LUONNOS. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011"

Transkriptio

1 LUONNOS Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011 Espoo 2011

2 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Menetelmät Mykkänen Tertti 6 3. Tulokset Mykkänen Tertti Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Mykkänen Tertti Lähteet 22 Liite 1. Luokiteltujen lintulajien esittelyt 24 Liite 2. Uhanalaisluokat, erityisesti suojeltavat lajit, EU:n direktiivit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja rauhoitetut lajit 31 Kannen kuva: Tertin Tauru-Peltolan eteläpuolella olevaa linnustollisesti tärkeää aluetta. Valokuvat Seppo Niiranen Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Kirjoittajat: Seppo Niiranen ja Marko Nieminen

3 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Tiivistelmä Tehdään lopulliseen versioon.

4 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Johdanto Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2011 Hämeenlinnan Mykkäsen n. 3,4 km 2 ja Tertin n. 5,1 km 2 asemakaavoitettavilla alueilla tehdystä linnustoselvityksestä (kuvat 1 & 2). Selvityksen päämääränä oli paikallistaa huomionarvoisten lajien esiintymät sekä linnustollisesti tärkeimmät kohteet selvitysalueilla. Työn tilasi Hämeenlinnan kaupunki ja toteutti Faunatica Oy. 2. Menetelmät Linnusto laskettiin kartoitusmenetelmällä soveltaen maalintujen kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Selvitysalueet ovat laajoja, joten ne jaettiin kolmeen tai neljään osaan, jotka kaikki käytiin kolmeen kertaan kattavasti läpi. Koska kartoituskäyntejä oli vain kolme, keskityttiin EU:n lintudirektiivin lajeihin (D1), uhanalaisiin lajeihin sekä muihin vähälukuisiin tai mielenkiintoisiin alueen luontoarvoista kertoviin indikaattorilajeihin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen keskityttiin linnuston kannalta parempiin alueisiin, jolloin vaikeakulkuiset taimikot ja ryteiköt kierrettiin reunoja myöten ja pysähdeltiin toistuvasti kuulostelemaan lintuja. Kaikki havainnot huomionarvoisista lintulajeista merkittiin maastossa kartoille. Lisäksi kirjattiin muistiin kaikki selvitysalueella todennäköisesti tai mahdollisesti pesivät lajit. Äänihoukutinta käytettiin lähinnä pyylle ja varpushaukalle sopivannäköisissä elinympäristöissä. Hämeenlinnalaisilta lintujen rengastajilta (Juhani Koivu, Tero Niskanen ja Mikko Ollila) saatiin tietoon lintuhavaintoja aiemmilta vuosilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston tietokannasta tehtiin poiminta (Tertti) ja (Mykkänen). Reviirikarttojen tulkinnan ja tulosten raportoinnin teki Seppo Niiranen Mykkänen Maastotyöt tekivät Seppo Niiranen, Teppo Häyhä ja Gustaf Nordenswan. Havainnointi alkoi aamuisin vähän ennen auringonnousua tai viimeistään vähän auringonnousun jälkeen. Havainnointipäivät olivat: 5.5., 19.5., 7.6. (myös yölaulajat), (myös yölaulajat) ja (vain yölaulajat). Yölaulajia kuunneltiin kiertäen aamuyöllä autolla selvitysaluetta ja pysähdellen sopivissa paikoissa. Säät suosivat kartoituksia, sillä joka käyntikerralla oli vähintään kohtalaisen hyvä sää. Vähäistä vesisadetta oli kerran klo 5:00-10:40. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +4 C, tyyntä, pilvisyys 8/8, näkyvyys >10 km; +10 C, tyyntä, 8/8, >10 km. Hyvä sää klo 4:05-9:35. Säätila: +6 C, tuuli W 2-3 bf, 7/8, >10 km; +12 C, SW 3-4 bf, 8/8, >10 km. Muutama vaatimaton vesisadekuuro klo 3:00-9:10. Säätila: +16 C, S 2->3 bf, 1/8, >10 km; +22 C, S 2 bf, 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 3:00-8:00. Säätila: +22 C, tyyntä, 0/8, >10 km; +25 C, tyyntä, 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 2:50-4:10. Säätila: +12 C, SW 2 bf, 8/8, >10 km. Hyvä sää.

5 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 1. Mykkäsen selvitysalueen rajaus (punainen viiva).

6 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 2. Tertin selvitysalueen rajaus (punainen viiva).

7 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Tertti Maastotyöt tekivät Seppo Niiranen, Aapo Ahola ja Teppo Häyhä. Havainnointi alkoi aamuisin vähän ennen auringonnousua tai viimeistään vähän auringonnousun jälkeen. Havainnointipäivät olivat: 25.4., 5.5., 7.5., 19.5., 23.5., 4.6., (vain yölaulajat), (myös yölaulajat), (myös yölaulajat) ja Yölaulajia kuunneltiin kiertäen aamuyöllä autolla selvitysaluetta ja pysähdellen sopivissa paikoissa. Säät suosivat kartoituksia, sillä joka käyntikerralla oli vähintään kohtalaisen hyvä sää. Vähäistä vesisadetta oli parilla kertaa klo 04:55-11:00. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +3 C, tyyntä, pilvisyys 0/8, näkyvyys >10 km; +12 C, tyyntä, 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 05:00-10:45. Säätila: +4 C, tyyntä, 8/8, >10 km; +10 C, tyyntä, 8/8, >10 km. Hyvä sää klo 04:40-09:00. Säätila: +4 C, tyyntä, 0/8, >10 km; +10 C, tyyntä, 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 04:10-09:45. Säätila: +6 C, tuuli W 2-3 bf, 7/8, > 10 km; +12 C, SW 3-4 bf, 8/8, >10 km. Muutama vaatimaton vesisadekuuro klo 03:35-09:40. Säätila: +7 C, tyyntä, 0/8, >10 km; +13 C, SW 2 bf, 8/8, >10 km. Hyvä sää klo 04:30-10:30. Säätila: +11 C, tyyntä, 0/8, >10km; +12 C, W2 bf, 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 1:50-2:45. Säätila: +22, tyyntä C, 0/8, >10 km. Hyvä sää klo 03:30-09:00. Säätila: +12 C, W 3 bf, 8/8, 4-10 km; +15 C, W 3 bf, 8/8, >10 km. Hyvä sää klo 03:30-09:15. Säätila: +13 C, SW 3 bf, 7/8, >10km; +17 C, SW 3 bf, 5/8, >10 km. Hyvä sää klo 04:30-08:45. Säätila: +12 C, SW 2 bf, 8/8, >10 km; +17 C, SW 3 bf, 8/8, >10 km. Hyvä sää. 3. Tulokset 3.1. Mykkänen Linnustoselvityksen tulosten mukaan Hämeenlinnan Mykkäsen selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi 52 lintulajia vuonna 2011 (taulukko 1). Luultavasti joitakin pesimälajeja jäi selvitysalueen laajuuden vuoksi huomaamatta. Esimerkiksi korpista ja tiklistä ei saatu ollenkaan havaintoja. Varpushaukalle olisi tarjolla sopivanlaista elinympäristöä, mutta lajista ei tehty yhtään havaintoa. Laji on näkyvimmillään keväällä soidinlentojen aikaan ja toisaalta poikasten lähtiessä pesästä heinäkuun loppupuolella. Hämeenlinnalaisten rengastajien mukaan Mykkäsen alueella pesi vielä 1980-luvulla kanahaukka, hiirihaukka, mehiläishaukka, lehtopöllö ja pohjantikka. Mistään näistä lajeista ei saatu havaintoa vuonna Lajikohtainen tarkastelu: EU:n lintudirektiivin, uhanalaiset, silmälläpidettävät ja Suomen vastuulajit Yhteensä yhdeksän luokiteltua lintulajia havaittiin vuonna Havaintopaikat esitetään kuvassa 3. Lajeista on tarkemmat esittelyt liitteessä 1. Kalasääski Yksi havainto: sääksi kaarteli taivaalla kartalle merkityn paikan kohdalla. Lähin tiedossa oleva kalasääsken pesäpaikka on selvitysalueen itäpuolella, Kärkistensuon pohjoispäässä.

8 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Taulukko 1. Vuoden 2011 selvityksessä Mykkäsessä havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä). Kalasääski Pandion haliaetus EU D1 Pensaskerttu Sylvia communis Pyy Bonasa bonasia EU D1 Lehtokerttu Sylvia borin Teeri Tetrao tetrix EU D1, NT, Vastuulaji Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Metso Tetrao urogallus EU D1, NT, Vastuulaji Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Fasaani Phasianus colchicus Tiltaltti Phylloscopus collybita Lehtokurppa Scolopax rusticola Pajulintu Phylloscopus trochilus Metsäviklo Tringa ochropus Hippiäinen Regulus regulus Sepelkyyhky Columba palumbus Harmaasieppo Muscicapa striata Käki Cuculus canorus Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Varpuspöllö Claucidium passerinum EU D1, Vastuulaji Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Viirupöllö Strix uralensis EU D1 Hömötiainen Parus montanus Palokärki Dryocopus martius EU D1 Töyhtötiainen Parus cristatus Käpytikka Dendrocopos major Kuusitiainen Parus ater Metsäkirvinen Anthus trivialis Sinitiainen Parus caeruleus Västäräkki Motacilla alba Talitiainen Parus major Peukaloinen Troglodytes troglodytes Puukiipijä Certhia familiaris Rautiainen Prunella modularis Närhi Garrulus glandarius Punarinta Erithacus rubecula Harakka Pica pica Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vastuulaji Naakka Corvus monedula Pensastasku Saxicola rubetra Varis Corvus cornix Mustarastas Turdus merula Peippo Fringilla coelebs Räkättirastas Turdus pilaris Viherpeippo Chloris chloris Laulurastas Turdus philomelos Vihervarpunen Carduelis spinus Punakylkirastas Turdus iliacus Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Kulorastas Turdus viscivorus Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Hernekerttu Sylvia curruca Keltasirkku Emberiza citrinella Pyy 19 reviiriä löydettiin. Eniten lintuja havaittiin selvitysalueen länsiosassa Loukastenharjun ja Kettukallion ympäristössä sekä koillisessa Joentaustan eteläpuolella. Alueella on vakaa pyykanta ja se kuvastaa yhtenäisen metsäalueen laajuutta. Pyy ei viihdy pienissä metsäsaarekkeissa tai laajemman asutuksen välittömässä läheisyydessä. Voimakkaat hakkuut pienentävät pyykantaa. Teeri Vain yksi soidinääntelevä koiras kuultiin Pohjaladonsuolla. Todennäköisesti selvitysalueella on kuitenkin useampi pari teeriä. Metso Runsaasti metson kevättalvisia ulosteita oli Ikkunaladonsuon ja Mykkäsen välillä. Luultavasti ainakin muutama lintu viihtyy alueella. Ruskeankivenmäen pohjoispuolella on vanhastaan tunnettu metson soidinpaikka, tuoreita soidinhavaintoja ei sieltä kuitenkaan ole. Varpuspöllö Laji havaittiin kerran: kuultiin soidinhuutoa Mykkäsen länsirinteessä. Laji todennäköisesti pesii ainakin hyvinä myyrävuosina selvitysalueella. Viirupöllö Lajista saatiin näköhavainto 5.5. Pesintää ei varmistettu, mutta vanhojen rengastustietojen perusteella selvitysalueella on ainakin asustanut viirupöllöpari.

9 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Palokärki Kolme reviiriä merkittiin kartalle. Pesäpaikkoja tai poikueita ei löydetty. Jokunen vanha pesäkolo oli todisteena aiempien vuosien pesinnöistä. Leppälintu Vain kaksi laulavaa koirasta löydettiin selvitysalueen eteläosasta ja luoteesta, Koivukulmasta. Sopivaa elinympäristöä tuntui kuitenkin olevan useammallekin reviirille. Sirittäjä Vain yksi reviiri löydettiin kartoituksissa. Tämä ei voi olla todellinen kuva selvitysalueen sirittäjäkannasta. Sopivaa elinympäristöä olisi useammalle reviirille. Sirittäjiä oli kartoitusvuonna vähän, toivottavasti se on tilapäinen ilmiö, eikä laji ole vähenemässä näin rajusti. Lajikohtainen tarkastelu: muut huomionarvoiset lintulajit Havaintokartoille merkittiin luokiteltujen lintulajien lisäksi sellaisia lajeja, jotka tukevat linnustolle arvokkaiden alueiden määrittelyä (kuvat 4 & 5). Lehtokurpasta saatiin vain yksi havainto selvitysalueen koillisosasta. Luultavasti alueella on kuitenkin useampi reviiri. Huhtikuussa ja toukokuun alussa ilta- ja aamuyöllä tehtävillä maastokäynneillä soidinlennolla olevat lehtokurpat löytyisivät helposti. Metsäviklo havaittiin soidinlennossa Ristiniityn ympäristössä. Todennäköisesti useampikin reviiri on näin laajalla alueella. Käestä tehtiin kolmesta koiraasta havaintoja alueen itäosassa. Käpytikkoja löydettiin kahdeksan reviiriä. Ilmeisesti jokunen reviiri jäi löytymättä selvitysalueen keskiosasta, sopivaa pesimäympäristöä on tarjolla. Peukaloisia löydettiin viisi laulavaa koirasta, näistä neljä selvitysalueen koillisosassa. Pensastaskusta tehtiin reviirihavainto Iso-Harvoilan pellolta. Lisäksi merkittiin karttaan alueen pohjoisosasta reviiri, joka on hieman rajauksen ulkopuolella. Kulorastaita havaittiin kahdessa paikassa. Mustapääkerttujen reviirit keskittyivät selvitysalueen koillisosaan, Joentaustan ympäristöön. Tiltaltista merkittiin kartalle 31 reviiriä. Koiras liikkuu laulaessaan, joten saman linnun voi vahingossa tulkita parille reviirille. Tuntuu kuitenkin siltä, että tiltaltit ovat ilahduttavasti runsastuneet viime vuosina. Pyrstötiainen havaittiin kolmessa paikassa. Hömötiaisia löydettiin peräti kaksikymmentä reviiriä. Näyttäisi siltä, että viime syksyn kovan hömötiaisvaelluksen jäljiltä jäi eteläisen Suomen metsiin runsaasti hömötiaisia pesimään. Töyhtötiaisia havaittiin kahdeksalla reviirillä, jota voidaan pitää melko normaalina määränä tämän kokoiselle alueelle. Kuusitiaisista tehtiin havaintoja viidessä paikassa. Enemmänkin olisi odottanut löytyvän. Puukiipijä havaittiin viidessä paikassa. Edellinen kova talvi karsi puukiipijäkantaamme kovasti.

10 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 3. Luokiteltujen lintulajien havainnot Mykkäsen alueella vuonna 2011.

11 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 4. Muiden huomionarvoisten lintulajien havainnot Mykkäsen alueella vuonna 2011 (kartta 1/2).

12 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 5. Muiden huomionarvoisten lintulajien havainnot Mykkäsen alueella vuonna 2011 (kartta 2/2).

13 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Närhi löydettiin seitsemältä reviiriltä. Luultavasti närhiä on alueella enemmänkin, laji on usein vaikea havaita pesimäaikaan. Kottarainen havaittiin vain kerran golfkentällä. Ilmeisesti lajille sopivat pöntöt puuttuvat alueelta. Sopivaa ruokailumaastoa on tarjolla, joten kottaraispönttöjä kannattaisi ripustaa esim. golfkentän reunapuihin. Punatulkku havaittiin neljässätoista paikassa kuusivaltaisissa metsissä. Selvitysalueen punatulkkukanta on vahva. Luultavasti enemmänkin pareja on, koska pesimäaikaan laji on hiljainen ja huomaamaton Tertti Linnustoselvityksen tulosten mukaan Hämeenlinnan Tertin selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi ainakin 66 lintulajia vuonna 2011 (taulukko 2). Luultavasti joitakin pesimälajeja jäi selvitysalueen laajuuden vuoksi huomaamatta. Takavuosilta on alueelta huuhkajahavaintoja, mutta laji ei liene pesinyt siellä. Lehtopöllö on pesinyt 2000-luvulla pöntössä sekä Tiirinkosken kaakkoispuolella että Suokorven pellon itäpuolella. Viirupöllön pesintä on todettu vuonna 2005 Majalahdenmäellä, hieman selvitysalueen ulkopuolella. Tuulihaukka on pesinyt ainakin vuodesta 2010 Vuorentaan peltoalueella, vuonna 2011 poikaspesiä oli kaksi. Myös kahdella viiriäiskoiraalla oli reviirit samoilla pelloilla kesällä Hiirihaukalla oli reviiri Kuuslahdessa, selvitysalueesta hieman etelään. Pesää ei löydetty, mutta reviiri ulottunee Vuorentakaan asti. Talvella oli pohjantikka tai useampi liikkunut selvitysalueella. Mitään pesintään viittaavaa ei todettu, mutta laji on erittäin huomaamaton haudonta-aikaan ja poikasten ollessa pieniä. Vasta isojen poikasten kerjuuäänet paljastavat pesän helpommin. Lajikohtainen tarkastelu: EU:n lintudirektiivin, uhanalaiset, silmälläpidettävät ja Suomen vastuulajit Yhteensä 12 luokiteltua lintulajia havaittiin vuonna Havaintopaikat esitetään kuvassa 6. Pyy Peräti 15 reviiriä löytyi kartoituksessa. Pyykannan nousuun on mahdollisesti vaikuttanut kanahaukkojen joukkotuho talvella Silloin niitä ja pöllöjä kuoli runsaasti kovien pakkasten ja paksun lumikerroksen vuoksi. Selvitysalueella on runsaasti pyylle sopivaa aluetta ja talvisinkin riittää nuorta koivikkoa ruokailupaikoiksi. Kevään ensimmäisillä kartoituskäynneillä löytyi muutamasta paikasta talven jäljiltä runsaasti ulosteita. Kartoituksissa käytettiin ääniatrappia pyiden houkuttelemiseksi esiin, koska muuten osa niistä jää helposti havaitsematta. Yksi poikue löytyi Suokorven pellon kaakkoiskulman metsänreunasta, naaras ja vähintään kuusi pientä poikasta pakenivat metsään. Vahvinta pyykanta tuntui olevan Tiirinkosken ympäristössä ja selvitysalueen eteläosissa. Sen sijaan alueen itäosassa pyitä oli niukasti, mikä johtunee taajamien läheisyydestä ja metsien kovemmasta käytöstä. Teeri Vain koiraita havaittiin kartoituksissa; naaraita onkin pesimäaikaan vaikea havaita. Havainnot keskittyivät selvitysalueen länsiosaan, aika samoille alueille kuin pyyhavainnot. Kartassa pelloilla olevat merkit ovat koiraiden soidinpaikkoja. Koko selvitysalueella on arviolta neljä

14 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys reviiriä.taulukko 2. Vuoden 2011 selvityksessä Tertissä havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä). Sinisorsa Anas platyrhynchos Kultarinta Hippolais icterina Pyy Bonasa bonasia EU D1 Hernekerttu Sylvia curruca Teeri Tetrao tetrix EU D1, NT, Vastuulaji Pensaskerttu Sylvia communis Fasaani Phasianus colchicus Lehtokerttu Sylvia borin Ruisrääkkä Crex crex EU D1, Vastuulaji Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Kurki Grus grus EU D1 Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Tiltaltti Phylloscopus collybita Taivaanvuohi Gallinago gallinago Pajulintu Phylloscopus trochilus Lehtokurppa Scolopax rusticola Hippiäinen Regulus regulus Kuovi Numenius arquata Vastuulaji Harmaasieppo Muscicapa striata Metsäviklo Tringa ochropus Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Kesykyyhky Columba livia Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Sepelkyyhky Columba palumbus Hömötiainen Parus montanus Käki Cuculus canorus Töyhtötiainen Parus cristatus Sarvipöllö Asio otus Kuusitiainen Parus ater Käenpiika Jynx torquilla NT Sinitiainen Parus caeruleus Palokärki Dryocopus martius EU D1 Talitiainen Parus major Käpytikka Dendrocopos major Puukiipijä Certhia familiaris Kiuru Alauda arvensis Pikkulepinkäinen Lanius collurio EU D1 Metsäkirvinen Anthus trivialis Närhi Garrulus glandarius Niittykirvinen Anthus pratensis NT Harakka Pica pica Västäräkki Motacilla alba Naakka Corvus monedula Peukaloinen Troglodytes troglodytes Varis Corvus cornix Rautiainen Prunella modularis Korppi Corvus corax Punarinta Erithacus rubecula Pikkuvarpunen Passer montanus Leppälintu Phoenicurus phoenicurus Vastuulaji Peippo Fringilla coelebs Pensastasku Saxicola rubetra Viherpeippo Carduelis chloris Mustarastas Turdus merula Tikli Carduelis carduelis Räkättirastas Turdus pilaris Vihervarpunen Carduelis spinus Laulurastas Turdus philomelos Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Punakylkirastas Turdus iliacus Punavarpunen Carpodacus erythrinus NT Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Keltasirkku Emberiza citrinella Ruisrääkkä Yksi reviiri selvitysalueen rajalla Tauru-Peltolan tuntumassa. Vuorentaan suuri peltoaukea on tunnettu hyvänä ruisrääkkäpaikkana: joskus on yhtenä yönä kuultu 8 koirasta. Kurki Kaksi reviiriä merkittiin kartalle, vaikka pesintää ei ollut. Lintuja oli selvitysalueella läpi kesän vähintään kaksi, joten on hyvin mahdollista, että lähivuosina kurki pesii alueella. Laji viihtyy mieluiten soilla ja lintujärvien rantaluhdilla, mutta on viime vuosina sopeutunut pesimään pienemmilläkin kosteikoilla ja jopa hakkuuaukioilla. Kuovi Kolme reviiriä merkittiin selvitysalueelle ja sen rajan tuntumaan. Peltoalueella näyttää olevan runsaasti isokuoveja ja töyhtöhyyppiä. Käenpiika Vain yksi havainto Aittokorvessa. Sopivaa elinympäristöä tuntuisi olevan useammallekin

15 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys reviirille. Lajin uhanalaisluokitus putosi vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneista silmälläpidettäviin. Palokärki Neljä reviiriä merkittiin kartalle. Palokärki liikkuu pesimäaikaankin melko laajalla alueella, joten karttojen pisteet ovat vain suuntaa-antavia. Pesiä tai poikueita ei löydetty. Niittykirvinen Vain yksi reviiri Perä-Tertin itäpuolen pellolla. Niittykirvinen on taantumisen vuoksi lisätty vuoden 2010 uhanalaisten lajien listalle silmälläpidettävänä (NT) lajina. Leppälintu Yllättäen saatiin vain yksi havainto: laulava koiras Sammonmäellä. Sirittäjä Kolme reviiriä löytyi selvitysalueen eteläosista. Laji oli yllättävän vähälukuinen muuallakin tänä vuonna. Sirittäjä on vuonna 2010 lisätty uhanalaisluokitukseen silmälläpidettävänä (NT) lajina, sillä se on vähentynyt viime vuosina Suomessa. Pikkulepinkäinen Vain yksi havainto: 4.6. nähtiin koiras Leteenkallion länsipuolella, selvitysalueen rajalla. Punavarpunen Kaksi reviiriä: Pitkänpellossa ja Perä-Tertin itäpuolella. Punavarpunen on viime vuosina taantunut huomattavasti Suomessa ja laji lisättiin silmälläpidettäviin (NT) lajeihin vuonna Lajikohtainen tarkastelu: muut huomionarvoiset lintulajit Havaintokartoille merkittiin luokiteltujen lintulajien lisäksi sellaisia lajeja, jotka tukevat linnustolle arvokkaiden alueiden määrittelyä (kuvat 7 & 8). Varpushaukasta saatiin yksi havainto Tertin metsästä. Pesintää ei siellä todettu, mutta lajia on vaikea havaita kartoituksen aikaan. Heinäkuussa poikasten lähtiessä pesästä varpushaukan pesintä on helpompi varmistaa. Nuolihaukka havaittiin kerran Tauru-Peltolan eteläpuolella pellon reunassa. Pesä on useimmiten vanhassa variksen pesässä joko metsäsaarekkeessa tai metsän reunapuissa. Töyhtöhyyppiä merkittiin kartalle kuusi reviiriä selvitysalueelle ja sen rajan tuntumaan. Taivaanvuohia todettiin kaksi reviiriä. Laji pesii kosteikkojen lisäksi kosteilla hakkuualueilla. Lehtokurppa tavattiin viidessä paikassa. Reviirit olisi helpointa kartoittaa huhtikuussa ja toukokuun alussa yökäynneillä. Luultavasti reviirejä on enemmän kuin viisi. Metsäviklo havaittiin kolmessa paikassa, kaikki keskellä selvitysaluetta Tertin metsäalueella. Yllättäen ei Tiirinkosken ympäristössä ollut reviirejä, vaikka sopivaa ympäristöä tuntui olevan. Käkireviirejä merkittiin karttaan neljä, tasaisesti selvitysalueella. Sarvipöllöpoikue havaittiin Hirsimäen lounaispuolella, hieman kartoitusalueen ulkopuolella. Reviiri kuitenkin ulottunee myös selvitysalueelle. Käpytikka on runsaslukuinen pesimälintu alueella. Jopa 20 reviiriä löydettiin kartoituksissa. Pyrstötiaisia löydettiin kolmesta paikasta, kaikissa tapauksissa havaittiin kaksi lintua.

16 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Hömötiaisia oli yllättävän paljon, 15 reviiriä levittäytyneenä melko tasaisesti selvitysalueelle. Töyhtötiaisia havaittiin vain neljässä paikassa. Laji on vähentynyt viime vuosikymmeninä monin paikoin. Kuusitiaisia oli kartoituksessa 21 reviiriä, joka vaikuttaa normaalilta määrältä näin isolle alueelle. Peukaloisia löydettiin 9 reviiriä. Tiirinkosken ympäristön metsäalueella ei havaittu yhtään peukaloista. Pensastaskun kaksi havaintopaikkaa Sammonsuolla jäivät hieman selvitysalueen rajan ulkopuolelle. Reviirit ulottunevat kuitenkin myös alueelle. Viitasirkkalintu lauloi selvitysalueen länsiosassa. Laji on Suomessa hyvin vähälukuinen pesimälintu. Viitakerttunen lauloi yhtenä aamuna selvitysalueen itäosassa, pellon reunan vadelmapensaissa. Kultarinta havaittiin vain kerran Tertissä. Mustapääkerttu on kohtalaisen yleinen selvitysalueella, 16 reviiriä merkittiin kartalle. Tiltaltteja oli runsaasti, ja 26 reviiriä merkittiin kartalle. Laji on kuuluva ja koiras liikkuu laajalla alueella. Reviirien rajaaminen on vaikeata, joten todellinen parimäärä voi olla pienempi. Puukiipijä oli kartoitusvuonna vähälukuinen. Ankara talvi tappoi paljon Suomessa talvehtineita puukiipijöitä, eivätkä etelässä talvehtineet yksilöt pystyneet täyttämään tyhjentyneitä reviireitä. Luultavasti alueella on normaalisti huomattavasti useampi reviiri kuin nyt löydetyt kahdeksan. Närhi on runsastunut viime vuosikymmeninä Suomessa. Kartoituksissa havaittiin 12 reviiriä. Laji on pesimäaikaan huomaamaton, joten reviirejä voi olla enemmän. Syksyllä 2010 oli Suomessa kaikkien aikojen närhivaellus, paljon vaeltajista tuli idästä Venäjän rajan takaa. Tämän vaelluksen jäljiltä närhiä jäi ruokintapaikoille talveksi ja sitä kautta pesimään metsiimme. Korppi havaittiin muutaman kerran kartoituksissa. Luultavasti alueella oli kaksi reviiriä, toinen Tiirinkosken alueella ja toinen Majalahden eteläpuolella, pesäpaikka lienee selvitysalueen ulkopuolella. Punatulkku on pesimäaikaan huomaamaton kuusivaltaisessa metsämaastossa. Kartoituksessa löydettiin kuitenkin yllättäen peräti 20 reviiriä.

17 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 6. Luokiteltujen lintulajien havainnot Tertin alueella vuonna 2011.

18 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 7. Muiden huomionarvoisten lintulajien havainnot Tertin alueella vuonna 2011 (kartta 1/2).

19 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 8. Muiden huomionarvoisten lintulajien havainnot Tertin alueella vuonna 2011 (kartta 2/2).

20 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 4.1. Mykkänen Hämeenlinnan Mykkäsen selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi 52 lintulajia vuonna Näistä yhdeksän on EU:n lintudirektiivissä listattuja, uhanalaisia tai muita luokiteltuja lajeja. Lajimäärä on ilmeisesti suurempikin, sillä ainakin pikkulepinkäinen ja punavarpunen voisivat pesiä alueella, vaikkakaan niistä ei tässä kartoituksessa saatu havaintoja. Vaikka selvitysalue on tehokkaassa metsätalouskäytössä, alueella on ehdottomasti linnuston suojelemisen kannalta arvokkaita kohteita. Kuvaan 9 on rajattu linnuston kannalta merkittävimmät alueet. Metsäalueella esiintyy kolme kanalintulajia: pyy, teeri ja metso. Kun näiden lajien elinmahdollisuudet turvataan säästämällä sopivan laajoja yhtenäisiä alueita voimakkailta toimenpiteiltä, säilytetään samalla elinympäristöä muille metsiemme arvokkaille linnuille. Selvitysalueen pohjoisosassa, valtatien tuntumassa olevan rehevän puronvarren lintutiheys oli suuri. Loukastenharjun ja Kettukallion välisessä maastossa on iäkkäämpää puustoa ja siellä mm. pyyt viihtyvät hyvin. Selvitysalueen eteläosassa Mykkäsen alueella oli myös runsaasti lintuja. Joentaustan ja Kurjenpesänsuon välillä on pienehkö kuusivaltainen metsä, missä on jäljellä jonkin verran kolopuita (kuva 11) Tertti Hämeenlinnan Tertin selvitysalueella pesi tai mahdollisesti pesi 66 lintulajia vuonna Näistä 12 on EU:n lintudirektiivissä listattuja, uhanalaisia tai muita luokiteltuja lajeja. Määrää voidaan pitää melko suurena, joten alueella on ehdottomasti linnuston suojelemisen kannalta arvokkaita kohteita. Koska tutkittava pinta-ala oli suuri ja käytettävissä oleva aika vähäinen, niin mahdollisesti joitain lintulajeja jäi huomaamatta, mutta tuskin kuitenkaan uhanalaisluokitukseen kuuluvia lajeja. Kuvaan 10 on rajattu linnustollisesti merkittävimpiä alueita (ks. myös kansikuva & kuvat 12 & 13). Linnuston kannalta olisi tärkeätä säästää rakentamiselta pienten, luontoarvoltaan arvokkaiden alueiden lisäksi yhtenäisempiä ja laajempia kokonaisuuksia, vaikka osa säästettävästä alueesta vaikuttaisikin tällä hetkellä vähemmän tärkeältä. Selvitysalue on kuitenkin sen verran suuri, että ihmisasutusta karttavat arat lajit voivat viihtyä siellä, kunhan sopiva pesäpaikka ja ravintoa löytyy. Selvitysalueen keskeltä, Tertin metsäalueelta ei löytynyt mainittavia paikkoja. Metsä on aika tehokkaassa käytössä, sillä tuoreitakin hakkuita ja eri-ikäistä taimikkoa on paljon. Vanhaa puustoa ja kolopuita on vain pienissä laikuissa.

21 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 9. Mykkäsen tärkeimmät lintualueet.

22 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 10. Tertin tärkeimmät lintualueet.

23 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Lähteet Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. 2., uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimiston tietokanta: Rengastetut linnut Hämeenlinnan Tertin alueella. Viitattu 13. & Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. < (viitattu ) ISBN Kuva 11. Kurjenpesänsuon koillispuolista linnustollisesti tärkeätä aluetta Mykkäsessä.

24 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Kuva 12. Palokärjen tuottamaa haketta Tiirinkosken länsipuolisella linnustollisesti tärkeällä alueella Tertissä. Kuva 13. Hevonpiertämän linnustollisesti tärkeä alue Tertin eteläosassa on järeää kuusikkoa, jossa on myös melko paljon lehtipuustoa sekä kohtalaisesti lahopuuta.

25 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Liite 1. Luokiteltujen lintulajien esittelyt. Kirjoittajat: Seppo Niiranen & Marko Nieminen. Kalasääski eli sääksi (EU D1, NT) Kalasääski pesii laajalti koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa sitä tavataan harvakseltaan koko maassa, kunhan vain sopiva, rauhaisa pesäpaikka löytyy kalaisan vesistön tuntumasta. Kanta on vahvin eteläisessä Suomessa, alueilla missä sille on tekopesiä tarjolla. Kalasääskeä on autettu rakentamalla pesälavoja isojen mäntyjen latvoihin, paikkoihin joista on esteetön näköala ympäristöön. Pesäpaikaksi ovat myös kelvanneet aiemmin kolmiomittaustornit, nykyään teleliikennemastot tai muut rakennelmat, joiden päässä on sopiva tasanne pesän rakentamiseksi isoista oksista. Pareja pesii jopa laivaväylien isojen linjamerkkien päällä. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomen kalasääskikanta taantui ollen pienimmillään luvuilla. Syinä taantumiseen ovat olleet DDT ja muut ympäristömyrkyt, sopivien pesäpaikkojen puute sekä vaino meillä, muuttomatkan varrella ja talvehtimisalueilla Afrikassa. Vaino on loppunut pesimäalueilla, mutta jatkuu edelleen talvehtimisalueilla. Kalasääskeä varten aloitettiin vuonna 1971 valtakunnallinen sääksitutkimus, joka jatkuu edelleenkin. Lajin levinneisyys ja kannanmuutokset ja vuosittaiset pesinnän onnistumiset tunnetaan paremmin kuin minkään muun Suomessa yhtä runsaana pesivän lintulajin. Nykyiseksi parimääräksi Suomessa arvioidaan Kuovi (Suomen vastuulaji) Kuovin levinneisyys ulottuu Euroopasta Itä-Venäjälle. Suomessa sitä esiintyy etelärannikolta Lapin keskiosiin asti. Laji on jonkin verran taantunut ja esiintymisessä on laikkuisuutta. Kuovi eli isokuovi on meillä rantaniittyjen, avosoiden ja viljelymaiden asukas. Lajin taantuma johtunee maatalousympäristön muutoksista, metsästyksestä ja petojen aiheuttamista pesätappioista. Ravintonaan kuovi käyttää erilaisia pikkueläimiä: matoja, hyönteisiä, monisukasmatoja ja äyriäisiä. Se syö myös jonkin verran marjoja, kuten karpaloita ja variksenmarjoja. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan paria kuoveja. Taantumasta huolimatta kantaa pidetään edelleen elinvoimaisena. Koko Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan noin paria, joten aika suuri osa kuoveista pesii Suomessa. Kurki (EU D1) Kurkea esiintyy Euroopassa ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomessa se on lähes koko maahan levinnyt, vain aivan pohjoisimmasta Lapista se puuttuu. Laji perinteisesti pesii soilla ja rehevillä lintujärvillä Viime vuosina pesintöjä on todettu pienissä kosteikoissa ja jopa hakkuuaukeilla peltojen tuntumassa. Lajin pääasiallista ravintoa ovat erilaiset kasvien osat: juuret, versot, ruohot, karissut vilja, pelloille jääneet perunat. Eläinravinnosta erilaiset hyönteiset, nilviäiset, kastemadot, jyrsijät ja jopa avomaiden lintujen poikaset kelpaavat kurjelle. Suomen linnut talvehtivat Etelä- Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Kurjen pesimäkanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä Suomessa. Nykyiseksi kannaksi arvioidaan paria. Kurki on yllättävän hyvin sopinut muuttuvaan ympäristöön ja pesii jopa lähellä asutusta. Käenpiika (NT) Käenpiika esiintyy Euroopan länsiosista Japaniin asti. Meillä kanta painottuu Etelä- ja Keski- Suomeen, missä se viihtyy lehti- ja sekametsissä. Käenpiika on viime vuosikymmeninä vähentynyt Suomessa ja Länsi-Euroopassa huomattavasti. Syyt eivät ole pelkästään täällä pesimäalueilla, vaan myös muuttomatkan varrella ja talvehtimisalueilla trooppisessa Afrikassa. Käenpiika pesii

26 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys mielellään kottaraispönttöön tikankolojen puuttuessa tai viime aikoina erityisesti lajia varten suunniteltuun pönttöön. Parimääräksi Suomessa arvioidaan nykyisin Leppälintu (Suomen vastuulaji) Leppälintu pesii lähes koko Euroopassa, ja levinneisyysalue ulottuu pitkälle Aasiaan. Suomessa lajia tavataan koko maassa, levinneisyysaukkoja on vain ulkosaaristossa ja tunturipaljakoilla. Leppälintu on vähentynyt viime vuosikymmeninä koko Euroopassa, mihin suurimpana syynä pidetään afrikkalaisilla talvehtimisalueilla tapahtuneita muutoksia, erityisesti kuivuutta. Leppälintu pesii mielellään isoreikäiseen pikkulinnunpönttöön, joten lajia voidaan auttaa alueilla, joilla tehometsätalouden vuoksi pesäpaikoista on pulaa. Suomen pesimäkanta on pudonnut muutaman vuosikymmenen aikana yli miljoonasta parista nykyiseen noin pariin. Metso (EU D1, NT, Suomen vastuulaji) Metsoa esiintyy Euraasian havumetsävyöhykkeellä Keski-Siperiaan asti. Suomessa metso puuttuu laajemmin vain Tunturi-Lapista. Laji vaatii kohtalaisen ison metsäisen alueen soidinpaikoilleen, joten esiintymisalueet ovat laikuttaisia. Ravinto koostuu hyvin suureksi osaksi kasveista, pienet poikaset käyttävät lisänä hyönteisiä. Talvisin pääravinto on männynneulaset, syksyllä haavanlehdet. Kesällä metso etsii ravintonsa maasta: se syö erilaisia varpujen lehtiä, varsia ja marjoja. Suomen pesimäkanta on nykyään noin paria. Lajin kanta pieneni eniten luvuilla, johtuen lähinnä tehostuneesta metsätaloudesta. Suomessa EU:n pesimäkannasta on lähes 70 %, joten meillä on hyvin merkittävä rooli metson säilymisessä. Niittykirvinen (NT) Niittykirvinen pesii Euraasiassa. Suomessa sen levinneisyys kattaa koko maan, mutta Järvi- Suomessa on jonkin verran aukkoisuutta. Niittykirvinen viihtyy erilaisilla avomailla. Pohjois- Suomessa parimäärät ovat tiheimmät suoympäristöissä ja tunturinummilla, Etelä-Suomessa vastaavasti merensaaristossa, rantaniityillä ja erilaisilla avo-ojitetuilla pelloilla. Lajin Suomen kanta talvehtii Etelä-Euroopassa. Ravintonaan niittykirvinen käyttää hyönteisiä, talviaikaan myös muut pikkueläimet ja siemenet kelpaavat. Niittykirvinen runsastui Suomessa 1940-luvulta lähtien; syinä arvellaan olevan avohakkuiden lisääntyminen ja ilmaston lämpenemisen vaikutus talvehtimiseen. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana lajin Suomen pesimäkanta on kuitenkin merkitsevästi taantunut ja niittykirvinen onkin lisätty tuoreessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin lajeihin. Tähän taas ainakin osasyynä voivat olla maatalouden muutokset. Pesimäkannaksi arvioidaan paria. Palokärki (EU D1) Palokärkeä tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Suomessa se pesii runsaimmin Etelä- ja Keski-Suomessa, Lapissa sitä tavataan harvinaisena koko havumetsävyöhykkeellä. Aiemmin palokärki viihtyi lähinnä vain erämaametsissä. Nykyään se pesii jopa kaupunkiympäristössä. Palokärki vaatii kuitenkin kohtalaisen ison männyn tai haavan pesäpuukseen, joten pelkästään nuorta puuta kasvavat metsät eivät sille riitä. Lisäksi ravinnoksi pitää olla tarjolla riittävästi hevos- ja kekomuurahaisia. Parimääräksi arvioidaan Lajia oli kuitenkin linjalaskentojen mukaan jopa paria ja 1950-luvuilla, joten palokärki on tuntuvasti taantunut noista ajoista.

27 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Pikkulepinkäinen (EU D1, NT) Pikkulepinkäinen esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa. Suomessa lajin levinneisyysalue ulottuu Etelä-Suomesta Oulun-Kainuun korkeudelle. Laji suosii pensoittuvia peltoja, rantaniittyjä ja hakkuualueita. Pesänsä pikkulepinkäinen rakentaa yleensä pieneen kuusentaimeen tai katajaan. Parimääräksi arvioidaan Vuosittaiset vaihtelut ovat hyvin suuria, joten pitkäaikaismuutoksien selvittely on vaikeaa. Linjalaskentojen mukaan pikkulepinkäinen runsastui 1950-luvun noin parista 1970-luvun pariin, joten ilmeisesti laji on jälleen taantumaan päin. Punavarpunen (NT) Punavarpunen on levittäytynyt Suomeen idästä. Sitä tavataan Keski-Euroopasta Tyynellemerelle saakka ulottuvalla alueella. Suomessa sen levinneisyysalue ulottuu etelärannikolta Etelä-Lappiin asti. Laji muuttaa aikaisin syksyllä talvehtimisalueilleen Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan. Punavarpusen pääasiallista ravintoa ovat kasvien osat, kuten pihlajan, herukoiden ja omenapuiden lehti- ja kukkasilmut. Myös hyönteisiä ja erilaisia siemeniä se käyttää ravintonaan, onpa se viime aikoina oppinut vierailemaan lintujen ruokintapaikoilla syömässä mm. auringonkukansiemeniä. Punavarpunen runsastui voimakkaasti 1900-luvulla, sitä ennen se oli harvinainen pesijä lähinnä Kaakkois-Suomessa. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana laji on kuitenkin taantunut voimakkaasti ja se lisättiin uhanalaisluokituksen silmälläpidettäviin lajeihin. Nykyinen pesimäkantamme on , kun se parhaimmillaan oli noin paria. Pyy (EU D1) Pyy asustaa Euraasian havumetsävyöhykkeellä ja Suomessakin lähes koko havumetsäalueellamme. Se on hyötynyt metsien kuusivaltaistumisesta, mutta toisaalta lepikoiden vähentyminen vaikeuttaa pyyn ravinnonsaantia talviaikaan. Silloin se käyttää lähes pelkästään koivujen ja leppien norkkoja. Pyy on yksi linnustomme selväpiirteisimmistä paikkalinnuista. Poikueiden hajaannuttua syksyllä voivat pyyt liikkua pidempiä matkoja, joskus niitä tavataan jopa meren lähisaaristossa. Pariskunnat liikkuvat kuitenkin koko vuoden yhdessä hyvin suppealla alueella. Pyyn poikaset pystyvät lentämään lyhyitä matkoja muutaman päivän ikäisinä untuvikkoina paetessaan saalistajaa. Parimääräksi arvioidaan nykyään , mikä on ainakin kolmanneksen vähemmän kuin 50 vuotta sitten. Metsästyksestä pienikokoinen pyy ei kärsi yhtä pahasti kuin isommat kanalinnut. Kanahaukalle pyy on tärkeä saaliskohde. Ruisrääkkä (EU D1, NT, Suomen vastuulaji) Ruisrääkkä pesii Länsi-Euroopasta Keski-Aasian aroille. Suomessa se on vähälukuinen pesimälintu ja painopiste on Etelä- ja Keski-Suomen viljelymailla. Mieluiten laji asustaa pensaattomilla pakettipelloilla, kuivahkoilla rantaniityillä ja heinäpelloilla. Näissä on ruisrääkälle enemmän ravintohyönteisiä kuin viljapelloilla. Ruisrääkkäkanta on romahtanut viimeisen sadan vuoden aikana Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Syynä romahdukseen on maanviljelymenetelmien muuttuminen. Salaojitus sekä heinän- ja viljankorjuun koneellistuminen ja aikaistuminen on ollut ruisrääkälle tuhoisaa. Paljon hautovia lintuja ja poikueita on jäänyt niittokoneiden teriin. Nykyiseksi ruisrääkän pesimäkannaksi Suomessa arvioidaan paria. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, kevään ja alkukesän säiden mukaan. Pientä elpymistä kannassa on tapahtunut 1960-luvulta lähtien, mutta sata vuotta sitten meillä epäilemättä pesi kymmeniä tuhansia pareja ruisrääkkiä.

28 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Sirittäjä (NT) Sirittäjää esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja idässä Keski-Aasiaan asti. Suomessa se on eteläinen laji esiintymisrajan kulkiessa Oulun tienoilla. Laji viihtyy lehti- ja sekametsissä, varsinkin lehtomaisissa koivikoissa ja rehevissä kuusikoissa, joissa on runsaasti lehtipuuta. Sirittäjä muuttaa hyvin aikaisin syksyllä ja talvehtii trooppisessa Afrikassa. Suomeen se palaa toukokuussa. Ravintona laji käyttää lähes yksinomaan hyönteisiä, joita se hakee puiden yläosista. Sirittäjä oli Suomessa vähälukuinen pesimälaji 1800-luvulle, jonka jälkeen se runsastui noin sadan vuoden ajan ja levittäytyi pohjoisemmaksi. Parin viimeisen vuosikymmen aikana sirittäjä on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti ja se liitettiin viimeisimmässä uhanalaisluokittelussa silmälläpidettäviin lajeihin. Syy vähenemiseen on ilmeisesti muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla, elinympäristössä Suomessa ei ole tapahtunut niin rajuja muutoksia, että ne selittäisivät vähenemisen. Nykyiseksi parimääräksi arvioidaan , kun se luvulla oli jopa paria. Teeri (EU D1, NT) Teeri esiintyy Euraasian havumetsävyöhykkeellä ja Suomessa se pesii Lapin tunturialueita lukuun ottamatta. Se viihtyy sekä lehti- että havumetsissä suosien valoisia metsänreunoja, hakkuuaukioita ja soita, lisäksi niitä näkee saarissa ja pelloilla. Talvisin teeriä löytää helpoimmin koivikoista; teeren pääasiallinen ravinto talvella ovat koivun norkot. Keväällä soidinaikaan koiraat kerääntyvät avoimille paikoille: soille, järvien jäille, pelloille ja hakkuille. Pesät ovat kuitenkin suojaisissa paikoissa metsien ja taimikoiden tiheiköissä. Linjalaskentojen perusteella parimäärää on vaikea arvioida, sillä laskentojen aikaan se piileskelee ja lisäksi naaraita on enemmän kuin koiraita. Nykyisen parimäärän arvioidaan olevan noin Kanta on romahtanut % viimeisten 50 vuoden aikana. Suurimpana syynä lienee kaskikoivikoiden väheneminen, mutta myös metsästyksellä voi olla osuutta asiaan. Varpuspöllö (EU D1, Suomen vastuulaji) Varpuspöllöä esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopasta Tyynellemerelle asti. Suomessa lajia pesii etelärannikolta Oulun korkeudelle. Varpuspöllö viihtyy havupuuvaltaisissa vanhoissa metsissä ja tarvitsee vanhan tikankolon pesäpaikakseen. Se huolii myös pöntön, kunhan siinä on riittävän paksu etuseinä, jolloin pönttö muistuttaa enemmän tikankoloa. Laji saalistaa sekä pikkujyrsijöitä että lintuja. Talvisin varpuspöllö varastoi ylimääräiset saaliseläimet joko koloihin tai pönttöihin. Varpuspöllön arvellaan runsastuneen viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyiseksi pesimäkannaksi arvioidaan paria. Koska vasta viime aikoina on panostettu lajille sopiviin pönttöihin, on vaikea arvioida varpuspöllökannassa tapahtuneita muutoksia. Aiemmin se pesi hyvin salassa metsissämme, lähinnä vain luonnonkoloissa. Viirupöllö (EU D1) Viirupöllö pesii pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja Aasiassa. Se on tyypillinen taigan lintu, joka viihtyy etenkin vanhoissa metsissä. Viirupöllö käyttää pesäpaikkanaan luonnonkoloja, isokokoisia pönttöjä tai vanhoja petolintujen pesiä. Lajin pääasiallista ravintoa ovat jyrsijät ja sen pesintä on hyvin riippuvainen myyräkannoista. Myös linnut kuuluvat viirupöllön saaliseläimiin. Pesällään viirupöllö usein puolustaa poikasiaan raivokkaasti ja käy rohkeasti myös ihmisen kimppuun. Viirupöllön pesimäkanta on hiljalleen runsastunut ja nykyiseksi parimääräksi arvioidaan Lajin kanta arvioidaan elinvoimaiseksi varsinkin sisämaassa, rannikolla sitä pesii vähemmän.

29 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Muita huomionarvoisia lajeja Kottarainen Kottaraista tavataan lähes koko Euroopassa pitkälle Aasiaan asti. Suomessa kottaraisen ydinaluetta on Lounais- ja Etelä-Suomi, Lapissa se on harvinaisempi. Kottarainen runsastui Suomessa 1970-luvulle asti parimäärän ollessa n , mutta sen jälkeen laji on taantunut. Suurimpana syynä pidetään maatalouden muutoksia, varsinkin karjanlaiduntamisen vähenemistä. Kottaraisen pääasiallista ravintoa poikasaikaan ovat vaaksiaisen toukat, joita se löytää helpoiten matalakasvuisilta laitumilta. Parhaiten poikasia tuottavatkin karjatilojen tuntumissa pesivät parit. Nykyiseksi parimääräksi arvioidaan Käki Käki on hyvin laajalle levinnyt; sitä tavataan Euroopasta Tyynellemerelle asti. Suomessa sitä tavataan koko maassa, lukuun ottamatta Lapin tunturialueita. Mäntykankaat, kalliot ja rämeet ovat käen tapaamiselle otollisimpia paikkoja. Lajin reviiri on iso, joten sama yksilö voi kukkua laajalla alueella. Käki munii toisten lajien pesiin, joissa kussakin varttuu yksi käenpoikanen. Tärkein isäntälaji on leppälintu, muita lajeja ovat esimerkiksi västäräkki, harmaasieppo ja pensastasku. Suomessa käen munia on tavattu kaikkiaan yli 40 lajin pesistä. Parimääräksi arvioidaan nykyään paria. Käki taantui jonkin verran eteläisessä Suomessa luvuilla, mutta Pohjois-Suomen kanta on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa käen pesimäkanta todettiin elinvoimaiseksi ja laji poistettiin listalta. Metsäviklo Metsäviklo asustaa Euraasian havumetsävyöhykkeellä. Suomessa sen levinneisyysalueen painopiste muista vikloista poiketen on eteläinen. Sitä tavataan kuitenkin aivan Lapin tunturialueiden rajoille asti. Laji pesii kuusikoiden ja sekametsien korpipainanteissa, suoreunaisilla metsälammilla ja pienten purojen varsilla. Metsäviklo karttaa laajoja viljelyalueita ja taajamia. Aivan pienet metsiköt eivät sille riitä, vaan se suosii takamaita. Pesänään se käyttää vanhaa rastaan pesää. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan paria, jonkin verran on vaihteluita vuosien välillä. Viime vuosikymmeninä metsäviklo on runsastunut Suomessa, 50 vuotta sitten parimäärä oli arviolta puolet pienempi. Nuolihaukka Nuolihaukka on laajalle levinnyt Länsi-Euroopasta Tyynellemerelle asti. Suomessa sitä tavataan etelärannikon saaristosta Metsä-Lappiin asti. Tihein kanta on vesistöjen läheisyydessä, etenkin Kaakkois-Suomen isoilla järvillä. Ravinto koostuu linnuista ja isoista hyönteisistä. Linnuista tärkeimpiä ovat avomaiden linnut, kuten västäräkit, kirviset ja kiurut. Nuolihaukka saalistaa myös nopeita pääskyjä. Hyönteisistä tärkeimpiä ovat varsinkin loppukesällä ja syksyllä runsaina vesistöillä esiintyvät sudenkorennot. Myös jonkin verran lepakoita joutuu nuolihaukan saaliiksi. Pesä sijaitsee useimmiten vanhassa variksenpesässä saaressa tai peltojen metsäsaarekkeissa. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan paria ja nuolihaukkakantaa pidetään elinvoimaisena. Petolintuseurannan mukaan laji on jopa runsastunut viime vuosikymmeninä. Pensastasku Pensastaskua tavataan lähes koko Euroopassa, pitkälle Aasiaan saakka. Suomessa se pesii lähes koko maassa, vain Lapissa Käsivarren alueella pesintä on satunnaisempaa. Pensastasku viihtyy ojitetuilla pelloilla, soilla ja hakkuualueilla. Laji on kärsinyt tehomaataloudesta, mutta lajin

30 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys pesimäkantaan ovat varmaan vaikuttaneet myös muutokset Saharan eteläpuolen talvehtimisalueilla, etenkin kuivuus Sahelissa. Suomen parimääräksi arvioidaan , muutama vuosikymmen sitten pensastaskuja pesi yli paria. Sarvipöllö Sarvipöllö on hyvin laajalle levinnyt. Sitä tavataan Euraasian lisäksi Pohjois-Amerikassa. Suomessa laji pesii runsaimmin maan etelä- ja keskiosissa pohjoisrajan ollessa hieman Oulun pohjoispuolella. Sarvipöllö on tyypillinen avomaiden saalistaja ja käyttää lähes yksinomaan myyriä ravinnokseen. Pesä sijaitsee useimmiten vanhassa variksen tai harakan pesässä, pellon reunassa. Pesintä paljastuu helpoiten poikasten ollessa isoja ja kerjätessä yöaikaan ruokaa emoiltaan. Suomen linnut talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa. Jonkin verran pöllöjä jää hyvinä myyrävuosina talvehtimaan Suomeenkin. Petolintuseurannan mukaan sarvipöllökantamme on jonkin verran taantunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja kannaksi arvioidaan paria. Taivaanvuohi Taivaanvuohi asustaa pohjoisen pallonpuoliskon kosteikoilla. Jokunen aika sitten eriytettiin Pohjois-Amerikan taivaanvuohi omaksi lajikseen amerikantaivaanvuoheksi. Suomessa taivaanvuohia tavataan koko maassa, painopiste on kuitenkin pohjoisilla soilla, missä se on liron ohella runsaslukuisin kahlaaja. Taivaanvuohi runsastui huomattavasti muutama vuosikymmen sitten, ilmeisesti 1970-luvun leutojen talvien ja vesistöjen umpeenkasvun myötä luvulta laji on kuitenkin taas vähentynyt. Nykyiseksi pesimäkannaksi arvioidaan paria, 1970-luvun lopulla kannaksi arveltiin jopa paria. Tiltaltti Tiltalttia esiintyy Euroopasta Tyynellemerelle asti. Tiltaltin eri alalajeja ollaan tätä nykyä määrittelemässä omiksi lajeikseen. Laji pesii Suomessa kuusivyöhykkeellä, runsaampana Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvinaisempana Lapissa. Suomalaiset linnut talvehtivat lähinnä trooppisessa Afrikassa, jonkin verran myös Välimeren ympäristössä. Tiltaltti viihtyy vanhoissa tai keskiikäisissä kuusivaltaisissa metsissä ja on vaatelias elinympäristönsä suhteen. Sen reviiri on selvästi laajempi kuin lähisukulaisen pajulinnun, ja tiltaltti suosii metsän keskiosia, pajulintu taas viihtyy avoimemmilla metsän reuna-alueilla. Parimääräksi nykyään arvioidaan , kun se puoli vuosisataa sitten oli vielä tuplasti suurempi. Tiltaltti on ilmeisesti kärsinyt metsien pirstoutumisesta ja nuorentumisesta. Myös talvehtimisalueiden sademäärien vähenemistä on epäilty osasyyksi kannan pienentymiseen. Kuitenkin uusimmassa uhanalaisarvioinnissa tiltaltin pesimäkanta määriteltiin elinvoimaiseksi. Varpunen Varpunen esiintyi alun perin laajalla alueella Euroopasta Aasiaan. Nykyään sitä tavataan istutettuna eri puolilla maapalloa, ihmisen seuralaisena taajamissa. Suomessakin varpunen pesii taajamissa, runsaimmin Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta paikoin myös pohjoisinta Lappia myöten. Suomen kannaksi arvioidaan paria. Taantumista on tapahtunut Etelä-Suomessa, mutta varpunen on runsastunut paikoin pohjoisempana.

31 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys Viitakerttunen Viitakerttunen on linnustomme tulokaslaji kaakosta, missä sitä tavataan Venäjältä Keski-Aasiaan. Ensimmäiset havainnot nykyalueillamme tehtiin 1930-luvulla. Laji viihtyy Etelä- ja Keski-Suomen pensaikkoalueilla, joissa on aluskasvillisuutena esim. vadelmaa, horsmaa tai mesiangervoa. Useimmiten lähistöllä on vesistöä. Tällaisia sopivia pesimäympäristöjä syntyy pensoittuville pelloille. Kilpailu näillä paikoilla on vähäistä, joten se voi olla yksi syy viitakerttusen räjähdysmäiseen leviämiseen meille ja Baltiaan. Muualla Länsi-Euroopassa se on vielä vähälukuinen. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan paria. Vuosivaihtelut ovat suuret, lämpiminä kaakkoisvirtauksisina loppukeväinä yksilömäärät ovat korkeimmillaan. Levinneisyysalueen painopiste on edelleen Kaakkois- ja Itä-Suomessa, viitakerttusia on selvästi vähemmän länsirannikolla. Viitasirkkalintu Viitasirkkalintua tavataan Itä- ja Keski-Euroopasta lounaiseen Siperiaan ulottuvalla alueella. Suomessa on uusi tulokas, ensimmäinen havainto on tehty puolitoista vuosisataa sitten. Sen levinneisyys on itäinen, keskittyen Etelä- ja Keski-Suomeen. Laji viihtyy muista sirkkalinnuista poiketen jonkin verran korkeampaa pensaikkoa kasvavissa rehevissä paju-, koivu- ja leppäpensaikoissa ja metsänreunoissa. Aluskasvillisuutena on useimmiten mesiangervoa ja vadelmaa. Viitasirkkalintu talvehtii itäisessä Afrikassa. Ravintonaan se käyttää hyönteisiä ja muita pikkueläimiä. Viitasirkkalinnun parimääräksi arvioidaan paria ja pesimäkanta on ollut edelleen kasvussa.

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...

Lisätiedot

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009

KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella

Linnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011

Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011 Espoo 2011 Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava alueiden linnustoselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1.

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.

9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. 9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008

Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki

Lisätiedot

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012

Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 Linnustoselvitys Porin Ahlaisten alueella 2012 1 1. Johdanto Porin Ahlaisiin suunnitellun tuulivoimapuiston viitteellinen pinta-ala on noin 6 km 2 ja se sijoittuu meren ja Valtatie 8:n väliin (Liite 1).

Lisätiedot

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS

Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 22.8.2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 EPV TUULIVOIMA OY PASKOONHARJUN LINNUSTOSELVITYS TÄYDENNYKSET KESÄ 2012 Päivämäärä 22/8/2012 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT

LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT LIITE 3 HAVAITUT LINTULAJIT Laji Tieteellinen nimi Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Kalalokki Larus canus Rantasipi Actitis hypoleuca Selkälokki Larus fuscus Sinisorsa Anas platyrhynchos Naurulokki

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys

Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä

Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys

Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015

Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 APUS RY:N RAPORTTEJA 2 2015 Nurmijärven Myllykosken linnustoselvitys 2015 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,

Lisätiedot

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016

Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Kauniaisten linnustoselvitys 2005

Kauniaisten linnustoselvitys 2005 Kauniaisten linnustoselvitys 2005 1 Tapio Solonen Luontotutkimus Solonen Oy Helsinki 2005 1. Johdanto Kauniaisten kaupunki tilasi 6.5.2005 Luontotutkimus Solonen Oy:ltä linnustoselvityksen Kauniaisissa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013 Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 03 Tampereen kaupunki/ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry./pekka Rintamäki . Johdanto Iidesjärven vesi- ja

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUEEN LIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUEEN LIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUEEN LIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS EsaLammi 21.5.2012 LUVIANLEMLAHDENTUULIPUISTOALUEENLIITO ORAVA JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 2 AINEISTOJAMENETELMÄT...2

Lisätiedot

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 18.8.2010 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Pudasjärven. pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Pudasjärven Kuokkasuon pesimälinnustoselvitys 2008 Suomen Luontotieto Oy Vapo Oy Toinen alueella pesineistä pikkusirkkukoiraista rengastettiin Suomen Luontotieto Oy 39/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ-

Vastaanottaja Keliber Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys. Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- Vastaanottaja Keliber Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 1.12.2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN PESIMÄ- LINNUSTOSELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUMPROVINSSIN

Lisätiedot

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry

Ilmajoen kunta. Linnustoselvitys. Tuomikylä Renko Pojanluoma. Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Ilmajoen kunta Linnustoselvitys 2011 Tuomikylä Renko Pojanluoma Tapio Sadeharju Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry 1 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimusmenetelmät...3 Linnuston yleispiirteet...3

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X PÄIVITETTY VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 PÄIVITETTY 16.09.2016 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M

Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M Vapo Oy Sievin Tuohinevan linnustoselvitys 9M607155 30.11.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009

Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT

Lisätiedot

Satakunnan ELY keskus Euran Metsolan luonnonsuojelualueen linnustoselvitys 2017

Satakunnan ELY keskus Euran Metsolan luonnonsuojelualueen linnustoselvitys 2017 Satakunnan ELY keskus Euran Metsolan luonnonsuojelualueen linnustoselvitys 2017 Ilkka Kuvaja ilkka.kuvaja2@pp.inet.fi, 050-400 3425 Johdanto ja alueen kuvaus Tein Metsolan luonnonsuojelualueen linnustoselvityksen

Lisätiedot

Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012

Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2015 Mäntsälän seudun vanhojen metsien linnustoselvitys 2012 Petri Sola Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. 2 KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT APUS

Lisätiedot

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA

KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 18.8.2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA

TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS- VAIHTOEHDOSTA Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 106 /2007 Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoitus TÄYDENTÄVÄT LUONTOSELVITYKSET JA NATURA-ARVIO SEIVÄSSUON SIJOITUS-

Lisätiedot

Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011

Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011 Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011 Espoo 2011 Talman osayleiskaava alueen linnusto ja viitasammakkoselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja

Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys Suomen Luontotieto Oy. Liro. Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Jurvan/Teuvan Lintunevan pesimälinnustoselvitys 2008 Vapo Oy Liro Suomen Luontotieto Oy 43/2008 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014

Suomen Luontotieto Oy. Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Haukiputaan Niittyholman suunnittelualueen pesimälinnustoselvitys 2014 Pajulintu on alueen runsain pesimälintu Suomen Luontotieto Oy 28/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi

LINNUSTOSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi LINNUSTOSELVITYS 16UEC0194 20.12.2012 VAPO OY Teerinevan alueen linnustoselvitys, Lestijärvi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 LASKENTAMENETELMÄ... 3 3 TULOKSET... 3 3.1 Linnuston yleiskuvaus... 3 3.2 Suojelullisesti

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Joutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008

Joutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008 Joutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Joutsenon Muukonsaaren linnustoselvitys vuonna 2008 Karri Kuitunen SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2.

Lisätiedot

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017

PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 PATOKANKAAN ALUEEN LINNUSTOSELVITYS 2017 Pirkka Aalto Johdanto ja selvitysalueen yleiskuvaus Tämä linnustoselvitys on tehty Kemijärven kaupungin tilauksesta Patokankaan (Patovaaran) alueelle suunniteltua

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

LAPUAN RYTINEVAN LINNUSTO 2004

LAPUAN RYTINEVAN LINNUSTO 2004 LAPUAN RYTINEVAN LINNUSTO 2004 Lapuan kaupungin ympäristöosasto Ville Yli-Teevahainen 2004 2 SISÄLLYS: 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 4 4 PESIMÄLINNUSTO 4 4.1 Lajikohtainen tarkastelu

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot