeintaan 90 prosenttia siitä päiväpalkasta, jonka perusteella päiväraha lasketaan. Päiväpalkka lasketaan päivärahan pohjana olevasta vakuutustasosta (vuositulo) jakamalla se kahdellatoista, jotta saadaan kuukausipalkka. Kuukausipalkka jaetaan luvulla 21,5, joka on kuukauteen sisältyvien arkipäivien laskennallinen määrä. Näin saadaan päiväpalkka. Päiväraha on tämän nk. 90 prosentin säännön mukaan aina pienempi kuin mitä henkilö on ansainnut työllistyessään päätoimisena yrittäjänä. Jäsenmaksu- ja päivärahataulukko on tämän oppaan liitteenä. Tuoreet tiedot saa myös SYT-kassasta sekä nettisivuilta Nettisivuilla on päivärahalaskuri, jolla voi laskea päivärahan suuruuden eri vakuutustasoilla. Jos jostakin syystä jää työttömäksi, saa koko vuoden jäsenmaksut takaisin jo parissa viikossa päivärahan muodossa. TASETARKASTELU JA MYYNTIVOITON VAIKUTUS Edellisen täyden tilikauden tase miinus yrityksen velat: Summa enintään > ei vaikuta päivärahan maksuun! Summa yli > lasketaan myyntivoitto: jos myyntivoittoa jää, päiväraha siirtyy myöhemmäksi. Sijoitus työttömyyskassaan Jos jäsen täyttää ehdot, hän saa hyvän tuoton vakuutusmaksuilleen. Mutta ellei hän lain mukaan voi saada päivärahaa, ei SYT-kassakaan voi sitä maksaa. Vaikka kassamme on yrittäjien perustama ja toimimme yrittäjähenkisesti, ei meillä SYT:ssä käytännössä ole suurta liikkumavaraa. Tuotettamme, yrittäjän työttömyysturvaa, säätelevät monenlaiset rajoitukset ja määräykset. Rajatapauksissa on paljon kiinni työvoimatoimiston päätöksestä: onko jäsen yrittäjä vai ei, onko toiminta keskeytynyt vai ei, katsotaanko hänen edelleen työllistyvän perheellä mahdollisesti olevassa yrityksessä ja niin edelleen. Kassan on aina noudatettava työvoimatoimiston (yleensä työvoimatoimikunnan) tekemää tulkintaa. Kaikista kassan päätöksistä voi tyytymätön jäsen kuitenkin valittaa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen, jonka päätös on lopullinen. Työttömyysvakuutus on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus, sillä yrittäjä saattaa oikeasti joutua työttömäksi jonakin päivänä. Tai ehkä myydä liikkeensä, eikä heti aloita uutta yritystoimintaa. Yrittäjän työttömyysvakuutuksella henkilö voi parantaa toimeentuloaan ja saada lisäaikaa uuden alun etsimiseen. Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus Yrittäjyyden päättyessä selvitetään yritystoiminnan taloudellinen tilanne. Ensin tehdään tasetarkastelu. Jos on tarvetta, selvitetään myös myyntivoitto. Jos sitä jää, se jaksotetaan eli jäsenen pitää elää myyntivoitolla jaksotusaika. Sen jälkeen maksetaan kyllä täydet päivärahat 500 päivän ajalta. Myyntivoittoa saattaa lain mukaan syntyä, vaikka yrittäjälle ei olisi jäänyt rahaa yrityksen luovuttamisesta. Selvityslomakkeen joutuu jokainen hakija aina täyttämään! 8

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol. ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKUOHJE Tietoa yrittäjille 2015 1. Yhteydenotto työ- ja elinkeinotoimistoon (TE toimisto) Jos lopetat yritystoimintasi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa

Lisätiedot

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan -kassa www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2015 Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa yrittäjälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen tarvitaan

Lisätiedot

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää, me tarjoamme turvan. Monen

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2014 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa taloutesi turvaverkko KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi Mihin tarvitset Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan jäsenyyttä? Yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä hallitset

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013. Sisältää liittymislomakkeen

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013. Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013 Sisältää liittymislomakkeen 2. AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2013 JÄSENMAKSU: 1,9 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon saakka

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2014 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

Valitse joko 3b tai 3c. Ks. ohje. b) Yritystoiminta lopetettu. Kyllä, pvm: / / Ei

Valitse joko 3b tai 3c. Ks. ohje. b) Yritystoiminta lopetettu. Kyllä, pvm: / / Ei MYYNTIVOITTOLASKELMA (Yritystoiminnan taloudellinen tilanne yrittäjyyden lopettamishetkellä) Toimita tämä lomake täytettynä ensimmäisen päivärahahakemuksesi mukana omaan työttömyyskassaasi tai Kelan toimistoon

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2015 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa taloutesi turvaverkko KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2015 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Työttömyysturvaopas Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Sisällys Johdanto 4 I Työttömyyskassan jäsenyys

Lisätiedot

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2011 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 2,7 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon

Lisätiedot

TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN

TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN MITÄ ETUUKSIA TYÖTTÖMYYSKASSA MAKSAA? Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen työttömyyden johdosta ansiopäivärahaa, työvoimakoulutuksen ajalta koulutustukea, vuorotteluvapaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Työttömyyskassa Pro Tunnuslukuja Vuosi 2014 1.1.-30.6.2015 Etuuksia saaneita 17 727 13 763 Päätösten lukumäärä 42 224 21 621 Maksutapahtumia 125 401 63 643 Perustepalkka (keskim.)

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA SISÄLTÖ 1 TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS...4 2 ETUUDET...4 3 OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN...5 4 TYÖTTÖMYYDEN ALKAESSA...6 5 RAJOITUKSET...7

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8 Ansioturvan ABC 2010 SISÄLLYSLUETTTELO Sisällysluettelo Päivärahan hakeminen 3 Päivärahaoikeuden esteet 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahan suuruus 12 Päivärahan kesto 13 Työllistymistä edistävät

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk OSA 6: Talousasiaa RAHOITUSLASKELMA osoittaa toiminnan kustannuksia ja investointeja ENNEN toiminnan käynnistymistä / myös toiminnan ALOITTAMISEEN tarvittavia kustannuksia kuvaa sitä, mitä pitää olla hankittuna

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Toukokuu 2010 1 (6) TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Miten toimit, kun työ päättyy Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistossa työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä tai lomautuksen alkaessa.

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 SISÄLLYSLUETTTELO Päivärahan hakeminen Työssäoloehto Päivärahaoikeuden esteet Päivärahan suuruus Päivärahan kesto Oikeus soviteltuun päivärahaan Yrittäjien työttömyysturvasta

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

E uusopas 2008 tuusopas 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009

E uusopas 2008 tuusopas 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 Etuusopas 2008 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 IAET-kassa 2009 Kuvat: Olavi Mäki IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu ylempien toimihenkilöiden tai vastaavassa asemassa olevien

Lisätiedot

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN ABC Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa YTK uudella ilmeellä vuoteen 2012 YTK uudisti vuoden 2011 lopussa visuaalista ilmettä. Myös tämä Ansioturvan ABC muuttui tässä yhteydessä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Ansioturvan ABC 2011 YTK viettää juhlavuottaan jäsenten palvelun merkeissä Vuosi 2010 oli haasteellinen vuosi työttömyyskassoille. Taantuman johdosta työttömyys kosketti voimakkaasti myös YTK:n jäsenistöä.

Lisätiedot

MAKSUJEN PERUSTEET 1.8.2014

MAKSUJEN PERUSTEET 1.8.2014 1 MAKSUJEN PERUSTEET 1.8.2014 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN päiväkoti- tai perhepäivähoidosta voidaan määrätä kuukausimaksu enintään 11 kuukaudelta toimintakauden (1.8. 31.7.) aikana. Heinäkuu on maksuton kuukausi,

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2013 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS www.tyj.fi Työttömyyskassojen etuusopas 2016 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) toimittama etuusopas sisältää

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen

Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen Apurahatutkija ja vakuu-aminen APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki Henri Virtanen Apurahansaajan Mela turva Apurahansaajan lakisääteinen Mela- turva koostuu kolmesta osasta: Eläkevakuutus (MYEL)

Lisätiedot

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen Kirjaudu palveluun Paperiliiton etusivulta easiointipalvelu https://www.paperiliitto.fi/www/fi/index.php Etusivu Henkilötiedot Jäsenmaksut Työttömyyskassa Kirjaudu ulos Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2014 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2014 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

KUNTALISÄN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA HAKUOHJEET

KUNTALISÄN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA HAKUOHJEET KUNTALISÄN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA HAKUOHJEET Varhaiskasvatusosasto 1.1.2009 päivitys 27.8.2009 päivitys 14.5.2010 päivitys 1.11.2010 päivitys 15.4.2011 päivitys 3.5.2013 päivitys 4.7.2014 päivitys 8.10.2014

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot