Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde"

Transkriptio

1 Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari

2 Hyvinvoinnin mittaaminen, käsitteellinen lähtökohta: Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka koostuu sekä yhteiskunnallisista mahdollisuuksista ja yksilöllisistä kyvyistä tai resursseista. Käsitteenä se kokoaa paitsi objektiivisia elinoloja myös subjektiivisesti raportoitua onnellisuutta, elämän laatua tai tyytyväisyyttä. Atkinson, A.B. Marlier, E. Wolff, P Beyond GDB, measuring well-being and EU-SILC. Teoksessa Income and living conditions in Europe toim. Atkinson, A.B. Marlier, E. Eurostat statistical books. Eurostat.

3 Kotitalouksien taloudellinen hyvinvointi- ja hyvinvointierot Määritellään kulutushyödykkeiden ja palveluiden saatavuudella (esim. Expert Group on Household Income Statistics, The Canberra Group, Ottawa ) Käytettävissä olevat tulot ovat taloudellisen hyvinvoinnin tärkein objektiivinen osoitin (emt.), Ne ovat myös hallinnollisesti keskeinen mittari hyvinvoinnin monitoroinnin kannalta

4 Tulonjakotilastoinnissa sovelletaan kansantalouden tilinpidon (SNA 93) käytettävissä olevien tulojen määritelmää, jossa tulot viittaavat tilinpitokautena siihen rahamäärään, joka kotitaloudella on korkeintaan kulutettavissa hyödykkeisiin ja palveluihin ilman että sen varallisuus pienenee tai että se velkaantuu. Tuloja voidaan myös säästää ja investoida, ja näin kertyneitä säästöjä ja muuta varallisuutta voidaan käyttää myöhemmin kulutukseen. Niiden tuottama tulo luetaan käytettävissä oleviin tuloihin, mm. korot ja osinkotulot, vuokratulot ja omassa hallinnassa olevasta kiinteästä varallisuudesta vakinaisen asunnon tuottama asuntotulo.

5 Kansainvälisissä suosituksissa käytettävissä olevien tulojen määritelmää on esitetty laajennettavaksi osoittamaan paremmin kotitalouksien taloudellista hyvinvointia: asuntotulon ohella mm. julkisten hyvinvointipalveluiden kulutukseen (Kansantalouden tilinpidossa ns. oikaistut käytettävissä olevat tulot). Käytettävissä oleviin tuloihin ei lueta esim. varallisuuden siirtoja kuten perintöjä, ne kerryttävät varallisuutta, eikä epäsäännöllisiä tai kertaluonteisia tuloeriä kuten pelivoittoja, toiselta kotitaloudelta tai hyväntekeväisyysjärjestöiltä saatuja pieniä lahjoja, avustuksia tms., tai esim. henkilövakuutuksen muita kertakorvauksia (kuin ansionmenetyskorvaukset).

6 Käytettävissä olevien tulojen ohella muut käytössä olevat taloudelliset resurssit ja niiden saatavuus vaikuttavat kotitalouksien taloudelliseen hyvinvointiin, esimerkiksi tulotason pienetessä: Nettovarallisuus (varallisuus-velat), realisoitavissa oleva varallisuus Velan käytettävyys, saatavuus kulutukseen ja investointeihin eli luottokelpoisuus Rahallisen avun saatavuus toiselta kotitaloudelta

7 Taloudellisten hyvinvointierojen mittaaminen, Tilastokeskuksen (TK) otospohjaiset tietolähteet Ei yhtä tietolähdettä, tietoa kotitalouksien hyvinvoinnista tilastoidaan erillisesti useissa TK:n otospohjaisissa tilastoissa, mm. Tulonjakotilasto, Kulutustutkimus, Velkaantumistilasto, aiemmin Varallisuustutkimus (2004): tuloja tilastoidaan kulutusmenojen yhteydessä Kulutustutkimuksessa, samoin Varallisuustutkimuksen yhteydessä, tulomääritelmät ovat lähes Tulonjakotilastoa vastaavat Laajan ilmiöalueen mittaaminen ja tilastointi yhdessä tietolähteessä ei ole tarkoituksenmukaista (mm. tiedonkeruurasite, mittaamisongelmat, tiedon luotettavuus)

