Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus

Transkriptio

1 Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari

2 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan haasteita Talouskasvu ja hyvinvointi missä mennään? Hyvinvointivaltio vaatii veronsa (ja veropohjansa)

3 Kestävän kehityksen kehikko TAVOITTEET Kansalaisten hyvinvointi Kulutus Toimintakyky Elinikä Onnellisuus Osaaminen Oikeudenmukaisuus RESURSSIT Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristön laatu YHTEISKUNTAPOLITIIKAT Tehokas talous Kasvupolitiikka Tulojen uudelleenjako Verotus Sosiaaliturva Koulutuspolitiikka Ympäristöpolitiikka...

4 Kasvukritiikin lähtökohta missä määrin perusteltu? BKT Hyvinvointi Ympäristö

5 Yhteiskuntapolitiikka ei ainakaan muutu helpommaksi (1) Perinteinen kaupankäynti Tavoitteet: kasvu & tulonjaon tasaus ARVOT: ANALYYSI: 1) Mikä paino annetaan tulonjakoa koskevalle tavoitteelle ja mikä paino talouskasvua koskevalle tavoitteelle? 2) Kuinka paljon kakku pienenee sitä jaettaessa? - yleensä empiirinen kysymys, josta erilaisia tutkimustuloksia OLLAANKO ERI MIELTÄ ARVOISTA VAI ANALYYSISTA? VAI MOLEMMISTA?

6 Yhteiskuntapolitiikka ei ainakaan muutu helpommaksi (2) Uusi kaupankäynti Tavoitteet: kasvu, tulonjaon tasaus, ympäristö ARVOT: 1) Mikä paino annetaan kasvu, tulonjako- ja ympäristötavoitteelle? ANALYYSI: 2) Kuinka paljon kakku pienenee sitä jaettaessa? Kuinka haitallista talouskasvu on ilmastonmuutokselle? Mitkä ovat ympäristöpolitiikan tulonjakovaikutukset? ENEMMÄN ARVOVALINTOJA ENEMMÄN ANALYYSEJA, JOISTA VOIDAAN OLLA ERI MIELTÄ

7 Taloustieteilijöiden keskeinen rooli politiikan teossa on auttaa erottamaan arvot ja analyysi toisistaan. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta sitä ei voi toistaa liian usein, sillä poliitikkojen kannustimet sekoittaa arvot ja analyysi politiikkavaihtoehtojensa markkinoinnissa ovat vahvat Lars Calmfors Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2009

8 Osa I Kasvu ja hyvinvointi

9 Bkt ja hyvinvointi Bkt ei ole hyvinvoinnin vaan kansantalouden tuotannon mittari mutta se kuvaa myös hyvinvointia, tosin rajoituksin BKT on hyvinvoinnin rajallinen mittari, koska mm. BKT per capita ei kerro tulonjaosta myös haitallinen tuotanto voi kasvattaa BKT:ta varallisuus ei ole mukana myöskään palkaton kotityö ja vapaaehtoispalvelut eivät ole mukana

10 Talouskasvun ja onnellisuuden yhteys tutkimuksen valossa Kansainvälistä vertailutietoa sekä bruttokansantuotteesta että hyvinvoinnin subjektiivisista kokemuksista (kysytty onnellisuudesta & tyytyväisyydestä elämään: kuinka onnelliseksi koet itsesi ) World Poll, World Values Survey Lähtökohtana Easterlinin paradoksi : tulotason noustessa koettu onnellisuus lisääntyy yksilötasolla, mutta tietyn tulotason ylittävissä kehittyneissä maissa koko kansantalouden tasolla reaalisen kansantulon kasvun ja kansalaisten onnellisuuden välillä ei näyttäisi esiintyvän mitään yhteyttä Uusimmat tutkimustulokset ovat kuitenkin viitanneet siihen, että tyytyväisyys omaan elämänlaatuun paranee tulotason noustessa myös kehittyneiden maiden joukossa Seuraava kuvio on artikkelista: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspectives 2008 Tuorein tutkimus: Subjective well-being, income, economic development and growth, NBER (October 2010)

11

12 Tilastojen perusteella laskettu hyvinvointimittari antaa saman suuntaisen tuloksen Mitta ottaa huomioon kulutuksen, vapaa-ajan, tuloerot ja eliniän Lähde: Jones & Klenow 2010, NBER 16352

13 Stiglitzin komitean suositukset Nykytilan arviointia varten tulee mitata Materiaaliset ja ei-materiaaliset hyvinvoinnin osatekijät lisäksi tarvitaan myös kestävyyden arviointia Eri varantojen säilyminen (fyysinen, inhimillinen, sosiaalinen ja luonnonvarat) Suositukset: 1) Elintason mittauksessa huomiota tuloihin ja kulutukseen tuotannon sijasta 2) Kotitalouksien tulot koko kansantalouden tason sijasta 3) Huomiota myös varallisuuteen tulojen ja kulutuksen ohella 4) Voimavarojen jakautuminen - tulonjakonäkökulma 5) Kotityön arvon mittaaminen satelliittina täydentää käsitystä hyvinvoinnista 6) Objektiiviset hyvinvoinnin mittarit 7) Epätasa-arvon monet ulottuvuudet esiin 8) Huomiota vuorovaikutukseen eri elämänalueiden välillä 9) Tarvitaan monia indikaattoreita myös kokoavaa mittaristoa 10) Myös subjektiiviset hyvinvointikokemukset esiin 11) Kestävyyden mittauksessa syytä toistaiseksi pragmaattisuuteen, taloudellinen näkökulma 12) Ekologisen kestävyyden mittaamisen omat indikaattorit

14 Taloudellisen hyvinvoinnin indikaattoreita 2009 mrd. euroa BKT Poistot = Nettokansantuote osingot, korot, palkat ulkomailta, netto = Kansantulo eläkkeet, kehitysyhteistyö ulkomailta, netto = Kansantalouden käytettävissä oleva tulo 143 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 93 + julkisen sektorin ja järjestöjen tuottamat yksilölliset palvelut = Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo säästö = Kotitalouksien todellinen yksilöllinen kulutus 122 Lähde: Hyvinvointikatsaus 2011, TK

15 Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo ja BKT , volyymi-indeksi 1989=100 Lähde: Eeva Hamunen, esitys HYMY-ryhmässä

16 Henkeä kohden laskettu BKT, luonnonvarojen käyttö ja päästöt ilmaan vuosina , indeksejä Lähde: Luonnonvarat: Ilmo Mäenpää, Tilastokeskus (Ns. kasvutyöryhmän väliraportti)

17 Elintaso ja sen osatekijät vuosina (indeksejä, 1900 = 1) Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus BKT asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden Lähde: KT, TK / MLi

18 Osa II Hyvinvointivaltio vaatii veronsa (ja veropohjansa)

19 Pohjoismaisella & suomalaisella hyvinvointivaltiolla on kunnianhimoiset tavoitteet: Tähtää tuloerojen tasaamiseen Panostaa koulutukseen (investoinnit inhimilliseen pääomaan, mahdollisuuksien tasa-arvo, sosiaalinen liikkuvuus) On ns. palveluvaltainen hyvinvointivaltio - verotuksella rahoitetut hoivapalvelut merkitsevät jaettua hoivavastuuta perheen ja julkisen vallan kesken - julkiset palvelut ovat osa tulonjaon tasausta - julkinen järjestämisvastuu ylläpitää työpaikkojen laatua - pitää sisällään paremmat kannustimet kuin tulonsiirtoihin painottuva malli - huom. kansalaisten näkökulmasta kyse ns. palvelulupauksen pitävyydestä Jakaa muutosriskejä (mm. kohtuullinen työttömyysturva, uudelleenkoulutus, tukityöllistäminen) - talouden sopeutumiskyvyn kannalta keskeistä Pyrkii siihen, että julkisessa taloudessa olisi elvytysvaraa taantuman tullessa SEURAUS: Suuri valtiollinen vastuu = suuri julkinen sektori & korkea veroaste

20 Miten julkiset menot pystytään rahoittamaan ilman, että veroasteet nousevat liian korkeiksi? Riittävän vahva talouskasvu Riittävä tulokehitys (tai kulutuskehitys) Veropohjan kasvu mahdollistaa veroasteiden säilymisen kohtuullisina (= kestävä verotusaste )

21 Bruttokansantuotteen ja työllisyyden muutokset , % 8 % Työlliset Bkt -10 Lähde: Tilastokeskus

22 JULKISET KOKONAISTULOT JA BKT, muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, VM Lähde: Julkisen talouden valinnat 2010-luvulla, VM (2010)

23 Huomiota myös verotuksen rakenteeseen Esitykset välillisen verotuksen merkityksen osuuden kasvattamiseksi Perusteluita, mm.: - ympäristölle haitalliseen kulutukseen vaikuttaminen - suoraan työhön kohdistuvan verotuksen nousupaineiden hillintä Painopisteen siirto välillisen verotuksen suuntaan tuottaa negatiivisia tulonjakovaikutuksia Välilliset verot ovat regressiivisiä ja niiden kiristäminen kasvattaa tuloeroja. Valmisteveroilla tämä vaikutus on yleensä selvempi kuin arvonlisäverolla, mutta myös eri valmisteverojen regressiivinen luonne poikkeaa toisistaan. (Hetemäen verotyöryhmän loppuraportti, 2010)

24 Verorakenteen muutoksien tiellä monia mutkia Negatiivisten tulonjakovaikutusten kompensointi julkisten menojen avulla on vaikeaa tiukan julkisen talouden oloissa Helppoja oikoteitä ei ole (veronkiristyksille löytyy aina huomattava vastustus ja päätökset ovat poliittisesti vaikeita esimerkki kiinteistövero) Tarvitaan linjakasta veropolitiikkaa

25 Miksi kiinteistöveroja? Suhteellisen vakaa veropohja yli suhdannesyklin Veropohja ei karkaa Voi toimia myös osana ympäristöohjausta (mm. kaavoitetun rakentamattoman maan korotettu vero) Verotetaan myös varallisuutta Toteuttaa hyötyjä maksaa periaatetta - esimerkiksi uusi metrolinja heijastuu kiinteistöjen arvoihin - on reilua, että paremmasta palvelusta nauttiva maksaa myös veroa enemmän kuin palvelun ulkopuolelle jäävä

26 Loppuhuomioita Keskustelu hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta vahvasti esillä - myös jatkossa Bruttokansantuote elää ja voi hyvin, mutta sen rinnalla käytetään muita kansantalouden tilinpidon mittareita entistä enemmän Hyvinvointimalli edellyttää korkeaa työllisyyttä ja vahvaa taloutta Verorakenne ja verotuksen tulonjakovaikutukset vahvemmin esille YHTEISKUNTAPOLITIIKKAA!