PÄÄTÖS Nro 37/2012/1 Dnro ISAVI/13/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi. Eläinsuojan ympäristölupa, Maaninka.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 37/2012/1 Dnro ISAVI/13/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Maaninka. HAKIJA Paavo ja Minna Lappalainen Patamäentie TUOVILANLAHTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on 54 lypsylehmää, 39 hiehoa, 11 alle 6 kk:n vasikkaa ja 4 hevosta (471 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen tilalla on 105 lypsylehmää, 86 hiehoa ja 30 alle puolivuotiasta vasikkaa sekä neljä hevosta (923 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Aluehallintovirasto ratkaisee alkaen hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta. Hakijalla on yksi lannanluovutussopimus ja kolme maanvuokrasopimusta yhteensä 51,6 ha. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Maaningan kunnan Viannon kylässä, Kallioharju-tilalla (kiinteistötunnus ) osoitteessa Patamäentie 785. Karjarakennuksen lisäksi tilalla on asuinrakennus, autotalli ja konevarasto. Talouskeskus ja tuotantorakennus eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilan läheisyydessä sijaitseva Patajärvi on Natura-aluetta. Rakennettava navetta sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilan maitokiintiö on litraa. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa l/a. Eläimet sijoitetaan kahteen rakennukseen niin, että tilalle rakennetaan uusi pihatto 105 lehmälle ja vanha navetta saneerataan nuorkarjalle. Uusi navetta rakennetaan nykyisen talouskeskuksen yhteyteen, mutta erilleen vanhasta navetasta. Lypsylehmille ja nuorkarjalle tulee lietelantajärjestelmä ja pikkuvasikoille kuivikepohja. Kuivikkeen paksuus on 0 10 cm ja kuivikkeena käytetään turvetta ja kutterinpurua. Kuivitetun alueen pinta-ala on 56 m 2. Kuivikepohja tyhjennetään n. 100 kertaa vuodessa ja lanta varastoidaan rakennettavassa lantalassa. Tilalla on käytössä m 3 lietetilavuutta ja lisätilavuutta rakennetaan m 2. Liete siirtyy säiliöön valutuksella. Eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto. Nuorkarja on laitumella noin 5 kk/a. Lypsyssä oleville annetaan mahdollisuus laiduntamiseen. Ummessa olevat lehmät laiduntavat laidunkaudella. Laidunta on noin 15 ha ja osa laitumista rajoittuu vesistöön. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka ja juomakuppeihin tulee vesijohtovesi. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloon t/a ja pyöröpaaleihin 250 t/a. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön.

3 3 Jätteet ja niiden käsittely: Jäte Määrä t/a Käsittely Yhdyskuntajäte 1,5 Kaatopaikalle Kuolleet eläimet 1,5 Raatokeräily Rehujäte 6 kompostoituna peltoon Muovit Ongelmajätteet (loisteputket, jäteöljy jne) 0,2 0,5 kierrätys, kaatopaikalle ongelmajätekeräys Metallit 0,5 keräilijä noutaa Hukkamaito 0,2 lietesäiliöön Karjarakennuksen WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Käyttövesi otetaan tilan omasta kaivosta. Karjan liete ja lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 108,4 ha. Omaa peltoa on 57,1 ha, vuokrapeltoa 31,3 ha ja sopimuspeltoa 20 ha. Lietteen levitykseen käytetään letkulevitystä ja pintalevitystä. Tulevaisuudessa on harkinnassa lietteen levitys ja multaus urakoitsijan avulla. Pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Peltopinta-ala on niin suuri, että lanta voidaan käyttää pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti. Polttoöljy varastoidaan ja litran säiliöissä. Suurempi säiliö on varustettu laponestolla. Muita öljytuotteita on tilalla enintään 500 l ja ne säilytetään betonipohjaisessa konehallissa. AIV-säilöntäaine, n. 10 m 3, varastoidaan haponkestävässä teräksisessä säiliössä, jossa on kolme erillistä säiliötä, yhteistilavuus 14,5 m 3. Tilan polttoainesäiliölle rakennetaan katettu valuma-altaalla varustettu varastorakennus navetan edustan kestopäällystetylle pihalle, jolloin polttoainevalumat saadaan imeytettyä turpeeseen. Vahingonteon ja varkauksien ehkäisemiseksi rakennuksesta tehdään lukittava. Arvio ympäristövaikutuksista Tilan pellot ja eläimet ovat luonnonmukaisessa tuotannossa. Tuotanto on ympäristöystävällisempää kuin tavanomainen viljely, koska keinolannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei käytetä. Luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa tärkeimmät tavoitteet ovat rehujen puhtaus ja eläinten hyvinvointi. Tilan talouskeskus sekä uusi ja vanha tuotantorakennus sijaitsevat hajaasutusalueella, kohtuullisella etäisyydellä naapureista. Maatilan toiminta aiheuttaa liikennettä ja liikkumista työkoneilla ja kuljetuskalustolla. Liikenne on voimakkainta rehunteon ja lannanlevityksen yhteydessä. Liikenteestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapureille.

4 Lietelantaa tulee jatkossa noin m 3 /a. Kaikki lanta voidaan käyttää lannoitteena. Levitys pyritään järjestämään huomioiden alueen asukkaat. Toiminnassa huomioidaan ympäristönsuojelun vaatimukset ja ympäristölle aiheutuva kuormitus pyritään estämään ennakolta ja minimoimaan. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät suurimmat ympäristöriskit ovat mahdollinen lietevuoto, polttoainevuoto tai muu vastaava. Muita riskejä ovat odottamattomat häiriöt kuten tulipalo, sähkökatko, eläintaudit jne. Häiriön sattuessa ryhdytään välittömästi toimiin vahinkojen minimoimiseksi. Kemikaalivuodon varalle tilalla on imeytysainetta. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Lietevuodon sattuessa vuoto tukitaan ja säilö tyhjennetään. Mahdollisissa tauti- tai muissa häiriötapauksissa ollaan yhteydessä viranomaisiin, joilta saadaan lisätietoa toimimisesta ko. tilanteessa. Toiminnassa riskit pyritään minimoimaan ja ennaltaehkäisemään rakentamalla määräysten mukaan ja toimimalla huolellisesti sekä huolehtimalla toimintaympäristön kunnosta. Tilalle laaditaan pelastussuunnitelma. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ASIAN KÄSITTELY Tilan rakennukset, nykyiset ja tulevat, täyttävät niin rakennusteknisesti kuin ympäristösuojelun kannalta voimassa olevat vaatimukset. Lietteen levitykseen käytetään letkulevitystä ja pintalevitystä, tulevaisuudessa mahdollisesti multausta. Uusissa lietesäiliöissä on vara sadevesille. Täyttö tapahtuu altapäin, jolloin pinta kuorettuu estäen ravinteiden haihtumista ja hajuhaittoja. Tilalla on maidontuotannon omavalvontasuunnitelma. 4 Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Maaningan kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Maaningan kunnanhallitukselta, Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Maaningan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että eläinsuoja sijaitsee Patajärven läheisyydessä. Patajärvi kuuluu Naturaan ja Maaningan lintujärvien luonnonsuojelualueeseen. Patajärven suurin kuormittaja on

5 maatalous ja hajakuormitus. Lappalaisten eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Patajärven tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, niin siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainesäiliölle on rakennettava tiivis alusta ja tankkauspaikka. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Maaningan kunnan ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Maaningan kunnan terveydensuojeluviranomaisena toteaa lausunnossaan, että lannan levitys aiheuttaa hajuhaittaa levitysalueen lähellä. Levitysaika on kuitenkin lyhyt, joten lannan levityksen ei katsota aiheuttavan terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Hajuhaittojen vähentämiseksi pellot tulee muokata tai mullata mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen. Lannan kuljetuksessa peltolohkoille on huolehdittava siitä, ettei kuljetuskalusto likaa yleisiä tieosuuksia. Kuljetusten aiheuttama meluhaitta on ajoittaista eikä sen katsota aiheuttavan terveyshaittaa. Yöaikaan työskentelyä tulee välttää. Lannan levitys ja toiminta muutoinkaan eivät saa aiheuttaa mahdollisten tilan käytössä olevilla mailla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen likaantumista. Kaivojen ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen suositusten mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä karjanlantaa tai virtsaa. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei hänen toimintansa lisää haittaeläinkantaa alueella. Haittaeläintorjunnasta on huolehdittava ja niiden pääsy ravinnonlähteisiin ja pesiminen rakenteissa tulee estää. Lintujen ja muiden haittaeläinten pääsy navettaan tulee minimoida mm. salmonellariskin vuoksi. Eläinsuojan, lantavarastojen ja polttoainevarastojen rakenteet on pidettävä kunnossa säännöllisin tarkastuksin, huolloin ja korjauksin. Nämä seikat huomioiden terveydensuojeluviranomainen ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle. 5

6 Talousveden riittävyydestä on varmistuttava ennen laajennuksen rakentamista. Alkutuotantopaikalla käytettävän veden on oltava puhdasta (alkutuotantoasetus MMM 134/2006). Oman kaivon vesi on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein, mikäli sitä käytetään eläimistä saatavien alkutuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen. Vedestä on tutkittava vähintään E.coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä aistinvaraisesti arvioitu väri ja haju. Edellä mainittujen bakteerien pitoisuuksien täytyy olla 0 pmy/100 ml, eikä vedessä saa olla selvää vierasta väriä tai hajua. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi. Muistutukset ja mielipiteet 6 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia, eikä mielipiteitä. Hakijoiden vastine Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Paavo ja Minna Lappalaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kallioharju-tilalle ( ) Maaningan kunnan Viannonkylässä. Eläinyksikkömäärä on 923. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

7 Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 108,2 ha. 6. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat vesistöön päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 8. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 9. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma

8 - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustu-

9 vat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toiminnanharjoittajilla on hakemuksen mukaan käytettävissä nyt m 3 lietelannan varastotilaa ja lisätilavuutta on esitetty rakennettavaksi 100 m 2 :n kuivalantala ja m 3 :n lietesäiliö. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain noin m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4, kk ikäistä ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa sekä 2 hevosta kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa ja sopimus peltoa 108,3 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 108,2 hehtaaria. Raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut 9 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat

10 altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva terveyshaitta ja kohtuuton viihtyvyyshaitta. (Lupamääräys 2) Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3) Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004. Asetuksen mukaan Pohjois-Savo kuuluu keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 108,2 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. (Lupamääräys 5) Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. (Lupamääräys 6) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 7) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 9) 10

11 Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuomaa alkutuotantoasetuksen vaatimusta ei käsitellä ympäristöluvassa. Muutoin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. 11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

12 Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 12 Käsittelymaksu 2 970,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 35 % alennettuna, koska käsittelyn vaatima työaika on taulukon mukaista työaikaa vähäisempi. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Maaningan kunnanhallitus Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Maaningan kunnan ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastoon. Valitusosoitus on liitteenä. Ahti Itkonen Helka Markkanen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Helka Markkanen.

14 14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran-omaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, MIKKELI Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.