Työryhmäkoordinaattorit: Riitta Seppänen-Järvelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Riitta Lappeteläinen, Työsuojelurahasto
|
|
- Emma Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Arviointi ja työelämän tutkimus ja kehittäminen Työryhmäkoordinaattorit: Riitta Seppänen-Järvelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Riitta Lappeteläinen, Työsuojelurahasto Torstai klo , Pinni B, ryhmähuone B Työntekijän samaistuminen organisaatioon muutokseen valmistautuvassa kaupunkiorganisaatiossa Katariina Ponteva Arviointi kehittämisen välineeksi? Arvioinnin motiivit, kohteet ja välineet kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä Tiina Kontinen Uudenlaiseen työikäisten kuntoutukseen? Kelan työkuntoutuksen kehittämishanke arvioitavana Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Kari Lahtela, Marketta Rajavaara Kahvitauko Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman arviointi työelämän näkökulmasta Maiju Salonen, Pertti Laine, Outi Seppä Arvioinnin ja työelämän kehittämisen rajaa ylittämässä esimerkki arviointivälineen kehittelystä sairaalassa Anu Kajamaa
2 Katariina Ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA tarkk'ampujankatu helsinki Työntekijän samaistuminen organisaatioon ja vieraantuminen työstä organisaatiomuutoksessa narratiivinen analyysi kilpailuun valmistautuvasta kaupunkiorganisaatiosta -väitöstutkimus Väitöstutkimuksen tehtävänä oli selvittää miten yksilö organisaatiomuutosprosessin edetessä samaistuu uuteen organisaatioon ja kuinka hän kiinnittyy työhönsä vai vieraantuuko hän siitä. Työssä kuvattiin narratiivien avulla, miten nämä ilmiöt näyttäytyvät tutkitussa organisaatiossa. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa käytettiin narratiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen pääaineistona olivat puolistrukturoidut haastattelut ja organisaatiosta oleva julkinen materiaali. Lisävalaistusta toivat organisaatiosta tehdyt kyselyt, kehittämishankkeet ja havainnointi. Tutkimuskohteena oli catering- ja toimitilapalvelualan kaupunkiorganisaatio, jossa on noin 2000 työntekijää. Organisaatio syntyi vuoden 2003 alussa, kun kolme itsenäistä yksikköä yhdistettiin. Uuden organisaatioidentiteetin syntyminen organisaatioiden yhdistymistilanteessa on haastava prosessi, joka saattaa vaikeuttaa yksilön samaistumista organisaatioon. Jos työntekijällä on tarpeeksi tietoa organisaatiomuutokseen liittyvistä asioista, hän kokee olevansa osa organisaatiota ja psykologisesti omistavansa sitä tai hän kokee tekevänsä emotionaalista työtä, hänen on helpompi samaistua uuteen organisaatioon. Työntekijän voi olla vaikea kiinnittyä työhönsä organisaatiomuutosprosessin edetessä, jos hän kokee työstä tulleen hänelle vierasta. Työstä vieraantuminen voi ilmetä mm. välinpitämättömyytenä työtä kohtaan. Uudessa organisaatiossa työn tekeminen voi tuntua vaikealta esimerkiksi siihen liittyvän byrokratian takia. Vieraantumista voi myös aiheuttaa tietämättömyys. Esimiehillä ja johdolla on merkittävä rooli siinä, kuinka innostuneita työntekijät ovat työstään. He pystyvät kannustamaan työntekijöitä niin, että he kokevat tekevänsä mielekästä ja palkitsevaa työtä. Muutostilanteessa kannattaa erityisesti pitää huolta siitä, että työntekijät saavat tarpeeksi tietoa prosessin etenemisestä ja pääsevät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan siihen. On myös tärkeää, että tietyn ajan päästä arvioidaan muutosta. Jos kaikki toteutetut asiat eivät ole toimivia, niitä kannattaa muuttaa. Esimiehet voivat mm. omalla johtamistyylillään vaikuttaa työntekijöiden organisaatioon samaistumiseen ja työhön kiinnittymiseen. Erityisesti heidän avukseen työssä esitetään tulkintaväline, jonka avulla organisaatioon samaistumista ja työhön kiinnittymistä voidaan analysoida ja helpottaa.
3 Tiina Kontinen (FT) Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Töölöntorinkatu 2 A Helsinki tiina.kontinen@kepa.fi Arviointi kehittämisen välineeksi? Arvioinnin motiivit, kohteet ja välineet kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö sijoittuu työelämätutkimuksen marginaaliin. Viime vuosikymmeninä järjestöjen työ on kuitenkin yhä enemmän ammatillistunut, ja järjestöjen henkilöstöhallinto, strategiatyö, arviointi ja kehittäminen ovat lähentyneet työelämässä yleisesti käytössä olevia käytäntöjä. Järjestötyö on perinteisen kehitysyhteistyövälineistön lisäksi hyödyntänyt erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin työkaluja ja lähestymistapoja oman toimintansa kehittämisessä. Rahoituksen projektimuotoisuus ja globaalin köyhyysrajan ylitse toimiminen ovat kuitenkin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle erityisiä piirteitä, jotka asettavat erityisiä haasteita arvioinnille. Tässä paperissa tarkastellaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen arviointitoimintaa Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan vuonna 2009 toteuttavan Arvioinnista arkea - hankkeen aineiston kautta. Hankkeen pilottivaiheeseen on osallistunut viisi erilaista järjestöä, joille on järjestetty sarja arviointityöpajoja. Toiminnan teoreettiseen lähestymistapaan pohjautuen paperissa analysoidaan järjestöjen arvioinnin motiiveja, kohteita ja välineitä arviointityöpajojen keskustelujen kautta ja pohditaan näiden jännitteitä kehittämislähtökohdan toteutumisen näkökulmasta.
4 Aalto Liisi, Hinkka Katariina, Lahtela Kari, Rajavaara Marketta, Kelan tutkimusosasto. Vainiemi Kirsi, Penttinen Leena, Kelan terveysosasto, kuntoutusryhmä Uudenlaiseen työikäisten kuntoutukseen? Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke ja sen arviointi Tausta ASLAK- ja TYK-kuntoutus ovat Kelan järjestämän työikäisten kuntoutuksen vakiintuneita muotoja. Suomessa kuntoutus perustuu omaan lainsäädäntöön ja sen sisältö standardeihin. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa ( ) kehitetään yhteistyössä kuntoutuslaitosten, työterveyshuoltojen, työnantajien ja työntekijöiden kanssa työikäisten kuntoutusta vastaamaan työelämän muutoksiin. Viidessä kuntoutuslaitoksessa kokeillaan uudenlaisia työikäisten kuntoutuksen toteuttamistapoja (10 kurssia, noin 500 työntekijää). Kehittämiskohteita kokeiluissa ovat kuntoutuksen avomuotoisuus, kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen, kuntoutusjaksojen pituus ja jaksotus, uudenlainen työlähtöisyys, verkko-oppiminen sekä työterveyshuollon ja työpaikan tavanomaista sitoutuminen kuntoutusprosessiin. Kehittämishankkeeseen liittyy arviointitutkimus, jonka toteuttaa Kelan tutkimusosasto. Tavoite Kehittämishankkeen tavoitteena on aikaansaada uudenlainen toimintakonsepti työssä selviytymistä tukevan kuntoutuksen toteuttamiseksi. Arviointitutkimuksen tavoitteena on arvioida kehittämisideoiden toteutettavuutta ja toimivuutta sekä tuottaa tietoa kehittämisprosessin tueksi. Arvioinnin kysymykset ovat seuraavat: Miten kuntoutujan kuntoutuksen tarpeisiin ja työhön liittyvään ydinongelmaan vastataan kuntoutuskokeilujen avulla? Miten kuntoutuskokeilujen eri vaiheissa/keinoissa onnistutaan, missä ei ja miksi? Miten kehittämistoiminnan järjestelyt tukevat kehittämistyötä? Arvioinnin menetelmät Tutkimus toteutetaan kehittävänä ja vuorovaikutuksellisena arviointina yhteistyössä kuntoutuskokeiluissa mukana olevien yhteistyötahojen.kanssa. Arvioinnissa keskitytään kerrallaan rajattuihin arviointikohteisiin (käynnistysvaihe, kuntoutuksen toteutus ja kuntoutuksesta saatu hyöty) ja hyödynnetään monitahoarvioinnin lähestymistapaa. Aineiston keruussa käytetään sekä kvantitatiivisia (rekisterit, asiakirjat, kuntoutujakohtaiset mittarit, mm. RAND36) että kvalitatiivisia menetelmiä (teemahaastattelu). Vaikutuksia selvitetään kunkin kuntoutuslaitoksen kolmen viimeisen kuntoutuskurssin osalta. Hankkeen itsearvioinnissa hyödynnetään hankkeen aikana tehtyjä muistiinpanoja, päiväkirjamerkintöjä ja projektiryhmän tekemää vuosittaista arviointia hankkeesta. Arvioinnin eteneminen Kehittämishankkeessa ollaan vaiheessa, jossa kokeiltavien ideoiden kehittely on saatu päätökseen ja hyötyjen ja vaikutusten systemaattinen arviointi on alkanut.
5 Laine Pertti, kehitysjohtaja, Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö, Salonen Maiju, projektitutkija, Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö, Seppä Outi, projektitutkija, Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö, Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman arviointi työelämän näkökulmasta Tausta ja tarkoitus Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön toteuttama Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma on uusi tulokas suomalaisella korkeakoulukentällä. Ohjelman käynnistämisen taustalla on ajatus siitä, että nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveysala tarvitsee yhä enemmän liiketoimintaosaamisen näkökulmaa ja kauppatieteellistä osaamista kasvavan kustannuspaineen ja vähenevän työvoiman puristuksessa. Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma on ollut käynnissä vuodesta Maisteriohjelman ensimmäinen arviointiprosessi toteutettiin vuosina Arvioinnilla kerättiin tietoa ohjelman toteuttamisesta, tarkoituksenmukaisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Uuden maisteriohjelman arviointiprosessissa havaittiin puutteita ja nyt ohjelman arviointia pyritään kehittämään edelleen muun muassa tämän tutkimuksen avulla. Tutkimusongelma ja tutkimuskysymys Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman yksi keskeisimmistä tekijöistä on sen työelämälähtöisyys. Maisteriohjelman arviointiprosessin aikana todettiin ongelmaksi arviointitiedon puutteellisuus ohjelman kehittämistä ohjaavilta työelämätahoilta; aineisto ei ollut riittävän laaja eikä laadukas, jotta sen perusteella olisi voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä maisteriohjelman kehittämiseksi työelämän näkökulmasta. Näin ollen tutkimuskysymykseksi muodostui, millä tavalla työelämänäkökulma saadaan paremmin mukaan hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman arviointiprosessiin. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käytetään empiiristä aineistoa, joka on kerätty teemahaastatteluilla, fokusryhmäkeskusteluilla sekä benchmarking-menetelmällä. Tulokset Tutkimuksen tuloksena löydetään keinoja ja työkaluja, joita käytetään työelämätahojen näkökulman lisäämiseen hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman arviointiprosessissa, ja sitä kautta koko maisteriohjelman kehittämisessä.
6 Anu Kajamaa, Helsingin yliopisto, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö PL Helsingin yliopisto Arvioinnin ja työn kehittämisen välistä rajaa ylittämässä -esimerkki arviointivälineen kehittelystä sairaalassa Arviointitieto palvelee yleensä organisaatioiden johtoa, tuottaen tietoa esimerkiksi organisaatioiden kustannustehokkuudesta ja projektien vaikutuksista. Arviointi nojaa perinteisesti positivistiseen tieteenkäsitykseen ja hyödyntää kvantitatiivisia menetelmiä. Määrällinen arviointi tuottaa hyödyllistä tietoa, esimerkiksi julkisella sektorilla tehtävän päätöksenteon tueksi, mutta tieto saattaa yksinään olla kapea-alaista, eikä yleensä tue käytännön työn kehittämistä. Ylhäältä alaspäin toteutuva arviointi saattaa olla työntekijöistä epämielekästä ja arvioinnin kohteena oleminen jopa kuormittavaa. Uudentyyppiset laadulliset arviointitavat tarjoavat vaihtoehtoisia arviointimalleja. Ne perustuvat usein konstruktivistiseen lähestymistapaan ja voivat esimerkiksi yhdistää arviointia ja oppimislähestymistapoja ja osallistaa työntekijät arviointiin. Laadullisista arviointiprosesseista on saatu hyviä kokemuksia ja niistä on seurannut oppimista. Laadulliset arvioinnit saattavat kuitenkin jäädä kertaluoteisiksi kokeiluiksi, elleivät ne tarjoa välineitä, joilla arviointi voidaan integroida pysyväksi käytännöksi organisaatioiden arkitoimintaa ja sen kehittämistä. Toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukevien, innovatiivisten ja kompaktien arviointivälineiden kehittämistä ja tutkimusta on tehty vielä vähän. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan siihen, minkälaisia yhteisiä arviointivälineitä organisaatioissa tulisi kehittää, jotka voisivat palvella työn kehittämistä ja samalla tuottaa hyödyllistä tietoa organisaation johdolle. Paperini esittelee esimerkin kontrolliorientoituneen arvioinnin ja alati muuttuvan käytännön työn välistä rajaa ylittävän arviointivälineen kehittelystä sairaalassa. Analysoin paperissani uudentyyppisen elektronisen arviointivälineen suunnittelu- ja käyttöönottoprosessia toiminnan teoreettisesta, organisaation oppimista tutkivasta näkökulmasta. Sairaalan leikkausosaston toimintamalli muutettiin ja sen seurauksena työntekijät alkoivat kehittää arviointivälinettä toimintansa seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Välineen kehittely tapahtui leikkausosastosta erillisenä toimineen laatuyksikön kanssa. Prosessin aikana kehitettiin päivittäistoiminnan arviointiväline, jonka avulla yksikön toimintaa on myös mahdollista kehittää. Prosessi on ollut pitkä, sisältäen yllätyksiä ja ongelmakohtia. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuinka yhteisten arviointivälineiden kehittäminen vaati arvioinnista vastaavien henkilöiden ja käytännön työntekijöiden jatkuvaa yhteistyötä ja sitoutumista. Erillisten maailmojen, arvioinnin ja työn kehittämisen, onnistunut ja kestävä yhdistäminen vaatii konkreettisten, yhteisten arviointivälineiden suunnittelun ja käyttöönoton sekä oppimisen yhteen kytkemistä.
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien
LisätiedotTyöhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava
LisätiedotMoninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
LisätiedotTK 2-hanke arviointitutkimus
TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit
LisätiedotTIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ
TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotLiite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,
Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,
LisätiedotTK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotPääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy
Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotKEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO
HANKE-ESITTELY KIRSI VAINIEMI KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO AURA-kuntoutus syntyi, mutta usko työhön kytkeytyvään kuntoutukseen loppui päättäjiltä. Työikäisten työhön
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,
LisätiedotTurun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotUudenlaista työhönkuntoutusta kehittävän arvioinnin tuella
KATSAUS Katariina Hinkka, Liisi Aalto, Rainer Grönlund ja Marketta Rajavaara Uudenlaista työhönkuntoutusta kehittävän arvioinnin tuella Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa (2007 2011) on tarkoituksena
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotUusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa
Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa 17.1.2019 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Hanna Pakkala Vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalveluiden lakiyksikkö,
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotVaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä
Hyvinvointia työstä Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä Yhteistyöseminaari 31.1.2017 Promo@Work-hanke Merja Turpeinen, FT, erikoistutkija,työterveyslaitos Työterveyslaitos,
LisätiedotErilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)
LisätiedotMillaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?
Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö
LisätiedotKehittävä arviointi kehittämistyön tukena
Kehittävä arviointi kehittämistyön tukena Jyri Manninen Tutkimusjohtaja Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Professori Joensuun yliopisto Kasvatustieteen laitos Vaihtoehtoisia arviointimalleja
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake ASLAK-kurssit, Tyk-kuntoutus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotYhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011
Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotTIEDOTE 21.5.2012. Hankkeeseen liittyy arviointitutkimus. Hanke- ja arviointitutkimus päättyvät 31.12.2014.
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 21.5.2012 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toinen vaihe (-hanke) 2012 2014 Yleistä hankkeesta Kela jatkaa vuosina 2007 2011 toteutettua Työhönkuntoutuksen
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotOPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija
OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä
LisätiedotOHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU
#ohjatentyöhön OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU Toteutus, tulokset ja tuotokset Tiina Myllymäki Projektivastaava / työhönvalmentaja 3kk -Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -projekti Päätösseminaari 30.3.2017,
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTyöympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin
Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna
LisätiedotTeh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotMinna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa
Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto
LisätiedotMs-potilaiden kuntoutus, verkkokuntoutus (RAY), Nettineuvola FT Maire Heikkinen
Ohjelma Puheenjohtaja Kirsi Vainiemi 12.00 12.05 Tervetuloa Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, Kelan terveysosasto 12.05 12.40 Verkkokuntoutuksen haasteet ja mahdollisuudet Tietojärjestelmätieteen professori
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotTYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015
TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman
LisätiedotArvioinnista kehittämiseen
Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä
LisätiedotTaide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä
Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä TAIKA Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä Anu-Liisa Rönkä, Helsingin yliopisto / Palmenia & Mia Liski, Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotMitä on RAI-vertailukehittäminen?
Mitä on RAI-vertailukehittäminen? Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mitä on vertailukehittäminen? Lähde: Anja Noron seminaariesitys 2.10.2014 RAI-vertailukehittäminen
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti
Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden
LisätiedotKehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
Kehittämisprosessin vaihemalli Pirkko Mäkinen 11.12.2017 Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus Kehittämisprosessin vaiheet 5. Arviointi 4. Toteutus 1. Päätös kehittämisestä 2. Analysointi 3. Suunnittelu
Lisätiedotpalveluinnovaatiot metropolialueella
Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden
LisätiedotIKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen
IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa 2013-2014 Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen Asta Niskala 3.10.2013 Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotNäin haet KIILA-kuntoutuskurssia
Näin haet KIILA-kuntoutuskurssia Hakijatahot voivat hakea räätälöityjä KIILA-kursseja voi hakea verkossa ympäri vuoden. Näitä tahoja ovat: Työterveyshuolto/työnantaja työpaikalle Ammattiliitot ja yhdistykset
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella
LisätiedotMitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?
Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotHarkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela
Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotTyö- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus
Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustarveselvitys Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
LisätiedotTyöhyvinvointikysely. Kirteko verkostotapaaminen / Mikkeli. Janne Väänänen, Keva
Työhyvinvointikysely Kirteko verkostotapaaminen 11.10 / Mikkeli Janne Väänänen, Keva Tietoa hyvinvoinnista työssä -> toimintaa miksi mitata? Tieto on tämän päivän öljyä (Alahuhta 2015) - Minkälaista tietoa
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Uusien vuosiraporttien satoa Esityksen sisältö Vuosiraporttikokeilu 2011 Toteutus Tulokset Tiedon hyödyntäminen Vuoden 2012 raportointi Vanha malli Uusi malli: missä käytössä,
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotKuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala
Kuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala Anu Niemi Yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö Oma taustani LL 1989,
LisätiedotRAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski
RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö
Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat
LisätiedotPerheraati - toimintaohjeet
Perheraati - toimintaohjeet SISÄLLYS 1 Mitä perheraati tarkoittaa 2 Ohjeita perheraadin järjestämiseen 3 Mauri Mäyräkoiran perheraati- mainos ja sanomat 2 1 Mitä perheraati tarkoittaa Perheraati on vuorovaikutuksellinen
LisätiedotKuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan
Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen
LisätiedotToimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö
Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö Hanna Hakulinen, kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, tutkija @TTHvaikuttavuus Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa
LisätiedotKasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 19.12.2018 Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kasvan osallistui nopean kokeilun
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
Lisätiedot