Marke&a Sundman
|
|
- Sari Korpela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 Marke&a Sundman Tvåspråkiga skolor? En analys av fördelar och risker med införandet av skolor med svenska och finska som undervisningsspråk Tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja? Selvitys kaksikielisten koulujen eduista ja haitoista suomenkielisten ja ruotsinkielisten kannalta 2
3 Vad menas med tvåspråkig skola? Mitä kaksikielisellä koululla tarkoitetaan? Skolan är avsedd för barn ur två (eller flera) olika språkgrupper. Koulun oppilaat puhuvat kahta eri kieltä. Eleverna undervisas turvis på båda gruppernas modersmål. Kaikki oppilaat saavat opetusta kummallakin kielellä. 3
4 Mål för tvåspråkig skola Kaksikielisen koulun tavoi6eet Målet är tvåspråkighet: Modersmålskompetens i S1 (förstaspråket) och mycket god kompetens i S2 (andraspråket) Tavoi6eena on kaksikielisyys: Äidinkielenomainen taito ensikielessä (L1) ja eri6äin hyvä taito toisessa kielessä (L2) 4
5 Tvåspråkiga skolor i Finland? Kaksikielisiä kouluja myös Suomeen? Intervju med Maria We&erstrand i Hbl hösten 2011: Varför finns inga tvåspråkiga skolor i Finland (som i Sverige)? Tvåspråkiga språkskolor i Helsingfors: finska + engelska/ franska/tyska/ryska Kaksikieliset koulut ovat tavallisia maailmalla miksi ei Suomessa? Suomenkieliset oppilaat voivat saada ruotsinkielistä kielikylpyopetusta 10 kaksikielisessä kunnassa. 5
6 Varför tvåspråkig undervisning? Miksi kaksikielistä opetusta? HS:s gallup: stort intresse för tvåspråkig undervisning bland finska familjer Språkkunskapernas ökade betydelse i världen Ökat antal tvåspråkiga elever i svenska skolor Suomenkielisten perheiden kiinnostus ruotsin kielen oppimiseen kaksikielisessä koulussa (HS- gallup) Monipuolisen kielitaidon kasvava merkitys maailmassa Suomen kaksikielisyys, kielitaitovaajmukset Kaksikielisten perhei6en ja lasten kasvava määrä 6
7 Tvåspråkig undervisning: e& effektvt sä& a& lära sig språk Ny syn på språkinlärning: Vi lär oss språk i naturliga kommunikatonssituatoner. Målet är kommunikatv färdighet, ej grammatsk korrekthet. Kieltä opitaan kieltä käy6ämällä: kuulemalla, puhumalla, lukemalla ja kirjoi6amalla luonnollisissa kielenkäy6öjlanteissa Tavoi6eena on kommunikajivinen kielitaito. 7
8 Rapportens syxe RaporJn tavoi6eet Diskutera fördelar och risker med tvåspråkiga skolor i Finland ur olika gruppers perspektv. Ge informaton om tvåspråkighet och tvåspråkiga skolor utgående från internatonella forskningsresultat. PohJa kaksikielisten koulujen etuja ja hai6oja Suomessa eri ryhmien kannalta. Jakaa Jetoa kaksikielisyydestä ja kaksikielisistä kouluista kansainvälisen tutkimuksen valossa. 8
9 Frågor - Kysymyksiä Vilka slag av tvåspråkiga skolor finns i USA och Europa? Vad är målet för tvåspråkiga skolor? Vilka erfarenheter har man av elevernas språkutveckling och skolframgång? Mitä kaksikielisen koulun malleja on käytössä eri maissa? Mitä tavoi6eita kaksikielisillä kouluilla on? Mitä tutkimukset kertovat kaksikielisten koulujen oppilaiden kielitaidosta ja koulumenestyksestä? 9
10 Erfarenheter av svenskt språkbad Kokemuksia kielikylvystä Skillnad Tll tvåspråkig skola: alla elever har finska som modersmål. Undervisningen sker på svenska och på finska. Resultat: mycket goda kunskaper i svenska och normal modersmålskompetens i finska Kielikylvyssä kaikki oppilaat ovat suomenkielisiä. Opetusta annetaan ruotsiksi ja suomeksi. Tulokset: eri6äin hyvä ruotsin kielen taito, erinomainen äidinkielen taito ja hyvät oppimistulokset 10
11 Tvåspråkiga familjer och barn Suomen kaksikieliset perheet Äktenskap över språkgränsen synnerligen vanliga bland svenskspråkiga (45 % av männen, 35 % av kvinnorna) De flesta barn i dessa familjer blir tvåspråkiga. Majoriteten av barnen väljer svensk skola. Kaksikieliset avioliitot tavallisia ruotsinkielisten keskuudessa (45 % miehistä, 35 % naisista) Lapsista tulee yleensä kaksikielisiä (kielitaito vaihtelee). Yli puolet kaksikielisten perhei6en lapsista valitsee ruotsinkielisen koulun. 11
12 Tvåspråkiga barn i svenska skolor Ruotsinkielisten koulujen kaksikieliset oppilaat Ca 1/3 av alla elever i de svenska skolorna i Finland är tvåspråkiga eller finskspråkiga. Andelen varierar kraxigt i olika delar av landet: i Helsingfors är den drygt 50 %. Keskimäärin 1/3 kaikista ruotsinkielisten koulujen oppilaista on kaksikielisiä tai suomenkielisiä. Osuus vaihtelee paljon aluei6ain ja koului6ain: Helsingissä keskimäärin runsaat 50 %. 12
13 Vilka barn ska gå i svensk skola? Keille ruotsinkielinen koulu on tarkoite6u? Svenska skolor är avsedda för svenskspråkiga elever. Kan en skola med många tvåspråkiga elever fungera som e& svenskt rum? Är svensk skola rä& skola för alla tvåspråkiga elever? Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oletetaan osaavan ruotsia jo kouluun tullessaan. Koulu ei voi yksin antaa lapselle ruotsin tai suomen kielen taitoa. Onko ruotsinkielinen koulu oikea koulu kaikille kaksikielisille? 13
14 Innehållet i den svenska rapporten 1. Inledning 2. SpråksituaTonen i Svenskfinland 3. Deba&en om tvåspråkiga skolor i Finland 4. Om tvåspråkighet 5. Tvåspråkiga skolor i världen 6. Flerspråkig undervisning i Europa 7. Flerspråkig undervisning i Finland 8. Sammanfa&ning och slutsatser 14
15 Suomenkielinen rapori: sisältö 1. Johdanto 2. Suomen kaksikieliset perheet 3. Kaksikielisyyden vaikutus lapsen kehitykseen 4. Kaksikielinen koulu: puolesta ja vastaan 5. Kaksikielisen koulun malleja maailmalla 6. Päätelmät 15
16 Fördelar med tvåspråkighet (1) Kaksikielisyyden etuja (1) Tvåspråkighet = hög kompetens i två olika språk Många myter och missuppfa&ningar om tvåspråkighet Vetenskapligt resultat: dubbel språkkunskap har kognitva fördelar för barn och vuxna Kaksikielisyys = erinomainen taito kahdessa kielessä Paljon väärinkäsityksiä kaksikielisyydestä Keskeinen tutkimustulos: kahden kielen taito kehi6ää lapsen ja aikuisen kognijivisia taitoja 16
17 Fördelar med tvåspråkighet (2) Kaksikielisyyden etuja (2) Möjlighet a& studera och arbeta på båda språken > en stark fördel på arbetsmarknaden Förmåga a& förstå andra nordiska språk Tillgång Tll två olika kulturer och människorelatoner över språkgränsen Mahdollisuus opiskella ja harrastaa molemmilla kielillä Kahden kielen taito on vahva etu työmarkkinoilla Kyky ymmärtää myös muita pohjoismaisia kieliä Kaksi eri kul6uuria, ihmissuhteita yli kielirajan 17
18 Finländsk modell för tvåspråkig skola (1) Ehdotus kaksikielisen koulun malliksi (1) Båda språkgrupperna är lika stora: hälxen (½) av eleverna är svenskspråkiga eller tvåspråkiga, andra hälxen finskspråkiga. I början ges ca 90 % av undervisningen på svenska, senare ges ca 50 % på svenska och ca 50 % på finska. Baskunskaperna i svenska och finska skaffas vid behov genom språkbad i daghem och förskola. Puolet oppilaista on suomenkielisiä, loput ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. Suurin osa opetuksesta tapahtuu ruotsiksi, etenkin alkuvaiheessa. Tarvi6ava toisen kielen taito hankitaan kielikylvyssä esikoulussa. 18
19 Finländsk modell för tvåspråkig skola (2) Ehdotus kaksikielisen koulun malliksi (2) Båda språken och båda kulturerna är lika synliga i skolans verksamhet och värderas i lika hög grad. Den finlandssvenska och den finska identteten är lika värdefulla och bejakas på lika sä& av skolan. Molemmat kielet ja molemmat kul6uurit ovat yhtä arvokkaita ja näkyvät yhtä lailla koulun toiminnassa. Koulu kunnioi6aa kunkin lapsen omaa idenjteewä: suomenruotsalainen ja suomalainen idenjteew ovat yhtä arvokkaita. 19
20 Fördelar med tvåspråkig skola (1) Kaksikielisen koulun etuja (1) Finska barn / Suomenkieliset lapset: Möjlighet a& Tllägna sig mycket god kompetens i svenska Bä&re arbetsmöjligheter i det tvåspråkiga Finland Allmänna fördelar av tvåspråkighet Mahdollisuus saavu6aa erinomainen ruotsin kielen taito Paremmat työmahdollisuudet kaksikielisessä Suomessa Kaksikielisyyden yleiset edut 20
21 Fördelar med tvåspråkig skola (2) Svenska och tvåspråkiga barn Möjlighet a& Tllägna sig kognitv språkkompetens i båda språken KogniTva och andra fördelar av tvåspråkighet Goda arbetsmöjligheter i det tvåspråkiga Finland Möjlighet a& bevara den egna identteten (finsk, finlandssvensk eller tvåspråkig) 21
22 Fördelar för samhället (1) Yhteiskunnallisia etuja (1) En fördel om så många som möjligt behärskar landets båda språk Språkgrupperna kommer närmare varandra och fördomarna mot den andra folkgruppen minskar. Maalle on eduksi, jos mahdollisimman moni osaa puhua maan molempia kieliä. Kieliryhmät lähestyvät toisiaan ja toista kansanryhmää koskevat ennakkoluulot vähenevät. 22
23 Fördelar för samhället (2) Yhteiskunnallisia etuja (2) Möjlighet för eleverna a& läsa flera främmande språk i skolan Bä&re svensk service i landet om flera finskspråkiga behärskar svenska Oppilaat voivat opiskella koulussa useampia vieraita kieliä. Ruotsinkieliset voivat saada parempaa palvelua äidinkielellään, jos useampi suomenkielinen osaa ruotsia. 23
24 Risker med tvåspråkig skola (1) Kaksikielisen koulun uhkia (1) Om tvåspråkiga barn väljer tvåspråkig skola kan elevunderlaget i en del svenska skolor minska. > Skolor kan hotas av nedläggning. Tvåspråkiga skolor kan locka lärare från svenska skolor. > Lärarbristen i svenska skolor kan bli värre. Jos kaksikieliset lapset valitsevat kaksikielisen koulun, ruotsinkielisten koulujen oppilasmäärä vähenee. Jos ruotsinkielisiä ope6ajia hakeutuu kaksikieliseen kouluun, ruotsinkielisten koulujen ope6ajapula pahenee. 24
25 Risker med tvåspråkig skola (2) Kaksikielisen koulun uhkia (2) Den finlandssvenska identteten kan försvagas hos svenskspråkiga barn och ungdomar som går i en tvåspråkig skola > Konsekvenser för deras språkval i framtden > Minskat antal svenskspråkiga Kaksikielisessä koulussa ruotsinkielisten oppilaiden kieli- idenjteew saa6aa muu6ua. > Seurauksia heidän tuleville kielivalinnoilleen (parisuhde, työpaikka, lapset) 25
26 AlternaTva lösningar Kaksikielisen koulun vaihtoehtoja Flera svenska språkbadsklasser för finska barn Ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen lisääminen Tvåspråkiga skolor för bara finska och tvåspråkiga elever: minst ½ av undervisningen ges på svenska Suomenkielisille ja kaksikielisille tarkoitetut kaksikieliset koulut: vähintään ½ opetuksesta ruotsiksi CLIL = content and language integrated learning: En del av undervisningen i finska skolor ges på svenska. Osa suomenkielisten koulujen opetuksesta annetaan ruotsiksi. 26
27 TACK! 27
28 28
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ
KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
LisätiedotTehtävä 1 / Uppgift 1
Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 320/2009 vp Lasten oman äidinkielen käyttö päiväkodeissa ja kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Vaasan kaupungissa on jätetty varhaiskasvatus- ja
LisätiedotDELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen
DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen UPPLÄGG Presentation av projekten Presentation av det gemensamma arbetet DELAKTIG I FINLAND K5 Projektledare Lilian Ivars
Lisätiedot39 19.05.2015. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.
Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet 39 19.05.2015 Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska
LisätiedotSvarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.
Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotTVÅ SPRÅK ELLER FLERA? KAKSI TAI USEAMPIA KIELIÄ? Råd till flerspråkiga familjer. Neuvoja monikielisille perheille
TVÅ SPRÅK ELLER FLERA? Råd till flerspråkiga familjer KAKSI TAI USEAMPIA KIELIÄ? Neuvoja monikielisille perheille KOULUVIRASTO ja RINKEBYN KIELENTUTKIMUSLAITOS SKOLVERKET och SPRÅKFORSKNINGSINSTITUTET
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotJAKOBSTAD PIETARSAARI
Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017 Kieliparlamentti, Helsinki 12.4.2018 Karita Mård-Miettinen & Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 1 Kaksi selvitystä: Kielikylpyselvitys Selvityksessä
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotKieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma
Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma Maisteriohjelma KEY antaa sinulle vahvat kielelliset ja kulttuuriset taidot, joita tarvitset monikulttuurisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.
LisätiedotLaura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
LisätiedotGe ditt barn en gåva Språkkunskaper ger valfrihet. Anna lapsellesi lahja Kielitaito on valinnanvapautta. F o l k t i n g e t
Ge ditt barn en gåva Språkkunskaper ger valfrihet Anna lapsellesi lahja Kielitaito on valinnanvapautta F o l k t i n g e t Vad språket betyder för människan Språket är det redskap vi använder när vi vill
LisätiedotPöytäkirja Protokoll
8/2016 Kokousaika klo 14:00 15:32 Kokouspaikka Aulakabinetti 4, Pohjoisesplanadi 11-13 Läsnä Jäsenet Rantala, Marcus Roos, JP Månsson, Björn Sjöberg, Lena Thors, Moa Vennamo, Meri Andersson, Victor kaksikielisyystoimikunnan
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotRuotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma
Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma palvelee koko Suomea kouluttamalla ruotsin kielen, monikielisyyden ja erityisesti ruotsin kielen kielikylvyn
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotFilmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10
Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också
LisätiedotHelsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta / Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Venäjän kielten ja kirjallisuuden valintakoe /
Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta / Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten Venäjän kielten ja kirjallisuuden valintakoe / sivuainekoe (äidinkielen linja) Urvalsprov / Biämnesprov i
LisätiedotRajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä
Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll
LisätiedotOHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015
OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotKielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006
Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset
LisätiedotPienryhmässä opiskelu
Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotOPPIAINEINFO. torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104
OPPIAINEINFO torstaina 12.3.2015 klo 14.15 PR104 SISÄLTÖ uusi opinto-opas, opetussuunnitelma ja sen tuomat muutokset opintoihin ensi vuoden opetusohjelma kieliharjoittelu & työharjoittelu kansainvälinen
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotSPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016
SPRÅKBAROMETERN KIELIBAROMETRI 2016 Marina Lindell Forskardoktor Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi Pressinformation/ Lehdistötilaisuus 14.09.2016 KIELIBAROMETRI Seurataan kielipalveluiden toteutumista
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotJuttu luistaa: åk 3-6
A-finska Juttu luistaa: åk 3-6 - enspråkiga elever/elever med elementära kunskaper i finska Textbok - 25 kapitel + fyra tematexter - 6 inlärningshelheter - varje kapitel > två texter av olika svårighetsgrad
LisätiedotVähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen
Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?
LisätiedotÖsterbottens förbund Pohjanmaan liitto
Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo
LisätiedotTUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON
PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin
Lisätiedot1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 101
27.08.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 89 11.6.2014 101 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (pöydälle 11.6.2014, kh/kv)
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 142/2011 vp Ruotsin- ja suomenkielisten opiskelijoiden yhdenvertaisuus yliopistoihin haettaessa Eduskunnan puhemiehelle Tuoreiden tietojen mukaan ruotsinkieliset opiskelijat on asetettu
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotTyöyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille
Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä
LisätiedotSilva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015
Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i
LisätiedotSpråkBarometern KieliBarometri 2008
SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
LisätiedotResultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotTeoreettisen filosofian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä FTE A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Teoreettisen filosofian valintakoe 2015 Tarkista
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012
Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90
OPETUSSUUNNITELMALOMAKE v0.90 Tällä lomakkeella dokumentoit opintojaksoasi koskevaa opetussuunnitelmatyötä. Lomake on suunniteltu niin, että se palvelisi myös Oodia varten tehtävää tiedonkeruuta. Voit
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotKielirikasteinen opetus Marja-Leena Kivelä, Oulun yliopisto
Kielirikasteinen opetus 18.1.2017 Marja-Leena Kivelä, Termejä Kielisuihku kieleen tutustumista käsitys kielellisestä monimuotoisuudesta herättää mielenkiinto rajallinen aika Kielikylpy varhainen täydellinen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.
LisätiedotRajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete
Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete Siv Björklund ja Karita Mård-Miettinen Kari Sajavaaran rahasto myönsi meille tunnustuspalkinnon siitä yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä, jota olemme
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. Natriumkloridi
PAKKAUSSELOSTE Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Natriumkloridi Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita
LisätiedotPäiväkotirauha Dagisfred
15.3.2017 varhaiskasvattajille Mia Viljanen ja Maria Stoor-Grenner Päiväkotirauha Dagisfred Kaverisuhteita vahvistava ja kiusaamista ehkäisevä toimintatapa Ett sätt att stärka kompisrelationer och förebygga
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
LisätiedotTarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut
Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI
LisätiedotCAMPUS LYKEION LUKIOKAMPUS VAASASSA GYMNASIECAMPUS I VASA VAASAN LYSEON LUKIO VASA GYMNASIUM
CAMPUS LYKEION LUKIOKAMPUS VAASASSA GYMNASIECAMPUS I VASA VAASAN LYSEON LUKIO VASA GYMNASIUM VAASAN LYSEON LUKIO perustettu v. 1880 Etelä-Pohjanmaan vanhin suomenkielinen oppikoulu opiskelijoita n. 780
LisätiedotMillainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom
LisätiedotTiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16
PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotMiljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/ Byggnadstillsynen i Pargas
Miljöministeriets förordning om byggnaders fukttekniska funktion 782/2017 25.5.2018 Byggnadstillsynen i Pargas Nordiskt Byggsymposium Soveltamisala Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotKielistrategiasta toiminnasta
Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
Lisätiedot39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.
Kielten kandiohjelma: englanti, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri Yhteispistejono 39 31 ensikertalaiset: 122 39 31 muut: 137 Koepistejono 37 27 50 *) 39 31 yht. 76 58 78 62 Kielten
LisätiedotSUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)
SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35) Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan (deklinaatioon) monikon tunnuksen mukaan. Taivutusluokissa 1 3 on pääasiassa en-sukuisia sanoja ja taivutusluokissa 4 5 pääasiassa
LisätiedotTEMA VALET 2014 MÅL. Valet
TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 9.5.007 klo 14-17 Sarja A Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu
LisätiedotKooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta
Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden
LisätiedotSvenska rum -lautakunta / /2014
Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotOMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
LisätiedotElävä kaksikielisyys Levande tvåspråkighet. Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma 2015-2017 Bildningens tvåspråkighetsprogram 2015-2017
Elävä kaksikielisyys Levande tvåspråkighet Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma 2015-2017 Bildningens tvåspråkighetsprogram 2015-2017 KV hyväksynyt x.x.2015 KV godkänt x.x.2015 1 Sisältö - Innehåll Tausta...
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -
LisätiedotECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö
LisätiedotTarvitaanko Suomessa kaksikielisiä
4 2013 Marketta Sundman Tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja? Selvitys kaksikielisten koulujen eduista ja haitoista suomenkielisten ja ruotsinkielisten kannalta MAGMA-STUDIE 4 2013 Tarvitaanko Suomessa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 290/2007 vp Viittomakielentaitoisen luokanopettajan pätevyys Eduskunnan puhemiehelle Asetuksessa kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista (724/1984) säädellään
Lisätiedotyht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62
Filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi), humanististen tieteiden / valtiotieteiden kandidaatti ja filosofian/valtiotieteiden maisteri Yhteispistejono 12 11 143 12 10 Koepistejono 12 10 ensikertalaiset:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu
Lisätiedot