8 Tilastoissa käytettävät yhteiset luokittelutiedot (esim. sosioekonominen asema) mahdollistavat aihealueen hahmottamista taloudellisen hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien mukaan ja johtopäätösten tekoa kokonaisuudesta kotitalousryhmittäin Tieteelliseen tutkimuskäyttöön tarkoitetutuilla anonymisoiduilla käyttäjäaineistoilla aihealuetta voidaan analysoida moniuloitteisesti. Aineistojen välisten tietojen tilastolliset imputoinnit kotitalouksien yhteisten luokittelukombinaatioiden mukaan ovat myös mahdollisia.

9 Muita taloudellisen hyvinvoinnin tietolähteitä Kansalliset Findikaattorit, esittää keskeisimmät toimeentulon aihealueen objektiiviset indikaattorit Kv. vertailevaa tietoa: Eurostatin EU:n laajuiset indikaattorit, ns. OMC -indikaattorit, Rakenneindikaattorit, Eurooppa 2020 indikaattorit (mm. köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla olevat pienten tulojen, alhaisen työintensiteetin ja materiaalisen deprivaation perusteella); OECD:n sosiaali-indikaattorit

10 TK:n tilastoaineistoista esimerkkinä Tulonjakotilasto Tulonjakotilaston yhteydessä on kerätty ja tuotettu tiedot lisäksi EU:n Tulo- ja elinolotilastoa (EU-SILC, EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1177/2003) varten vuodesta 2003 alkaen, tilastoaineiston tietosisältö on näin laajentunut, tietoja on kotitalouksien tuloista, veloista, materiaalisista elinoloista, taloudellisesta tilanteesta ja kotitalouksien subjektiivisia kokemuksia toimeentulostaan. EU-SILC:in primaaritietoja täydentäviä tietoja kerätään vuosittain ns. ad hoc-moduuleissa (mm. rahoituksellinen syrjäytyminen 2008; materiaalinen deprivaatio 2009).

11 Tulot Kulutusmenot Varallisuus Velat Säästäminen: rahamäärä, Kyllä/ei Taloudellinen tilanne (mm. maksamattomat laskut) Materiaaliset elinolot, (mm. eräät kulutusmenot ja kestokulutushyödykkeiden omistus (kyllä/ei)) Subjektiiviset kokemukset toimeentulosta

12 Taloudellisen hyvinvoinnin osatekijät ja mittaaminen keskeisten ulottuvuuksien mukaan Epäsuora (resurssit) Objektiivinen (Oikaistut) Käytettävissä olevat tulot Nettovarallisuus (realisoitavissa) Velan käytettävyys Epävirallisen avun käytettävyys Subjektiivinen Suora (toteutuma) Kulutus Säästäminen Taloudellinen tilanne Nettovarallisuus Materiaaliset elinolot Kokemukset toimeentulosta

13 Milloin subjektiivinen tiedon käyttö voi olla relevanttia? Käytettävissä olevat tulot, jotka kotitalous voi käyttää hyvinvointinsa tyydyttämiseen tarvitsemallaan ja haluamallaan tavalla, ovat lähtökohtaisesti tärkein taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Mittaamisen laajentaminen useisiin objektiivisesti mitattaviin tekijöihin lisää ilmiöalueen mittaamisen kompleksisuutta kotitaloustasolla, samoin tulosten tulkintaa ja johtopäätösten tekoa. Tähän sisältyy myös taloudellisen hyvinvoinnin normien asettamisen ongelmat ja niiden legitimiteetti. Tietoa kaikista tekijöistä ei aina ole edes saatavissa tyhjentävästi tai luotettavasti. Tietojen itsenäisen käytön relevanttius perustuu tilastojen erityisiin näkökulmiin aihealuuelta.

