Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 78/2012/1 Dnro ISAVI/43/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Sonkajärvi. HAKIJA Heiskanen Jari ja Heiskanen Anna-Mari Vänninmäentie SONKAJÄRVI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on 34 lypsylehmää, 22 hiehoa ja 10 alle 6 kk:n vasikkaa (281 eläinyksikköä). Muutoksen jälkeen tilalla on paikat 80 lypsylehmälle, 63 hieholle ja 15 alle puolivuotiaalle vasikalle (679 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Nykyiseltä toiminnalta ei ole edellytetty ympäristölupaa laajennettaessa 30:neen lehmäpaikkaan vuonna Pellonvuokrasopimuksia on viisi, yhteensä 23,85 ha. Lisäksi on yksi lannanluovutussopimus, joka koskee 30 ha peltoalaa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Sonkajärven kunnan Vänninmäessä, Heiskala -tilalla (kiinteistötunnus ). Tila on ollut nykyisellä omistajalla vuodesta Lähin vakituisesti asuttu asuinrakennus on 165 m etäisyydellä karjasuojasta ja lähin kesäasunto 190 m etäisyydellä. Lähin asumaton asuinrakennus on 90 m etäisyydellä. Lähin vesistö, Uuraanpuro on 250 m etäisyydellä. Tarkin alueen käyttöä ohjaava kaava on ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Savon maakuntakaava 2030, jossa alue on määritelty maatalousalueeksi (MT). Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilan tavoitteena on tuottaa maitoa noin l/a. Lisäksi tuotetaan välitysvasikoita noin 30 kpl/a ja lihaa kg/a. Laajennuksessa tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta luonnollisella ilmanvaihdolla. Uuteen navettaan tulee lehmäpaikkoja 80, nuorkarjan paikkoja 63 ja vasikkapaikkoja. Lisäksi rakennetaan uusi lietesäiliö ja rehusiilot. Navettaan tulee verhoseinät ja ilma poistuu säädettävien hormien kautta. Lypsy tapahtuu automaattisella lypsyjärjestelmällä. Ruokinta toteutetaan aperuokintana traktorivetoisella apevaunulla. Lanta käsitellään pääasiassa lietelantana, lehmät 80 kpl ja nuorkarja 63 kpl, pienten vasikoiden 15 kpl lanta käsitellään kuivalantana. Rakentaminen aloitetaan 2013 ja tuotanto olisi käynnissä Lisäksi on tarkoitus rakentaa suoja-altaallinen polttoaineiden säilytyspaikka ja tiivispohjainen tankkauspaikka vuosina Vanha navetta jää varasto- ja säilytystilaksi. Vanhaa lietesäiliötä käytetään varasäiliönä. Tilalla on hakelämmitys, josta johdetaan lämmin vesi vanhaan navettaan ja asuinrakennukseen. Viljasiilot ja konevarasto jäävät entiseen käyttöön. Tilalla on nyt 950 m 3 lietetilavuutta ja lisäksi rakennetaan m 3 :n betoninen lietesäiliö ja kuilutilavuutta 750 m 3. Vasikoiden kuivitetun alueen pinta-ala on 18 m 2, kuivikkeen paksuus cm ja reunojen korkeus 30 cm. Kuivikkeena käytetään pehkua, turvetta ja sahanpurua. Kuivikepohja tyhjennetään neljä kertaa vuodessa ja kuivikelanta varastoidaan rakennettavassa 100 m 3 :n lantalassa. Lanta käytetään lannoitteena omilla ja vuokrapelloilla sekä sopimuspelloilla. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 100,9 ha. Omaa peltoa on 46,5 ha, vuokrapeltoa 24 ha ja sopimuspeltoa 30 ha. Puristeneste levitetään lannan seassa pellolle. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannasta levitetään viikoilla %, viikoilla % ja viikoilla %. Tilalle tulee vesi Kauppilanmäen vesiosuuskunnan verkostosta. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla varastoidaan vuosittain laakasiiloon tonnia esikuivattua säilörehua ja 100 tonnia pyöröpaalataan. Pyöröpaalit säilytetään pellon reunalla ja avataan laakasiilon etulaatalla, jolloin mahdolliset puristenesteet saadaan johdettua lietesäiliöön.

3 3 Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero 1) Määrä Käsittely lietelanta m 3 pellolle lannoitteeksi kuivikelanta m 3 pellolle lannoitteeksi pilaantunut rehu t pellolle lannoitteeksi käyttökelvoton maito lietesäiliöön kuolleet eläimet kpl Honkajoki metalli kg Kuusakoski akut * 1 kpl ongelmajätekeräys loisteputket * 6 kpl ongelmajätekeräys voiteluaineet, jäteöljyt * 100 l ongelmajätekeräys lääkkeet ja ruiskut * apteekki muovit muovinkeräys suursäkit H-keräys paperi ja pahvi poltto lämpökeskuksessa sekajäte jätekeräys 1) Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (/2012) mukainen luokitus *) luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi Tilalla on polttoaineille l ja l säiliöt, joissa on lapon esto. Säiliöt on tarkastettu Muita öljytuotteita on 200 l konesuojassa, jossa betonilattia eikä lattiakaivoa. Kasvinsuojeluaineet varastoidaan erillisessä huoneessa vanhassa navettarakennuksessa. AIV-hapot säilytetään asianmukaisissa ja säännöllisesti uusituissa 200 l tynnyreissä. Pesuaineet säilytetään navetassa niille varatussa tilassa. Lannoitteet säilytetään lavojen päällä pressuilla peitettynä. Tilalle aiotaan rakentaa suoja-altaallinen polttoaineiden säilytyspaikka ja tiivispohjainen tankkauspaikka. Maitoauto käy tilalla 3 4 kertaa viikossa. Rehuja tilalle tuodaan noin 2 kertaa kuukaudessa ja teuras- ja vasikka-auto käy tilalla noin kaksi kertaa kuukaudessa. Muuta ulkopuolista liikennettä on viisi kertaa kuukaudessa. Omaa liikennettä on päivittäin mm. appeenteon yhteydessä. Runsaasti liikennettä on lannanajon ja säilörehunteon yhteydessä ja jonkin verran toukotöiden ja viljankorjuun yhteydessä. Arvio ympäristövaikutuksista Yrityksen laajentumisella on positiivinen vaikutus kylään. Hiljenevässä kylämaisemassa pellot pysyvät viljeltyinä, laajeneva yritys virkistää seutua ja työllistää. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään eikä pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella eikä toiminnasta tule päästöjä maaperään. Tilan navetan ja lantaloiden rakenteet ovat tiiviit, joten valumia ja saastumista ei pääse tapahtumaan. Lietelannan kuormauspaikan siisteydestä pidetään huolta ja tarvittaessa valumat kerätään talteen. Peltoviljelyssä ravinteet saatetaan tehokkaaseen kiertoon käyttämällä mm. suorakylvöä ja lietteen multausta. Lietteenlevitysajankohtana huomioidaan mm juhlapyhät. Altapäin täytettävä lietesäiliö kuorettuu vähentäen hajuhaittoja ja tällöin haittoja esiintyy vain lietteen sekoituksen aikana. Mullattuna liete ei aiheuta hajuhaittoja.

4 Maatalouden toiminnassa syntyy melua jonkin verran. Melua tulee lähinnä liikenteestä lietteenajon, toukotöiden ja säilörehunteon aikana. Yöaikaista työskentelyä naapuriston läheisyydessä pyritään välttämään. Eläinsuojan luonnollinen ilmanvaihto ei aiheuta melua. Liikenne tilalla ja Vänninmäentiellä lisääntyy jonkin verran. Kesäaikaan pölyhaitta liikenteestä pihatiellä torjutaan sitomalla pölyä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimet häiriötilanteissa Suurin riski on tulipalo. Ennaltaehkäisyssä kiinnitetään huomiota yleiseen siisteyteen sekä koneiden ja laitteiden kuntoon ja turvallisuuteen. Palo- ja pelastussuunnitelma on vanhassa eläinsuojassa ja se päivitetään myös uuteen. Elotec palohälytysjärjestelmä on ollut käytössä vanhassa navetassa ja uuteen tulee vastaavanlainen järjestelmä. Uuteen eläinsuojaan suunnitellaan myös tallentavaa kameravalvontaa. Alkusammutuskalustoa on oltava riittävästi ja hyvin sijoiteltuna. Hätäpoistumistiet pidetään vapaina, samoin pelastustiet ulkona. Palon syttyessä suoritetaan alkusammutus, rajataan palo ja ilmoitetaan hätäkeskukseen. Ihmiset ja eläimet evakuoidaan. Sähkökatkoihin varaudutaan automaattisesti käynnistyvällä varavirtajärjestelmällä. Tilalle tulee vesi Kauppilanmäen vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta, joka on tarvittaessa kytkettävissä Sonkajärven kunnan vesijohtoverkostoon. Toimintaa ylläpitää Sonkajärven Vesilaitos. Eläintaudit ovat uhka tuotannolle. Salmonella tutkitaan kaikilta ostoeläimiltä ja muualla kasvatuksessa olleilta eläimiltä ennen siirtoa kotitilalle. Kaikki tilan eläimet testataan vuosittain. Ostettavilta eläimiltä vaaditaan terveystodistus ja tieto mahdollisista sorkkasairauksista. Eläintilan vierailut pyritään rajoittamaan minimiin. Vierailijoilla on oltava tilanväen lupa ja tilan oma tai kertakäyttöinen suojavarustus. Vierailijoiden, mukaan lukien eläinlääkärit ja seminologit, sisääntulossa on hygieniasulku. Lintujen tulo eläinsuojaan estetään mm. lintuverkoilla ja jyrsijät torjutaan. Tilan rehut hankitaan ETT:n positiivilistan mukaisilta toimittajilta. Eläintautitapauksista ilmoitetaan kunnaneläinlääkärille, meijerille ja teurastamolle sekä noudatetaan viranomaisilta tulevia ohjeita. Tilan rakennukset ja niiden ympäristö pidetään siistinä vahinkojen välttämiseksi. Rakennusja rakenneohjeita noudatetaan. Ympäristötarkkailua mm. lietesäiliön kuntoa, puristenesteen talteenottoa ja polttonesteen tankkauspaikkaa tarkkaillaan käyttötarkkailun yhteydessä. Talvella lumikuormaa katoilla tarkkaillaan ja tarvittaessa vähennetään. Lantavaraston rikkoutuessa valumien varasäilytyspaikkana toimii vanha lietesäiliö. Polttonesteen tankkauspaikan läheisyydessä on imeytysainetta. Tarkoituksena on rakentaa asianmukainen polttoaineiden varastointirakennus. Mikäli häiriöitä esiintyy, pyritään rajaamaan vahingot mahdollisimman pieniksi ja ilmoitetaan viranomaisille. Taloudelliset riskit pyritään minimoimaan realistisilla maksuvalmiuslaskelmilla. Yksi tilan riskeistä on myös yrittäjien terveys ja työssä jaksaminen. Tila kuuluu työterveyshuoltoon ja tilanväki pitää työkyvystä ja kunnosta huolta mm. lukuisilla liikuntaharrastuksilla. Tilanväki osallistuu ammatillisiin koulutuksiin tarpeen, tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan. Vakuutukset pidetään ajan tasalla. 4

5 5 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ASIAN KÄSITTELY Navettaan tulee luonnollinen ilmanvaihto. Avattavilla verkkoseinillä säädetään tulevan ilman määrää. Poistoilma ohjautuu ulos korkealle säädettävien hormien kautta. Maidosta otetaan lämpö talteen ja käytetään veden lämmitykseen. Tilalle tulee automaattinen lypsyjärjestelmä. Lannan levitys tehdään sijoittamalla lanta maahan kiekkovannasmultaimella ja näin estetään typen haihtuminen. Lannanlevitysmäärissä noudatetaan viljelysuunnitelmaa, nitraattiasetusta ja ympäristötuen ehtoja. Liete ohjataan säiliöön alakautta, jolloin säiliön pinnalle tulee luonnollinen kuorettuma, joka estää typen haihtumisen ja hajuhaitat vähenevät. Esikuivattu säilörehu vähentää puristenesteiden määrää ja siten ympäristökuormitusta. Suorakylvöä on käytetty tilalla vuodesta 2006 alkaen ja se on estänyt maan tiivistymistä, edistänyt maan mururakennetta, vähentänyt polttoaineen kulutusta ja työtuntien määrää. Kasvinsuojelukoulutukseen osallistutaan säännöllisesti ja yhteiskäytössä oleva kasvinsuojeluruisku on testattu säännöllisesti ja sen kunnosta huolehditaan. Muutoinkin viljelyssä käytetään hyväksi uusinta tietoa ja taitoa ympäristön hyväksi. Lehmien ruokinnassa pyritään valkuaisruokinnan optimointiin. Tilalla noudatetaan maidon laatujärjestelmää ja omavalvontaa. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Sonkajärven kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Sonkajärven kunnanhallitukselta, Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Sonkajärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Sonkajärven kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että uusi eläinsuoja ja lietesäiliö on rakennettava ottaen huomioon paras käytettävissä oleva tekniikka. lannan ja virtsan varastointitilavuudet tulee olla riittävät 12 kuukauden varastointia varten. Uuden lietesäiliön ja kuivalantalan rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja säänkestäviä. Lietesäiliön rakentamisessa on otettava huomioon myös se, että suuressa säiliössä, m 3, riski säiliön rikkoutumiselle kasvaa, joten olisi suositeltavaa rakentaa kaksi pienempää säiliötä. Mahdollisten hajuhaittojen vähentämiseksi tulisi lietesäiliöiden rakentamisvaiheessa varautua säiliöiden kattamiseen. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä lietesäiliöiden ja kuivalantalan rakenteiden tiiviys on tarkastettava. Salaojavesien laatua tulee tarkkailla säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi.

6 Maakuntakaavassa on annettu MT -alueille seuraava suunnittelumääräys: Alueet tulee ensisijaisesti säilyttää maatalouskäytössä. Rakentaminen tulee suunnitella siten, että yhtenäisiä peltoalueita ei pirstota, eikä muutoin heikennetä viljelyolosuhteita, ja otetaan huomioon maiseman peruspiirteet. Polttonestesäiliössä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Tankkauspaikan tulee olla tiivis siten, että mahdolliset vuodot ja valumat on mahdollista poistaa ennen kuin ne pääsevät maaperään. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi asianmukaista imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Kemikaalit, ongelmajätteet ja muut jätteet tulee varastoida siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Sonkajärven kunnan terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausuntonaan, että toiminnan laajentumiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Lannan kuormauksessa, kuljetuksessa ja levittämisessä on huolehdittava siitä, ettei niistä aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana, kuten hakemuksessa on esitettykin. Kulkutiet, lantaloiden ympäristö ja siirtotiet on pidettävä puhtaina lannasta. Lannan levitys ja toiminta muutoinkaan eivät saa aiheuttaa talousvesikaivojen likaantumista. Mikäli toiminta-alueella on kaivoja, niiden ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa tai virtsaa. Kuolleet naudat, lukuun ottamatta kuolleena syntyneitä vasikoita, tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä alkaen myös kotiteurastuksen teurasjäte kuuluu keräilyn piiriin. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että eläinsuojan vaikutusalueella ei ole vesienhoitolain mukaisesti luokiteltuja järviä tai jokia. Heiskasten eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Heiskasten eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön. 6

7 Asutuksen läheisyyden huomioon ottaen eläinsuojan ilmastointiin ja lietelannan käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta hajujen leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis alusta ja tankkauspaikka. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet 7 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia, eikä mielipiteitä. Hakijoiden vastine Hakija ei ole jättänyt vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Jari Heiskaselle ja Anna-Mari Heiskaselle ympäristöluvan eläinsuojan laajennettavaan toimintaan Heiskala -tilalle ( ) Sonkajärven kunnan Vänninmäenkylässä. Eläinyksikkömäärä on 679. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tiiviiden rakenteiden on oltava val-

8 miina vuoden 2015 loppuun mennessä. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 81 ha Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 7. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 9. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomai-

9 selle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 11. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toiminnanharjoittajilla on hakemuksen mukaan käytettävissä m 3 lietelannan varastotilaa ja 100 m 3 kuivalantala. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain noin m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin.

10 Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa ja sopimuspeltoa 100,9 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 81 hehtaaria. Kuolleet naudat toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut 10 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. Suuren lietealtaan rakenteiden toteutuksessa on oltava erityisen huolellinen. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Hakemuksen mukaan tiivis säiliön alusta ja tankkauspaikka rakennetaan vuosina (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004. Asetuksen mukaan Pohjois-Savo kuuluu keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 81 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajan-

11 kohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. (Lupamääräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 6) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 9) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 10) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 11) 11

12 12 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 72, 118, 119, 122, 148 Jäteasetus (179/2012) liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa.

13 13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sonkajärven kunnanhallitus Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sonkajärven kunnan terveydensuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Sonkajärven kunnan ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Päivi Määttä Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

15 15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.