Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2"

Transkriptio

1 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus

2 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 2 Tilasto osa... 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 3 Yhteenveto ATH tutkimuksen valituista osoittimista... 5 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet... 6 Nuoret ja nuoret aikuiset... 7 Työikäiset... 8 Ikäihmiset... 9 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Ehdotus toiminnan ja talousarvion erityisiksi painopistealueiksi Valtuustokäsittely Tilastoliite

3 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus Valtuustokauden arviointi ja valtuustokauden hyvinvointikertomus JOHDANTO Strategista yleiskaavaa laadittaessa tehty tärkein strateginen hyvinvointipäätös on, että kunta priorisoi tulevaa kasvua varten muutamia keskusalueita ja hyödyntää olemassa olevia palveluita, ensisijaisesti laajentamalla niitä. Koska väestönkasvu tulee olemaan pitkän aikavälin tarkastelussa jopa erittäin suurta näillä keskusalueilla, yhdyskuntasuunnittelulta ja muiltakin toimialoilta edellytetään hyvää ennakointia ja pitkäjänteistä kokonaisnäkemystä. Tässä onnistutaan pitämällä kunnan ohjelmatyö eheänä, jotta kuntalaisten tarpeisiin voidaan vastata. Samanaikaisesti kunnalla tulee olla myös valmius sopeuttaa suunnitelmia todellisiin, muuttuviin olosuhteisiin. (Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit) Hyvinvointitiimi Mustasaaren kunnanjohtaja asetti kuntaan hyvinvointitiimin, joka sai tehtäväkseen sovittaa yhteen hyvinvointikertomus ja hyvinvointitilinpäätös sovittaa yhteen hyvinvointipoliittisten linjausten toteuttaminen käsitellä yhteisiä henkilöstöasioita. Hyvinvointitiimiin nimettiin kunnanjohtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja, ylilääkäri, terveysjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Tiimin sihteerinä toimii terveyskeskuksen hallintosihteeri. Tiimin kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia työn edetessä. Tiimiin kuuluu nyt myös työsuojelupäällikkö, ja terveydenhuoltoa edustaa yleensä ylilääkäri. Hyvinvointitiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä kehittämistiimin kanssa, joka käsittää kunnan muut toimialat. Hyvinvointikertomus Mustasaaren hyvinvointikertomus perustuu Sotkanet- ja ATH-tietokantojen tilastotietoihin sekä Kouluterveyskyselyyn. Valitut osoittimet näyttävät, mitä alueita kunta pitää erityisen tärkeinä. Nämä alueet on valittu joko sen vuoksi, että niissä on paljastunut jokin tilastollisesti ratkaiseva muutos tai siksi, että ne ovat yleispäteviä kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Mallina on käytetty Kuntaliiton ja Kaste-hankkeen ylläpitämää sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomus on jäsennetty kunnan eri ikäryhmien mukaan. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat - Mustasaaren strategia Mustasaari Mustasaaren vanhuspoliittinen strategia (korvataan suunnitelmalla ikääntyneen väestön tukemiseksi) - Mustasaaren ja Vöyrin mielenterveystyön strategia - Varhaiskasvatussuunnitelma Onnellisia lapsia Mustasaaressa - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (ei vielä hyväksytty) - Kokonaisratkaisu päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseksi Mustasaaren kunnassa - Esiopetuksen opetussuunnitelma - Pitkäaikaispaikkojen ja asumispalvelujen tarveselvitys vuoteen 2025 Mustasaaressa (korvataan suunnitelmalla ikääntyneen väestön tukemiseksi) - Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintasuunnitelma Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi - Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2

4 TILASTO-OSA Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestötilasto osoittaa kunnan väkiluvun kasvavan vuoteen 2030 asti (noin 21 prosenttia). Nettomuuttotilasto osoittaa, että nettomuutto on vähentynyt mutta on edelleen positiivinen. Kunnan kokonaisväestömäärä oli henkeä vuonna Väestöstä 69 prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia, 29 prosenttia suomea ja 2 prosenttia jotain muuta kieltä. Arvion mukaan kunnan kokonaisväestömäärä on henkeä vuonna 2020 ja henkeä vuonna Suurin muutos väestörakenteessa tapahtuu ikäryhmässä 75 vuotta täyttäneet, jonka odotetaan kasvavan 96 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen Pienintä väestönkasvu on 0 6-vuotiaiden ryhmässä. Tämän ryhmän odotetaan kasvavan vain 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä (15 64-vuotiasta) kohden. Mitä enemmän on lapsia ja eläkeläisiä, sitä suurempi huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde on kaudella kasvanut 57:stä 63,7:ään. Mustasaaressa oli yhteensä perhettä vuonna Näistä oli lapsiperheitä eli 43,1 prosenttia. Lapsiperheistä 11,6 prosenttia oli yhden vanhemman perheitä. Luku on hieman kasvanut vuodesta Työllisiksi luetaan vuotiaat. Kunnan työllisyysaste oli 48,4 prosenttia vuonna 2012 (vastaavan kokoisissa muissa kunnissa 41,5 prosenttia), eikä se ole mainittavasti muuttunut vuodesta Kuntalaisten koulutustaso on hieman korkeampi Mustasaaressa kuin muissa vastaavan kokoisissa kunnissa ja verrattuna koko maahan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on vastaaviin kuntiin verrattuna matala ja myös lapsiköyhyys on vähäisempää Mustasaaressa kuin muissa vastaavan kokoisissa kunnissa. 3

5 Gini-kerroin kuvaa tulojen jakautumista. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat tuloerot. Ginikertoimen suurin mahdollinen arvo on 100 (%). Vuonna 2012 Mustasaaren Gini-kerroin oli 22,5 prosenttia ja koko Suomen 27,2 prosenttia. Mustasaaren Gini-kertoimen arvo on pysynyt vakaana koko kauden Sairastavuusindeksin vertailu vastaavan kokoisiin kuntiin osoittaa, että Mustasaaressa väestö on muita kuntia terveempää. Sairastavuusindeksistä näkyy, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Mustasaaren luku oli 76,5 vuonna Koko Vaasan seudulla luku oli 98,9 ja vastaavan kokoisissa kunnissa 103,1. Vuonna 2012 Mustasaaressa oli 241 psykiatrian avohoitokäyntiä / asukasta (yli 18-vuotiasta). Määrä on vähentynyt vuodesta Koko maahan ja Vaasan seutuun verrattuna Mustasaarella on huomattavasti muita kuntia vähemmän käyntejä. (Suomi: 328 käyntiä / asukasta, Vaasan seutu: 343 käyntiä / asukasta). Päihdehuollon avopalveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä / asukasta on pysynyt tasaisena kaudella Mustasaaressa luku oli 2,4 asiakasta vuonna 2013, kun vastaava luku koko maassa oli 8,8 asiakasta ja Vaasan seudulla 10,5 asiakasta. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kaksinkertaistunut kaudella , mutta lukumäärä on kuitenkin pieni verrattuna koko maahan ja muihin vastaavan kokoisiin kuntiin. 4

6 Yhteenveto ATH-tutkimuksen valituista osoittimista: Mustasaari osallistui vuonna 2012 alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH). Vuonna 2013 toteutetussa seurantatutkimuksessa ei esitellä kuntakohtaisia lukuja vaan pienin ryhmä Mustasaaren osalta on. Tämän johdosta ei pystytä tekemään tarkkoja vuosittaisia vertailuja pelkästään Mustasaaren kunnan osalta. Mustasaaressa kysely lähetettiin kuntalaiselle. Tutkimuksen vastausprosentti oli 55. Kyselyssä oli runsaasti hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä, elämäntapaa, riskitekijöitä ja palveluja koskevia kysymyksiä. Hyvinvointitiimi on valinnut osoittimista kymmenkunta, jotka esitellään tässä kokonaisuutena, koska otanta ei ole kovin suuri. Valitut osoittimet kuvaavat kuntalaisten yksinäisyyden ja turvallisuuden tunnetta, koettua hyvinvointia, psyykkistä hyvinvointia sekä luottamusta julkiseen sosiaalija terveydenhuoltoon ja kunnan päätöksentekoon. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus oli Mustasaaressa (5,6 prosenttia) pienempi kuin lla (7,8 prosenttia). Koko maassa vastaava luku oli 9,6 prosenttia vuonna Suurin osa mustasaarelaisista (94,3 prosenttia) oli tyytyväinen asuinalueensa turvallisuuteen ( 91 prosenttia ja koko Suomi noin 90 prosenttia). Mustasaaressa ja lla 8,6 prosenttia asukkaista ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Mustasaarelaisista 38,4 prosenttia koki oman terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, lla vastaava luku oli hieman pienempi (37,9 prosenttia). Mustasaarelaisista 14,2 prosenttia koki itsensä ylipainoisiksi, lla vastaava luku oli noin 16 prosenttia. Kuitenkin vain 17,5 prosenttia ilmoitti liikkuvansa säännöllisesti (lla 21 prosenttia). Tupakoivien osuus oli Mustasaaressa 10,1 prosenttia, lla hieman vähemmän (noin 12 prosenttia). Alkoholia liikaa käyttävien osuus oli Mustasaaressa pienempi (19,3 prosenttia) kuin lla (noin 22,5 prosenttia). Alkoholia liikaa käyttävien osuus koko maassa oli 30,9 prosenttia. Niiden osuus, jotka uskovat todennäköisesti jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, oli Mustasaaressa 25 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin koko maassa. ATH-tutkimuksessa mitattiin myös mielenterveyttä. Mustasaarelaisista 4,8 prosentilla oli ollut itsemurhaajatuksia 12 viime kuukauden aikana. lla luku oli 3,5 prosenttia ja koko maassa 5 prosenttia. ATH-tutkimuksessa kysyttiin kuntalaisten luottamuksesta julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon sekä oman kunnan päätöksentekoon. Mustasaarelaiset antoivat asteikolla 1 5 terveydenhuollolle 3,6 ja sosiaalihuollolle 3,1. Luottamus oman kunnan päätöksentekoon sai 3,2. Mustasaarelaisista 34,9 prosenttia katsoi, että huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin verran. Vastaava luku lla oli 28,3 prosenttia ja koko maassa 23,1 prosenttia. 5

7 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus on Mustasaaressa suhteellisen pieni muuhun maahan verrattuna. Kaikista lapsiasuntokunnista (2 473) ahtaasti asuvia oli 22,2 prosenttia vuonna Luku on pienempi kuin vuonna 2009, jolloin osuus oli 24,1 prosenttia. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun. Päivähoitolasten osuus oli Mustasaaressa suurempi kuin muualla maassa, mutta luku ei ole kasvanut mainittavasti vuodesta Eniten päivähoitolapsia oli vuonna 2011, jolloin 72,1 prosenttia lapsista oli päivähoidossa. Mustasaaressa 2,7 prosenttia lapsiperheistä sai toimeentulotukea vuonna Lasten pienituloisuusaste kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuutta. Mustasaaressa lasten pienituloisuusaste oli 5,9 prosenttia vuonna Vastaava luku koko maassa oli 14,3 prosenttia. Somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden lasten ja nuorten osuus on ollut viime vuosina tasaisesti 7 8 prosenttia. Vuonna 2012 somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja sai 7,6 prosenttia 0 17-vuotiaista. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit ovat jonkin verran lisääntyneet kaudella Vuonna 2009 käyntimäärä oli 124 käyntiä / asukasta (0 12-vuotiaat), vuonna 2013 käyntimäärä oli 149 käyntiä. Nuorisopsykiatrian (13 17-vuotiaat) käynnit ovat lisääntyneet 268 käynnistä 326 käyntiin / asukasta. Kouluterveyskyselyssä 8.- ja 9.-luokan oppilailta kysyttiin, kokevatko he säännöllistä kiusaamista ja onko heillä läheistä ystävää. Nuorista 4 prosenttia oli joutunut koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa ja 7 prosenttia koki, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Molemmat luvut ovat parantuneet edellisvuosista. Oppilaista 21,2 prosenttia piti terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona. Luku on hieman edellisvuosia suurempi. Ylipainoisten osuus 8.- ja 9.-luokan oppilaista oli 16 prosenttia vuonna Kouluterveyskyselyssä tutkittiin myös oppilaiden päihteiden käyttöä. 8.- ja 9.-luokan oppilaista tupakoi päivittäin 6 prosenttia, eli määrä on vähentynyt vuodesta Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien osuus on sekin pienentynyt 18,6 prosentista (vuonna 2009) 17 prosenttiin (vuonna 2013). Laittomia huumeita oli ainakin kerran kokeillut 4 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2009 mutta vähemmän kuin vuonna Niiden 8.- ja 9.-luokan oppilaiden osuus, jotka olivat kokeneet fyysistä uhkaa vuoden aikana, väheni 18 prosentista 13 prosenttiin vuosina ja 9.-luokan oppilaista 19 prosenttia koki vanhemmuuden puutetta. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Luku on parantunut edellisvuosista. 6

8 Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä oli 0,3 prosenttia vuonna Osuus on jonkin verran edellisvuosia pienempi. Tilastot osoittavat myös, että mustasaarelaisten vuotiaiden depressiolääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2013 depressiolääkkeitä sai 3,3 prosenttia vuotiaista. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2009, jolloin depressiolääkkeitä sai 3,8 prosenttia ikäryhmästä. Nuorisotyöttömyys Mustasaaressa on laskenut vuosina Pienimmillään se oli vuonna 2012, jolloin työttömänä oli 5,1 prosenttia vuotiasta. Nuorten työttömyys kääntyi kuitenkin nousuun vuonna Tilastojen mukaan vuotiaista työttömiä oli 7,8 prosenttia samanikäisestä työvoimasta vuonna Vuonna 2012 toimeentulotukea sai 4,2 prosenttia vuotiaista. Määrä on vähentynyt vuodesta 2009, jolloin luku oli 4,6 prosenttia. Koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on vähentynyt vuosina Osuus oli 6,7 prosenttia vuonna 2009 ja 5,5 prosenttia vuonna Nuorisorikollisuus on Mustasaaressa vähäisempää kuin muualla maassa. Vuonna 2012 nuorista vuotiasta oli rikoksesta epäiltynä 3,7 prosenttia, kun vastaava luku koko maassa oli 11,1 prosenttia vuotiaista oli rikoksesta epäiltynä 5,6 prosenttia (koko maassa 15,8 prosenttia). Kouluterveyskysely tehtiin lukiossa vain 1. ja 2. vuosikurssin oppilaille, joten kysymyksiin on vastannut noin 28 prosenttia vuotiaista nuorista. 6,5 prosenttia vastanneista koki, ettei heillä ollut yhtään läheistä ystävää. Lukiolaisista 21,8 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tämä on parannusta vuodesta 2009 mutta heikentymistä vuoteen 2011 verrattuna, jolloin terveydentilaansa piti keskinkertaisena tai huonona 14,4 prosenttia. Vuonna 2009 ylipainoisena itseään piti 10,5 prosenttia lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista. Osuus on kasvanut, sillä vuonna 2013 ylipainoisena itseään piti 17,4 prosenttia oppilaista. 5,8 prosenttia lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista tupakoi päivittäin. Tupakoivien osuus on vähentynyt reilusti vuodesta Myös niiden osuus, jotka ilmoittivat olleensa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, on lähes puoliintunut vuodesta 2009 (15,6 prosenttia vuonna 2013, 26 prosenttia vuonna 2009). Laittomia huumeita oli kokeillut ainakin kerran 6 prosenttia lukiolaisista, mikä on hieman vuotta 2009 enemmän mutta vähemmän kuin vuonna Fyysistä uhkaa vuoden aikana kokeneiden osuus on vuosina kasvanut 35,4 prosentista 40,3 prosenttiin. Lukiolaisista 22 prosenttia katsoi kokeneensa vanhemmuuden puutetta, mikä on edellisvuosia enemmän. 7

9 Työikäiset Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut 0,5 prosenttia kaudella Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus on jonkin verran pienentynyt: vuonna 2009 toimeentulotukea sai 2,2 prosenttia työikäisistä ja vuonna 2012 tukea sai 1,8 prosenttia. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus on 0,4 prosenttia samanikäisestä väestöstä (2012). Luku ei ole muuttunut kaudella Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas on kuulunut tuen piiriin vuoden aikana vähintään 10 kuukautta. Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden osuus on kasvanut. Vuonna 2009 osuus oli 1,1 prosenttia ja vuonna 2013 osuus oli 1,6 prosenttia. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, toimenpiteiltä työttömiksi jäävät ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuvat. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, jotka liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä ja heillä on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pienentynyt. Osuus oli 5,9 prosenttia vuonna 2009 ja 5 prosenttia vuonna Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaiden määrä / asukasta oli 0,23 prosenttia. Luku on pysynyt vakaana koko kaudella. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä / asukasta oli 0,15 prosenttia vuonna 2009 ja 0,18 prosenttia vuonna Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi sairauspäivärahaa saaneiden henkilöiden osuus / henkeä vastaavanikäisestä väestöstä (2013) on kasvanut. Osuus oli 18,4 prosenttia vuonna 2009 ja 22,3 prosenttia vuonna Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / iältään 18-vuotiasta ja sitä vanhempaa (2012) on pysynyt verrattain tasaisena. Käyntimäärä oli 246 käyntiä / asukasta vuonna 2009 ja 241 käyntiä vuonna Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä osoittaa lääkärikäyntien vähentyneen. Määrä oli 851 vuonna 2009 ja 814 vuonna Myös perusterveydenhuollon avohoidon muut käynnit / vastaavanikäistä ovat vähentyneet. Näitä käyntejä oli vuonna 2009 ja vuonna Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit yhteensä / asukasta käsittää 50 prosenttia väestöstä. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Yhdellä potilaalla saattaa olla useampia käyntejä vuoden aikana. 8

10 Ikäihmiset Kotona asuvien ikäihmisten osuus on Mustasaaressa kutakuinkin samalla tasolla kuin muualla maassa. Vuonna 2012 kotona asui 90,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä mustasaarelaisista. Määrä on jonkin verran enemmän kuin vuonna 2009, jolloin kotona asui 89,5 prosenttia. Sitä vastoin Mustasaaressa on yksinasuvia ikäihmisiä vähemmän kuin Vaasan seudulla ja koko maassa. Vuonna 2013 yksinasuvia oli 49,3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Koko maan vastaava luku oli 58,2 prosenttia. Kotihoidon peittävyys on vaihdellut vuosina niin että se on ollut 9,5 11,4 prosenttia. Vuonna 2013 peittävyys laski 9 prosenttiin. Vaihteluja voidaan selittää sillä, että säännöllisen kotihoidon peittävyyttä mitataan vuosittain Kotihoidon peittävyyden piiriin kuuluvat 75 vuotta täyttäneet säännöllistä kotihoitoa saavat asiakkaat, jotka ovat kotona laskentapäivänä. Toisin sanoen: jos säännöllistä kotihoitoa saava on laskentapäivänä tilapäisesti hoidossa muualla, häntä ei oteta mukaan laskentaan. Omaishoidon tuella hoidettavien 75 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut koko kaudella Vuonna 2009 osuus oli 4,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ja vuonna 2012 luku oli 4,8 prosenttia. Vuonna 2013 luku nousi jo 5 prosenttiin. Mustasaari oli vuonna 2013 suunnilleen samalla tasolla kuin muu Vaasan seutu ja jonkin verran yli koko maan. Tehostetussa palveluasunnossa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Määrä oli 3,7 prosenttia vuonna 2009 ja 6 prosenttia vuonna Kasvu johtuu siitä, että Solgårdin vanhainkoti muutettiin tehostetun palveluasumisen yksiköksi vuonna Vastaavasti myös laitoshoito väheni 3,5 prosenttiin vuonna 2012 (vuonna 2009 luku oli 6,8 prosenttia). Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon peittävyys oli vuonna 2012 Mustasaaressa samalla tasolla kuin muualla maassa. Täyttä kansaneläkettä saavien ikäihmisten osuus pienenee koko ajan sekä Mustasaaressa että koko maassa. Vuonna 2013 täyttä kansaneläkettä sai 1,7 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä mustasaarelaisista. Vastaava luku koko maassa oli 2,6 prosenttia. Osoitin kuvaa pienituloisten määrää eläkeikäisestä väestöstä. 65 vuotta täyttäneestä väestöstä 60,2 prosentilla oli oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna Määrä on jonkin verran alle koko maan (62,6 prosenttia). Erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttaa vaikea sairaus, joka vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavia sairauksia on noin 50. Korvauksen myöntää Kela. 9