14 Subjektiivinen tieto kotitalouksien toimeentulosta paitsi vahvistaa objektiivisesti mitatun tiedon validiteettia (käytettävissä olevien tulojen ohella kulutusasteikon validiteetti), lisää myös tietoa kotitalouksien toteutuneesta taloudellisesta hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä.

15 Subjektiivinen tieto toimeentulon riittävyydestä Tulonjakotilaston tieto kotitalouksien subjektiivisesta toimeentulosta haastatellaan tilaston tiedonkeruussa seuraavalla kysymyksellä: Kun taloutenne kaikki tulot ja menot otetaan huomioon, saatteko tavanomaiset menonne niillä katetuiksi: 1) suurin vaikeuksin, 2) vaikeuksin, 3) pienin vaikeuksin, 4) melko helposti, 5) helposti, 6) hyvin helposti? Tiedon tulomääritelmässä ei rajauduta eksplisiittisesti käytettävissä oleviin tuloihin Tieto ottaa huomioon tulojen dynaamisuutta, muutosvaiheen

16 Ottaa huomioon saavutettua yksilöllistä toimeentulon tasoa ja sen riittävyyttä kotitalouden tavanomaisiin menoihin (ml. kotitalouksien erilaiset kulutusrakenteet ja kulutushyödykkeiden, -palveluiden hinnat), myös taloudellisissa ja sosiaalisissa riskitapahtumissa (tulotason pieneneminen tai yllättävät menot) Tavanomaiset menot ovat määritelmältään kulutusmenoja laajemmat, joihin voidaan lukea säännöllinen ja sitoutunut säästäminen Ei tietona yksinomaan riitä kuvaamaan taloudellista hyvinvointia (mm. sopeutuminen stabiileissa tilanteissa, ns. tyytyväisyysparadoksi). On voimakkaasti yhteydessä tulotasoon, ja täydentää tuloille perustuvaa tietoa kotitalouksien taloudellisesta hyvinvoinnista.

17 Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet vuonna 2008, % tulokvintiiliryhmästä. Lähde: Tilastokeskuksen tulonjakotilasto I II III IV V Kaikki Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet

18 Ei yleensä säästä, eikä selviydy yllättävistä menoista vuonna 2008, % tulokvintiiliryhmän toimeentulovaikeuksissa olevista ja kaikista kotitalouksista. Lähde: Tilastokeskuksen tulonjakotilasto I II III IV V Kaikki Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet Kaikki kotitaloudet

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

KULUTUSTUTKIMUS 2006

KULUTUSTUTKIMUS 2006 KULUTUSTUTKIMUS 2006 Juhlatutkimus Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tulee kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008! Vera Hjelt: "Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola

Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa Ympäristötilinpitoseminaari 4.12.2012 Sisältö YK:n ympäristötilinpitosuositus (SEEA) EU:n ympäristötilinpitoasetus EU:n asetuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Esityksen rakenne Taustaa mistä on puhe kun puhutaan hyvinvoinnin mittaamisesta? Hyvinvointi on moniulotteista mitä meillä nyt on? Tilastojen

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2011

Tulonjakotilasto 2011 Tulot ja kulutus 2012 Tulonjakotilasto 2011 Subjektiivinen toimeentulo (ennakkotiedot) Toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien määrä väheni vuonna 2011 Toimeentulovaikeuksissa oli 608 600 kotitaloutta

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta. 31.1.2013 / Storgårds

Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta. 31.1.2013 / Storgårds Tiedon hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet: tieto, laatu ja tulkinta 31.1.2013 / Storgårds Sisällys 1. Evidence based desicion making ja TK:n strategia 2. Tiedon hyödyntämisen haasteet ja käyttötarkoitukset

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskuspäivä Jukka Pekkarinen

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskuspäivä Jukka Pekkarinen Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Tilastokeskuspäivä 26.1.2011 BKT ja hyvinvointi: vanha debatti 1970-luku: sosiaali-indikaattorit YK: inhimillisen kehityksen indeksi Ekonomistien herännäiset

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) 12658/15 ADD 1 STATIS 73 SOC 556 SAN 320 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 2. lokakuuta 2015 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari. Pasi Piela, 2.6.2015

Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari. Pasi Piela, 2.6.2015 Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari Pasi Piela, 2.6.2015 Rekisterit ja big data Vanha Big Data - Hallinnolliset rekisteriaineistot (verotus, väestö, sosiaaliturva, ulkomaankauppa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus 2014 Kotitalouksien kulutus 2012 Hyvinvointipalvelujen taloudellinen merkitys on suurin lapsiperheille Suomalaiset kotitaloudet hyötyvät yhteiskunnan tarjoamista hyvinvointipalveluista

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. huhtikuuta 2008 (OR. en) 7172/08 STATIS 37 SOC 146

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. huhtikuuta 2008 (OR. en) 7172/08 STATIS 37 SOC 146 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. huhtikuuta 2008 (OR. en) 7172/08 STATIS 37 SOC 146 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) annetun Euroopan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Nuorisotutkimus tänään , Tampere

Nuorisotutkimus tänään , Tampere Nuorisotutkimus tänään 31.10.2008, Tampere Sami Myllyniemi Rakenne Nuorisotutkimusseura: Vuonna 1988 perustettu tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2009

Tulonjakotilasto 2009 Tulot ja kulutus 2010 Tulonjakotilasto 2009 Subjektiivinen toimeentulo (ennakkotiedot) Toimeentulovaikeuksissa olevien määrä on vähentynyt Toimeentulovaikeuksia oli kaikkiaan noin 600 000 kotitaloudella

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus 4 Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt vähentyneet Keskiarvokotitalouden kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (KHK

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2014

Tulonjakotilasto 2014 Tulot ja kulutus 2015 Tulonjakotilasto 2014 Pienituloisuus (ennakkotiedot) Pienituloisten määrä väheni hieman vuonna 2014 Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 674 000 vuonna 2014, ilmenee

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi. 11.6.2013 / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds

Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi. 11.6.2013 / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi 11.6.2013 / Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana/ Storgårds Sisällys 1. Evidence based desicion making 2. Tiedon käytön haasteet: tietolähteiden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 81

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 81 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 81 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Vesa Muttilainen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Tilastoaineistojen arvonmääritys sisällölliset ja laadulliset kriteerit

Tilastoaineistojen arvonmääritys sisällölliset ja laadulliset kriteerit Tilastoaineistojen arvonmääritys sisällölliset ja laadulliset kriteerit Tutkimusaineistojen arvonmääritys ja säilytysajan määrääminen- seminaari 6.5.2009 Riitta Harala, Tilastokeskus, Elinolot Tilastoaineistojen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2012

Tulonjakotilasto 2012 Tulot ja kulutus 2013 Tulonjakotilasto 2012 Pienituloisuus (ennakkotiedot) Pienituloisten määrä väheni vuonna 2012 Pienituloisiksi luokiteltujen henkilöiden määrä väheni noin 70 000 henkilöllä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus 2014 Kotitalouksien kulutus 2012 Ruokakauppa on lähellä kotia Noin joka kolmannella suomalaisella kotitaloudella on alle puolen kilometrin matka lähimpään ruokakauppaan katuja ja teitä

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus 2014 Kotitalouksien kulutus 2012 Suomalainen kulutti vuonna 2012 noin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 1985 Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat aikavälillä 1985 2012 reaalisesti 41

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2013

Tulonjakotilasto 2013 Tulot ja kulutus 2015 Tulonjakotilasto 2013 Pienituloisuus Pienituloisuus koettelee etenkin nuoria aikuisia Nuorten aikuisten pienituloisuus on muita ikäryhmiä yleisempää ja syvempää, ilmenee Tilastokeskuksen

Lisätiedot

RUNSAAT kymmenen MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA

RUNSAAT kymmenen MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA MONENLAISIA KÖYHYYSASTEITA Markku Lindqvist Köyhyysaste eli köyhien osuus väestöstä määritellään tässä artikkelissa kolmella erilaisella tavalla: tuloilla, subjektiivisella arviolla vähimmäistulotarpeesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 17266/12 STATIS 97 SOC 983 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 17266/12 STATIS 97 SOC 983 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2012 (04.12) (OR. en) 17266/12 STATIS 97 SOC 983 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 8. lokakuuta 2012 Vastaanottaja: Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin

Lisätiedot

Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tuloerot

Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tuloerot Tulot ja kulutus 2013 Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tuloerot Tuloerot kaventuivat vuonna 2012 Tuloerot kaventuivat vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. syyskuuta 2010 (03.09) (OR. en) 13088/10 STATIS 64 SOC 494

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. syyskuuta 2010 (03.09) (OR. en) 13088/10 STATIS 64 SOC 494 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel,. syyskuuta 00 (0.09) (OR. en) 088/0 STATIS 6 SOC 9 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut:. heinäkuuta 00 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Miten EU:ssa mitataan hyvinvointia nyt ja miten tulevaisuudessa? Hannele Sauli EU-SILC

Miten EU:ssa mitataan hyvinvointia nyt ja miten tulevaisuudessa? Hannele Sauli EU-SILC Miten EU:ssa mitataan hyvinvointia nyt ja miten tulevaisuudessa? Hannele Sauli EU-SILC EU:n tilastovirastojen pääjohtajien yhteinen julistus 30.9.2010 Sofia memorandum - recognised the importance of high

Lisätiedot

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Tilastolain uudistus Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Uudistuksen tausta Asetus Euroopan tilastoista (EY) N:o 223/2009 EU:n tilastoalan käytännesääntöihin (CoP 2005) liittyvä vertaisarviointi

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus 1 Kotitalouksien kulutus Opiskelijatalouksien kulutusmenot pienenivät vuodesta vuoteen Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat reaalisesti, prosenttia

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Juhlaesitelmä Hyvinvointikatsauksen 15-vuotisjuhlaseminaarissa Jussi Simpura Tilastojohtaja Katsaus Kokoaa tiiviiseen muotoon yhteen tietoja,

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2014

Tulonjakotilasto 2014 Tulot ja kulutus 2016 Tulonjakotilasto 2014 Pienituloisuus Eläkeikäisten pienituloisuus vähentynyt eniten Pienituloisuus on vähentynyt eniten 65 vuotta täyttäneellä väestöllä vuoteen 2007 verrattuna, ilmenee

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Mikro- ja makrotaloudellinen tarkastelu suomalaisten säästämisestä ja sen mittaamisesta 1950-luvulla

Mikro- ja makrotaloudellinen tarkastelu suomalaisten säästämisestä ja sen mittaamisesta 1950-luvulla Mikro- ja makrotaloudellinen tarkastelu suomalaisten säästämisestä ja sen mittaamisesta 1950-luvulla Ilja Kristian Kavonius VATT, Helsinki, 7 lokakuuta 2010 Valtiotieteellinen tiedekunta, Poliitikan ja

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava) 9.7.2002 FI L 179/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1221/2002, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

5. Tutkimusmenetelmä. 5.1. Tiedonkeruu. Rekisterit. Haastattelut

5. Tutkimusmenetelmä. 5.1. Tiedonkeruu. Rekisterit. Haastattelut 5. Tutkimusmenetelmä 5.1. Tiedonkeruu Perustiedot kerätään yhdistämällä kotitalouksilta haastattelemalla kerättyjä tietoja ja rekisteritietoja. Pääosa kotitalouksien luokittelutiedoista sekä ne tulotiedot,

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Vaikuttavuustavoite 1 Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen Vaikuttavuustavoite 2

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot