Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot Työnvälitystilastot SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit Talouden asiantuntijapalvelut Hannele Näätänen

2 1. Väestötilastot Luvun 1. tilastotiedot on saatu Tilastokeskuksen väestötilastoista. Väestön ikä, kieli ja kansalaisuus n väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Väestömäärä väheni ensimmäisen kerran n historiassa. Vähennys oli -28 henkilöä. Syntyneitä oli ennakkotiedon mukaan 466 ja kuolleita 248 eli syntyneiden enemmyys oli 218. Ennakkotiedon mukaan kotimainen nettomuutto oli -323 ja nettomaahanmuutto 88 henkilöä. ssä on lasten osuus väestöstä suurempi kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Myös työikäisten osuus on keskimääräistä suurempi, mutta eläkeikäisten osuus keskimääristä pienempi. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2010 lopussa ssä 45,4 kun se vuotta aiemmin oli 41,8. Väestön ikä lkm ,5 8,3 7, ,6 9,9 9, ,8 67,9 64, ,4 8,1 9, ,7 4,4 6, ,1 1,5 2,1 yht ,0 100,0 100,0 Huoltosuhde 45,4 47,4 54,4 Vuonna 2010 alle kouluikäisten määrä jälleen väheni, kun sitä ennen oli kaksi kasvuvuotta. Pienten lasten vähennys vuonna 2010 oli -37. Ala-asteikäisten määrät ovat vuodesta 2003 alkaen vähentyneet vuosittain, enimmillään 141 lapsella vuonna Vuonna 2010 vähennys oli enää -11 lasta. Yläasteikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien ja vähennys oli -126 vuonna Lisäksi vuotiaiden määrä väheni vuonna 2010 lähes vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi yli 300 henkilöllä. n väestön suurin ikävuosiryhmä oli vuoden 2010 lopussa 49- vuotiaat eli vuonna 1961 syntyneet. 2

3 Vuoden 2010 lopussa 96,0 järvenpääläisistä oli suomenkielisiä. ssä asui tuolloin 346 ruotsinkielistä ja 1202 vieraskielistä asukasta. Vieraista kielistä puhutuimmat ovat venäjä, viro ja vietnam. Samana ajankohtana 98,0 asukkaista oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisia asui ssä 782 henkilöä. Muuttoliike Ennakkotiedon mukaan vuonna 2010 hän muuttaneita oli 2385 ja stä pois muuttaneita noin Kaupungin sisällä tapahtuu lähes 4000 henkilömuuttoa vuosittain. hän ja stä muuttaneet ovat enimmäkseen nuoria aikuisia ja heidän alle kouluikäisiä lapsiaan. Muuttovoittoa on saatu eniten ikäryhmästä vuotiaat. Yksittäisistä kunnista muuttovoittoa on kertynyt lähinnä Helsingistä ja Vantaalta, muuttotappiot ovat suuntautuneet Tuusulaan ja Mäntsälään. Keravan ja n välinen muuttoliike vaihtelee, ollen joinakin vuosina lle tappiollinen ja joinakin voitollinen. Ulkomailta on tullut muuttovoittoa joka vuosi 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Muuttajissa on enemmän korkea-asteen koulutuksen saaneita kuin kantaväestössä, ja korkeasti koulutettuja muuttaa hän enemmän kuin täältä pois. Muuttovoittoa kerryttävät aikuiset ovat myös yleensä aina työllisiä. Asunnot ja asuntokunnat n asunnoista 54,5 oli pientaloissa vuonna ssä on rivitaloasuntoja suhteellisesti enemmän kuin koko maassa ja vastaavasti omakotitaloja vähemmän. Kerrostaloasuntojen osuus on suunnilleen sama kuin koko maassa. Koko Uudellamaalla on kerrostaloasuntojen osuus huomattavasti suurempi. 3

4 Asuntojen talotyyppi lkm Erillinen pientalo ,1 23,2 40,4 Rivi- tai ketjutalo ,4 10,8 13,7 Asuinkerrostalo ,2 64,7 43,9 Muu rakennus 237 1,3 1,3 2,1 Kaikki asunnot ,0 100,0 100,0 n asunnoista 63 on omistusasuntoja, kun koko maassa omistusasuntoja on 59 ja koko Uudellamaalla 53. Ns. kovan rahan vuokra-asuntoja on ssä koko maata vähemmän ja arava- ja korkotuettuja vuokra-asuntoja vastaavasti enemmän. Koko Uudellamaalla on kaikkien vuokra-asuntomuotojen suhteellinen osuus suurempi. Asuntojen hallintaperuste lkm Omistaa talon ,0 14,9 32,4 Omistaa asunto-osakkeet ,4 38,9 27,0 Aravavuokra-asunto ,5 14,4 12,1 Korkotukivuokra-asunto 385 2,1 4,2 2,5 Muu vuokra-asunto ,4 17,3 14,7 Asumisoikeusasunto 508 2,8 2,4 1,2 Muu tai tuntematon ,9 7,9 10,2 Kaikki hallintaperusteet ,0 100,0 100,0 ssä on pienimpiä, alle 50 m 2 asuntoja suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa ja Uudellamaalla, mutta m 2 asuntoja on enemmän. Yli 120 m 2 asuntoja ssä on koko maahan verrattuna hieman vähemmän, mutta enemmän kuin Uudellamaalla. Asuntojen pinta-alaluokka lkm ,7 6,0 4, ,5 9,7 9, ,7 11,8 9, ,0 14,9 13, ,0 10,4 10, ,9 12,4 11, ,5 8,0 7, ,6 6,7 6, ,7 8,2 11, ,4 4,7 6, ,4 2,6 3, ,0 1,6 2, ,9 0,9 1, ,0 1,2 1,4 Tuntematon 103 0,6 0,7 1,1 Kaikki pinta-alaluokat ,0 100,0 100,0 4

5 Yhden ja kahden henkilön asuntokuntia on ssä suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa, koska vanhuksia on vähemmän. Myös koko Uudellamaalla on yksin asuvia enemmän kuin ssä. Yleisimpiä lapsiperhetalouksia eli 3-5 henkilön asuntokuntia on ssä vastaavasti enemmän. Asuntokuntien koko lkm 1 henkilö ,9 41,5 40,7 2 henkilöä ,1 31,8 33,0 3 henkilöä ,0 12,0 11,6 4 henkilöä ,9 10,0 9,5 5 henkilöä 670 3,8 3,4 3,6 6 henkilöä 139 0,8 0,8 1,0 7+ henkilöä 81 0,5 0,5 0,6 Kaikki asuntokunnat ,0 100,0 100,0 Ainoastaan yhden ja kahden henkilön asuntokuntien lukumäärät ovat ssä lisääntyneet 1990-luvulta lähtien, mikä johtuu suureksi osaksi väestön ikärakenteen vanhenemisesta. Muiden asuntokuntien lukumäärät ovat pysyneet suunnilleen samana tai vähentyneet. Vuoden 2009 lopussa 70 asuntokunnista oli 1-2 hengen talouksia. 75 vuotta täyttäneistä 49 asui yksin. läisen asuntokunnan keskikoko vuonna 2009 oli 2,16 henkeä, Uudellamaalla 2,07 henkeä ja koko maassa 2,08 henkeä. Vuonna 2009 n asuntokunnista 8,7 asui ahtaasti (koko maa 9,0, 10,0 ), kun määritelmänä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden ja keittiötä ei lasketa huonelukuun. Henkilömääristä laskettuna 16,6 asuntoväestöstä asui ahtaasti. 5

6 Asuntoväestöstä 932 henkeä asui puutteellisesti varustetuissa asunnoissa (asunnosta puuttuu ainakin jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat, keskuslämmitys). Sekä ahtaasti että puutteellisesti varustetussa asunnossa asui 339 henkeä. Näistä 104 oli alle 15-vuotiaita lapsia. 65vuotta täyttäneistä 116 asui puutteellisesti varustetussa asunnossa ja 83 asui ahtaasti. Näistä 6 henkilöä asui sekä ahtaasti että puutteellisesti varustetussa asunnossa. Perheet 79 vuoden 2009 lopun järvenpääläisväestöstä asui perheissä. Perheeksi luetaan myös lapseton avopari. Perheisiin kuulumattomista 81 asui yksin. Vuonna 2009 perheen keskikoko oli ssä 2,85 henkeä. Perheitä joihin kuului lapsen asemassa olevia henkilöitä, oli 56 kaikista perheistä. Lapsettomien perheiden lukumäärä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, mikä johtuu osittain väestörakenteen vanhenemisesta: iäkkäämpien avioparien lapset ovat lähteneet perheestä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt suunnilleen samana 1990-luvun puolivälistä lähtien. Yksinhuoltajaperheissä oli vuonna 2009 runsaat 1630 alle 18- vuotiasta lasta. 6

7 Väestön taloudellinen toiminta Taloudellinen aktiivisuus laski koko maassa vuonna läisten taloudellinen aktiivisuus oli kuitenkin hieman paremmalla tasolla verrattuna Uudenmaan maakuntaan ja oleellisesti parempi verrattuna koko maahan. n työllisyysaste laski ennakkotiedon mukaan edellisvuoden 77,6 :sta 74,0 :iin. Työttömyysaste nousi edellisvuoden 5,7 :sta 8,1 :iin. n taloudellinen huoltosuhde nousi 96,9:stä 104,4:ään vuonna n huoltosuhde oli silti Manner-Suomen kolmanneksi paras Vantaan ja Espoon jälkeen. Väestön pääasiallinen toiminta 2009 (ennakkotieto) lkm Työvoima ,3 52,7 48,2 Työlliset/työllisyysaste ,0 73,2 68,1 Työttömät/työttömyysaste ,1 8,1 11,6 Työvoiman ulkopuolella ,7 47,3 51, vuotiaat ,1 17,0 16,6 Opiskelijat ,6 7,5 7,9 Eläkeläiset ,0 18,0 23,5 Varusmiehet, siv.palv.miehet 126 0,3 0,3 0,3 Muut ,7 4,6 3,5 Koko väestö ,0 100,0 100,0 Taloudellinen huoltosuhde 104,4 106,7 134,6 Työllisyysaste: työlliset / vuotiaat *100 Työttömyysaste: työttömät / työvoima *100 Taloudellinen huoltosuhde: (työttömät + työvoiman ulkopuolella olevat) / työlliset * 100 Vuonna 2008 järvenpääläisistä työssäkäyvistä 35 kävi töissä asuinkunnassaan, 29 Helsingissä, 17 muulla PKS-alueella ja 14 muulla KUUMA-alueella. 7

8 n työpaikkaomavaraisuusaste oli 63,1 vuonna 2008 (työpaikkojen suhde työllisiin). Kyseisen laskutavan mukaan 2000-luvun lopussa ollaan työpaikkojen riittävyyden suhteen samalla tasolla kuin 1990-luvun alun laman aikoihin. Kun tarkastellaan työpaikkojen suhdetta koko työvoimaan, 1990-luvun lama oli nykytilannetta huomattavasti heikompi. n 15 vuotta täyttäneistä on 31 korkeakoulutettuja, koko maassa 27 ja koko Uudellamaalla 34. Alimman korkea-asteen koulutuksen saaneita on ssä suhteessa enemmän kuin vertailualueilla. Määritelmän mukaan alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. 15 v täyttäneiden koulutusaste 2008 Vain perusaste 32,4 31,7 34,5 Keskiaste 36,5 33,9 38,6 Alin korkea-aste 13,3 11,2 10,9 Alempi korkeakouluaste 9,3 9,9 8,0 Ylempi korkeakouluaste 7,8 12,0 7,2 Tutkijakoulutusaste 0,7 1,4 0,8 Kaikki 15 v. täyttäneet 100,0 100,0 100,0 läisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti vuonna 2009 olivat euroa, koko Uudellamaalla euroa ja koko maassa euroa. n tulonsaajat jakautuivat tuloluokkiin seuraavan kuvion osoittamalla tavalla. 8

9 Vuosien asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen (tulot - verot + saadut tulonsiirrot) tiedoista on muodostettu vuosittaiset tulokymmenykset koko maan tulotietojen perusteella. Kuhunkin tulokymmenykseen eli desiiliin kuuluu siten 10 koko maan asuntokuntaväestöstä. n väestö asettuu näin muodostettuihin tuloluokkiin siten, että suurituloisimpiin ( desiilit) kuuluvia on enemmän (51 vuonna 2009) kuin koko maassa (40 ). Toisaalta kahden suurituloisimman desiilin (9.-10.) osuudet ovat ssä vähentyneet vuodesta 1995 vuoteen Vuonna 2009 asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä (aikuisilla ja lapsilla eri painoarvot) kohden oli ssä keskimäärin euroa ja koko maassa euroa. Vastaava mediaanitulo (50 asuntokunnista jää mediaanitulon alapuolelle) kulutusyksikköä kohden oli ssä euroa ja koko maassa euroa. 9

10 2. Työnvälitystilastot Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset julkaisevat kuukausittain työllisyyskatsauksia, joissa kuvataan mm. työttömyyden rakennetta kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden suhde koko työvoimaan) oli helmikuun lopussa 2011 ssä 7,1, Uudellamaalla 6,9 ja koko maassa 9,8. Aiemmin n työttömyysaste on ollut hieman parempi kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta nykyisen taantuman aikana n työttömyys on ollut jonkin verran huonompi kuin koko Uudellamaalla. ssä oli työttömiä työnhakijoita kuluvan vuoden helmikuussa 1457, mikä on 213 eli 13 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 85 (6 ) enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Työttömistä oli miehiä 904 ja naisia 553. Työttömien miesten määrä on vähentynyt 152 (14 ) ja naisten määrä 61 (10 ) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Työttömistä työnhakijoista 193 oli alle 25-vuotiaita. Nuorten työttömyys lisääntyi nopeasti taantuman aikana, mutta on nyt vähentynyt 14 edellisvuodesta. Helmikuun 2011 lopussa 417 henkilöä oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuukausittain tammikuusta 2009 tammikuuhun Lisäys tuona aikana oli 174 henkilöä (71). Helmikuussa 2011 kasvu on pysähtynyt. Työvoimatoimistossa oli helmikuun 2011 lopussa 235 avointa järvenpääläistä työpaikkaa. 10

11 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit Seuraavissa taulukoissa on joitakin poimintoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän SOTKAnet -tilasto- ja indikaattoripankin tiedoista vuodelta Väestön sosiaalinen ympäristö 2009 Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, asuntokunnista 6,2 6,9 6,4 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 13,9 14,4 11,4 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 58,5 59,1 58,6 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, asukkaista 6,4 7,5 7,1 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, lapsiperheistä 7,0 8,9 8,8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 2,1 2,6 2,1 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 2,4 2,7 2,9 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 9,6 8,2 6,7 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta 66,2 67,0 47,5 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 5,8 4,0 4,3 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 33,6 18,8 16,3 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 3,6 4,5 3,3 Lapset ja lapsiperheiden palvelut 2009 Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1-6 -vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 56,4 60,5 56,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 1,3 1,4 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 27,9 41,6 31,7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä 7,5 6,5 5,8 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18- vuotiasta 152,7 69,0 70,5 Elatustukea saaneet lapset, vuotiaista 9,0 9,2 8,8 Väestön terveydentila 2009 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, väestöstä 19,5 18,4 23,5 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 92,5 82,6 94,4 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 21,6 19,4 19,9 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä 7,1 6,2 8,9 Aikuisen vammaistuen saajat / 1000 asukasta 2,0 1,8 2,0 Kuolleisuus / asukasta (2008) 558,5 700,8 923,9 Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä (2008) 3259,2 3981,7 4295,9 11

12 Terveydenhuollon laitoshoito 2009 Sairaalahoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 190,2 181,2 241,1 Sairaalahoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 1580,9 1798,1 2270,3 Sairaalahoidon potilaat / 1000 asukasta 113,5 113,2 139,3 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 136,5 142,4 183,4 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 8,4 8,3 8,3 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 37,5 33,3 47,5 Toimenpiteelliset hoitojaksot (kirurgiset toimenpiteet) / 1000 asukasta 69,6 72,3 78,1 Päiväkirurgian hoitojaksot / 1000 asukasta 28,2 29,7 34,1 Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 91,9 82,8 100,0 Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi 94,3 95,2 100,0 Terveydenhuollon avohoito 2009 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavan ikäistä Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Perusterveydenhuollon kotisairaanhoidon käynnit yhteensä / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon fysioterapiakäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, väestöstä 37,2 36,5 30,1 Ikääntyneiden palvelut 2009 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä 4,1 3,5 4,1 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vastaavanikäisestä väestöstä 7,3 10,6 11,4 Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 1,4 1,4 1,4 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 8,1 5,3 5,1 Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 0,0 4,0 3,5 Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , vastaavanikäisestä väestöstä 1,2 1,8 1,9 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, vastaavanikäisestä väestöstä 90,3 88,8 89,4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , vastaavanikäisestä väestöstä 1,2 5,7 5,4 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, vastaavanikäisestä väestöstä 10,0 24,4 20,4 12

13 Vammaispalvelut 2009 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana / asukasta 640,7 1559,9 1707,5 Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä asiakkaita vuoden aikana / asukasta 87,8 131,5 123,3 Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet / asukasta 77,5 146,3 169,7 Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / asukasta 95,6 61,7 74,9 Vammaisten tulkkipalveluissa asiakkaita vuoden aikana / asukasta 41,3 66,9 76,4 Alkoholi ja huumeet 2009 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 :n alkoholina, litraa 9,7 8,3 8,3 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 1,4 1,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 26,8 11,1 9,8 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,3 4,0 3,2 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1,9 2,5 3,7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,2 2,8 3,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 13,1 45,0 29,9 13