Uudenlaista työhönkuntoutusta kehittävän arvioinnin tuella
|
|
- Anni Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Katariina Hinkka, Liisi Aalto, Rainer Grönlund ja Marketta Rajavaara Uudenlaista työhönkuntoutusta kehittävän arvioinnin tuella Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa ( ) on tarkoituksena kehittää kuntoutuspalveluja työelämän muutokset huomioonottaviksi ja vaikuttaviksi. Viidessä kuntoutuslaitoksessa kokeillaan ja kehitetään uudenlaisia työikäisten ryhmäkuntoutuksen toteuttamistapoja. Kelan tutkimusosasto toteuttaa kokeilujen arviointitutkimuksen. Katsauksen alussa kuvailemme hanketta, siinä mukana olevia kokeiluja ja arvioinnin tavoitteita. Tämän jälkeen esittelemme valittuja arviointimenetelmiä ja arvioinnin etenemistä sekä alustavia tuloksia kehitystyöstä. Lopuksi pohdimme valittua arviointilähestymistapaa ja työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tausta Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen kohteena ovat Kelan vakiintuneesta palveluntuotannosta Aslak-kurssit ja Tyktoiminta. Tavoitteena on aikaansaada uusia, nykyisessä työelämässä toimivia ratkaisuja toteuttaa työikäisten kuntoutusta. Viidessä kuntoutuslaitoksessa (Avire-Kuntoutus Oy, ODL Terveys, Petrea, Peurunka ja Verve) kokeillaan uudenlaisia työikäisten kuntoutuksen toteuttamistapoja vakiintuneissa työsuhteissa oleville ja yrittäjille kymmenen kuntoutujaryhmän kanssa (yhteensä noin 500 kuntoutujaa). Kokeilut ja toimintamallit on esitelty Kelan tutkimusosaston nettijulkaisussa (Nettityöpapereita 7/2009, hdl.handle.net/10138/14785). Kuntoutuskokeilut on esitetty pääpiirteittäin kuvassa 1. Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Hankkeeseen sisältyvien viiden kuntoutuskokeilun kehittämisideat ovat erilaisia, toimintamallit ovat moninaisia, toimintaympäristöt vaihtelevat ja kohderyhmät poikkeavat toisistaan. Osallistujat valitaan sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen Aslak- että ammatillisen Tyk-kuntoutuksen kriteerein. Siten kuntoutujien terveydentila ja työkyky, kuntoutukselliset tarpeet ja tavoitteet poikkeavat toisistaan. Myös kuntoutujien ikä, ammatti ja toimiala vaihtelevat eri kokeiluissa. Kuntoutuskokeilujen työhön liittyvät kehittämisideat on koottu kuvaan 2. Kuntoutus
2 TUUKKA (Avire-Kuntoutus Oy) on kehitelty suurten ja keskisuurten työnantajaorganisaatioiden työntekijöille soveltuvaksi ryhmämuotoiseksi kuntoutukseksi. Kuntoutus kytkeytyy kuntoutujan työnantajaorganisaatiossa toteutettuun työkyvyn tuen / varhaisen reagoinnin toimintamalliin. TUUKKAkokeilussa kuntoutus toteutetaan monimuotoisena päivä- ja käyntikuntoutuksena ja kuntoutusjaksot ovat lyhyitä. Kuntoutuksen kokonaiskesto on noin kaksi vuotta. Hypro (ODL Terveys) on ikääntyneille (yli 54-vuotiaat) henkilöille suunnattua avomuotoista, lyhytjaksoista, ryhmässä tapahtuvaa kuntoutusta, jossa pyritään aikaansaamaan tiivis vuorovaikutus kuntoutuksen ja työpaikan kesken, muun muassa osana kuntoutusohjelmaa olevan esimiesvalmennusohjelman avulla. Hypron kokonaiskesto on yksi vuosi. JYRI-kokeilun (Petrea) kimmokkeena on ollut yrittäjien muita palkansaajia heikommat mahdollisuudet irrottautua perinteiseen, kokonaisia työviikkoja kestävään laitospainotteiseen varhaiskuntoutukseen. Yrittäjien tarpeet on otettu huomioon muun muassa kuntoutujien valinnassa, kurssijaksotuksessa, sisällössä ja työmenetelmissä. Kuntoutuksen kokonaiskesto on kahdesta ja puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Kokonaiskunto-kokeilussa (Peurunka) painotetaan kuntoutuksen kohderyhmän tarpeiden arvioimista. Kokeilussa on vakiintunutta kurssitoimintaa enemmän panostettu yhteistyöhön kuntoutusprosessin aikana Kelan, työterveyshuollon ja työnantajien kesken. Kuntoutuksen sisältöön on otettu mukaan uusia menetelmiä. Kokonaiskunto-kurssi kestää noin kaksi vuotta. Modulon (Verve) lähtökohtia ovat työlähtöisyys sekä kuntoutuksen yksilöllinen arviointi ja räätälöinti. Modulossa kaikkien kuntoutujien kuntoutusprosessi ei etene samalla tavalla, vaan uutta on moduulirakenne, joka mahdollistaa kuntoutujan tilanteesta käsin rakentuvan yksilöllisen kuntoutusprosessin. Kuva 1. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen kuntoutuskokeilut. Kelan tutkimusosaston toteuttaman arviointitutkimuksen tavoitteena on selvittää kehittämisideoiden toteutettavuutta ja toimivuutta. Arviointi kohdentuu sekä yksilökohtaisen kuntoutumisen, laitoksen kuntoutuskokeilun että koko kehittämishankkeen toteutumisen näkökulmiin. Laitosten kuntoutuskokeilut käynnistyivät vuonna Kukin kuntoutuslaitos kokeilee omaa, uudenlaista tapaa toteuttaa työikäisten kuntoutusta kymmenen peräkkäisen aloittavan 8 12 hengen kuntoutujaryhmän kanssa. Kokeiluja oli mahdollista muovata edelleen seitsemän ensimmäisen kuntoutujaryhmän kanssa, jonka jälkeen ei niitä enää muuteta. Kolmeen viimeiseen kuntoutujaryhmään kohdistuu systemaattinen vaikutusten ja hyötyjen arviointi, johon 48 Kuntoutus
3 Kuntoutuja on oma työnantajansa (yrittäjät) Eri-ikäisten johtaminen, esimiesvalmennus Työyhteisöosuuksia ja työpaikalla tapahtuvia osuuksia aiempaa enemmän, sisällöt erilaisia Yhteistyössä (työterveys, esimies/työpaikka, kuntoutuja, kuntoutuslaitos) erilaiset neuvottelut, suunnittelupäivät, työyhteisötapaamiset, kuntoutujalähtöiset työyhteisöpäivät Ammatillinen osio on integroituna läpi koko kuntoutusprosessin Työn tarkastelu eri näkökulmista (työn sujuvuus, oman ammatillisen kehityksen kulku ja nykyvaihe, työn mahdollinen muutos ja nykytila) ja eri kokoonpanoissa Erilaiset tiedonhankintamenetelmät työhön liittyvissä asioissa kuntoutuksen tukena Kuva 2. Kokeilujen työkytkentöihin liittyvät kehittämisideat. sisältyy myös kuntoutujakohtaisen tiedon keruu ( kuntoutujaa) ennen jälkeen-asetelmassa. Tähän mennessä kaikilla kuntoutuslaitoksilla on takanaan vähintään viisi päättynyttä kokeilua, ja kaikki arvioinnissa mukana olevat kokeilut päättyvät vuoteen 2011 mennessä. Arvioinnin menetelmät Arvioinnin lähestymistavaksi valittiin kehittävä arviointi, joka kohdentuu kehittämisideoiden toteutukseen ja pyrkii tukemaan kokeilun osapuolia kehitystyössä. Kehittävässä arvioinnissa painotus on prosessiin osallistuvien toimijoiden, eri toimijatahojen työntekijöiden ja asiakkaiden osallisuudessa ja heidän näkemystensä ja kokemustensa huomioonottamisessa (Rajavaara 2006, 20; Högnabba 2008,1 3). Keskeisinä tiedonhankinnan menetelminä käytämme monitahoarviointia ja fokusryhmähaastatteluja. Kehittäminen tapahtuu osana kuntoutuslaitosten ja yhteistyötahojen (esimiehet, työterveyshuolto) arkityötä ja painottuu käytännön näkyviä muutoksia aikaansaavaan toimintaan kuntoutusprosessin aikana. Monitahoarvioinnilla saadulla tiedolla pyritään tekemään selkoa uusista ideoista, toiminnoista tai interventioista ja niiden vaikutuksista erilaisissa toimintaympäristöissä sekä vaikutuksia aikaansaavista mekanismeista. Syntyvän tiedon tuella pyritään toteutettujen ideoiden reflektointiin ja niiden kehittämiseen. Samalla jäsennetään edellisen pohjalta kehittämishankkeelle uusia ratkaisuja, käsitteitä ja näkökulmia, joita toimijat voisivat kokeiluissa soveltaa. Tätä varten välitetään arvioinnista syntyvää palautetietoa hankkeen työkokouksissa ja toteuttajatapaamisissa. Pyrkimyksenä on dialoginen vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Kehittävän arviointiotteen avulla pyritään toteuttajien tapaamisissa ja työkokouksissa yhdessä määrittämään kehittämisen kohdetta ja laatimaan suunnitelma kunkin kokeilun etenemisestä. (Sanders 1997, 402; Pietilä 2008, 65 68, Toikko ja Rantanen 2009, ) Kuntoutus
4 Toteutuvassa arvioinnissa on hankittu tietoa kuntoutujilta, jotka ovat asiantuntijoita siinä, millaisia mahdollisuuksia toimintamalli saattaa tarjota omaan kuntoutumiseen, esimiehiltä, jotka tuntevat kuntoutujan työtilanteen kokonaisuutta ja siihen vaikuttavia toimintaympäristön olosuhteita, työterveyshuollon toimijoilta, jotka tuntevat työympäristön lisäksi kuntoutujan terveydentilan tuomat rajoitteet ja tietävät ongelmien ratkaisumahdollisuuksien reunaehtoja, kuntoutuslaitoksen toimijoilta, joilla on hallussaan tietoa uuden mallin sisällöstä, muodoista, tarkoituksesta, työntekijöiden tavoitteiden suuntaisesta toimivuudesta sekä kokemustietoa kuntoutuksen annista kuntoutujille ja Kelan toimihenkilöiltä, joilla on tuntumaa kokeilujen käynnitymisestä verrattuna vakiintuneeseen kuntoutukseen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten kokeilumalli tai sen uusi idea tai toimintatapa toimii kenellekin ja missä tilanteessa. Tavoitteena on hahmottaa kuntoutujan tilanteessa tapahtunutta muutosta yrittämällä jäsentää sitä, millaisin mekanismein voitaisiin ehkä saada aikaan suotuisaa kuntoutumisessa vaikuttavaa kehitystä ja millaisten olosuhteiden vallitessa. (Vrt. Pawson ja Tilley 1997, , Korteniemi 2006, 30.) Arviointi toteutetaan yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa (kuntoutujat, esimiehet, työterveys, toteuttajat, Kela). Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2007 arviointi keskittyi kokeilujen käynnistämisestä saatujen kokemusten keräämiseen kuntoutuslaitoksissa (toteuttajat). Toisessa vaiheessa eli vuosina 2008 ja 2009 arviointi kohdentui kuntoutusintervention toteutuksen ja uusien ideoiden arviointiin. Tätä varten haastattelimme teemahaastattelujen avulla toteuttajatahoja ja kuntoutuslaitosten yhteistyökumppaneita (hankkeeseen osallistuvia työterveyshuollon ammattilaisia ja Kelan työntekijöitä). Arvioinnin kolmannessa vaiheessa vuonna 2009 koottiin alustavia näkemyksiä kuntoutuksen hyödyistä ja vaikutuksista kokeilujen työkytkentään liittyen haastattelemalla kunkin kokeilun kuntoutujia ja heidän esimiehiään. Myös systemaattista kolmen viimeisen kokeilun arviointia aloiteltiin. Nyt meneillään olevassa arvioinnin neljännessä vaiheessa painotus on yhden kunkin kokeilun päättäneen kuntoutujaryhmän kuntoutusprosessin monitahoarvioinnissa sekä toteuttajien haastatteluihin perustuvassa prosessin tarkastelussa hyvien käytänteiden esiin nostamiseksi. Arvioinnin viides vaihe, vaikutusten ja hyötyjen systemaattinen arviointi, on myös käynnissä. Arviointi kohdistuu laitosten kolmeen viimeiseen kuntoutujaryhmään, jolloin kerätään kuntoutujakohtaista tietoa. Yhden kuntoutujaryhmän tilannetta arvioidaan fokusryhmähaastattelujen avulla sekä monitahoisesti eri toimijoita haastatellen (esimiehet, toteuttajat, työterveyshuollon ammattilaiset, Kelan työntekijä). Kuntoutujakohtainen lopputilanteen aineistonkeruu päättyy vuoteen 2011 mennessä. Kehittämistuloksia Kaikki kokeiltavat uudet kuntoutusmallit ovat olleet toteutettavissa. Kuntoutujat 50 Kuntoutus
5 ovat kokeneet pääosin saaneensa välineitä työssä selviytymiseensä sekä toiminta- ja työkykynsä ylläpitoon. Arvioitujen kuntoutusmallien mahdollistamissa kuntoutusprosesseissa kuntoutujan työhön saadut muutokset ovat erilaisia. Monitahoarvioinnista kertyneen tiedon perusteella esimiesten aiempaa suurempi osallistaminen kuntoutujan kuntoutusprosessiin on koettu pääosin hyödyllisenä. Kuntoutus toimii parhaiten silloin, kun kuntoutuksen alkuvaiheessa on tavoitteellista yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Kaikilla toimijatahoilla (työterveys, esimies, kuntoutuja, toteuttajat) tulisi olla heti kuntoutusprosessin alussa selkeä ja yhteinen tietämys: mihin kuntoutujan tarpeisiin kukin kuntoutusmalli vastaa mitkä ovat kuntoutukselle asetetut tavoitteet miten kuntoutus toteutetaan (työkytkentä ym.) mitkä ovat eri toimijatahojen (työterveys, esimies, toteuttajat, kuntoutuja) vastuut ja velvollisuudet kuntoutujan kuntoutusprosessin aikana. Parhaimmillaan kuntoutusmallin mahdollistama kuntoutujan kuntoutusprosessi niveltyy organisaation työhyvinvointia edistävään toimintaan. Kuntoutusprosessissa kuntoutujasta itsestään kypsyy oman kuntoutusprosessinsa haltija, jonka tieto ja kokemus varmistavat kuntoutuksen oikea-aikaisuutta. Ajallisesti, rakenteellisesti ja monia toimijatahoja sitova kuntoutusprosessi on kuitenkin riskialtis. Kuntoutujien tarpeiden moninaisuutta ajatellen näyttää siltä, että tarvitaan rakenteeltaan, sisällöltään ja kestoltaan sekä jaksotukseltaan erilaisia kuntoutusmuotoja. Mitä paremmin alussa tiedetään tai selvitetään monitahoisesti mistä työntekijän kenkä puristaa, sitä paremmin pystytään ohjaamaan kuntoutuja tarkoituksenmukaiseen kuntoutusprosessiin. Kehittävän arvioinnin mahdollisuuksia ja rajoituksia Kuntoutuksen tutkijoilta odotetaan useimmiten ensi sijassa tietoa kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta ja toivotaan, että tämä tieto hankittaisiin mieluiten kokeellisin tai kvasikokeellisin asetelmin. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa valitsimme toisenlaisen arviointiotteen ja lähdimme tarkastelemaan ja tukemaan sitä, mikä on kuntoutuksessa vasta kehkeytymässä. Kehittämishanke ja sitä tukeva tutkimus sisältävät aina monien tahojen aikaansaamia monitahoisia prosesseja. Kehittäminen itsessään on määriteltävissä tiettyjen toimintaperiaatteiden ja toimintojen tarkoituksellisena muuttamisena. (Kirjonen 2006, ) Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa kehitystyölle oli olemassa selkeät reunaehdot: kuntoutuslaitokset ovat palvelujen tuottajina, kilpailutusmenettelyä käytettiin kokeilumallien valinnassa, ja kokeilut perustuivat nykyiseen lainsäädäntöön. Näistä lähtökohdista valikoitui kokeiltavaksi viisi erilaista kokeilumallia, jotka kaikki sisälsivät uuden, aiemmasta poikkeavan kuntoutuskokonaisuuden. Kokeiluihin osallistuvat monin tavoin erilaiset kuntoutujat ja työpaikat. Myös kuntoutustyöntekijät tulivat omaksuneeksi uusia työ- Kuntoutus
6 paikkaan tai verkostoyhteistyöhön liittyviä toimintamuotoja. Toimintamallien hienosäädölle oli varattu seitsemän peräkkäisen kurssin verran aikaa, jolloin vasta laitoksen kolmen viimeisen kuntoutujaryhmän osalta katsoimme ajankohtaiseksi ottaa käyttöön interventiotutkimuksen näkökulman. Lähestymistavassamme kehittävään arviointiin väljästi liitetty realistisen arvioinnin teoriatausta ilmenee siinä, että pyrkimyksemme on tunnistaa, kuvata ja ymmärtää muutoksia selittäviä mekanismeja niin, että emme kysy vain sitä, toimiiko jokin kokeilu, vaan tavoittelemme vastausta kysymykseen mikä kokeilussa vaikuttaa, ja miksi se toimii? (Grönlund 2010, , Pawson ja Tilley 1997, 65-67). Mekanismien aikaansaamien muutosten ajatellaan olevan ehdollisia ja riippuvaisia toimintaympäristöstä. Joissakin oloissa mekanismit saattavat toimia täydellä teholla, joissakin tilanteissa toimintaympäristö voi estää muutoksen toteutumisen. (Vrt. Korteniemi 2005, 20, 30.) Tunnustamme kuitenkin samalla, että tällainen realistisen arvioinnin metodologinen ideaali on päämäärä, johon on mahdollista päästä vain osittain. Monitahoarvioinnilla pyritään hankkimaan kokeilujen toimivuudesta mahdollisimman monipuolinen kuva (Oulasvirta 2007, 115). Arvioitavassa kokeilussa, toimintaympäristössä ja uuden idean toteutuksessa on monia toimijoita erilaisissa organisaatioasemissa (kuntoutujat, heidän perheenjäsenensä, työtoverinsa, kuntoutujien työnjohtajat, työterveyshuollon toimijat, Kelan toimihenkilöt, kuntoutuslaitoksen työntekijät ja arviointia tekevät tutkijat). Siten heillä kaikilla on kuntoutuskokeiluun erilainen näkökulma, kokemus, odotukset tai toteuttamisen intressi. Kaikkien tieto on olennaista kokeilun toimivuuden ja onnistumisen arvioimiseksi. Monitahoarvioinnin vahvuuksina pidetään sen kykyä vastata eri toimijoiden tarpeisiin ja toisaalta luoda yhteisten pohdintojen areenoita. Parhaimmillaan monitahoarviointi mahdollistaa jatkuvan kommunikoinnin, oppimisen ja ideoiden muokkaamisen. (Sanders 1997, 402.) Toisaalta arviointi on aikaa vievää ja edellyttää luottamuksellista vuorovaikutusta toimijoiden kesken. Yhteisten näkemysten lisäksi on kyettävä nostamaan esiin ja keskustelemaan myös vaihtelevista tulkinnoista osapuolten kesken. Fokusryhmähaastatteluissa olemme käyttäneet stimuloitua muistelua menetelmänä, ja se on osoittautunut hyvin toimivaksi. Vuokaavio kuntoutusprosessista on palauttanut mieleen kuntoutuksen eri vaiheet, ja haastateltavien on ollut helppo kertoa itselleen tärkeimmät ja yhdentekevimmät elementit kuntoutuskokonaisuudessa. Kuntoutuslaitosten työntekijöiden arviot työpaikkainterventioiden merkityksestä ovat olleet myönteisiä. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kyseessä ovat olleet vielä kehitteillä olevat toimintamuodot, ja etenkin työpaikkaan liittyvät interventiot ovat kehittämisen kohteina. Kuntoutujien tehdessä selkoa kuntoutuskokemuksistaan olemme kiinnittäneet huomiota sekä niiden kokonaisuuteen että yksittäisiin tapahtumiin ja tilanteisiin, jotka kuntoutujat kokivat itselleen erityisen merkittävinä. Tosin arvelemme, että tällaiset kuntoutujan huippukokemukset edellyttävät kyseisten kokeilumallien kokonaisuutta. Työnteko on ihmisille tärkeää, mut- 52 Kuntoutus
7 ta työstä on tullut aiempaa kiireisempää, ajallisesti monimuotoisempaa, paikallisesti liikkuvampaa, suorituspainotteisempaa ja henkisesti haastavampaa. Työn jatkuvuus on usein heikosti ennakoitavissa, ja työuriin on tullut uudenlaista katkoksisuutta, ennakoimattomuutta ja turvattomuutta. Työn muutoksessa työntekijöiden työkykyproblematiikka on muuttanut muotoaan, ja mielenterveyteen liittyvistä syistä on tullut tärkein kuntoutuksen peruste. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen kokeilut ovat keskenään hyvin erilaisia työkytkennoiltään. Moneen toimijaan ajallisesti ja rakenteellisesti sidotut kuntoutusprosessit ovat yllätyksellisiä ja haavoittuvia sekä työnantajien että kuntoutuksen osallistujien ja toteuttajien kannalta. Työn ja työmarkkinoiden muutokset koettelevat kuntoutuksen perinteisiä vastuunäkemyksiä. Kuntoutuksen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun nostetun työmarkkinakansalaisuuden käsitteen avulla (Suikkanen & Lindh 2010) voidaan nostaa esille kysymys muun muassa siitä, jääkö työntekijä tulevaisuudessa enenevästi itse vastuuseen oman työkykynsä ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Guy Standing (2009) katsoo, että globaali työ murentaa entisenlaista palkkatyöhön perustuvaa kansalaisuutta ja jakaa ihmisiä uudenlaisiin sosiaalisiin kerrostumiin. Uudenlaisten töiden suhteen toisistaan eriytyvien yhteiskuntaryhmien moninaiset kuntoutustarpeet saattavat lähivuosina koetella uusin tavoin suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Vaikka työhönkuntoutuksen hanke näyttää tuottavan uusia toimivia kuntoutustapoja, näihin kysymyksiin ei sen avulla tai sitä arvioimalla vielä löydettäne riittäviä vastauksia. LT, dosentti Katariina Hinkka työskentelee tutkijalääkärinä Kelan tutkimusosastolla. TtM Liisi Aalto työskentelee tutkijana Kelan tutkimusosastolla. VTT Rainer Grönlund työskentelee vastaavana tutkijana Kelan tutkimusosastolla. VTT, professori Marketta Rajavaara työskentelee johtavana tutkijana Kelan tutkimusosastolla. Lähteet Grönlund R (2010) Pitkään kotona kuntoutuksen avullako? Tutkimus ryhmämuotoisesta vanhuskuntoutuksesta. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 111, Helsinki. Hinkka K, Aalto L, Lahtela K, Rajavaara M (2009) Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus. Julkaisussa Rajavaara M, Aalto L, Hinkka K: Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat. Kelan Nettityöpapereita 7/ poimittu Högnabba S (2008) Arviointi, arviointitutkimus ja arviointimenetelmien kehittäminen. Teoksessa Borg P ym.: Arviointi työtavaksi. Kokemuksia asiakastyön arvioinnin kehittämisestä Helsingin sosiaalivirastossa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:2. Kirjonen J (2006) Kehittäminen asiantuntijatyönä. Teoksessa Seppänen Järvelä R & Karjalainen V (toim.) Kehittämistyön risteyksiä. Stakes, Helsinki. Kuntoutus
8 Korteniemi P (2005a) Realismi ja realismin sovellus. Teoksessa Julkunen I, Lindqvist T, Kainulainen S (toim.) Realistisen arvioinnin ensi askeleet. Stakesin julkaisu finsoc/julkaisut/sarjat. Stakes 2005, poimittu Korteniemi P (2005b). Yksilökohtaisen palveluohjausprojektin realistinen arviointi. Teoksessa Julkunen I, Lindqvist T, Kainulainen S (toim.) Realistisen arvioinnin ensi askeleet. Stakesin julkaisu poimittu Oulasvirta L (2007) Palvelun laadun arviointi moniportaisessa julkisessa organisaatiossa. Acta Universitatis Tamperensis Yliopistopaino Oy, Tampere. Pawson R & Tilley Nick (1997) Realistic Evaluation. Sage publications, London. Pietilä N (2008) Kehittävä arviointi työotteena. Teoksessa: Borg ym: Arviointi työtavaksi. Kokemuksia asiakastyön arvioinnin kehittämisestä Helsingin sosiaalivirastossa. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Oppaita ja työkirjoja. Helsinki. Rajavaara M (2006) Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus arvioinnin käsitteisiin ja arviointiin. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69, Helsinki. Sanders J (1997) Cluster evaluation. Teoksessa: Chelinsky E & Shadish W: Evaluation for the 21 st century: A Handbook. Sage Publications. Thousand Oaks, London New Delhi Suikkanen A & Lindh J (2010) Työmarkkinakansalaisuus ja ammatillisen kuntoutuksen luova tuho. Kuntoutus 2, Toikko T & Rantanen T (2009) Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. University Press, Tampere. 54 Kuntoutus
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotMoninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotMitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena
1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotKEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO
HANKE-ESITTELY KIRSI VAINIEMI KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO AURA-kuntoutus syntyi, mutta usko työhön kytkeytyvään kuntoutukseen loppui päättäjiltä. Työikäisten työhön
LisätiedotTIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ
TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava
LisätiedotMillaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?
Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotKelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.
Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa
LisätiedotYhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa
Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Pirjo Juvonen-Posti Riitta Seppänen-Järvelä LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys VTT, dosentti Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Johtava tutkija,
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotKuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan
Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotKelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut
Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämisen tuloksia ja tulevaisuuden palvelut Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto 7.11.2014 Perjantaimeeting, Työterveyslaitos Sisältö Nykyiset palvelut
LisätiedotPääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy
Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen
LisätiedotUudenlaista työikäisten kuntoutusta Ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa
Nettityöpapereita 32/2011 Uudenlaista työikäisten kuntoutusta Ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa Toimittaneet Liisi Aalto ja Katariina Hinkka Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat
LisätiedotKehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat
Nettityöpapereita 7/2009 Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat Toimittaneet Marketta Rajavaara, Liisi Aalto ja Katariina Hinkka
LisätiedotHyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotTK 2-hanke arviointitutkimus
TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit
LisätiedotLiite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,
Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotTIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014.
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 21.5.2012 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (-hanke) 2012 2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa vuosina 2007 2011 toteutettua Työhönkuntoutuksen
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotTyöryhmäkoordinaattorit: Riitta Seppänen-Järvelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Riitta Lappeteläinen, Työsuojelurahasto
Työelämän tutkimuspäivät 4. 6.11.2009 Työryhmä: Arviointi ja työelämän tutkimus ja kehittäminen Työryhmäkoordinaattorit: Riitta Seppänen-Järvelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Riitta Lappeteläinen,
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotKuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö
Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat
LisätiedotUusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa
Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa 17.1.2019 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Hanna Pakkala Vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalveluiden lakiyksikkö,
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotKuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita
Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän
LisätiedotTK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma
TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotToim. Aila Järvikoski, Jari Lindh ja Asko Suikkanen
Toim. Aila Järvikoski, Jari Lindh ja Asko Suikkanen Toimituskunta Kristiina Härkäpää, Aila Järvikoski, Jari Lindh, Marjo-Riitta Mattus, Asko Suikkanen Rovaniemi 2011 kirjoittajat ja Lapin yliopistokustannus
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotInnovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa
Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotUudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen? Viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia
2015 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134 Katariina Hinkka, Liisi Aalto ja Tuula Toikka Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen? Viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia Sosiaali- ja terveysturvan
LisätiedotTUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset
Akateemisten pätkätyöläisten työelämäosallisuuden vahvistaminen varhaiskuntoutuksen keinoin TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset Mika Ala-Kauhaluoma & Mikko Henriksson 2.4.2012 1 Lähtökohta Epätyypillisissä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotGAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta
GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotKuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä
Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä Mitä on kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi? 2 Tietojen hyödyntäminen
LisätiedotTyöhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa
Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotTYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo
TYÖLÄHTÖINEN TTH & TYÖLÄHTÖINEN KUNTOUTUS Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo Työlähtöinen ote Taustalla toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus = TYÖSTÄ LÄHTEVÄ, TYÖ- LÄHTÖINEN Huomion kohteeksi työ toimintana
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotHyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Arjen taitojen paremmat käytännöt -foorumi 29.4.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotettiin tietoa
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotAikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi
Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotMitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?
Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotKela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
Lisätiedot2. Minkä ammatin edustaja olet ja mihin organisaatioon kuulut? 3. Mikä on roolisi suhteessa tähän avokuntoutukseen?
1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista yhteistyötahojen näkökulmasta. Vastaa kyselyyn
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotKelan kuntoutus muutoksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset
Kelan kuntoutus muutoksessa Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 14.-28.11.2018 Palvelutuotannon kokonaisuudistus Rekisteröitymismenettely Rekku-projekti rekisteröitymisjärjestelmä asiakkaan valintaa
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotMitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?
Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke
LisätiedotMitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.
Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.2016 Kelan rooli kuntoutuksen kehittämisessä Kelalla lakisääteinen
Lisätiedot