SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU"

Transkriptio

1 Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU 1. KYPSYYSNÄYTE JA TOINEN KOTIMAINEN KIELI Kypsyysnäytteen kielen ja toisen kotimaisen kielen määrittelee opiskelijan koulusivistyskieli. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on eri kuin koulutusohjelman kieli, ARENEn kielityötyhmän laatimien suositusten ( ) mukaisesti ehdotamme seuraavaa menettelyä: Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi mutta opiskelee suomenkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi. Toinen kotimainen kieli on suomi. Suomen kielen taidon osoittamiseksi ja toteamiseksi ARENEn työryhmä suosittaa näyttökoetta, jonka sisällön ammattikorkeakoulu voi määritellä itse. Ehdotamme seuraavia tapoja: 1) Suomen kielellä kirjoitettu opinnäytetyö ja sen suomenkielinen suullinen esittely riittävät suomen kielen taidon osoitukseksi. Viestinnän opettajan tulee olla läsnä opinnäytetyön suullisessa esittelytilaisuudessa. Viestinnän opettaja myös joko kirjaa Winhaan tai toimittaa opintotoimistoon suomen suullisen ja kirjallisen taidon arvosanat todistuslauseketta varten, tai 2) Opiskelija voi suorittaa suomen näyttökokeen/suomen opintojakson JOO-opintoina Yrkeshögskolan Noviassa vastaavassa yksikössä (tekniikka /sote-ala). Liiketalouden/matkailun/tietojenkäsittelyn opiskelija voi suorittaa suomen näyttökokeen, johon kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osuus, liiketalouden/matkailun/tietojenkäsittelyn finskan opettajalle.

2 Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi mutta opiskelee ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi. Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Ruotsin kielen taidon osoittamiseksi ja toteamiseksi: 1) Ruotsin kielellä kirjoitettu opinnäytetyö ja sen ruotsinkielinen suullinen esittely riittävät ruotsin kielen taidon osoitukseksi. Viestinnän (ruotsi)/ruotsin opettajan tulee olla läsnä opinnäytetyön suullisessa esittelytilaisuudessa. Viestinnän/ruotsin opettaja myös joko kirjaa Winhaan tai toimittaa opintotoimistoon ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon arvosanat todistuslauseketta varten, tai 2) Opiskelija suorittaa ruotsin näyttökokeen, johon kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osuus, liiketalouden/matkailun/tietojen käsittelyn ruotsin opettajalle. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi/ruotsi, mutta opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään. Toisen kotimaisen kielen taidon toteamiseksi opiskelija joko suorittaa toisen kotimaisen kielen opintojakson tai näyttökokeen, tarvittaessa JOO-opintoina Yrkeshögskolan Noviassa (ks yllä). Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi, mutta opiskelee suomen/ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa:

3 Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulutusohjelman kielellä, ja todistuslausekkeeseen tulee maininta muulla kielellä saadusta koulusivistyksestä. Yleistä on että näiden opiskelijoiden kohdalla toisesta kotimaisesta kielestä saadaan vapautus puuttuvien/ riittämättömien pohjatietojen perusteella, jolloin säädettyä toisen kotimaisen kielen taidon vaatimusta ei voida soveltaa. Vapautus kirjataan Winhaan toimialajohtajan päätöksen mukaisesti. Opiskelijahallinto, Vapautus. Opinnon laajuudeksi tulee 0 op. Oletuksena on, että opiskelija suorittaa vastaavan laajuuden jotain muita kieliopintoja. Esimerkkejä kielilausekkeista jos koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi (kielilauseke viedään Winhaan: Opiskelija, Valmistuminen välilehti, Todistuksen lisätiedot kenttä): Opiskelija on saanut koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa. Saanut vapautuksen ruotsista, suomenkielinen koulutusohjelma ja kypsyysnäyte. Opiskelija on suorittanut tutkinnon sekä opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Hän on suorittanut aiemman koulusivistyksensä ulkomailla muulla kielellä kuin suomen tai ruotsin kielellä. Täten opiskelija on vapautettu asetuksen 352/2003, 8, 1. mukaisesta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta. Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisissa vieraissa kielissä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (352/2003, 8 ). The student has completed the degree and the maturity test included in the thesis in Finnish. The student's school education was completed abroad in a language other than Finnish or Swedish. The student has thus been exempted from the requirements on Swedish stipulated by Decree 352/2003, 8, 1. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ).

4 Opiskelija on saanut koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa. Ruotsinkielinen koulutusohjelma. Den studerande har uppnått i utbildningsprogrammets obligatoriska främmande språk sådana muntliga färdigheter, som behövs för att kunna verka och utveckla sig vidare i yrkeslivet (352/2003, 8 ). Den studerande har fått sin skolbildning på ett annat språk än finska eller svenska, avlagt yrkeshögskoleexamen på svenska språket, avlagt mognadsprovet som ingår i examensarbetet på svenska samt visat prov på nöjaktiga muntliga och skriftliga kunskaper i finska, som enligt lagen (424/2003, 6 ) krävs av offentligt anställda som verkar vid tvåspråkiga myndigheter. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ). The student has received her school education in other language than Finnish or Swedish, completed the Polytechnic degree programme in the Swedish language, completed the maturity test included in the thesis in the Swedish language and acquired the oral and written language skills in Finnish required of state officials functioning in a position requiring a higher education in a bilingual office according to the Act (424/2003, 6 ) with a grade of satisfactory. Opiskelija on suorittanut suomalaisen lukiotutkinnon, mutta käynyt kouluaan aikaisemmin ulkomailla, ruotsin pohjatiedot ovat heikot. Toimialajohtaja on vapauttanut opiskelijan ruotsin opinnoista, ja tilalla hän on suorittanut vastaavat op-määrän muuta kieltä. Koulutusohjelman kieli on suomi. Opiskelija on suorittanut tutkinnon sekä opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Hän on suorittanut aiemman koulusivistyksensä osittain suomen ja osittain muulla kielellä. Opiskelija on vapautettu asetuksen 352/2003, 8, 1. mukaisesta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta puuttuvan ruotsin kielen taidon vuoksi. Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisissa vieraissa kielissä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (352/2003, 8 ).

5 The student has completed the degree and the maturity test included in the thesis in Finnish. The student's school education was completed abroad in a language other than Finnish or Swedish. The student has been exempted from the requirements on Swedish stipulated by Decree 352/2003, 8, 1 due to the lack of skills in Swedish. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ). 2. KIELTEN HYVÄKSILUKU Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot luetaan hyväksi sellaisenaan. Mikäli opiskelija on suorittanut saman laajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan. Kaupallisen alan kieliopintoja ei siis lueta hyväksi tekniikan alalla (tai päinvastoin) sellaisinaan, vaan alakohtainen kielitaito tulee täydentää. Kielten hyväksilukuanomuksissa ruotsin/finskan kielen osalta tulisi tarkkaan katsoa, onko edellisessä oppilaitoksessa annettu ruotsista /finskasta myös suullisen kielitaidon arvosana. Mikäli suullisen kielitaidon arvosanaa ei ole, opiskelijan tulee antaa suullisen kielitaidon näyttö. Opiskelija ohjataan tällöin ruotsin/finskan opettajalle, joka sopii opiskelijan kanssa tarvittavien näyttöjen antamisesta. Opettaja voi joko lisätä opiskelijan jollkein olemassa olevalle toteutukselle Winhassa ja antaa kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvioinnin suoraan Winhaan tai toimittaa arvosanat opintotoimistoon. Kielten hyväksilukuanomukset lähetettäväksi myös vastaavan kielen opettajalle kommentoitavaksi, varsinkin jos kieliopinnot eivät ole saman laajuiset tai samalta ammattialalta. Tällöin opettaja ja opiskelija voivat sopia opintojen täydentämisestä. Toisen kotimaisen kielen kielitaidon merkitseminen Winhaan, kun suoritukset on hyväksi luettu ja opiskelijalla on arvioinnit kirjallisesta ja suullisesta osaamisesta. Varsinainen kielen opintojakso, joka kerryttää opintopisteet kirjataan muualla suoritettuna (M). Opintotoimiston tulee saada opintosuoritusote lähtökorkeakoulusta (tarvittaessa opintotoimisto voi sen tilatakin), jossa on kirjattuna

6 virkamieskielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Nämä arvosanat talletetaan Winhaan. Todistusmerkinnät tulevat kuten Vamkissa arvioinnin saaneillekin. Vastaavasti jos Vamkista eroavalla opiskelijalla on arvioitu virkamieskielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Hänen arvosanansa voidaan tulostaa opintosuoritusotteelle. (Hopsin sisältö, kaksoisklikataan esim. opintoa Kirjallinen virkamiesruotsi. Ikkuna Hops:n opinto avautuu, valinnat kohtiin Opinto tulostetaan, Laajuus tulostetaan, Tallennus.) Toisen kotimaisen kielen kielitaidon merkitseminen kun opiskelijan toisen kotimaisen kielen suoritukset on hyväksi luettu ja opiskelijalla ei ole kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvosanoja toisesta kotimaisesta virkamieskielestä lähtökoulusta: Varsinainen kielen opintojakso, joka kerryttää opintopisteet kirjataan muualla suoritettuna (M). Ruotsin/finskan opettaja joko lisää opiskelijan jollekin olemassa olevalle toteutukselle Winhassa ja antaa kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvioinnin suoraan Winhaan tai toimittaa arvosanat opintotoimistoon, jolloi opintoshiteeri tallettaa arvosanat opiskelijan tietoihin. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan kielitaitolauseke: Opiskelija on osoittanut ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003, 8 1 mom.) mukaista ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 1 mom.) mukaista kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kielen taitoa seuraavasti: <kotim2kieli> suullinen taito <kotim2arv_su> ja kirjallinen taito <kotim2arv_ki>.

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA

SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA 12.12.2006 SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n asettama kieltenopetuksen kehittämisryhmä on tuottanut oheiset suositukset.

Lisätiedot

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011 KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011 Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET

Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista toimintatavoista 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö 3. Tutkintojen ja osaamisen

Lisätiedot

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT)

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 1 AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 22.11.2013 Työryhmä: Backman Maj-Lis Gröndahl Timo Laakkonen Raijaliisa, pj Markus Aila Nurmi Regina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Kavaku 40, todistukset/intygen

Kavaku 40, todistukset/intygen Kavaku 40, todistukset/intygen Tutkinnot Kavakulle (määräaikaisen avustajan virkasuhteeseen) voidaan hyväksyä vain hakija, jolla on ylempi korkeakoulututkinto. Hakuajan päättymiseen mennessä on toimitettava

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Kielikeskusten johtajien neuvosto Antti Hildén, Tampereen yliopisto 30.1.2009

Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Kielikeskusten johtajien neuvosto Antti Hildén, Tampereen yliopisto 30.1.2009 Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle Kielikeskusten johtajien neuvosto Antti Hildén, Tampereen yliopisto 30.1.2009 YLIOPISTO OPISKELIJOIDEN RUOTSIN KIELEN TAITOTASO Tämän selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Taina Juurakko-Paavola Amk-kieltenopettajien neuvottelupäivät Hämeen amk Kotka 8.10.2004 taina.juurakko@hamk.fi Hankkeen

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 Nämä määräykset astuvat voimaan 1.8.2015. Määräykset on vahvistettu

Lisätiedot

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin OPISKELIJAVALINNAN Y LEISPERIAATTEET (YHTEISHAKU KEVÄT 20 16) Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Voit hakea

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

SoleOPS Sähköinen asiointi Opiskelijan ohje

SoleOPS Sähköinen asiointi Opiskelijan ohje SoleOPS Sähköinen asiointi Opiskelijan ohje 1 1. SoleOPS Sähköinen asiointi... 3 1.2 HYVÄ TIETÄÄ ENNEN HAKEMUKSEN TEKOA... 3 1.2.1 KORVAAVUUS... 4 1.2.2 SISÄLLYTYS... 4 1.2.3 OSAAMISEN NÄYTTÖ... 4 1.2.4

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 Lisähaku 2011, Savonia AMK Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin:

Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin: OHJEEN TARKOITUS Toimintaohjeen tarkoituksena on kuvata, miten opiskelijan aikaisempia opintoja ja osaamista hyväksiluetaan (AHOT) ja miten hyväksilukemisen prosessi etenee vaiheittain. 2 MÄÄRITELMÄT Hyväksilukemisella

Lisätiedot

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) 1 Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) Opiskelijavalinnan maksimipisteet (100 pistettä): Koulumenestys Valintakoe 60 pistettä 40 pistettä Kaikki hakukelpoiset

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 OPISKELIJAVALINTA Valtakunnalliseen valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen

Lisätiedot

VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016

VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016 VALINTAPERUSTESUOSITUS 2016 1 YLEISOSIO; AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1.1 Hakukelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on

Lisätiedot

WinhaWille-opas opiskelijoille

WinhaWille-opas opiskelijoille WinhaWille-opas opiskelijoille Sisällys Esittely 2 Sisäänkirjautuminen 2 Omien tietojen tarkistaminen ja muuttaminen 3, 4 Omien suoritusten ja opiskelusuunnitelman seuraaminen 5 Ilmoittautumiset 6 HOPS:n

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA

OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA 1 OPISKELIJAVALINTA INSINÖÖRIKOULUTUKSIIN SYKSYN 2015 YHTEISHAUSSA Opiskelijat valitaan kahdella tavalla: Jono 1: 15 opiskelijaa valitaan koulumenestyksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

HyväHot -työvälineen käyttöohje käsittelijälle

HyväHot -työvälineen käyttöohje käsittelijälle 1 (8) HyväHot -työvälineen käyttöohje käsittelijälle Huomio! Käsittely Käytä mielellään Firefox selainta, myös Google Chromea on testattu. Huolehdi jo tietoturvankin vuoksi, että selaimen päivitys on ajan

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto Yhteenveto kieliopintoinfoista lukuvuodelle 2014 15: 1. Mistä löydät meidät 2. Humanistinen tiedekunta 3. Kasvatustieteiden tiedekunta 4. Luonnontieteellinen tiedekunta + TOL 5. Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

b. Kuulovammaisten tulkkauspalvelu, kirjoitustulkkaus (Tulkin tiedot 5b -lomake)

b. Kuulovammaisten tulkkauspalvelu, kirjoitustulkkaus (Tulkin tiedot 5b -lomake) Kansaneläkelaitos Tarjouspyyntö Terveysosasto Henkilöstö Liite 5 Kela 62/331/2013 TULKKAUSPALVELUA TUOTTAVA HENKILÖSTÖ 1. Vähimmäisvaatimukset Tulkilta edellytettävä(t) tutkinto/tutkinnot tulee olla suoritettuna

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Kohti sähköisiä kielikokeita

Kohti sähköisiä kielikokeita Kohti sähköisiä kielikokeita!!!! Digabi II 5.6.2014! Taina Juurakko-Paavola ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Kehittämiskohteita 1) Kielikokeiden laadunvarmistus! 2) Kielikokeiden sähköistäminen! 3) Arvosanojen

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla Taina Juurakko-Paavola Ruotsin kielen asemasta pakollisena kouluaineena keskustellaan paljon tiedotusvälineissä. Tämä keskustelu värittyy

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot HELSINGIN YLIOPISTO Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvoston päätös 11.9.2012 KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 11.9.2012 ALKAEN Tutkintojen

Lisätiedot

Uusien yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso ylioppilasarvosanoilla mitattuna

Uusien yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso ylioppilasarvosanoilla mitattuna Uusien yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotaso ylioppilasarvosanoilla mitattuna Tero Tuohimaa ja Päivi Valli Olemme selvittäneet, millaiset taidot yliopisto-opintonsa aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een

Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een Siirtyminen TS2005:stä TS2013:een 1. HENKILÖTIEDOT * Etunimi Sukunimi Opiskelijanumero Sähköposti 2. KOULUTUSOHJELMA JA SEN ERIKOISTUMISALUE * Opiskelija siirtyy aina koulutusohjelmaansa vastaavalle erikoistumisalueelle.

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot