Annettu julkipanon jälkeen Rakennus- ja ympäristölautakunta

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Rakennus- ja ympäristölautakunta ASIA: Ympäristölupa eläinsuojan toiminnalle VIREILLETULO: HAKIJA: Timo Silvaniemi Silvaniementie Savonlinna KIINTEISTÖ: Moinniemen kylän Moinsalmen tila, RN:o 1:142 osoite: Silvaniementie 82 LAITOS JA SEN TOIMINTA: Lupatarve syntyy toiminnassa olevan lypsykarjatilan tuotannon laajentamisesta, jossa yhteydessä peruskorjataan nykyinen eläinsuoja ja rakennetaan uusi eläinsuoja. Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Maitoa tilalla tuotetaan vuodessa noin litraa. Tilan talouskeskus eläinsuojineen ja talousrakennuksineen sijoittuu Etelä-Savon maakuntakaavassa ja Moinsalmen osayleiskaavassa osoitetulle maatilojen talouskeskusten A-1 - alueelle ja muut rakennukset ja rakennelmat - ja metsätalousvaltaiselle alueelle M, jolla ei ole erityisiä kohteita. Valtaosa laitumista ja viljelypelloista sijoittuu osayleiskaavan mukaiselle M -alueelle. Eläinsuoja, lantavarastot tai peltoalueet eivät sijoitu luokitelluille pohjavesialueille eikä niillä sijaitse luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. Rakennettavaa eläinsuojaa lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 200 m etäisyydellä ja lomaasuntokiinteistö noin 300 m etäisyydellä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja lannanlevityspeltojen vaikutusalueella sijaitsee noin 10 asuin- tai vapaa-ajankiinteistöä. Nykyinen eläinsuoja on parsinavetta, jossa on tilat 25 lypsylehmälle, 13 hieholle ja karsinat 15 vasikalle (alle 12 kuukauden ikäisiä). Peruskorjattavaan eläinsuojaan tulee parsipaikat 35 lypsylehmälle ja 10 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle, joista lehmät ovat lietelantajärjestelmässä ja vasikat kuivikelantajärjestelmässä. Rakennettavaan hiehokasvattamopihattoon tulee paikat seitsemälle ummessa oleville lypsylehmälle, 24 hieholle sekä 12 lehmävasikalle (6-12 kuukauden ikäisiä) ja neljälle alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle.

2 Pihaton, kuten myös peruskorjattavaan eläinsuojaan rakennettavan vasikkalan, lannankäsittely tapahtuu vinokuivikepohjalla kuivikelantajärjestelmässä. Kuivikkeena käytetään pääosin olkea ja loput turvetta. Vasikkalan kuivitettava ala on 33,7 m ² ja hiehopihaton kuivitettava ala 162,5 m ². Kuivikepohja tyhjennetään viisi kertaa vuodessa. Kuivikelanta ja kuivikepohja siirretään uuteen hiehokasvattamon yhteyteen rakennettavaan lantalaan. Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olemaan 667 m ³. Tilalla on olemassa olevaa lietelannan varastokapasiteettia 150 m ³ katetussa lietesäiliössä ja 570 m ³ avosäiliössä. Kapasiteettia lisätään 440 m ³ uudella kattamattomalla etäsäiliöllä. Kokonaiskapasiteetti tulee olemaan yhteensä 1160 m ³. Betonisten säiliöiden mitoituksessa on huomioitu pesuvesien ja sadannan aiheuttama tilan tarve. Lietekuilujen tilavuus lisääntyy 5 m³ muutostöiden yhteydessä ollen jatkossa 50 m ³. Kuiluista lietelanta siirretään pumppaamalla säiliöihin. Tilalla tuotetaan kaikki karjan tarvitsema säilörehu. Säilörehua varten rakennetaan yksi laakasiilo lisää, jonka jälkeen siiloihin varastoidaan rehua 330 tonnia. Lisäksi esikuivattua pyöröpaalattua säilörehua varastoidaan 635 tonnia vuodessa. Siilojen puristeneste johdetaan lietesäiliöihin. Pilaantunut rehujäte (6 tonnia vuodessa) pannaan kuivalannan joukkoon ja levitetään lannoituksen yhteydessä peltoon. Maitohuoneen jätevesiä syntyy vuodessa 80 m ³ ja eläinsuojan muita pesuvesiä 20 m ³. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Navetassa ei synny käymäläjätevesiä. Kaikki lypsylehmät, hiehot ja isoimmat vasikat laiduntavat viisi kuukautta vuodessa. Peltolaidunalaa on käytettävissä10 ha ja luonnonlaitumia noin 8 ha. Tuorerehua tarjotaan tarvittaessa siirrettävistä ruokintahäkeistä. Lisäksi laitumilla on kaksi siirrettävää juoma-allasta, joihin vesi otetaan järvestä pumppaamalla. Osa laitumista rajautuu vesistöön. Lannan levitykseen käytettävä peltopinta-ala on yhteensä 49,02 ha, josta omaa peltoa on 35,34 ha ja vuokrapeltoa 3,68 ha. Lannan levityssopimuksia on noin 10,0 ha alalle. Lantamäärästä 60 % levitetään keväällä ja 20 % kesällä (säilörehunurmille) sekä 20 % syksyllä. Liete levitetään imupainevaunulla mahdollisimman tarkasti. Kuivikelanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Tilalla tulevan karjamäärän lannanlevitykseen tarvittava peltoala on 43,2 ha. Ekokem hakee eläinsuojan toiminnasta syntyvät pyöröpaalimuovijätteet (3 tonnia vuodessa) ja jäteöljyt (100 litraa vuodessa) suoraan tilalta. Kuolleet naudat (0,6 tonnia vuodessa) toi- 2

3 mitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle hävitettäväksi. Kuolleina syntyneet vasikat haudataan eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Romuakut ja loisteputket (20 kpl vuodessa) toimitetaan itse vaarallisten jätteiden keräykseen Nousialan jäteasemalle. Kierrätyskelpoinen jäte (metalli, paperi ja pahvi) toimitetaan keräyspisteisiin ja talousjäte jätteenkuljetusyrityksen kautta Nousialan jäteasemalle. Tilalla on kaksi laponestolaitteella ja ylitäytönestolla varustettua maanpäällistä polttoainesäiliötä. Pienemmän säiliön tilavuus on 1700 litraa ja suuremman 4000 litraa. Säiliöt on tarkastettu viimeksi vuonna Lisäksi lukittavassa autotallissa säilytetään muita öljytuotteita 50 litraa. Rehun säilöntäaineita varastoidaan noin 900 litraa konehallissa. Suursäkeissä toimitettavat lannoitteet (15 tonnia) varastoidaan pressuilla peitettyinä ulkona kuormalavoilla. Karjasuojassa käytettävät pesu- ja puhdistusaineet sekä lääkkeet säilytetään karjakeittiössä niille varatuissa kaapeissa ja kasvisuojeluaineet lukitussa tilassa ulkovarastossa. Tilan toiminnasta aiheutuva muu kuin oma päivittäinen henkilöliikenne muodostuu maitoauton käynneistä joka toinen päivä, välitysvasikoiden noudoista noin kerran kuukaudessa, teurasauton käynnistä noin 10 kertaa vuodessa ja jätteenkuljetusauton käynneistä joka kolmas viikko. Peltotöiden ja sadonkorjuun aikana tilalla on päivittäistä liikennöintiä traktoreilla ja työkoneilla. Tila on varautunut mahdollisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin mm. traktorikäyttöisellä generaattorilla sekä lantavarastojen täyttymiseen lannanluovutussopimuksella viljatilan kanssa ja lietelannan noutosopimuksella jätehuoltoyrityksen kanssa. Hakija on tietoinen toimintaan liittyvistä riskeistä mm. lannan ja polttoaineiden varastoinnissa ja käsittelyssä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna Kasvintuotanto ja kotieläintalous hoidetaan ympäristötukiehtojen mukaisesti. Tilalle on laadittu perinnebiotooppien sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoitosuunnitelmat. 3 ASIAN KÄSITTELY: Kuuleminen: Muistutukset: Hakemuksesta kuulutettiin Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla Rajanaapureille annettiin tieto hakemuksen vireille tulosta postitse. Muistutusten jättämistä varten varattiin aikaa kuulutuksen päättymiseen saakka. Muistutuksia ei jätetty kuulutusaikana.

4 Lausunnot: Hakemuksesta pyydettiin lausunto Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolta), Savonlinnan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta ja Etelä-Savon ELYkeskukselta. 4 Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa on todettu mm. seuraavaa: Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa. Toiminnan terveydelliset edellytykset ovat, ettei toiminnan melu, päästöt ilmaan, veteen tai maaperään taikka jätteet tai muu syy aiheuta toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa. Toiminnan vedenhankinta, viemäröinti ja liikennejärjestelyt on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Eläinsuojassa kertyvä lanta ja virtsa sekä muut jätteet on niin sijoitettava ja hoidettava, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä talousvedelle. Lannan käsittely, varastointi ja levitys on suoritettava niin, että noudatetaan kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita ja nitraattidirektiivin määräyksiä (mm. lannanlevityksen hajuhaittojen minimoimiseksi). Lannoitettaessa vesistöjen läheisyydessä tulee huolehtia vaatimusten mukaisista suojavyöhykkeistä. Lupaviranomaisen tulee varmistua, että liikalannoitusta vältetään ja lannoitus on mitoituksen mukaista kaikilla käytettävillä peltoaloilla. Lisäksi lannoitettaessa ja kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee erityisesti huomioida suojaetäisyydet kaikkien talousvesikaivojen osalta (ml. vuokrapeltojen talousvesikaivot). Jos toiminta on luokitellulla pohjavesialueella, lupaviranomaisen tulisi rajoittaa lannanlevitystä sekä eläinten laiduntamista näillä alueilla. Laiduntaminen tulee toteuttaa niin, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Eläinten pääsy vesirajaan tulisi estää. Eläintenpidossa tulee huolehtia hajuhaittojen leviämisen estämisestä ympäristöön huomioiden erityisesti lähimmät häiriintyvät kohteet. Niissä tapauksissa, jolloin eläimissä on havaittu esiintyvän sellaisia sairauksia, jotka saattavat levitä lannan ja jätteiden välityksellä, on luvan saajan käsiteltävä lanta ja muu jäte siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle eikä talousvedelle sekä huolehdittava, ettei sellainen sairaus leviä.

5 Maataloudessa käytettävien kemikaalien säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Ympäristöluvan muut terveydelliset edellytykset tulevat täytetyiksi ympäristöluvan ympäristönsuojelullisten säädöksien täyttyessä. Rakennusvalvontaviranomaisen lausunnossa on todettu mm. seuraavaa: Todetaan, että tila sijoittuu vahvistetun maakuntakaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle sekä vahvistetussa Moinsalmen osayleiskaavassa tilan talouskeskus ja eläinsuoja maatilojen talouskeskusten alueelle A-1 ja muut rakennukset ja rakennelmat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle M, joten toiminta on yleiskaavan mukaista. Vanha eläinsuoja on kerrosalaltaan 527 m ² ja sen yhteydessä on kaksi lietesäiliötä tilavuudeltaan 570 m ³ ja 150 m ³. Alkuperäistä rakennusvuotta ei ole tiedossa, mutta sen peruskorjaus ja laajennus on vuodelta Hakijalla on vireillä rakennuslupahakemus uudelle eläinsuojarakennukselle 298 m ² ja vanhan eläinsuojan laajennukselle 35 m ² ja toimenpidelupa lantalalle 185 m ², virtsasäiliölle 440 m ³ ja laakasiilolle 77 m ². Lupien myöntämiselle ei ole rakennuslainsäädännöllistä estettä. Rakennusvalvonta ilmoittaa lausuntonaan, että rakennusvalvonta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu mm. seuraavaa: Hakemuksessa esitetty eläinmäärä on sellainen, että ympäristöluvan hakeminen on perusteltua. Hakemus on pantu vireille oikeassa viranomaisessa. Asiakirjoista ei käy esille sellaista erityistä, jonka takia olisi ympäristönsuojelulain mukaan välttämätöntä pyytää keskuksemme lausuntoa. Toteamme, että hakemuksen käsittelyssä voidaan käyttää normaaleja mitoitusparametrejä lantalan ja levityspeltojen kapasiteetin laskennassa. Hakijan kuuleminen ennen päätöksen tekoa: Hakijalle annettiin mahdollisuus esittää vastineensa lausunnoissa esitetyistä seikoista. Vastinetta ei esitetty. 5

6 6 Tarkastuskäynnit: Ympäristöpäällikkö ja ympäristösuunnittelija tekivät tilalle tarkastuskäynnin Käynnillä tuli esille mm. seuraavaa: Uudelle pihatolle on myönnetty rakennuslupa ja parsinavetan saneeraukselle toimenpidelupa. Nykyinen eläinsuoja on peräsin luvulta. Uusi lietesäiliö sijoitetaan tilan pohjoisosaan suopellolle (RN:o 1:142/3). Sijoituspaikan lähistöllä ei ole asutusta. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee noin 150 m etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja lantavarastosta. Vesistöön etäisyyttä rakennettavasta eläinsuojasta tulee vähintään 200 m. Rantapellolle jätetään noin 20 m lannoittamaton suojavyöhyke vesistöön nähden. Laiduntava karja pääsee vesistöön. Tilan kaikki käyttövesi (juomavesi mukaan lukien) otetaan järvestä. Veden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa. Vaaralliset jätteet varastoidaan tilassa, jossa on tiivis betonilattia ja jonkinlainen kynnys. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU JA PERUSTELUT: Päätös: Lautakunta myöntää Timo Silvaniemelle ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan tarkoittaman ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Moinniemen kylän Moinsalmen tilalla RN:o 1:142 osoitteessa Silvaniementie 82. Toiminnan laajennuksen jälkeen eläinyksikköjen määrä tulee olemaan 358,8. Ellei lupamääräyksistä muuta ilmene, toiminnassa on noudatettava vireille tullutta lupahakemusta. Jos ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annetaan myönnettävän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on niitä luvan estämättä noudatettava. Lupamääräykset: 1. Eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja estää lannan sekä niistä aiheutuvien valumien joutuminen ympäristöön tai pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi.

7 7 Eläinsuojan toiminnan vaatimat rakenteet ja laitteet tulee pitää asianmukaisessa kunnossa niin, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. Muutoinkin eläinsuojan pitoon liittyvistä toiminnoista mukaan lukien laitumet ja jaloittelu- / ulkotarhat sekä lannan levitykseen käytettävät ja torjunta-aineilla käsiteltävät pellot ei saa aiheutua pilaantumisvaaraa pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle eikä lähikiinteistöille kohtuutonta haittaa hajuista, haittaeläimistä, melusta, liikenteestä yms. häiriötekijöistä. Tarvittaessa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin em. vaaran tai haitan vähentämiseksi. 2. Tilalla on oltava käytettävissä varastotilavuutta kulloisenkin eläinmäärän 12 kuukauden aikana tuottaman lantamäärän ja säiliöihin johdettavien jätevesien varastointiin. Lietesäiliöt on täytettävä altapäin ja tarvittaessa katettava. Lantavarastojen tulisi olla katettuja esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Luvan saajan tulee huomioida, että lantaloille ollaan valmistelemassa säädöstä, joka tekisi niiden kattamisen pakolliseksi. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain, ettei niiden tehollinen tilavuus pääse pienenemään mitoituksen mukaisesta tilavuudesta. Lantavarastojen kunto on tarkastettava tyhjennyksen yhteydessä ja havaitut viat korjattava viipymättä. Lantavarastojen ympäristön tulee olla tiivis ja kovapintainen siten, että sinne valunut tai tippunut lanta voidaan kerätä talteen. Lantavarastot on tyhjennettävä ja lanta kuljetettava levityspelloille niin, ettei lantaa pääse ympäristöön. Tarvittaessa varastojen ympäristö ja siirtotiet on siistittävä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei sade-, sulamis-, pesu- tai juottovesiä tarpeettomasti pääse lantavarastoihin pitämällä mm. eläinsuojan pesu- ja juottolaitteet asianmukaisessa kunnossa. Eläinsuojan pesemiseen tulisi käyttää korkeapainepesuria tai muuta vastaavaa menetelmää, jotta syntyvien jätevesien määrä jäisi pieneksi. Eläinsuojan pesuvesien ja saniteettitilojen jätevesien käsittelyssä on noudatettava jätevesien käsittelystä annettuja yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Kun säilörehua valmistetaan myös muilla tavoin kuin pyöröpaaleissa, kuten kiinteässä rehuvarastossa, tulee rehunvalmistuksessa suosia esikuivattua rehua puristenesteen määrän vähentämiseksi. Säilörehun puristenesteet on kerättävä talteen ja

8 johdettava tiiviiseen säiliöön. Puristenesteiden käsittelyssä ja levittämisessä on noudatettava lantaa koskevia määräyksiä Tilalla kuolleet eläimet - lukuun ottamatta kuolleena syntyneitä vasikoita - on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla peitettynä ja toimitettava asianomaiset luvat omaavan eläinjätteen käsittelylaitokseen. Kuolleena syntyneitä vasikat saadaan haudata kaupungin eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Mahdollisesti tilalla teurastettavan eläimen ruhonosat, vuodat, nahat, sorkat, sarvet, veri, suolet tai vastaavat tuotteet tulee käsitellä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 4. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannoitus suositellaan tehtäväksi viljavuustutkimukseen sekä lannan sisältämiin ravinnemääriin perustuen. Viljavuustutkimus on tehtävä nurmilla ja erikoiskasveilla viiden vuoden sekä viljoilla ja öljykasveilla seitsemän vuoden välein. Lantaanalyysi on tehtävä vähintään viiden vuoden välein tai useammin, mikäli lannan koostumus tai käsittelytapa muuttuu. Lannan käytössä on huomioitava nitraattidirektiivin määräykset käytön enimmäismääristä. Luvan saajalla tulee olla aina käytettävissä lannan levitykseen vähintään ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukainen peltopinta-ala kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Lannan levityksen ajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ammoniakin haihtumisen ja naapureille aiheutuvan hajuhaitan vähentämismahdollisuudet, kuten että levitys tehdään viileässä, kosteassa ja tyynessä säässä. Levitystä ei tulisi tehdä viikonloppuisin eikä juhlapyhinä. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Valtioneuvoston asetusta (931/2000). Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Muussa tapauksessa lantaa ei saa levittää vuosittain välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan eikä veden kyllästämään maahan.

9 9 Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ennen pellon muokkausta ja siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle. Syyslevitystä tulee välttää, ellei kyseessä ole syysvilja- tai nurmikasvuston perustaminen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi ja viimeistään vuorokauden kuluessa mullattava tai kynnettävä peltoon. Lannan levitystä ei suositella tehtäväksi 10 m lähemmäksi valtaojia ja vesistöjä. Levitys on kokonaan kielletty 5 m lähempänä vesistöjä ja valtaojia. Pintalevitys on kielletty seuraavan 5 m leveydellä, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %. Lannan levitys pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %, on aina kielletty. Lannan levitykseen käytettävillä pelloilla on jätettävä peltojen lähistöllä sijaitsevien talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja muiden herkkien kohteiden suuntaan riittävät suojaetäisyydet, joille lantaa ei levitetä. Suojakaistojen leveys riippuu maaston pinnanmuodoista, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Talousvesikaivojen osalta suojaetäisyysvaatimus on vähintään m. Naudan lannan enimmäiskäyttömäärä syksyllä on 20 t/ha. Lantaa saadaan levittää pellolle lannoitteeksi määrä, joka vastaa enintään 170 kg/ha/v typpeä, ottaen kuitenkin huomioon, mitä Vna 931/2000:n 6 :ssä asiasta on säädetty. Mikäli lantaa luovutetaan tilan ulkopuolelle peltoon levitettäväksi, luvan saajan on annettava lantaa koskevat tiedot sen vastaanottajille. Muilla kuin luvan saajan omistamilla kiinteistöillä syntyvien eläinsuojien, lantaloiden ja asumajätevesien umpi- ja sakokaivojen tyhjennysjätteiden (jätevesien ja jätevesilietteiden) vastaanotto, varastointi, käsittely ja levittäminen peltoon on kielletty. 5. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. Laiduntavat eläimet eivät saa aiheuttaa vesistön samentumista tai hygieniahaittaa vesistölle. Eläinten pääsy vesirajaan tulisi estää. 6. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä tulee pitää hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä mahdollisimman vähäisenä. 7. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan

10 haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis ja kynnyksellinen siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliöissä tulee olla ylitäytönesto. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla purua, turvetta tai muuta vastaavaa imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja kynnyksellisellä alustalla suljetuissa, tarkoitukseen soveltuvissa ja sisältömerkinnöillä varustetuissa astioissa. Muutoinkin varastoinnissa on noudatettava, mitä palavan nesteen, öljyn ja myrkyllisten aineiden säiliöistä on erikseen säädetty tai määrätty. 10 Toiminnan vaatimien koneiden ja kuljetuskaluston huolto- ja korjaustoiminta on - pakottavaa tarvetta lukuun ottamatta - kielletty kiinteistöllä, jota lupahakemus koskee, muualla kuin tätä tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa, jotka on varustettu öljyn- ja hiekanerotuskaivoilla tai tila on viemäröimätön sekä varustettu kiinteällä, ehjällä ja kynnyksellisellä lattialla, josta mahdolliset nestevalumat on imeytettävissä puruun, turpeeseen tai muuhun vastaavaan imeytysaineeseen. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja tyhjennysjäte toimitettava paikkaan, jolla on voimassa oleva kyseisen jätteen vastaanottoon tarvittava ympäristölupa. Imeytyksessä käytettyä ainetta ei saa polttaa eikä haudata maahan vaan se on toimitettava vaarallisena jätteenä hävitettäväksi paikkaan, jolla on voimassa oleva kyseisen jätteen vastaanottoon tarvittava ympäristölupa. 8. Lupahakemuksen tarkoittamassa toiminnassa sekä eläinsuojan kiinteistöllä syntyvistä vaarallisista jätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi jätteiden määrä ja laatu sekä toimituspaikka. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaviranomaiselle. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, elohopeaa sisältävät lamput, paristot, romuakut, lääke-, maali- ja liuotinjätteet sekä torjunta- ja kasvinsuojeluainejätteet on pidettävä toisistaan erillään ja varastoitava jätelajeittain asianmukaisesti katetussa ja lukitussa tilassa tiiviillä alustalla, josta mahdollisessa vahinkotilanteessa nestemäiset vaaralliset jätteet on kerättävissä talteen siten, ettei niistä aiheudu maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet on oltava työntekijöiden nähtävissä. Vaarallisia jätteitä sisältävät jäteastiat on varustettava astian sisällöstä kertovalla merkinnällä. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitoksille, joilla on voimassa oleva kyseisten vaarallisten jätteiden käsittelyyn tarvittava ympäristölupa.

11 Toiminnassa syntyvät ja hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten paperi-, pahvi-, kartonki-, lasi-, metalli- ja puhdas puujäte on toimitettava hyötykäyttöön niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, ellei niitä voida hyödyntää omassa toiminnassa (esimerkiksi puujäte energiantuotannossa tai biojätteiden kompostoinnissa). Kaikki muu biojäte, mikä ei mene eläinten ruuaksi, on kompostoitava. Muovijätteet on toimitettava hyötykäyttöön niiden muovijakeiden osalta, joille hyötykäyttö on järjestetty. Jätteiden avopoltto ja maahan hautaaminen on kielletty. Kyseiset jätelajit on varastoitava erikseen lajiteltuina asianmukaisesti niille varattuihin paikkoihin. Toiminnoissa syntyvien jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä on muiltakin osin noudatettava jätelain säädöksiä sekä Savonlinnan seudun kuntien yleisten jätehuoltomääräysten määräyksiä. 9. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Poikkeuksellisissa tilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi. Tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa terveydensuojelu- ja pelastusviranomaisille. 11. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutusja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien aistinvarainen tarkkailu vuosittain toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Savonlinnan kaupungin 11

12 ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Luvan saaja on velvollinen esittämään ympäristölupaviranomaiselle uuden ympäristölupahakemuksen, mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Luvan saajan tulee mennessä tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ratkaisun perustelut: Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen mukaisesta eläinsuojasta, lannan käsittelystä ja käytöstä peltojen lannoitukseen sekä niihin liittyvistä toiminnoista saattaa aiheutua haittaa ympäristölle, terveydelle ja viihtyisyydelle (lähinnä hajuhaittaa sekä maaperän ja vesien pilaantumisvaaraa). Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa asettamalla lupamääräyksiä siten, että asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luparatkaisun perusteena on, että toiminta on järjestävissä siten, ettei siitä aiheudu em. haitallisia vaikutuksia, kun toimitaan lupapäätöksen mukaisesti. Lupamääräyksissä on otettu huomioon nitraattiasetuksen määräysten noudattaminen. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toimintaa ei ole sijoitettu yleiskaavan vastaisesti vaan eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle. Tilan ympäristössä on pääasiassa peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Rakennettavan lietesäiliön lähistöllä ei ole asutusta. Tilan eläinsuojista on matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun asuinrakennukseen noin 200 m ja loma-asuntokiinteistöön noin 300 m. Etäisyydet ovat riittävät, kun kyseessä on lypsykarja- ja hiehokasvattamorakennuksista. 12

13 Toiminnan vaikutusalueella ei ole asutuksen lisäksi muita häiriintyviä kohteita. 13 Lupapäätöksessä edellytetään, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja ne ovat seuraavat: lypsylehmä 6,8, hieho 2 ja alle vuoden ikäinen vasikka 1,4 ja alle puolivuotias vasikka 0,6. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Luvan saajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä 1160 m³ lietelannan varastointitilavuutta. Eläinmäärän perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain 840 m³. Lisäksi varastotilavuutta tarvitaan eläinsuojien pesuvesien 80 m ³ ja puristenesteen varastointiin 49,5 m 3 (tuorerehusta muodostuu puristenestettä 0,15 m³ / rehutonni) sekä avoimissa lietesäiliöissä (vanha 570 m 3, rakennettava 440 m 3 ) säiliöiden halkaisijoista laskettuna sadevesitilavuutta yhteensä 102,5 m³ (mitoitus 300 mm vuodessa). Näistä laskettuna lietelannalle jää varastotilavuudesta 928 m³. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointiin, kun otetaan huomioon viiden kuukauden laidunkauden aikana laitumelle jäävän lannan määrä. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää; 3,5 hiehoa; 4,5 nuorta alle vuoden ikäistä ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa ja sopimuspeltoa 49,02 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 43,2 hehtaaria. Raadot toimitetaan eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliön alustalta ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilal-

14 Lupamääräysten perustelut: 14 le soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti. 1. Rakenteiden tiiviydellä estetään valumista johtuvaa ympäristön pilaantumista. Asianmukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen tarkkailun ja havaitsemisen. Tarvittaessa välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymällä vähennetään ympäristön pilaantumisvaaraa tai kohtuutonta haittaa eläinsuojan pitoon liittyvistä toiminnoista. 2. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lantavarastoihin johdettavien ja pääsevien vesien määrä tulee pitää sellaisena, että varastotilavuus riittää 12 kuukauden ajaksi. Huolellisella toiminnalla lantavarastojen tyhjennyksessä ja lannan kuljetuksessa sekä lantavarastojen mahdollisella katteella ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. Maitohuoneen pesuvedet ovat jätevesiä, joiden asianmukaisesta käsittelystä on huolehdittava. Puristenesteen ympäristökuormitus on suuri. Niiden määrän vähentämiseen ja asianmukaiseen käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota. 3. Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetyn maaja metsätalousministeriön asetuksen mukaan Etelä-Savo kuuluu nautaeläinten keräilyalueeseen, jolla nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä ja vähäinen määrä teurasjätteitä voidaan haudata kaupungin eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 4. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta sekä viikonloput ja juhlapyhät, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Talousvesikaivojen ympärille jätettävä suojavyöhyke ehkäisee veden pilaantumista ja siitä aiheutuvaa terveyshaittaa. Vesistöjen ja ojien varren suojavyöhykkeillä ehkäistään ravinteista johtuvaa vesistön pilaantumista. Lannan levitysajankohtia, levityspeltoja., levitysmääriä ja suojavyöhykkeitä koskevat vaatimukset perustuvat nitraattiasetukseen. Lannan vastaanottajan on oltava tietoinen lannan

15 koostumuksesta. Hygieniariskin takia on asetettu kielto jätevesien ja jätevesilietteiden vastaanotolle luvan saajan omistaman kiinteistön ulkopuolelta sekä niiden varastoinnille, käsittelylle ja levittämiselle peltoon. 5. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua vesistöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita, joka saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista tai terveyshaittaa. Koska tilalla käytettävä juomavesi ja eläinsuojan käyttövesi otetaan järvestä, eläinten pääsy vesirajaan tulisi estää hygieniasyistä. 6. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. 7. Polttoainesäiliöiden alustan ja tankkauspaikan tiiviysvaatimuksella, polttoöljysäiliöiden varustevaatimuksella, kemikaalien huolellisen varastoinnin vaatimuksella sekä koneiden ja kuljetuskaluston huolto- ja korjaustoiminnan tiloja, varustusta ja erotuskaivojen tyhjennystä koskevilla vaatimuksilla ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. 8. Vaarallisten jätteiden huolellinen lajittelu, merkitseminen ja varastoiminen tiloissa, joissa vahinkotilanteessa nestemäiset jätteet on kerättävissä talteen, sekä kirjanpito ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentävät niiden aiheuttamia ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätehuollon järjestämistä koskevat vaatimukset perustuvat jätelain perusteella annettuihin säädöksiin sekä Savonlinnan seudun kuntien yleisiin jätehuoltomääräyksiin. 9. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, säilörehun tekeminen esikuivattuna ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. 15

16 10. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: tulipalo, öljyvuoto maaperään, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. 11. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu ympäristönsuojeluviranomaisen tiedon saannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 12. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Luvan saajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisvaaraa, haittaa hajusta ja melusta sekä haittaa tai vaaraa yleiselle terveydelle pienennetään lupamääräyksillä 1 9. Mahdollisesta pilaantumisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi annetaan lupamääräykset 7 ja 10. Ympäristön roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi annetaan lupamääräykset 2, 7 ja 8. Valvonnan mahdollistamiseksi annetaan lupamääräykset Toiminnan mahdollisen muuttumisen johdosta annetaan lupamääräys 12. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt seikat on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä

17 Lupamaksu: Lautakunta perii hyväksymänsä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n maksutaulukon Eläinsuojat ja kalankasvatus -kohdan nojalla lupamaksuna 772,45 euroa. 17 Päätöksen voimassaoloaika: Sovelletut oikeusohjeet: Hakemuksen vireilletulokuulutuksesta ja lupapäätöksen julkipanokuulutuksesta ei aiheudu perittäviä kuluja (julkaistu Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla). Tämä päätös on voimassa, kunnes ympäristölupaviranomainen tekee asiassa uuden päätöksen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4, 7, 19 ja 30 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 72 ja 118 Jäteasetus (179/2012) 11 ja 20 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maaviljelyksessä (Vnp 282/1994) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (850/2005) Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ( ) 5-7 Savonlinnan seudun kuntien yleiset jätehuoltomääräykset ( ) 5, 6, 8-10 ja 22 Toimenpiteet: Tiedoksi: Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus Rakennusvalvontaviranomainen Savonlinnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY-keskus MUUTOKSENHAKU: Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusosoitus on liitteenä. Tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

18 Allekirjoitus: Viran puolesta 18 Matti Rautiainen, ympäristöpäällikkö