11 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Myönteisiä trendejä Väestö tervettä Hyvä koulutustaso Koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien vuotiaiden määrä vähenee Verrattain hyvä työllisyysaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste laskee Pienituloisten ikäihmisten osuus laskee 8.- ja 9.-luokan ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaiden tupakointi ja alkoholinkäyttö vähenee Kiusaaminen vähenee 8.- ja 9.- luokan oppilaiden keskuudessa Kielteisiä trendejä Väestöllinen huoltosuhde kasvaa Yhden vanhemman perheiden osuus kasvaa Toimeentulotukea saavien määrä kasvaa sekä yleisesti että lapsiperheissä Vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyvät Noin 20 prosenttia 8.- ja 9.-luokan ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista pitää terveydentilaansa keskinkertaisena tai huonona 8.- ja 9.-luokan ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaiden huumeiden käyttö kasvaa Vanhemmuuden puutetta kokevien 8.- ja 9.-luokan ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaiden osuus kasvaa Ehdotus toiminnan ja talousarvion erityisiksi painopistealueiksi Nuorten parissa tehtävä ennalta ehkäisevä terveystyö (päihteiden käytön, kiusaamisen vähentäminen ym.) Nuorten aikuisten pitkäaikaistyöttömyys Ikäihmisten vapaa-aika ja terveys Väestön mielenterveys ja hyvinvointi Vanhemmuuden tukeminen VALTUUSTOKÄSITTELY Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen valtuustokaudeksi Hyväksytty valtuustossa osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa

12 Tilastoliite Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10 % tilanne vähintään 10 % huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Vaasan seutukunta V2 = Koko maa V3 = asukasta Perusindikaattori Mustasaari V1 V2 V3 Arvo Muutos Vaasa Koko 0 19 Väestö (2013) ,9 Info Kuntien välinen 1,6 5,4 3,3-0,61 nettomuutto / asukasta Huoltosuhde, 63,7 56,2 55,7 63,87 demografinen (2013) Info Lapsiperheet, % 43,1 39,6 39,1 38,78 perheistä Yksinhuoltajaperheet, 11,6 16,3 20,6 17,44 % perheistä (2013) Info Yhden hengen 27,3 40,1 41,7 37,09 asuntokunnat, % asuntokunnista Työlliset, % väestöstä 48, ,1 41,42 Koulutustasomittain ,79 Kunnan yleinen ,3 13,37 pienituloisuusaste Lasten 5, ,3 13,4 pienituloisuusaste Gini-kerroin, 22,5 24,5 27,2 24,32 käytettävissä olevat tulot Kelan 76,5 98,9-103,17 11

13 sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / vuotta täyttänyttä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta ,1 2,4 10,5 8,8 7,12 2,8 7 7,5 6,2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Vaasan seutukunta V2 = Koko maa V3 = asukasta Perusindikaattori Mustasaari V1 V2 V3 Arvo Muutos Vaasa Koko 0 19 Ahtaasti asuvat 22,2 26,6 29,3 28,39 lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Kaikki kunnan 69,7 69,1 57,8 56,56 kustantamassa päivähoidossa olleet, % Toimeentulotukea 2,7 7,9 8,7 7,12 saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Somaattisen 75, ,3 74,23 erikoissairaanhoidon 0 17-vuotiaat potilaat / vastaavanikäisiä Erikoissairaanhoidon ,49 avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (2012) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta ,03 12

14 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18- vuotiasta Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista 4,3 6,5 6,9 7,18 6,9 7,9 8,4 7,95 21,2 16,4 15,9 16,23 16,3 18,5 16,4 18, ,6 13,1 14,59 17,4 15, ,34 4,2 6,5 8,8 6,87 65, ,1 88, ,5 18,6 18,79 13

15 Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Vaasan seutukunta V2 = Koko maa V3 = asukasta Perusindikaattori Mustasaari V1 V2 V3 Arvo Muutos Vaasa Koko 0 19 Toimeentulotukea 14,1 13,53 saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,2 9,2 Koulutuksen ulkopuolelle 5,5 8,3 10,8 9,87 jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ei yhtään läheistä 6,5 6,3 6,4 6,41 ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Mielenterveyden ja 0,3 0,6 0,9 1,08 käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Depressiolääkkeistä 5,9 5,4 korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,3 5 Kokee terveydentilansa 21,8 18,3 16,4 17,19 keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ylipaino, % lukion 1. ja 17,4 12,7 14,2 16,73 2. vuoden opiskelijoista Tupakoi päivittäin, % 5,8 7,4 8,2 7,93 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa 15,6 15,7 19,6 19 vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokeillut laittomia 6 7,5 13,2 7,64 huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Vanhemmuuden puutetta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 22 18,6 18,7 17,53 14

16 Työikäiset V1 = Vaasan seutukunta V2 = Koko maa V3 = asukasta Perusindikaattori Mustasaari V1 V2 V3 Arvo Muutos Vaasa Koko 0 19 Pitkäaikaistyöttömät, % 1 1,7 2,8 2,3 työvoimasta (2013) Info Toimeentulotukea 1,8 5,6 6,8 5,41 saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,4 1,8 2,1 1,38 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / vuotta täyttänyttä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä (2012) Info Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / asukasta (2012) Info Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / asukasta (2012) Info 1,6 4,4 4,6 4,02 2,4 10,5 8,8 7,12 22,3 21,3 17,7 17, , , , ,58 15

17 Ikäihmiset V1 = Vaasan seutukunta V2 = Koko maa V3 = asukasta Perusindikaattori Mustasaari V1 V2 V3 Arvo Muutos Vaasa Koko 0 19 Kotona asuvat 75 vuotta 90, ,15 täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 vuotta täyttäneiden 49,3 56,1 58,2 55,5 yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista (2013) Info Säännöllisen kotihoidon 9 10,9 11,9 12,28 piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen ,9 4,6 4,53 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % 6 7,1 6,1 6,36 vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai 3,5 3,8 3,8 3,45 pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä 1,7 1,7 2,6 2,11 saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon ,56 avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 60,2 62,3 62,6 63,94 16

18 ATH-LIITE Indikaattori Alue Kaikki Kaikki (N) Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, % Luottamus julkiseen terveydenhuoltoon asteikolla 1 5 (1= en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) Luottamus julkiseen sosiaalihuoltoon asteikolla 1 5 (1= en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1 5 (1= en luota ollenkaan, 5=luotan täysin) Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväiset, osuus % Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneet, osuus % Keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koettu terveys, osuus % Lihavien osuus (BMI >= 30 kg/m2) (%) Itsemurha-ajatuksia viime 12 kk:n aikana, % Suomi , , Mustasaari 5,6 491 Suomi , , Mustasaari 3,6 475 Suomi , , Mustasaari 3,1 439 Suomi , Mustasaari 3,2 460 Suomi , , Mustasaari 94,3 494 Suomi , , Mustasaari 8,6 469 Suomi , , Mustasaari 38,4 492 Suomi , , Mustasaari 14,2 485 Suomi , , Mustasaari 4,

19 Alkoholia liikaa käyttävät (AUDIT-C) osuus (%) Päivittäin tupakoivat, osuus (%) Harrastaa liikuntaa vakituisesti useita tunteja viikossa, osuus % Ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, osuus % Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jokin verran (%) Suomi , , Mustasaari 19,3 440 Suomi , , Mustasaari 10,1 492 Suomi , Mustasaari 17,5 485 Suomi , , Mustasaari 25,1 207 Suomi , , Mustasaari 34,

20 Korsholms kommun / Mustasaaren kunta,

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Peruspalvelulautakunta 7.10.2013 26 LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kv 17.11.2014, liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 16.12.2014 / KUNNANVALTUUSTO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa LIITE: Pakettikohtainen arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Liperin kunnan asukasluku on

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS 2014

HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 2 HYVINVOINTIKERTOMUS 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella... 3 2 Valkeakosken kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus... 3 3 Valkeakosken väestö ja elinolot...

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sähköinen hyvinvointikertomus 2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sisällys 1. Hyvinvointikertomus... 2 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta... 2 Kertomuksen vastuutaho ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 1 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot