Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen

Transkriptio

1 Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen Ulkomaalehtoreiden koulutus- ja neuvottelupäivät 2018 Oulussa Harri Mantila (Kuva: copyright Oulun kaupunki)

2 Esimerkkinä y. 2. persoonan pronomini Oulun seudun nykypuhekielessä mahdollisia ovat: sinä nä tai nää sä tai sää sie. Kettusen murrekartaston (1940) mukaan Oulu on sinä-aluetta. Nä(ä) puuttuu kartasta kokonaan.

3 Aineisto I, variationistinen ja syntaktinen analyysi kerääjä informantit keräysvuosi tallenteen kesto minuutteina Janne Taanila 8 ammattiopistolaista Ella Kansanniva 16 yläkoululaista 2007, Marja Härmä 16 yliopiston opiskelijaa Saga Skiftesvik 12 lukiolaista 2007, 2008, Sirkku Löppönen 16 lukiolaista Yhteensä 68 informanttia 880 minuuttia

4 Aineisto II, kansandialektologinen analyysi (kerännyt M. Saviniemi 2016) Oulussa vähintään 5 vuotta asuneet Naapurimurrealueilta muuttaneet Kauempaa muuttaneet Yhteensä Oamk N M Osao N M Yhteensä

5 Eri pronominivarianttien frekvenssijakauma aineistossa I nä nää sä sää sinä yhteensä variantti aineisto Taanila Härmä Kansanniva Skiftesvik Löppönen yhteensä (1,7 %) (40,3 %) (3,1 %) (51,7 %) (3,2 %)

6 Pronominivarianttien jakauma sukupuolittain aineistossa I (%, N=715) nä nää sä sää sinä pojat tytöt

7 Informantit ovat saattaneet tehdä vastaavia sosiolingvistisiä havaintoja. Siideripissis sanos sä tai tzä, kiekkolaserin hyökkääjälupaus Näää (Hägg 2014)

8 Syntaktinen analyysi Miten nää kehittyi itsenäiseksi pronominiksi? Nä esiintyi aluksi vain vaihtoehtokysymyksissä verbin jäljessä. Pitkävokaalisen intensiteettilisän nä sai alkaessaan esiintyä myös itsenäisenä pronominina verbinetisessä asemassa väitelauseissa. Kehityskulku on siis ollut seuraavan lainen. ookko sinä > ookkosnä > ookkonä > ookkonää > nää oot

9 Syntaktinen analyysi (%) väitelause nä(ä) kysymyslause sä(ä)

10 Kansandialektologinen analyysi (f, N=115) Miten sinä kuuluu Oulun murteella? sinä sää sä nää nä sie siä Oamkin opiskelijat Osaon opiskelijat

11 Tulos muuttuu, kun kysytään, miten tiedätkö sinä kuuluu Oulun murteella. (f) sinä sää sä nää nä sie siä Oamkin opiskelijat Osaon opiskelijat

12 Oululaisten ja muuttaneiden havainnot (f) sinä sää sä nää nä sie siä muuttaneet oululaiset

13 Mitä tästä voi päätellä? Vanhat murrevariantit elävät (pohjoisessa) edelleen, mutta niiden distribuutio saattaa olla erilainen. Variaatio on suurta, ja entiset murrerajat ovat murtuneet. Eri variantit saattavat olla eri tavoin leimautuneita eri puolilla maata. Ei-lingvistit (maallikot) havaitsevat puhuttua suomea monella tavalla, usein kuitenkin samoin kuin lingvistit. Ei-lingvisti saattaa havaita vain fraasin (tai sanan) eikä tunnista murrepiirrettä itsenäisenä elementtinä tai kielijärjestelmän osana. Mitenhän S2-oppija jäsentää variaatiota, ja millaisia havaintoja hän siitä tekee?

14 Lähteet ECKERT, PENELOPE MCCONNELL-GINET, SALLY: Language and Gender. Fifth printing. Cambridge University Press. HÄGG, JOHANNA 2014: Maallikoiden käsityksiä Oulun seudun murteesta ja sen variaatiosta. Pro gradu -työ, OY. HÄRMÄ, MARJA 2011: Variaatio oulunseutulaisten yliopisto-opiskelijoiden puhekielessä. Pro gradu -työ, OY. KANSANNIVA, ELLA 2012: Oululaisnuorten puhekielen variaatio keskustelussa. Pro gradu -työ, OY. KETTUNEN, LAURI 1940: Suomen murteet III. Murrekartasto. Helsinki: SKS KURKI, TOMMI 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. Helsinki: SKS. LAPPALAINEN, HANNA 2001: Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen. Virittäjä 105 s LAPPALAINEN, HANNA 2006: Kelan asiointikeskustelut Helsingin puhekielen variaation kuvastajina. Kaisu Juusela & Katariina Nisula (toim.), Helsinki kieliyhteisönä s Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. LEHTOLA, MINNA 2015: Muhoslaisten nuorten murrekäsityksiä. Pro gradu -työ, OY. LÖPPÖNEN, SIRKKU 2015: Oulunsalolaisnuorten puhekieli. Pro gradu -työ, OY. MANTILA, HARRI 2004: Murre ja identitetti. Virittäjä 108 s MANTILA, HARRI PÄÄKKÖNEN, MATTI 2010: Oulun seudun murteen vokaalisto. Historia, muutos ja variaatio. Helsinki: SKS. MIELIKÄINEN, AILA 1991: Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36. MIELIKÄINEN, AILA PALANDER, MARJATTA 2014: Miten suomalaiset puhuvat murteista? Kansanlingvistinen tutkimus metakielestä. Helsinki: SKS.

15 MUSTANOJA, LIISA 2011: Idiolekti ja sen muuttuminen. Reaaliaikatutkimus Tampereen puhekielestä. Acta Universitatis Tamperensis NUOLIJÄRVI, PIRKKO 1986: Kieliyhteisön vaihto ja muuttajan identiteetti. Tietolipas 100. Helsinki: SKS. NUPPONEN, ANNE-MARIA 2011: Savon murre savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 11. Joensuu Kuopio: University of Eastern Finland. PALANDER, MARJATTA 2010: Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Helsinki: SKS. RAJALA, ELINA 2016: Oululaisnuorten murrehavaintojen metakieli. Pro gradu -työ, OY. SKIFTESVIK, SAGA 2012: Persoonapronominien variaatio oululaisnuorten puhekielessä. Pro gradu -työ, OY. OY = Oulun yliopisto SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. TAANILA, JANNE 2010: Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit Oulun ammattikoululaisten puhekielessä. Kandidaatintutkielma, OY. TRUDGILL, PETER 2000: Sociolinguistics. An introduction to language and society. Fourth Edition. London: Penguin Books. VAATTOVAARA, JOHANNA 2009: Meän tapa puhua: Tornionlaakso pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealueena. Helsinki: SKS. VAATTOVAARA, JOHANNA SOININEN-STOJANOV, HENNA 2006: Pääkaupunkiseudulla kasvaneiden kotiseuturajaukset ja kielelliset asenteet. Kaisu Juusela & Katariina Nisula (toim.), Helsinki kieliyhteisönä s Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos VIITASALO, KAISA 2005: Minä- ja sinä-pronominien variantit Nivalan nuorten puheessa ja mielikuvissa. Pro gradu -työ, OY. VÄHÄLÄ, RIIKA 2005: Pahki on hyvä sana. Oululaisnuorten murreasenteet, murteen tiedostaminen ja sen suosiminen. Pro gradu -työ, OY. VÄÄNÄNEN, MARJO 2006: Ylikiiminkiläisnuorten murteen tiedostaminen ja sen suosiminen. Pro gradu -työ, OY. WARDHAUGH, RONALD 1998: An Introduction to Sociolinguistics. Oxford: Blackwell Publishers Ltd.