Ympäristölupa jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. talousjätevesiä ja lietteitä

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulautakunta Annettu julkipanon jälkeen , siirretty ASIA: Ympäristölupa jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen koskien asuin- ja lomakiinteistöjen saostuskaivojen ja umpisäiliöiden talousjätevesiä ja lietteitä VIREILLETULO: , siirron vireilletulo HAKIJA: SIIRRON HAKIJA: KIINTEISTÖ: Esko Mielikäinen Pietolansaarentie Ala-Särkilahti Sipi Mielikäinen Otsontie Ala-Särkilahti Pietolansaaren kylän Mielikkälän tila RN:o 1:6, osoitteessa Pietolansaarentie 316, Ala-Särkilahti LAITOS JA SEN TOIMINTA: Hakijalla on tarkoitus ryhtyä käsittelemään ja hyödyntämään lähialueen asuin- ja lomakiinteistöjen saostuskaivojen ja umpisäiliöiden talousjätevesiä ja lietteitä, jotka hakemuksen mukaan levitetään pääsääntöisesti suoraan pellolle ja mullataan yhden vuorokauden kuluessa. Levitettäessä otetaan huomioon tuulen suunta ja nopeus. Levitys tehdään kuivaan ja sulaan maahan. Tilalla on myös mahdollisuus varastoida jätevesiä talviaikaan 100 m³:n umpisäiliössä ja 450 m³:n avosäiliössä. Varastossa oleva liete kalkkistabiloidaan säiliössä ennen sijoittamista maaperään ja mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Peltoa, jonne liete voidaan sijoittaa on noin 27 ha. Käytettävissä oleva kalusto hakemuksen tarkoittamaan toimintaan on tavanomaista nautakarjatilan laitteistoa käsittäen traktorin ja imupainevaunun. Toiminnan vähäisyyden vuoksi hakijan mukaan ei ole tarkoituksenmukaista hankkia lietelantamultainta. Toiminta-alueeksi hakemuksessa on merkitty Savonlinnan kaupunki ja Punkaharjun kunta. Tila sijoittuu alueelle, joka on yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Ympäristö on normaalia lypsykarjatilan ympäristöä. Toiminta on jätteen käsittelyä, josta ei synny muuta jätettä eikä siitä hakijan arvion mukaan aiheudu riskejä. Mahdollisia ympäristöhaittoja ovat hajuhaitat levitettäessä vesiä pellolle ja lisäksi normaali traktorin käyntiääni. Tilakohtainen ympäristönhoitosuunnitelma toimitetaan hakemuksen liitteeksi.

2 2 ASIAN KÄSITTELY: Kuuleminen: Muistutukset: Lausunnot: Hakemuksesta on kuulutettu Savonlinnan kaupungin ilmoitustaululla Rajanaapureille annettiin hakemus tiedoksi postitse. Muistutusten jättämistä varten varattiin aikaa Muistutuksia ei jätetty. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Savonlinnan terveydensuojeluviranomaiselta (perusterveydenhuollon kuntayhtymältä), rakennusvalvontaviranomaiselta ja Punkaharjun kunnalta sekä myöhemmin Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta myös Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Etelä-Savon ympäristökeskus totesi lausunnossaan mm., että ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa. Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että asuinkiinteistöjen lietteet on jätelain tarkoittamaa jätettä. Sako- ja umpikaivolietteet on toimitettava asianmukaiseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäviksi. Puhdistamon ylijäämäjäte voidaan käyttää lannoitteena / maanparannusaineena peltoviljelyssä tietyin edellytyksin stabiloinnin jälkeen (ympäristöministeriön ohje 4/1991 Puhdistamolietteen käyttö maanviljelyssä ). Asiasta tulisi ehdottomasti pyytää TE-keskuksen lausunto, koska maanviljelystuki- ym. säännöstöissä saattaa olla asiaan oleellisesti liittyviä seikkoja. Terveydensuojeluviranomainen totesi lausunnossaan , että lietteen käsittely, kuljetus ja käyttö on suoritettava niin, ettei terveysvaaraa tai haittaa aiheudu missään olosuhteissa. Ympäristöterveydenhuolto suosittelee wc -jätevesilietteen ilmastusta lietelantasäiliössä tai jätevesilietteen kemiallista käsittelyä mahdollisen tautivaaran torjumiseksi sekä tuotteen hygieenisen laadun ja käytettävyyden parantamiseksi ennen sako- ja umpikaivolietteen muokkaamista peltomaahan. Levitys tulee tehdä vain sulan maan aikana ja siten, että noudatetaan nitraattidirektiivin määräyksiä ja kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita mm. levitysajankohdan (tyyni viileä sää) ja ajan suhteen (multaus levityksestä mahdollisimman nopeasti n. 4 h). Levityksessä tulee huomioida, ettei lietettä levitetä liian lähelle talousvesikaivoja tms. Wc -jätevesilietteiden käsittely, kuljetus ja käyttö on hoidettava siten, että siitä ympäristölle aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Rakennusvalvontaviranomainen totesi lausunnossaan mm., että ko. tila sijaitsee vahvistetun Kiviapajan seudun osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousalueella, joten kyseinen toiminta on kaavan mukaista. Rakennusvalvonta ilmoittaa lausuntonaan puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä. Punkaharjun kunnan valvontalautakunta esitti lausunnossaan huomioitavaksi Mielikäisen ympäristöluvassa seuraavaa:

3 3 - levitettäessä on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet ojiin ja rantaviivaan - - on huomioitava riittävät suojaetäisyydet naapurikiinteistöihin ja erityisesti niiden talouskeskuksiin ja vedenottamoihin - on kiinnitettävä huomiota peltolohkojen ravinnemääriin, etteivät ne ylity - levitystä ei missään olosuhteissa saa tehdä pohjavesialueelle, metsämaalle tai jyrkästi vesistöön viettäville peltolohkoille. Muilta osin lupahakemuksesta ei ole huomautettavaa. Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus totesi lausunnossaan mm., että Esko Mielikäinen on sitoutunut noudattamaan maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteitä alkaen saakka. Ympäristötukisitoumuksen mukaan omalla tilalla syntyvää jätevesilietettä lukuun ottamatta lietteen levityksen edellytyksenä on se, että liete siitä tehdyn analyysin perusteella täyttää puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) edellyttämät laatuvaatimukset. Lietteen on oltava kompostoitua tai seostettua. Jätevesilietteen sisältämät ravinteet todetaan puhdistamolta saatavasta todistuksesta ja niistä otetaan huomioon liukoinen typpi ja kokonaisfosforista 75 %. Vastineet: Tarkastuskäynnit: Hakijalle varattiin mahdollisuus esittää vastineensa em. lausunnoista. Vastineita ei esitetty. Koska hakijan kiinteistö on aiemmista yhteyksistä johtuen riittävästi tunnettu, ympäristönsuojelusihteerin tarkastuskäyntiä ei tässä yhteydessä pidetty tarpeellisena. YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN RATKAISU JA PERUSTELUT: Päätös: Lautakunta päättää myöntää hakijalle ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 mukaisen ympäristöluvan jätteen ammattimaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen koskien asuin- ja lomakiinteistöjen saostuskaivojen ja umpisäiliöiden talousjätevesiä ja lietteitä Savonlinnan kaupungin ja Punkaharjun kunnan alueella. Lupamääräykset: 1. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteitä (jätevesiä ja jätevesilietteitä) voidaan vastaanottaa hakemuksen mukaisilla eläinyksikkömäärillä ja käytettävissä olevilla lietesäiliötilavuuksilla enintään 120 m 3 vuodessa. Mikäli tilan eläinyksikkömäärää lisätään, on myös lietesäiliötilavuuksia lisättävä tai vastaanotettavien saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteiden määrää on vähennettävä. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteet on ennen käyttöä maanviljelyksessä käsiteltävä ilmastamalla, kompostoimalla, seostettuna taikka muulla sellaisella tavalla (mädättämällä tai kalkkistabiloimalla), jolla voidaan vähentää tyhjennysjätteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja kuten taudinaiheuttajien määrää ja

4 4 hajuhaittoja kuitenkin sillä poikkeuksella, että tyhjennysjäte voidaan levittää ilman esikäsittelyä mullokselle, kun se mullataan välittömästi (viimeistään neljän tunnin kuluessa) taikka kasvustoon, kun se tehdään letkupuomistolla tai muulla tavoin sijoittamalla. Maanviljelykseen käytettävälle pellolle saadaan levittää vain sellaista tyhjennysjätettä, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä pellon käyttötarkoitus huomioon ottaen voimassa olevien säädösten mukaisia enimmäisrajoja. Tyhjennysjätteet voidaan käsitellä yhdessä maatalouden lietteiden kanssa, mikäli esikäsittelyvaatimukset täyttyvät eikä sallitut raskasmetallipitoisuudet ylity (JL 6, Vnp 282/1994, Ysm 6.2 ). 2. Tyhjennysjätettä ei saa levittää 100 metriä lähempänä asuttua rakennusta eikä routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan. Tyhjennysjäte tulisi levittää ensisijaisesti keväällä ennen pellon muokkausta. Syyslevitystä tulee välttää, ellei kyseessä ole syysvilja- tai nurmikasvuston perustaminen. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi levitys tulee tehdä viileällä ja tyynellä säällä. Levitystä viikonloppuisin tulee välttää. Myös määräyksen 1 mukaisesti esikäsitellyn tyhjennysjätteen levitys mullokselle tulee tehdä joko suoraan multainlaitteella tai mullattava liete äestämällä tai kyntämällä välittömästi (viimeistään neljän tunnin kuluessa) haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Levitys kasvustoon tulee tehdä letkupuomistolla tai muulla tavoin sijoittamalla (JL 6, Vnp 931/2000, Ysm 6.2 ). 3. Tyhjennysjätteen käyttö lannoitteena on tehtävä viljavuustutkimukseen ja jätteen sisältämiin ravinnemääriin perustuen kiinnittäen huomiota siihen, etteivät peltolohkojen ravinnemäärät ylity. Jätevesilietteen sisältämät ravinteet todetaan puhdistamolta saatavasta todistuksesta ja niistä otetaan huomioon liukoinen typpi ja kokonaisfosforista 75 %. Lanta-analyysi on tehtävä sellaisesta lietesäiliön lantaerästä, joka sisältää saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätettä vähintään viiden vuoden välein tai useammin, mikäli lannan koostumus tai käsittelytapa muuttuvat. Lannan tulee täyttää siitä tehdyn analyysin perusteella puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) edellyttämät laatuvaatimukset. Lietelannan käytössä on huomioitava nitraattiasetuksen määräykset ja noudatettava kotieläintalouden ympäristönsuojelun ohjeita (JL 6, Vnp 931/2000). 4. Tyhjennysjätteen levitykseen käytettäville pelloille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joille tyhjennysjätettä ei levitetä. Vyöhykkeen leveys on oltava vähintään 5 metriä lähimpään ojaan sekä vähintään 100 metriä lähimpään talousveden hankintaan käytettävään kaivoon, valtaojaan, lähteeseen tai vesistöön. Levitystä ei missään olosuhteissa saa tehdä pohjavesialueelle, metsämaalle tai jyrkästi vesistöön viettäville peltolohkoille. (JL 6, Vnp 931/2000). 5. Valittaessa tyhjennysjätteiden esikäsittelymenetelmäksi ilmastus,

5 5 tulisi se tehdä tiiviissä säiliössä, jonka poistoilma on tarvittaessa suodatettava. Käytettäessä lietesäiliötä ilmastusaltaana on sen oltava rakenteeltaan voimassa olevien lietesäiliöitä koskevien säädösten mukainen. Typpiyhdisteiden haihtumisen vähentämiseksi lietesäiliön katteena voidaan käyttää myös ns. kelluvaa styrox- tai turvekatetta (JL 6, Vnp 931/2000). 6. Toiminnassa syntyvien jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä on noudatettava jätelain säädöksiä sekä Savonlinnan seudun kuntien yleisiä jätehuoltomääräyksiä (JL 6 ). 7. Toiminnasta ei saa aiheutua pilaantumisvaaraa pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle eikä lähikiinteistöille kohtuutonta haittaa hajuista, haittaeläimistä, melusta, liikenteestä yms. tekijöistä. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteitä kuljetus, käsittely ja käyttö on hoidettava siten, että siitä ympäristölle aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Luvan saajan on tarvittaessa ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin em. vaaran tai haitan vähentämiseksi (YSL 7, 8, 42, 43 ). 8. Luvan saaja on toiminnassaan velvollinen noudattamaan näitä lupamääräyksiä kaikilla niillä kiinteistöillä, joilla se luvan tarkoittamaa toimintaansa harjoittaa. Toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä tiedot kiinteistöistä, joilta tyhjennysjätteitä on noudettu, tyhjennysajankohdat, tyhjennysjätteiden määrä, jätteiden käsittelytavat tai käsittelemättömänä levitys, levitystavat ja multaukset, levityspaikat ja -ajankohdat sekä mahdolliset vahinkotilanteet ja toimintaa koskevat valitukset. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristölupa- ja terveydensuojeluviranomaisille (YSL 46, JL 51 ). 9. Luvan saajan on poikkeuksellisissa tapahtumissa ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi ja ilmoitettava välittömästi niistä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle (YSL 43, 62 ). 10. Muilta osin hakemuksen tarkoittamia toimintoja on harjoitettava hakemuksen mukaisella tavalla, ellei lupamääräyksistä edellä muuta johdu (YSL 43 ). 11. Luvan saaja on velvollinen esittämään ympäristölupaviranomaiselle uuden lupahakemuksen, mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos (YSL 43, 81, YSA 14, 30 ). 12. Mikäli hakemuksen mukainen toiminta päättyy kiinteistöllä sen ollessa luvan saajan omistuksessa, on luvan saajan ilmoitettava siitä ympäristölupaviranomaiselle. Luvan saajan on myös ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle, mikäli alueen maankäyttö muuttuu tai muutoin ilmenee, että toiminnasta aiheutuu maaperän pilaantumista taikka muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Luvan saajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella

6 6 harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (YSL 43 ). Lupamaksu: Lautakunta päättää määrätä hyväksymänsä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n nojalla lupamaksuksi 270,00 maksutaulukon Muu ympäristönsuojelulain mukaisen asian käsittely kohdan mukaisesti (6 h a 45,00 /h). Maksutaulukon kohdan Muu jätteiden ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely soveltaminen johtaisi luvan luonne ja merkitys huomioon ottaen kohtuuttoman suureen lupamaksuun. Päätöksen voimassaoloaika: Tämä päätös on voimassa, kunnes ympäristölupaviranomainen tekee asiassa uuden päätöksen. Perustelut: Luvan saajan käytettävissä oleva peltopinta-ala ja lietelantasäiliöt mahdollistavat hakemuksen mukaisen saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteiden vastaanoton ja käsittelyn ennen hyödyntämistä. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristöristönsuojelusta annetun ohjeen mukaan tilan eläinyksikkömäärä vaatii lannan levitykseen 10,8 hehtaarin peltopinta-alan, kun käytettävissä on 27 hehtaaria, ja lietesäiliöiden tilavuudeksi 12 kuukauden varastointiaikaa käyttäen 432 m 3, kun käytettävissä on 550 m 3. Näin ollen nykyisestä eläinyksikkömäärästä laskettuna saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteiden enimmäisvastaanottomääräksi saadaan noin 120 m 3 /vuosi lietesäiliöiden tilavuuksien tullessa rajoittavaksi tekijäksi. Tämä vastaanottomäärä on kaikki mahdollista esikäsitellä ennen peltoon levittämistä. Käytettävissä oleva peltopintaala on riittävä saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjätteiden vastaanoton tuoma lisä karjatalouden lietteiden levitykseen tarvittavaan pinta-alaan huomioon ottaen. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennysjäte on jätevedenpuhdistamolietteen kaltaista asumajätevettä, johon sovelletaan samoja säädöksiä kuin puhdistamojäteveteen ja siitä syntyvän lietteen käsittelyyn. Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelykseen n:o 282/1994 :n 4 mukaan liete on ennen sen käyttöä käsiteltävä tavalla, jolla voidaan merkittävästi vähentää taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Korkeimman hallinto-oikeuden sakokaivolietteen pellolle levittämistä koskevan päätöksen vuodelta 1998 mukaan sako- ja umpikaivojen lietteitä on pidettävä em. valtioneuvoston päätöksen 2 :ssä tarkoittamana muuna vastaavan laatuisena lietteenä. Huolellisesti käsiteltynä ja lupamääräyksiä noudattaen saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennystoiminnasta sekä tyhjennysjätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä karjatalouden lietteiden mukana aiheutuvat ympäristöhaitat ja terveysriskit ovat toiminnan arvioitu vä-

7 Sovelletut oikeusohjeet: 7 häisyys huomioon ottaen pienet. Lisäksi etuna on se, että jäte käsitellään ja hyödynnetään peltojen lannoitteena syntypaikan läheisyydessä, jolloin jätteen puhdistamolle kuljetukseen verrattuna kuljetusmatkan lyhenemisen ansioista myös liikenneperäiset päästöt vähenevät. Lisäksi luvitettuna toiminta on säädeltyä ja valvottua tosin, kun luvaton toiminta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta saattaa aiheutua haittaa terveydelle, viihtyisyydelle ja ympäristölle (mm. haju- ja meluhaittaa). Näitä haittoja torjutaan lupamääräyksillä 1 5 ja Toiminnasta aiheutuvaa maaperän ja vesien pilaantumisvaaraa pienennetään lupamääräyksillä 1, 2-4, 7 ja 8. Mahdollisesta pilaantumisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi annetaan lupamääräykset 7 ja 9. Ympäristön roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi annetaan lupamääräys 6. Viranomaisvalvonnan mahdollistamiseksi annetaan lupamääräys 8. Toiminnan mahdollisen muuttumisen johdosta annetaan lupamääräys 11 ja toiminnan mahdollisen päättymisen johdosta annetaan lupamääräys 12. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt seikat on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä 1 2, 4, 5 ja 7. Punkaharjun kunnan valvontalautakunnan lausunnossa esitetyt seikat on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä 2-4 ja 7. Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt seikat on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksessä 1 ja pyytämällä hakemuksesta Etelä-Savon TE-keskuksen lausunto. Etelä-Savon TE-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 3. Ympäristönsuojelulaki (YSL) 7, 8, 28, 42, 43, 46, 62 ja 81 Ympäristönsuojeluasetus 14 ja 30 Jätelaki (JL) 6 ja 51 Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (Vnp 931/2000) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (Vnp 282/1994) Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (Ysm) 6.2. Tiedoksi: Savonlinnan terveydensuojeluviranomainen Rakennusvalvonta

8 Etelä-Savon ympäristökeskus Etelä-Savon TE-keskus Punkaharjun kunnan valvontalautakunta 8 MUUTOKSENHAKU: Allekirjoitus: Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Viran puolesta Matti Rautiainen, ympäristönsuojelusihteeri