KURSLITTERATUR HÖSTTERMINEN Finska för modersmålslärare I, 30 hp, dag, heltid

Transkriptio

1 1 KURSLITTERATUR HÖSTTERMINEN 2015 Finska för modersmålslärare I, 30 hp, dag, heltid Delkurs 1. Språkkunskap 1, 7,5 hp Löflund, Juhani & Rosenberg, Jutta & Vuorsola, Lasse Äänteistä lauseisiin. Johdatus suomen kielioppiin. Helsinki: Finn Lectura. Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK), Karlsson, Fred Suomen peruskielioppi. Helsinki: SKS. White, Leila Suomen kielioppia ulkomaalaisille. 8. painos. Helsinki: Finn Lectura. Delkurs 2. Textvårdens grunder, 5 hp Iisa, Katariina & Oittinen, Hannu & Piehl, Aino Kielenhuollon käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat. Hiidenmaa, Pirjo Kielenhuolto tekstitaitojen osana. I: Grünthal, Satu & Harjunen, Elina (toim.) Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Helsinki: SKS. Artiklar och material som delas ut på lektionerna. Itkonen, Terho Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Helsinki: Tammi. Kolehmainen, Taru 2014: Kielenhuollon juurilla: Suomen kielen ohjailun historiaa. Helsinki: SKS. Artiklar ur tidningarna Kielikello och Kieliviesti enligt lärares anvisningar. Delkurs 3. Textstudier, 5 hp Kalliokoski, Jyrki Tekstitaidot ja kirjallisuuden opetus. I: Mela, Marjo & Mikkonen, Pirjo (toim.) Suomi kakkonen ja kirjallisuuden opetus. Helsinki: SKS. Kauppinen, Anneli 2008: Alakoululainen, genre ja kirjallisuus. I: Routarinne, Sara & Uusi-Hallila, Tuula (toim.) Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: SKS.

2 2 Luukka, Minna-Riitta Genre-pedagogiikka: askelia tekstitaitojen jatkumolla. I: Luukka, Minna-Riitta & Jääskeläinen, Pasi (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä. Helsinki: ÄOL. Oja, Outi Kurskompendium: Tekstilajien teoriaa ja käytäntöä. Textstudier. Institutionen för baltiska språk, finska och tyska.. (Säljs på studentexpeditionen.) Kielijelppi Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö. Kirjoitusviestinnän verkkomateriaali. Nätpublikation Delkurs 4. Muntlig kommunikation, 5 hp Mielikäinen, Aila 1986: Nykysuomen murtuvat murrerajat. Kielikello 2/1986. Nätpublikation Nurmi, Riikka Osallistava draama elämyksiä ja oppimista. I: Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja Savolainen, Erkki Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Nätpublikation (Enligt lärares anvisningar). Seppälä, Riitta Puhe vuorovaikutuksen liima. I: Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja Seppälä, Riitta Opettaja vuorovaikutusyhteiskunnassa. I: Grünthal, Satu & Pentikäinen, Johanna (toim.) Kulmakivi. Luokanopettajan äidinkieli ja Kielijelppi Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikkö. Puheviestinnän verkkomateriaali. Nätpublikation Lehikoinen, Laila 2005: Suomea ennen ja nyt. Suomen kielen kehitys ja vaihtelu. Finn lectura.

3 3 Delkurs 5. Språkdidaktik i ett flerspråkighetsperspektiv, 7,5 hp Abrahamsson, Niclas & Bylund, Emanuel (2012). Andraspråksinlärning och förstaspråksutveckling i en andraspråkskontext. I: Hyltenstam, K., Axelsson, M. och Lindberg, I. (red.), Forskningsöversikt om flerspråkighet. Vetenskapsrådets rapportserie 5, Vetenskapsrådet. Kan laddas ned från: %C3%A5kighet+-+En+forsknings%C3%B6versikt.pdf Axelsson, M. (2013). Flerspråkighet och lärande. I: Hyltenstam, K. & Lindberg, I. (red.) (2013) Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle. OBS! 2:a upplagan. Lund: Studentlitteratur. Bergroth, M. & Björklund, S Kielikylpyopetuksen tutkimustuloksia Suomessa. I. Tainio, L. & Harju-Luukkainen, H. (toim.), s Bijvoet, E. & Fraurud, K. (2006). Svenska med något utländskt. Språkvård 3/2006, (6 s.) Kan laddas ned från: Boyd, S. & Bredänge, G. (2013). Attityder till brytning exemplet utländska lärare i svenska skolor. I: Hyltenstam, K. & Lindberg, I. (red.). Svenska som andraspråk - i forskning, undervisning och samhälle. OBS! 2:a upplagan. Lund: Studentlitteratur. Cummins, J. (2014). Language and Identity in Multilingual Schools: Constructing Evidence-based Instructional Policies. I: Little, D., Leung, C. & Van Avermaet, P. (eds), Managing diversity in education. Languages, policies, pedagogies, s García, O., Zakharia, Z. & Otcu, B. (2013). Bilingual Community Education: Beyond Heritage Language Education and Bilingual Education in New York. I: García, O., Zakharia, Z. & Otcu, B. (eds), Bilingual Community Education and Multilingualism, s Bristol, Buffalo & Toronto: Multilingual Matters. Gynne, A., Bagga-Gupta, S. & Lainio, J., submitted March/May Practiced linguisticcultural ideologies and educational policies. A case study of a bilingual Sweden Finnish School. Journal of Language, Identity and Education. (Ca 33 sidor) Haglund, C. (2007). Flerspråkighet, institutionell ordning och sociokulturell förändring i det senmoderna Sverige. Nordand, 2 (2), (16 s.) Hyltenstam, K. & Milani, T. (2012). Flerspråkighetens sociopolitiska och sociokulturella ramar. I: Hyltenstam, K., Axelsson, M. och Lindberg, I. (red.), Forskningsöversikt om flerspråkighet. Vetenskapsrådets rapportserie 5, Vetenskapsrådet. Kan laddas ned från: %C3%A5kighet+-+En+forsknings%C3%B6versikt.pdf Lainio, J. (2013a): Modersmåls erkända och negligerade roller. I: Olofsson, Mikael (red.) (2013). Symposium Lärarrollen i svenska som andraspråk, s Nationellt Centrum för svenska som andraspråk. Stockholm: s förlag. 30 s. Lainio, J. (2013b). Tvåspråkighet och språkkontakter i Sverige. I: Sundgren, Eva (red.) Sociolingvistik, s Andra, reviderade upplagan. Stockholm: Liber. 38 s. Lehtonen, H. (2008). Maahanmuuttajataustaisten koululaisten monet kielet. I: Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. I: Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T (red.). Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla, s s. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Tietolipas). Lehtinen, J. (2010).. Kaikki kuvatkin on sellaisia: isä, äiti ja lapsi : Heteronormatiivisuus eri koulutusasteilla. I: Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. Suortamo, M., Tainio, L., Ikävalko, E., Palmu, T. & Tani, S. (red.). Jyväskylä: PS-kustannus, s s. (Opettajan vuosi). Little, D., Leung, C. & Van Avermaet, P. (2014). Introduction. I: Little, D., Leung, C. & Van Avermaet, P. (eds), Managing diversity in education. Languages, policies, pedagogies, s. 3-26

4 4 Routarinne, S. (2008). Kouluikäisten monet kielet 2000-luvun Suomessa. I: Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T (red.), Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, s s. (Tietolipas). Runfors, A. (2009). Modersmålssvenskar och vi andra. Ungas språk och identifikationer i ljuset av nynationalism. Utbildning & Demokrati 18 (2), Kan laddas ner från: (25 s.) Slotte-Lüttge, A., From, T. & Sahlström, F Tvåspråkiga skolor och lärande en debattanalys. I: Tainio, L. & Harju-Luukkainen, H. (toim.), s Stroud, C. & Wingstedt, M. (1989). Språklig chauvinism? Invandrare och minoriteter, 4 5/1989, 5 8. (4 s.) Tainio, L. & Harju-Luukkainen, H. (red.) (2013). Kaksikielinen koulu tulevaisuuden monikielinen Suomi/Tvåspråkig skola ett flerspråkigt Finland i framtiden. FERA/Suomen Kasvatustieteellinen Seura RY. Kasvatusalan tutkimuksia 62. Jyväskylä). (Valda kapitel enligt lärares anvisningar. Ca 53 sidor, 3 kapitel.) Vaattovaara, J. (2008). Meän identiteetti. I: Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli luvulla, Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T (red.). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, (Tietolipas). 4 sidor. Tillkommer ca 50 sidor utredningstexter, styrdokument och kursplaner samt egenhändigt inhämtad litteratur för grupparbete. Aktuella styrdokument (läroplaner, kursplaner och dyl.) för samtliga skolformer finns att hämta på Skolverkets hemsida: Referenslitteratur Björklund, K. (2012.) Suomalainen, ruotsalainen vai ruotsinsuomalainen? Ruotsissa asuvat suomalaiset 2000-luvulla. Tutkimuksia A41. Turku: Siirtolaisuusinstituutti. 88 s. Brotherus, A., Kopisto, K. & Paavola, H.(2011). Joustava esi- ja alkuopetus monikulttuurisessa toimintaympäristössä - avauksia tutkimuksellisen kehittämistoiminnan tarkasteluun Näkökulmia tutkimusperustaiseen opetukseen: Ainedidaktisia tutkimuksia 1. Tainio, L., Juuti, K., Kallioniemi, A., Seitamaa-Hakkarainen, P. & Uitto, A. (red.). Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, s s. Bunar, N. (2010). Nyanlända och lärande. En forskningsöversikt om nyanlända elever i den svenska skolan. Vetenskapsrådets rapportserie 6, Vetenskapsrådet. (ca 50 sidor enligt lärares anvisning) Kan laddas ned från: 0.pdf György-Ullholm, K. (2010). Same Mother Tongue - Different Origins: Implications for Language Maintenance and Shift among Hungarian Immigrants and their Children in Sweden. Dissertations in Bilingualism, 20. Centre for Research on Bilingualism, Stockholm University. Hyltenstam, K. & Lindberg, I. (red.) (2013). Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle. 2:a upplagan. Lund: Studentlitteratur. Kahlin, L. (2008). Sociala kategoriseringar i samspel: Hur kön, etnicitet och generation konstitueras i ungdomars samtal. Stockholm: Institutionen för nordiska språk,. (ca 30 sidor enligt lärares anvisning) Kommittén för svenska språket (2002). Mål i mun: förslag till handlingsprogram för svenska språket: betänkande. Stockholm: Fritzes offentliga publikationer. Hämtad : Lainio, J. (2013c). Review article: Björklund, Krister Suomalainen, ruotsalainen vai ruotsinsuomalainen? Ruotsissa asuvat suomalaiset 2000-luvulla. Tutkimuksia A41.

5 5 Turku: Siirtolaisuusinstituutti. 88 s. I: Siirtolaisuus/Migration 1/2013, s. Little, D., Leung, C. & Van Avermaet, P. (eds) (2014). Managing diversity in education. Languages, policies, pedagogies. Bristol, Buffalo & Toronto: Multilingual Matters. Muhonen, Anu (2014a). Error errot lataa patteri. From language alternation to global multilingual repertoires in Finnish youth radio programs in Finland and Sweden. Studia Fennica Stockholmiensia, 11. Stockholm University s. Muhonen, A. (2014b). Mie Tyson syö korvia två eller flera språk som markörer för humor. I: Muhonen, A. (2014a), Error error lataa patteri. Diss. Studia Fennica Stockholmiensia, 11.. Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T. (toim.) (2008). Nuoret kielikuvassa: kouluikäisten kieli 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Tietolipas). ). Sundgren, E. (red.) (2013). Sociolingvistik. 2:a upplagan. Stockholm: Liber. Tainio, L. (2006). Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? I: WEB- FU: Wiener elektronische Beiträge des Instituts für Finno-Ugristik. (10/2006), s s. Tainio, L. (2012). Gender in Finnish school textbooks for basic education. I: Cultural practices and transitions in education. Tolonen, T., Palmu, T., Lappalainen, S. & Kurki, T. (red.). London: The Tufnell Press, s s. Tainio, L. & Juuti, K. (2011). Ainedidaktiikan merkitys opetuksen ja oppimisen tutkimuksessa. I: Ainedidaktiikka moninaistuvassa maailmassa: Ainedidaktiikan symposium Tainio, L., Juuti, K., Kallioniemi, A., Seitamaa-Hakkarainen, P., Tainio, L. & Uitto, A. (red.), s s. Helsinki: Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. Tainio, L., Juuti, K., Kallioniemi, A., Seitamaa-Hakkarainen, P. & Uitto, A. (red.) (2011). Näkökulmia tutkimusperustaiseen opetukseen: Ainedidaktisia tutkimuksia 1.. Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry. Tainio, L. & Grünthal, S. (2012). Language and literature education: Principles and reflections of mother tongue and literature. I: Miracle of Education: The Principles and Practices of Teaching and Learning in Finnish Schools. Niemi, H., Toom, A. & Kallioniemi, A. (red.). Rotterdam: Sense Publishers, s s. Tuomela, V. (2002). Modersmålsundervisning en forskningsöversikt. Bilaga till Skolverkets rapport Flera språk fler möjligheter. (64 s. läses översiktligt). Kan laddas ner från: ersikt.pdf