Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien päivitystä ei ole tehty aivan perinjuurin, joten kaikkia laskelmaesitykseen tarvittavia lukuarvoja ei ole päivitetty. Siksi itse esityksessä tyydytään vuoden 22 laskelmaan, jonka lukuarvot ovat kaikkineen tiedossa.) Laskelman lopputulos kansantalouden kannalta on siltä osin selviö, että lopputulos on positiivinen. Käyttämättömänä olevan resurssin käyttöönotto kannattaa. Mutta kenelle näin syntyvä vauraus sitten valuisi, kun tulonsiirrotkin huomioidaan? Entä millaiset vaikutukset seuraisivat valtion ja kuntien talouteen? Laskelmat on selkeyden vuoksi syytä toteuttaa erikseen nykyisten matalapalkkaisten ja työllistyvien työttömien osalta, joiden molempien ryhmien tuloihin matalapalkkatuki erityisesti vaikuttaa. Laskelmissa on selvitetty seuraavat asiat. Nykyiset matalapalkkaiset: a) Kuinka paljon tukea kuluisi nykyisin jo töissä oleville matalapalkkaisille? b) Kuinka paljon tuesta palautuisi verotuloina (tuen myötä suurenneesta palkan osasta)? Nykyiset työttömät: a) Kuinka paljon nykyisten työttömien palkkaukseen tarvittaisiin tukea Martikaisen mallin myötä? b) Kuinka paljon työttömien elättäminen työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan avulla nykyisin maksaa? (Kuinka paljon Martikaisen mallin vuoksi säästettäisiin nykyisistä työttömyysmenoista?) c) Kuinka paljon työttömät nykyisin maksavat veroja (ml. hyödykeverot)? d) Kuinka paljon nykyiset työttömät maksaisivat veroja työllistyttyään? Työttömien töihin siirtymisen vaikutus julkiseen talouteen saadaan laskemalla yhteen kohtien a) - d) muutokset. Laskelmien teossa tarvitaan tieto siitä, mihin palkkaluokkiin työttömät tulisivat sijoittumaan Käytettävissä olevan tiedon mukaan työttömien työpanoksen arvo on vähintään keskimäärin 63 % siitä, mikä jo työssä olevilla on. Juuri tuota huonompaa oletusta ei voitaisi tehdä sen tiedon perusteella, mikä työttömien työpanoksesta on, eli laskelmat on tehty pessimistisesti. Jos oltaisiin käytetty optimistisempia oletuksia, saatavat tulokset olisivat suotuisammat. Laskelmat on pitänyt tehdä tuloluokittaisena taulukkolaskelmana, koska muutoin progressiot tulonsiirtojärjestelmissä eivät tulisi huomioiduiksi. Kuitenkaan tässä yhteydessä ei varsinaisia taulukkoesityksiä ja -laskelmia juuri esitetä, koska ne tekisivät esityksestä hyvin pitkän. Laskelmissa ei ole huomioitu monia sivuvaikutuksia, jotka epäilemättä olisivat pääsääntöisesti positiivisia. Esimerkiksi rikollisuuden väheneminen seuraa hyvää työllisyyttä. Niinpä todellisuudessa Martikaisen mallin kannattavuus voi olla laskemien osoittamaa parempi.

2 ,74 2,22 3,7 5,19 6,67 8,15 9,63 11,11 12,6 14,8 15,56 17,4 18,52 Henkilöä Palkkatuki /v Tuki nykyisille matalapalkkaisille Matalapalkkatukeen ovat oikeutettuja uusien työllistyvien ohella nykyiset matapalkkaiset. Kuinka paljon heille tukea kuluisi selviää kuviosta 1. Tuen tarve jää kohtuulliseksi, koska tuki on tarkoin painotettu pienimpiin palkkaluokkiin Työn arvo /v Tuki olisi suuri mutta nykyisin jo töissä olevia ei juuri ole näissä työnarvoluokissa Tuki on huomattava mutta työvoimaa vain vähän Työntekijöitä on runsaasti mutta tuki on pieni Nykyiset palkansaajat Tuen tarve 2,9 mrd. /v Palkkatuki Kuvio 1: Palkkatuki ja nykyisten työntekijöiden jakauma Suomen verokiila on leveä jos tuloverojen ohessa huomioidaan kulutusverot, jotka liittyvät tulon kuluttamiseen. Ja varsinkin se on leveä, jos huomioidaan työeläkemaksut. Verokiilan leveyttä korostaa se, että palkkatuen tapauksessa verotetaan lisätuloa, missä vero periytyy marginaaliveron eikä keskimääräisen veroasteen mukaisesti. Näin ollen suuri osa tuesta palautuisi erilaisina veroina ja maksuina julkiselle sektorille, kuten havaitaan kuviosta 2. Mikäli työeläkejärjestelmä luetaan osaksi julkista sektoria, julkisen sektorin nettokuluiksi nykyisten työntekijöiden tuesta jäisi 1, miljardia euroa vuodessa. Jos työeläkejärjestelmä jätetään julkisen sektorin ulkopuolelle, mallin nettokustannus on 1,4 miljardia euroa vuodessa.

3 ,74 3,7 6,67 9,63 12,6 15,56 18,52 21,49 24,45 27,42 3,38 33,34 36,31 39,27 42,24 45,2 48,16 51,13 Henkilöä Mrd /v 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut,4 mrd. /v Työeläkemaksut,5 mrd. /v (17 %) Tuloverot yms. maksut 1, mrd. /v (36 %) Hyödykeverot,3 mrd. /v (9 %),5 Palkkatuki 2,88 mrd. /v Työntekijöille ja työnantajille reaalisena ostovoimana 1,1 mrd. /v (36 %) Julkisen sektorin netto-kustannuksiksi jää 1,1 mrd /v. Kuvio 2: Nykyisille työntekijöille tarkoitetun palkkatuen jakautuminen Tuki työllistyville työttömille Työttömien työpanoksen arvo on oletettu seuraavaksi, minkä mukaisen summan työnantajat heidän työpanoksestaan maksavat, ja minkä perusteella tuki ja palkka määräytyvät. Jakauma on esitetty kuviossa Työn arvo /h Nykyisten palkansaajien työn arvot Työttömien oletetut työn arvot Kuvio 3: Palkansaajien työpanosten arvojen jakauma ja työttömien työpanosten potentiaalisten arvojen oletusjakauma

4 Työn hinta työnantajalle; Palkka + sosiaaliturvan kustannukset; Palkka; Nettopalkka; Palkan ostovoima /h Työttömien työllistyminen vaikuttaa kansantuloon, koska työnteko valtakunnassa lisääntyy. Työpanoksen arvon kasvu saadaan kertomalla työllistyvien työttömien henkilölukumäärillä työn arvot per henkilö. Kansantulon kasvuksi muodostuu täten 7,2 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi työllistyisi opiskelijoita ja eläkeläisiä 27 henkilöä joten kaikkiaan kansantulon kasvuksi muodostuu 7,8 mrd. /v. Bruttokansantuote kasvaa oleellisesti enemmän kuin kansantulo, koska siihen luetaan mukaan pääomien tuotot, jotka syntyvät valtakunnan alueella, vaikka kyseessä olisi ulkomainen pääoma. Työllisyyden kasvun myötä lisääntyvä pääoma ja paisuva tuotantokoneisto kasvattaa BKT:tä. Kokonaisuudessaan bruttokansantuotteen kasvuksi tulee työ- ja pääomatulojen kasvun summa. Vuonna 22 palkat ja palkkiot sekä työnantajan sosiaaturvamaksut olivat bruttokansantulosta 49,3 %. Jos palkkojen ja BKT:n suhde säilyy työllisyyden parantuessakin tuona, 7,8 miljardin euron lisäys palkkaukseen johtaa BKT:n kasvuun 15,8 miljardilla eurolla vuodesssa, kunhan tuotanto kokonaan ehtii sopeutua työvoiman lisäykseen ja lisäinvestoinnit saadaan tehdyiksi. Bruttokansantuote vuonna 22 oli 139,6 miljardia euroa. Näin ollen bruttokansantuotteen kasvuksi seuraa 11,3 %. Kun työttömiä työllistetään matalapalkkatuen avulla, suurin osa työttömistä tulee sijoittumaan palkkaluokkiin, joissa palautuvat verot ovat suuremmat kuin maksettava tuki. Tämä näkyy kuviosta 4 siten, että vain sillä alueella, jolla työn hinta työnantajalle on alle 6 /h, palkkatuki on leveämpi kuin kaikkien verojen muodostama kiila. Näin ollen työttömien työllistyminen mallissa on julkiselle taloudelle pääsääntöisesti eduksi. 2, 17,5 15, 12,5 Palkka + sos.turvan kustannukset Palkka Työn hinta työnantajalle Verot ja veroluonteiset maksut: Sos.turvan kustannukset Tuloverot 1, Hyödykeverot 7,5 Palkkatuki 5, 2,5, Nettopalkka Palkan ostovoima, 2,5 5, 7,5 1, 12,5 15, 17,5 2, Työn hinta työnantajalle /h Kuvio 4: Suomalainen verokiila ja Martikaisen mallin tukialue Työttömien tulot työttömänä ollessaan on esitety kuviossa 5. Bruttotulot ovat noin 8 euroa kuukaudessa keskimäärin. Veroja lähtee noin 3 euroa, joten ostovoimaksi jää reilut 5 euroa. (Se sama summa on työttömän nettokustannus julkiselle taloudelle.)

5 /kk Sosiaalitur va Yleinen asumistuki (arvio) 71, Toimeentulotuki (arvio) 76, Työttömyyspäiväraha 535, Verot ALV ym. hyödykeverot -16,83466 Henkilöverot -15, Ostovoima Jäävä ostovoima 528,9592 Kuvio 5: Työttömän tulot keskimäärin vuonna 22 Työhön sijoituttuneen työttömän palkkaukseen käytetään yli 2 euroa kuukaudessa. Veroja periytyy yli tuhat euroa. Ostovoimaksi jää noin tuhat euroa kuukaudessa, kuten kuviossa 6 esitetään. /kk Palkkaukseen käytetyt varat Palkkatuki 436, Työnantaja maksaa 1731,21351 Työnantajan sosiaaliturvan kustannukset Verot Ostovoima -432, ALV ym. hyödykeverot -252, Henkilöverot -492, Jäävä ostovoima 99, Kuvio 6: Martikaisen mallin myötä työllistyneen työttömän tulot keskimäärin

6 Julkistaloudelle työtön aiheuttaa selkeästi nettokustannuksia, yli 5 euroa kuukaudessa (ks. kuvio 7). Sen sijaan Martikaisen mallin mukaisesti työllistyttyään hän tuo julkiselle taloudelle lähes 5 /kk nettohyötyä (ks. kuvio 8.). Verot ovat suuremmat kuin palkkatuki. Työttömyyspäiväraha -535, Työttömyyseläke -155, Toimeentulotuki (arvio) -76, Yleinen asumistuki (arvio) -71, Tuet Verot ALV ym. hyödykeverot 16,83466 Henkilöverot 15, Nettovaikutus julkistalouteen /kk Nettovaikutus julkistalouteen -528,9592 Kuvio 7:Työttömän vaikutus julkistalouteen nykyisin Palkkatuki -436, Työnantajan sosiaaliturvan kustannukset Tuet Verot 432, ALV ym. hyödykeverot 252, Henkilöverot 492, Nettovaikutus julkistalouteen /kk Nettovaikutus julkistalouteen 74, Kuvio 8: Työllistyneen työttömän vaikutus julkistalouteen Martikaisen mallissa

7 Kaikkien työllistyvien työttömien vaikutus Edellisissä histogrammeissa ja taulukoissa esitettiin työttömyydestä poistumisen ja töihin ryhtymisen vaikutus keskimääräisen työttömän osalta. Entä mitkä ovat taloudelliset vaikutukset, kun kaikki liki 35 työtöntä työllistyvät? Se selkiää taulukosta 1. Taulukko 1: Kaikkien työttömien työttömyydestä poistumisen ja työllistymisen vaikutus Yksilötasolla Yhteensä /hlö/kk mrd. /v. Työttömän vaikutus julkiselle sektorille nykyisin ,21 Martikaisen mallissa saman henkilön vaikutus julkiselle sektorille 741 3,1 Yhteensä muutos Martikaisen mallin myötä ,31 Työllistyvien työttömien ja nykyisten matalapalkkaisten tukemisen summaus Edellä laskettiin työttömien työllistämisen taloudelliset vaikutukset ja toisaalta nykyisten matalapalkkaisten tukemisen vaikutukset erikseen julkiselle taloudelle. Ne vaikutukset tulee summata, jotta saadaan kokonaisvaikutus julkiselle taloudelle. Mallin taloudelliset vaikutukset julkiselle sektorille työllisyyden kehityksen myötä on esitetty taulukossa 2 ja kuviossa 9. Selviää, että Martikaisen malli on edullisempi julkiselle taloudelle kuin nykymalli sen jälkeen, kun mallin myötä on työllistynyt hieman vajaat 1 henkilöä. Ja kun kaikki ovat työllistyneet, julkinen sektori pääsee voitolle 3,2 mrd. /v. Taulukko 2: Vaikutus julkiselle sektorille työllisyyden kehityksen myötä Kun työttömiä työllistynyt Nettotuki nykyisille matalapalkkaisille Työllistymisten positiivinen vaikutus Yhteensä vaikutus julkiseen talouteen mrd. /v. mrd. /v. mrd. /v. -1,1, -1,1 5-1,1,8 -,3 1-1,1 1,5,5 15-1,1 2,3 1,2 2-1,1 3, 2, 25-1,1 3,8 2,8 3-1,1 4,6 3, ,1 5,3 4,3 Kun mallin avulla työllistämisen kynnystä ratkaisevasti alennettaisiin, työttömyys lähtisi vähentymään aluksi nopeasti. Mutta jossain vaiheessa vauhti hidastuisi. Tämä johtuu siitä, että osa työttömistä olisi muita vaikeammin työllistettäviä ja toisaalta yrityksissä suuriin työllisyydenmuutoksiin ei oltaisi valmiita heti. Työllisyydenkehitystä ajassa on kuvattu kuviossa 1. Kuviossa näkyy, kuinka aivan alussa, kun malli olisi otettu käyttöön mutta yksikään työtön ei olisi vielä ehtinyt työllistyä, mallista syntyisi kuluja julkiselle sektorille. Kun sitten työllisyys kohentuisi, malli johtaisi julkisen sektorin suureen ylijäämään. (Toisaalta voi olla, että jo aivan alussakin työttömyys olisi jo voinut vähentyä merkittävästi ja malli päästä voiton puolelle, sillä uudesta järjestelmästä tietoiset työttömät ja työnantajat voivat solmia jo etukäteen työsopimuksia, jolloin ne alkavat heti ensimmäisestä Martikaisen mallin voimassaolopäivästä.)

8 Mallin vaikutus julkiseen talouteen, mrd. /v Työllistyneitä Yhteensä vaikutus julkiseen talouteen Työttömien työllistymisen vaikutus (säästöt tyött. menoista + verotuljen kasvu - tuki) Nykyisten matalapalkkaisten nettotuki (tuki - verotulojen kasvu) Kuvio 9: Martikaisen mallin toteuttamisen vaikutus julkiseen talouteen työllisyyden kehittymisen myötä (työeläkemaksut, kirkollisvero yms. mukaan lukien) Mrd. e/v Vero- ja maksutulojen kasvu Laajan julkisen talouden saama hyöty (= muiden käyrien summa) Säästöt työttömyyskorvausyms. menoista Mm-tukimenot -6 Aika Kuvio 1: Martikaisen mallin vaikutus julkisen sektorin talouteen ajassa

9 Laskelmien päätulokset Martikaisen mallin taloudellinen hyöty Suomelle 7,8 mrd. e/v Sen arvosta työnantajat saavat työpanosta työllistyviltä työttömiltä ja sen verran he maksavat tuotantopanoskorvauksena, mikä tulee ostovoimana talouteen. Silloin, jos tulonsiirtosäännökset pidetään Martikaisen mallin mukaantuloa lukuun ottamatta ennallaan, mallin tulovaikutukset olisivat seuraavat (ks. Kuvio 11 ja taulukko 3) 8 Matalapalkkatuen taloudellinen hyöty Suomelle 7 Työeläkerahastot 6 5 Mrd. /v 4 Nykyisten työttömien reaalinen ostovoima Nykyisten matalapalkkaisten reaalinen ostovoima Nykyisten yrittäjien reaalinen ostovoima 3 Kuntien talous 2 1 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksukertymä Seurakuntien talous Kansantulon kasvu Hyötyjät Valtion talous Kuvio 11: Mallin taloudellisen hyödyn jakautuminen Taulukko 3: Mallin taloudellisen hyödyn jakautuminen Tulojen kasvu mrd. e/v Nykyisten työttömien reaalinen ostovoima 2,3 Nykyisten matalapalkkaisten reaalinen ostovoima 1, Nykyisten yrittäjien reaalinen ostovoima,6 Valtion talous,1 Kuntien talous 1,3 Seurakuntien talous,6 Työeläkerahastojen tulokertymä 2,9 Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksukertymä,17 Yhteensä 7,8 Palkkatukeen nykyisille ja entisille työntekijöille valtion tarvitsee sijoittaa mallissa yhteensä 4,9 mrd. e/v. Mutta vastaava summa ja hieman ylikin saadaan säästöinä työttömyysturva- yms. menoista sekä verotuloina työllistyneiden työttömien palkoista. Niinpä valtion ja kuntien talous yhteensä parantuu 1,4 mrd. e/v. Mikäli seurakunnat, työeläkerahastot yms. luetaan osiksi julkista sektoria, julkisen sektorin saamaksi hyödyksi muodostuu 4,5 mrd. e/v. Erityisen paljon hyötyvät nykyiset työttömät joiden tulotaso kasvaa keskimäärin 17 % Myös nykyiset pienipalkkaiset hyötyvät suuresti. Kehitystä kuvaa se, että pienipalkkaisin 12 % palkansaajista saa mallin myötä keskimäärin 29 %:n palkankorotuksen.

10 Vuoden 211 tilanne Kuviossa 12 esitetään, kuinka suuren hyödyn Martikaisen malli tarjoaisi vuonna 211 ja kuinka se jakautuisi eri tahojen kesken, jos muita tulonsiirtoja ei muuteta. 1 8 Martikaisen mallin taloudellinen hyöty Suomessa (9,5 mrd. ) Työeläkerahastot (3,5 mrd. ) Mrd. /v Kansantulon kasvu Hyötyjät Menettäjät Nykyisten työttömien reaalinen ostovoima (3, mrd. ) Nykyisten matalapalkkaisten reaalinen ostovoima (1,4 mrd. ) Nykyisten yrittäjien reaalinen ostovoima (,8 mrd. ) Kuntien talous (1,8 mrd. ) Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen kertymä (,21 mrd. ) Seurakuntien talous (,9 mrd. ) Valtion talous (-,46 mrd. ) Kuvio 12. Martikaisen mallin hyöty ja sen jakautuminen vuonna 211 Laskelmien päivitys vuodelle 211 on tehty päivittämällä muutoksiltaan olennaisimmat muuttuneet lukuarvot, joiden avulla on saatu päivitettyä lopputulokset. On ehkä syytä kertoa, kuinka kaikkein oleellisimman lukeman, eli kansantulon muutoksen, uusi arvo on laskettu. Yhtäältä ansiotaso on noussut, eli työttömät kun työllistyisivät, tuottaisivat enemmän kuin mitä olisivat tuottaneet vuonna 22. Nimellinen ansiotaso on noussut vuodesta 22 vuoteen 211 noin 37,4 %. Tämä lukema selviää tilastokeskuksen ansiotasoindekseistä ja valtiovarainministeriön ennusteesta sen kehittymiselle. Toisaalta kansantulon kasvuun, joka mallin myötä saataisiin, vaikuttaa työttömyyden määrä. Vuodesta 22 työttömyys on työttömyys on vähentynyt 11 %. Kun huomioidaan sekä ansiotason nousun että vuotta 22 vähäisemmän työttömyyden vaikutus, kansantulon kasvu vuonna 211 mallin myötä olisi 22,2 % suurempi kuin oli vuonna 22. Kansantulon kasvu olisi täten 9,5 mrd. /v. Valtiontaloudelle malli ei vuonna 211 ole enää niin kannattava kuin oli vuonna 22, koska työttömyys on pienempi. Toisaalta työttöminä olevia malli hyödyttäisi aiempaa enemmän koska heidän sosiaaliturvansa on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Niinpä heille tulisi aiempaa suurempi hyöty siitä, kun he pääsisivät palkansaajiksi.

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Tämä on lyhennelmä Martikaisen mallin laskelmista vuoden 22 osalta. Lyhentämätön versio on kymmenien sivujen pituinen, joten on ehkä parempi tässä

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta Harri Hietala VATES-säätiö Kuntouttava työtoiminta Kunnilla velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Valtion maksama palkkatuki yhdyttäisi työnantajien ja työntekijöiden näkemykset

Valtion maksama palkkatuki yhdyttäisi työnantajien ja työntekijöiden näkemykset Valtion maksama palkkatuki yhdyttäisi työnantajien ja työntekijöiden näkemykset Täystyöllisyys Suomeen Täystyöllisyys saataisiin, kun sallittaisiin työnantajien maksaa työstä vähän. Silloin työnantajat

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45)

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Budjettiosasto Kansantalousosasto 1.3.2016 Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) Yksikkötyökustannukset - Paketin yksikkötyökustannusvaikutus

Lisätiedot

20 Valtion maksama palkkatuki yhdyttäisi työnantajien ja työntekijöiden näkemykset

20 Valtion maksama palkkatuki yhdyttäisi työnantajien ja työntekijöiden näkemykset Valtion maksama palkkatuki yhdyttäisi työnantajien ja työntekijöiden näkemykset 1/20 Täystyöllisyys Suomeen Täystyöllisyys saataisiin, jos työnantajat voisivat työllistää myös hyvin pienin kustannuksin.

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

PERUSTULOPELI. Simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen HAHMOTA.FI

PERUSTULOPELI. Simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen HAHMOTA.FI Simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen Peter Tattersall Petri Eerola Seppo Määttä Ville Aula (www.hahmota.fi) Konseptin tiivistelmä Luomme visuaaliseen simulointiin perustuvan PerustuloPelin,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa

Lisätiedot

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Mestari-Kisälli malli

Mestari-Kisälli malli Mestari-Kisälli malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak 11.6.2013 Mestari-Kisälli -malli - Ikääntymisestä aiheutuva rakennemuutos vaikutta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Kari Karhu. Erityistyöllistämisen julkistaloudellinen kannattavuus. Kestävää työllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisuja

Kari Karhu. Erityistyöllistämisen julkistaloudellinen kannattavuus. Kestävää työllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisuja Kari Karhu Erityistyöllistämisen julkistaloudellinen kannattavuus Kestävää työllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä -projektin julkaisuja 1 Kestävää työllisyyttä sosiaalisissa yrityksissä Taitto: Heikki

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET 1990-LUVUN SUOMESSA

TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET 1990-LUVUN SUOMESSA PEKKA TIAINEN TYÖTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET 1990-LUVUN SUOMESSA JOHDANTO Työttömyyden haitat ovat olleet esillä niin kauan kuin työttömyyttä on esiintynyt. Samoin talouskasvun vaikutus työllisyyteen ja työttömyyteen

Lisätiedot

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu

Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy. Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnalliset vaikutukset - Case: Posivire Oy Jari Handelberg Jari Karjalainen Pertti Kiuru Ulla Karhu Tutkimuksen viitekehys Posivire Oy:n taloudellinen vaikutus Posivire Oy:n

Lisätiedot

Väeston ikääntymisen ja veronkevennysten vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen

Väeston ikääntymisen ja veronkevennysten vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 16.10.2000 2/2000 Laura Vartia Väeston ikääntymisen ja veronkevennysten vaikutukset julkisen talouden kestävyyteen Väestön ikääntymisen ja veronkevennysten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Tutkimuksen näkökulma SISUun Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus. STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma 29.2.2016

Kilpailukykysopimus. STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma 29.2.2016 Kilpailukykysopimus STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma Tausta (1/3) Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma Työttömyyden kasvu Julkisen talouden velkaantuminen Suomen menestyminen

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET

43 % 60 % 32 % 14 % 15 % 85 % HENKILÖT 15 % 11 % 8 % 6 % VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET Verohallinto VEROJEN MAKSAJAT, SAAJAT JA KÄYTTÖKOHTEET MIHIN VEROT KÄYTETÄÄN KEILLE VEROT TILITETÄÄN MITEN VEROT KERTYVÄT 11 % KOULUTUS 8 % ELINKEINOELÄMÄ 14 % HALLINTO 4 % 5 % INFRA- STRUKTUURI, TURVALLISUUS

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot