Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015
|
|
- Ada Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kv , liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Kunnan Väestö rakenteet, (2013) talous ja elinvoima Kunnan Huoltosuhde, 63,1 65,1 74,3 58,1 55,7 rakenteet, demografinen talous ja elinvoima (2013) Kunnan Väestöennuste rakenteet, 2030 talous ja elinvoima Kunnan Kuntien välinen -7,8-6,9-0,8 3,3 rakenteet, nettomuutto / 1 14,9 talous ja elinvoima 000 asukasta (2013) Kunnan Muu kuin suomi, 3,9 13,1 8,4 20,7 53 rakenteet, ruotsi tai saame talous ja elinvoima äidinkielenä / asukasta (2013) Kunnan Lapsiperheet, % 38,6 40,3 33,4 42,8 39,1 rakenteet, perheistä (2013) talous ja elinvoima 1
2 Kunnan Yksinhuoltajaperh13,2 16,9 17,9 17,4 20,6 rakenteet, eet, % talous ja elinvoima lapsiperheistä (2013) Kunnan Yhden hengen 36,8 37,5 40,4 39,2 41,7 rakenteet, asuntokunnat, % talous ja elinvoima asuntokunnista (2013) Kunnan Työlliset, % 36,3 37,4 36,5 39,8 43,1 rakenteet, väestöstä talous ja elinvoima Kunnan Koulutustasomitt rakenteet, ain talous ja elinvoima Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Lainakanta, euroa / asukas Keskeisimmät muutokset Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa: -Nettomuutto vähentynyt vertailuaikana (vaihdellut aiempinakin vuosina) -yksinhuoltajaperheiden määrä hieman kasvanut, mutta yksinhuoltajaperheitä on vertailualueita vähemmän -lainakanta euroa / asukas kasvanut (3649 / asukas) Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Osallisuus Äänestysaktiivisuus 66,4 61,3 56,9 56,9 58,2 kuntavaaleissa, % Terveys ja Kelan , sairastavuusindeksi, ikavakioitu Terveys ja Sairauspäivärahaa 79,3 102,9 98,7 95,3 89,8 2
3 Terveys ja saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä (2013) THL:n 118,9 127,8 127,1 118,4 100 sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) Poliisin tietoon tulleet 1,9 4,5 3 6,8 7,5 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 15,3 28,7 19,2 40,2 43,8 omaisuusrikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 3,2 11,5 12,9 11,4 8,8 eräät liikennerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 37,7 33,5 294,8 87,6 80,2 liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 3,6 4,3 3,5 3,5 rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Päihtyneiden säilöönotot 1,9 6,5 4,2 11,5 13,2 / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen 3,8 17,7 10,7 16,5 16,5 alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen 2,5 2,9 2 3,7 3,6 alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 3,4 2 3,3 3,7 kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 0,8 0,8 1,6 2,3 huumausaineiden käyttörikokset / 1000 asukasta (2010) Tasa-arvo ja Gini-kerroin, oikeudenmukaisuus käytettävissä olevat tulot Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 21,2 23,1 22,8 25,3 27, ,3 9,4 9,3 8,7 3
4 Toimeentulo Toimeentulo Toimeentulo (2013) Kunnan yleinen 14,6 17,5 19,3 16,1 14,3 pienituloisuusaste Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Yleistä asumistukea 1,9 5,3 3 8,1 7,4 saaneet yhteensä, % asuntokunnista (2013) Terveydenedistämisaktii 47, ,2 78,7 72 visuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta Yksityislääkärikäynneistä 17,1 14,8 17, ,7 korvausta saaneet, % väestöstä Aikuisten 426,5 412,5 2720,3 514,3 460,5 mielenterveyden avohoitokäynnit / vuotta täyttänyttä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon 2,6 10,1 8 11,4 8,8 avopalveluissa asiakkaita / asukasta (2013) Päihteiden vuoksi 6,4 4,9 5,3 3,6 3,4 sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / asukasta Vammojen ja 152,4 201,8 215,9 157,8 156 myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta Kaatumisiin ja 140,5 155,2 187,2 109,5 112,5 putoamisiin liittyvät hoitojaksot/ asukasta 4
5 Toimeentulotuki, euroa / asukas (2013) Vammaispalvelulain 17,9 57,4 105,5 58,9 86,1 mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, euroa/asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Keskeisimmät muutokset Kaikki ikäryhmät hyvinvointitiedossa: : -henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja omaisuusrikosten määrä kasvanut vertailuaikana, mutta ko. rikoksia on yhä vertailualueita vähemmän -liikennerikokset, liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset sekä rattijuoumustapaukset vähentyneet vertailuaikana : -aikuisten mielenterveyden avokäyntien määrä kasvanut -päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastolla hoidettuja enemmän -vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja aiempaa vähemmän -kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet, mutta määrä on yhä korkeampi kuin koko maassa ja Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ,2 9,9 8,2 8,4 ja 9. luokan oppilaista (2013) 5
6 Henkinen hyvinvointi Terveys ja Terveys ja Keskivaikea tai vaikea - 7,5 8, ,8 masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) Info Kokee terveydentilansa - 18,1 16,9 16,2 15,9 keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin 1,2 4,7 4,2 3,7 4 oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) - 0,9 0,8 1,1 1,4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) 0-0,5 0,7 0,8 1,1 15,2 9,3 17,7 18,6 47,7 34,5 34,4 30,5 29,3 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste 13, ,4 17,2 14,3 Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 4,5 7,6 6,6 7,3 8,7 Lasten päivähoidossa olleet ,8 60,6 50,7 67,7 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat (2009) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2013) ,2 94,9 49,8 74,1 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Mielenterveyden häiriöihin 0 4,3-4,2 4,5 sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä 6
7 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Psykiatrian laitoshoidon 12,8 164,7 21, ,4 hoitopäivät 0-16-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,7 5,6 5,1 6,7 7,2 Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa: Elämänlaatu: -Ei yhtään läheistä ystävää, % luokan oppilaista, määrä kasvanut (kouluterveyskysely 2013, THL) Henkinen hyvinvointi: -ahdistuneisuutta 8. ja 9. luokan oppilaista koki 3%, mikä on vertailualueita vähemmän (kouluterv.kysely 2013, THL) Terveys ja : -Erityiskorvattavia lääkkeitä (= yli 6 kk kestävä lääkehoito) vuotiailla vertailualueita vähemmän - Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia 8. ja 9. -luokan oppilaita on 25% v.2013 kouluterveyskyselyssä, mikä on vertailualueita enemmän ( päivittäisi oireita janiska-, hartia- ja pääkipua kokevien määrä on myös lisääntynyt edell. kouluterv. kyselystä ja on vertailualueita suurempaa) -ylipainoisten 8.- ja 9. luokkalaisia 21% (kouluterveyskysely 2013), määrä on enemmän kuin edelle. kouterv. kyselyssä ja enemmän kuin vertailualueilla vastaavassa ikäryhmässä Toimeentulo: -Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on noussut yli 15%, mutta määrä on yhä vertailualueita pienempi 7
8 : -Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vähentynyt -Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrin avohoitokäyntien määrä on puolestaan kasvaneett vertailuaikana yli 15% (lastenpsykiatrian käyntejä on silti edelleen vähän ja nuorisopsykiatrian (= vuotiaat) käyntejä vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin, mutta enemmän kuin muissa Helmen kunnissa Kouluterveyskyselyn 2013 (THL) tuloksia: Pyhännän Kouluterveyskyselyn (THL) indikaattorit eivät näy hyvinvointikertomuksen indikaattoritaulukoissa pieneen oppilamäärään liittyvän tietosuojan vuoksi (kohdisa näkyy ain kysymysmerkki). Pyhännän kouluterveyskyselyn 2013 tuloksissa oli tapahtunut paljon muutoksia huonompaan suuntaan. Tulosten heikentymistä oli enemmän kuin vertailualueilla (=Helmen kunnat, Pohjois-Pohjanmaa, koko maa), eikä tuloksiin vaikuttavana tekijänä ole pelkästään oppilaiden pieni määrä. Alla kooste keskeisimmistä muutoksista kouluterveyskyselyissä: Päihteiden käytön, erityisesti päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokan oppilaiden määrä oli kasvanut voimakkaasti (35% tupakoi päivittäin). Työryhmän jäsenten mukaan nuoret saavat tupakat yleensä omilta vanhemmiltaan. Myös oppilaiden vanhempien tupakointi oli lisääntynyt. Aamupalan syönti ja perheiden yhteisten aterioiden määrä oli vähentynyt ( 51 %:a 8.- ja 9. luokkalaisista ei syö aamupalaa, mikä on vertailualueita enemmän ja 47% 8.- ja 9. luokan oppilaiden perheistä ei syö yhteistä ateria iltapäivällä tai illalla). Liikunnan harrastaminen oli vähentynyt (29% harrasti vähemmän kuin tunnin viikossa liikuntaa). 32%:a 8.- ja 9.-luokkalaisista nukkui arkisin alle 8 tuntia (määrä on Helmen kuntien vastaavaa ikäryhmää enemmän ja samaa tasoa kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan vastaavalla ikäryhmällä). Kyseessä on uusi indikaattori kouluterveyskyselyssä, joten aiempaa vertailutietoa ei ole. Koulun työilmapiiri, oppilaiden vaikutusmahdollisuudet ja kokemus kuuluksi tulemisesta koettiin myös aiempaa huonommaksi. Toistuvien rikkeiden teko ja lintsaaminen olivat lisääntyneet (toistuvasti rikkeitä tekeviä 8.-ja 9.- luokkalaisia oli 24% ja 22%:a lintsasi vähintään 2 pv/kk). Ruutuajan käyttö oli lisääntynyt (22%:lla 8.- ja 9. luokkalaisista ruutuaika oli päivittäin enemmän kuin 4 tuntia). Päivittäin oireilevien sekä pää-, niska- ja hartiakipuisten oppilaiden määrä oli lisääntynyt. Koulukiusaamista oli aiempaa enemmän: 10 %:a 8.- ja 9. -luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, mikä oli enemmän kuin koko maan, Pohjois-Pohjanmaan tai Haapaveden vastaavalla ikäryhmällä (Määrä oli kasvanut kuitenkin lkaikissa Helmen kuntien peruskouluissa) Opiskeluvaikeuksia koettiin aiempaa ja vertailualueita enemmän (46%:lla 8.- ja 9. luokkalaisista oli opiskeluvaikeuksia) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta koki 15 %:a 8.- ja 9.-luokkalaisista, mikä oli aiempaa enemmän Kouluterveydenhoitajalle ja lääkärille pääsy koettiin vaikeammaksi kuin aiemmin, myös koulukuraattorille ja psykologille pääsy)koettiin vaikeaksi ->Pyhännällä oli tapahtunut eniten muutoksia hyvinvointitiedoissa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden sekä Nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointitiedoissa! Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa 8
9 Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ,7 6,4 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % - 6,7-6,9 7,5 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Henkinen Mielenterveyden ja 2,2 1,3-1,3 0,9 hyvinvointi käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % Terveys ja Terveys ja Terveys ja Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö vastaavanikäisistä (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (2013) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä ,3 16,4 12,1-21,2 21,3 5 7,1 5,8 6,7 6,1-19,7-21,9 23,1 13,2 8,6 7,4 9,1 10,8 10,4 16,6 15, , ,3 38,5 6,3 15,5 10,3 13,3 14, ,8-2, ,1 1,3
10 Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa Henkinen hyvinvointi: -Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä vähentynyt vertailuaikana, vaikka on yhä suurempi kuin vertailualueilla (huomioitava, Pyhännän pieni väestömäärä tulosta tulkittaessa) Terveys ja : -Erityiskorvattavia lääkkeitä (= yli 6 kk kestävä lääkehoito) käyttävien vuotiaiden määrä vähentynyt alle vertailualueiden Opiskelu ja työ: -Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä kasvanut selvästi vertailuaikana -Nuorisotyöttömien vuotiaiden määrä vähentynyt Toimeentulo: -Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden määrä kasvanut Paketti 5: Työikäiset V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Henkinen Mielenterveysperusteisesti 12,2 18,8 18, ,7 hyvinvointi sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 Henkinen hyvinvointi Terveys ja Terveys ja vastaavanikäistä (2013) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä (2013) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, 7,4 6 6,6 4,6 3,7 94,7 120,4 112,8 110, ,1 28,7 28,7 25,5 21,1 10
11 Terveys ja Terveys ja Terveys ja Terveys ja Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 14,4 13, ,2 8, vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä 2,4 2,9 2,5 2,2 1,7 sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Verenkiertoelinten sairauksien 1 0,8 0,8 0,5 0,4 vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Vammojen ja myrkytysten 13,1 18,7 17,7 14,9 13,9 vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % 25 22,6 24,6 22,2 25,1 työttömistä (2013) Keskimääräinen eläkkeelle 57,8 59, ,2 59,2 siirtymisikä Vaikeasti työllistyvät 3,7 4 4,1 4,9 4,6 (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2013) 0 1,8 0,6 1,5 2,1 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä ,1 7,7 8 5,3 4,7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä ,5 3,1 Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa: 11
12 Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ->määrä kasvanut Terveys ja : -Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista, määrä kasvanut -Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden määrä vähentynyt (määrässä voimakkaita vaihteluja) Opiskelu ja työ: -Pitkäaikaistyöttömien % -osuus kasvanut (samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin) : -Päihteiden vuoksi sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettujen vuotiaiden määrä on voimakkaasti kasvanut vertailuaikana Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Haapavesi V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Pyhäntä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Haap Siik Pohj Koko Henkinen hyvinvointi Erityiskorvattaviin 3,9 lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä 4,2 4,7 3,5 2,8 Henkinen hyvinvointi väestöstä (2013) Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Terveys ja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 86,9 137,5 99,7 128, ,1 73,5 75,2 71,1 62,6 12
13 Asuminen ja ympäristö Asuminen ja ympäristö vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2013) Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % 81 92,6 91,6 89, ,7 39,9 42,9 44,9 48,2 3,2 3,9 2,7 2,6 2,6 1,6 5,4 4,1 6,5 4,6 23,6 14,6 17,9 15,6 11,9 16,5 5,1 6,8 6,4 6,1-2,1 1,6 3,5 3,8 13
14 vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhu ollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä (2010) Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa: : -Omaishoidon tuen 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on vähentynyt -Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75-vuotta täyttäneet asiakkaat: määrä laskenut, mutta on vertailualueita suurempi OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1. Monipuolinen elinkeinorakenne 2. Laadukkaat perus 3. Kattava asunto- ja tonttitarjonta 4. Houkuttelevat harrastusmahdollisuudet 5. Paljon vaihtoehtoja nuorille (koulutus- ja työpaikat, nuorten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa) 6. Myönteinen julkisuuskuva Pyhännän kunnan visio on: Pyhäntä on tulevaisuuteen katsova, avoin kunta, jonne ihmisen on hyvä juurtua. Vahvuuksina ovat monimuotoinen luonto, laadukkaat perus, monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet ja vireä elinkeinoelämä. Pyhäntäläiset ovat ylpeitä asuinpaikastaan ja osallistuvat aktiivisesti kotiseutunsa kehittämiseen. 14
15 Toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat kaikkea Pyhännän kunnan toimintaa ovat: Asukaslähtöisyys o Kunnan toiminta järjestetään asukkaiden tarpeita ja toiveita kuullen. Avoimuus o Kunnan päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Kunta on avoin uusille ajatuksille. Tulevaisuushakuisuus o Kunta suuntaa rohkeasti tulevaisuuteen ja varautuu toiminnassaan sen tuomiin haasteisiin. Lapsi- ja perheystävällisyys o Lapset, nuoret ja perheet ovat kunnan voimavara. Kunnan tukevat nuorten ja perheiden sujuvaa arkea ja valinnanvapautta. Yhteistyökykyisyys o Kunta toimii hyvässä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ja hakee uusia yhteistyömahdollisuuksia. 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pyhännän kunnan strategia Pyhännän kunnan henkilöstöstrategia Pyhännän kunnan laaja, valtuustokausittainen hyvinovointikertomus Pyhännän kunnan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2012 Pyhännän kunnan hyvinvointisuunnitelma 2011 Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan (Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi) Hyvinvointikertomus 2010 Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointissuunnitelma Siikalatvan seutukunnan työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointistrategia (päivitetään) Vanhusyön strategia Lastensuojelusuunnitelma (päivitetään) Mielenterveys, päihde ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn strategia Kouluterveys 2013, Pyhännän kuntaraportti, THL Kouluterveys 2011, Pyhännän kuntaraportti, THL Kouluterveys 2009, Pyhännän kuntaraportti, THL Tilastot: KELA, SOTKAnet, tilastokeskus, 15
16 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Elinvoimaisuuden säilyttämi nen Työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen Kunnanjohtaja Paljon teollisuutta Työpaikkojen määrä Lähipalvelujen säilyttäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen (lääkärinvastaanotto, neuvola, sairaanhoitajan vastaanotto ja hammashoito) saatavuuden turvaaminen Perusturvajohtaja, Pyhännän sosiaalijohtaja, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen Pyhännän sosiaali Päivähoito Pyhännällä toimivien lähipalvelujen määrä Koulu Huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa Huomioidaan erilaisten ryhmien tarpeet yhdyskuntasuunnittelussa Toteutetaan maakuntakaavan periaatteita yhdyskuntasuunnittelussa kuuleminen yhdyskuntasuunnittelussa Tekninen toimi Terve Pyhäntätyöryhmä Ympäristöpalvel ut Helmi Kuulumistilaisuuksien määrä, Tehdyt päätökset Toteutettu ympäristöntilan seuranta Huolehditaan ympäristön ja ilman puhtaudesta: Pohjavesialueiden (Leiviskäjärven) tilan seuranta Hyvinvointijohtamisen kehittäminen Tekninen johtaja, Perusturvajohtaja, ympäristöpalvelupääl likkö Terve Pyhäntä-työryhmän toiminnan kehittäminen Terve Pyhäntätyöryhmä Terve Pyhäntätyöryhmän kokoukset EVA-menetelmän käyttöönottaminen ja ohjeet milloin menetelmää käytetään Vastuutaho:Kunnanjohtaja, osastopäälliköt 16 Päätösten määrä, joissa EVAmenetelmää on käytetty Laaditut hyvinvointikertomuks et ja vuosittainen raportointi (sekä niiden seuranta ja
17 Kylien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Kyläyhdistysten kuuleminen ja yhteistyö kylien kanssa Vastuutaho: sivistysjohtaja Vapaaajanohjaaja Yhteisöhautomo -projekti arviointi) Kylien kanssa toteutetut tilaisuudet ja tapahtumat 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kaikki ikäryhmät Tavoitteet Kunta pyrkii toiminnallaan edistämään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä ehkäisemään terveyserojen syntymistä. Toimenpiteet ja vastuutaho Jatketaan ja kehitetään edelleen Helmen Elämäntapa- ja muiden terveyttä edistävien ryhmien ja liikuntaryhmien toimintaa. Lisäksi otetaan käyttöön v videovälitteiset painonhallintaryhmät perusterveydenhuollossa hyvinvointisopimuksen mukaisesti -> kuntalaisille tarjotaan ryhmiin osallistumismahdollisuutta (perusturvajohtaja) Tupakasta vieroitusryhmien toiminnan käynnistäminen. Päihteiden käytön vähentäminen, aloitusiän nostaminen ja päihdehaittojen vähentäminen -> Pakkatoimintamallin käyttöönotto hyvinvointisopimuksen mukaisesti Vuosittaisen Hyvinvointiviikon järjestäminen kuntalaisille Erilaisten teemaviikkojen huomioiminen toiminnassa: vanhusten viikko, ehkäisevän päihdetyön viikko jne. Terveyserojen kaventamisen huomioiminen kaikissa toiminnoissa vastuutaho: perusturvajohtaja, Terve Pyhäntä-työryhmä Resurssit Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen terveyttä edistävät ryhmät ja liikuntaryhmät Kunnan omat liikuntaryhmät Hyvinvointisopimu ksen mukaiset maksuttomat videovälitteiset painonhallintaryhm ät PPSHP:stä Yhteistyö OYS:n perusterveydenhuollo n yksikön kanssa. PAKKAtoimintamallin mukaiset käytännöt, koulutukset ja tapahtumat Ehkäpä-työryhmä Liikennturvallisuustyö ryhmä 17 Terve Pyhäntätyöryhmä Arviointimittarit Sairastavuusindeksit (Kela, THL) Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä Terveyttä edistävien- ja painonhallintaryhmien toimintaa koskevat tiedot ja osallistujamäärät ( Efficapotilastietojärjestelmästä / AVO-hilmosta) Päihteet: -Päihteiden käyttöä kuvaavat PAKKAindikaattorit -Kouluterveyskysely: luokan oppilaista päivittäin tupakoivien oppilaiden määrä luokan oppilaista vähintään kerran kuukaudessa tosi humalassa olevien oppilaiden määrä -Käynnit A-klinikalla ja päihteiden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot laitoksissa tai sairaalsssa /terveyskeskuksen vuodeosastolla -Pakka-toimintamallin mukainen toiminta ja työryhmät Liikenneturvallisuussuunnite lma
18 Liikenneturvallisuusuunnit elman laatiminen liikenneturvallisuustyöryh mässä sekä jatkossa suunnitelman toteuttaminen Kunnan sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen, kuntalaisten osallisuuden parantaminen ja vapaaehtoistyön edistäminen yhteisty össä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. vastuutaho:liikenneturvallisuu styöryhmä Perusterveydenhuollossa Kunnan omat toimijat Järjestöjen kanssa toteutuva tehdään yhteistyötä yhteistyö järjestöjen kanssa mm. Sosiaali- ja järjestöiltä saatavan terveyspiiri Helmi Vapaaehtoistoistoimijoiden opastuksen ja kanssa tehtävä yhteistyö vertaistuen käyttäminen sairastumistilanteissa Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen kunnan toiminnan tueksi järjestöjen kuuleminen hyvinvointikertomukesta vuosittain? Hyvinvointikoordinaattori tapaa Vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain (vanhus- ja vammaisneuvoston pj. kutsuu) Yhdistykset ja järjestöt Seurakunta Kunnan yhdistyksille tarjoamat tilat vastuutaho: sosiaalijohtaja, terveyspalvelupäällikkö,nuoris o- ja vapaa-ajan ohjaaja, hyvinvointikoordinaattori Vapaaaikatoimen, kirjasto- toteuttaminen Palvelutarvekyselyn sekä nuorisopalvelujen vastuutaho: Sivistysjohtaja johtaminen ja kehittäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Nuoriso- ja vapaaaikaohjaaja Kirjaston henkilökunta Palvelutarvekyselyn tulokset, Toteutetut uudet liikunta- ja harrastusmahdollisuudet 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen moniammatillisesti yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa Toimintamallien kehittäminen ja Moniammatillinen perheiden varhainen tukeminen -> työryhmä aloitetaan perhekeskustoimintamallin Lasten Kaste-hanke kehittäminen Lasten Kastehankeen tuella ja otetaan käyttöön Lapset -Puheeksi v.2015 Lapset puheeksi - toiminatamallinkoulutukset, toimintamalli kouluilla, päivähoidossa sekä sosiaali- ja 18 Uusien toimintamallien käyttöönotto Lapset Puheeksi - menetelmäkouluttajien ja koulutettujen työntekijöiden määrä
19 Kouluikäisten henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen. terveystoimessa Yhteistyön kehittäminen päivähoidon, neuvolan, sosiaalitoimen ja kehitysvammahuollon kanssa. menetelmäkouluttajat ja toimintamallin käyttöön koulutettu henkilöstö srk, (vastuutahoja: sosiaalijohtaja, sivistysjohtaja,terveyspalvelupäällikkö, järjestöt päivähoidon johtaja, kehitysvammahuollon ohjaaja) -Oppilashuollon kehittäminen oppilashuoltoryhmä uuden oppilashuoltolain mukaisesti (Sivistysjohtaja, vapaa-ajanohjaaja varhaiskasvatuksesta vastaava) -lasten harrastusmahdollisuuksien tukeminen -välituntiliikunnan kehittäminen -vanhemmuuden tukeminen; vanhempainiltojen kehittäminen kuraattori koulupsykologi, alueellinen 8/2014 alkaen, lisäksi haetaan toista kouluja opiskelupsykologia v.2015 alkaen Kouluterveyskyselyn tulokset Koulun ilmapiiri-kyselyn tulokset Pakka-indikaattoritieto -Kouluterveyskyselyn tulokset käydään koulujen johtokunnassa, vanhempainilloissa ja sivistyslautakunnassa läpi -koulukiusaamisen estämiseksi kouluilla mietitään ja otetaan käyttöön keinoja, myös oppilaskunnalta pyydetään ehdotuksia koulukiusaamisen ja yksinäisyyden vähentämiseksi kouluterveydenhuolto tukioppilastoiminta koulun henkilökunta harrastusmahdollisuudet seurakunnan nuorisotyö -Pakka -toimintamallin mukainen toiminta kouluikäisten parissa vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta Sivistysjohtaja, Perusturvajohtaja, Sosiaalijohtaja 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Nuoret ja nuoret aikuiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 19
20 Nuorten yhteiskuntatakuun hyvä hoitaminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy etsivän nuorisotyön avulla ja tukemalla nuorten koulunkäyntiä ja nuorten työllistymistä Nuorten kanssa toimivien tahojen hyvä yhteistyö (Sosiaalijohtaja, Sivistysjohtaja) Etsivä nuorisotyöntekijä Vapaa-aikaohjaaja Te-toimisto Alle 29-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % -osuus västaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Etisivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten määrä Terveellisiin elämäntapoihin, Terveysneuvonta päihteettömyyteen ja liikunnallisiin Päihdehaittojen elämäntapoihin ohjaaminen vähentäminen: PAKKAtoimintamallin käyttöönotto vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta harrastusmahdollisuudet Sivistysjohtaja, Sosiaalijohtaja, Koulut Terveys Vapaa-aikaohjaaja EHKÄPÄ-työryhmä Paikalliset liikuntaryhmät ja urheiluseurat Pakkatoimintamallin mukaiset tapahtumat ja koulutukset Kouluterveyskyselyn tulokset Pakka- indikaattoritieto Time Out-toimintaan ohjattujen määrä Terveyspalvelupäällikkö Oppilaskunnan roolin vahvistaminen nuorten hyvinvoinnin edistämisessä Sivistysjohtaja Nuoriso- ja vapaaajan ohjaaja Oppilaskunnan ohjaaja (opettaja) Seurakunnan nuorisotyö Oppilaskunnan tekemien aloitteiden määrä ja niiden toteutumismäärä Oppilaiden osallistuminen koulun kehittämiseen 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työikäiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Työikäisten Työterveyshuollon terveyspalveluissa kiinnitetään Tavoitteena vähentää: huomiota terveysneuvontaan ja omaehtoiseen tupakointia Resurssit Työterveyshuolto työttömien terveystarkastuksia 20 Arviointimittarit Toimineet terveyttä edistävät ryhmät ja ryhmiin osallistuneiden määrät ( tiedot Efficapotilastietojärjestelmästä ja
21 terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alkoholin käyttöä ylipainoa Tavoitteena edistää työikäisten liikkumista Työttömien terveystarkastusten jatkaminen Kehitetään yhteistyötä TEtoimiston, KELA:n, työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan sekä työllisyysprojekteista vastaavien työntekijöiden kanssa tekevä terveydenhoitaja savuttomat työpaikat Helen elämäntaparyhmät ja -liikuntaryhmät kansalaisopiston ryhmät yhdistykset urheiluseurat AVO-hilmosta) Sairauspoissaolojen määrä tehdyt työttömien terveystarkastukset Työllisyyden ja työkyvyn tukeminen perusturvajohtaja, Oman organisaation työhyvinvoinnin kehittämisessä huomioidaan fyysisen työkyvyn ylläpitämisen lisäksi hyvän työilmapiirin edistäminen ja työsuojelutarpeet (kunnanjohtaja, osastopäälliköt) Työpaikat Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen Työterveyshuolto Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Työyksiköiden esimiehet liikunta- ja ulkoilureitit harrastusmahdollisuudet Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden määrä vuotiaiden työttömien määrä vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrä toimeentulotukea pitäaikaisesti saavien vuotiaiden määrä 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmiset Tavoitteet Tuetaan ikäihmisten kotona ja tehostetussa palveluasumisessa asumista. Toimenpiteet ja vastuutaho Kuntouttavan työotteen käyttö kotihoidossa, Resurssit Seurakunta, Edistetään kunnan, yhdistysten ja seurakunnan Yhdistykset, välistä yhteistyötä ikäihmisten hyvinvoinnin Sosiaali- ja terveyspiiri osalta Helmi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ikäihmisten hoidossa Kotihoidon henkilöstö, Kotona paras arki - hanke Arviointimittarit Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä. Tehostetussa palveluasumisessa olevien yli 75-vuotta oleiven määrä vuotiaille tehdyt ikästarttitarkastukset (Helmen Efficapotilastietojärjestelmästä) 21
22 (Sosiaalijohtaja) vuotiaiden ikästarttitarkastukset aloitetaan v.2015 (perusturvajohtaja) Vanhus- ja vammaisneuvoston roolin vahvistaminen ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Vanhuspalveluissa käyn nistyy Kotona paras arki -hanke ( ). Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, jotka tukevat ikäihmisten ä. (vanhuspalvelupäällikkö) Terve Pyhäntä-työryhmä kuulee vuosittain vanhusja vammaisneuvostoa mm. hyvinvointikertomuksen osalta Hyvinvointikoordinaattori tapaa vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain (sosiaalijohtaja kutsuu kokoukseen) Sosiaalijohtaja Terve Pyhäntä-työryhmä vanhus- ja vammaisneuvosto OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Vanhus- ja vammaisneuvoston kokoukset ja niissä tehdyt aloitteet Vanhus- ja vammaisneuvoston hyvinvointikoordinaattori tapaamiset / kuulemistilaisuudet 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 22
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotSiikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015
Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 1 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotHyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015
Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotHämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotPERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotPyhännän Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosille :
1 Pyhännän Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosille 2017-2021: OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA 1. Indikaattorien ja muun hyvinvointitiedon osoittama hyvinvointi ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi,
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)
Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotInnehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2
Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Siikalatvan hyvinvointikertomuksen laatii Terve Siikalatva- johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Pauli
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotHyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018
Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Työryhmä Karvian hyvinvointikertomuksen työryhmässä ovat olleet johtavat
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotSiikalatvan hyvinvointiraportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2017
1 Khall 12.12.2016 319, Liite 102 Siikalatvan hyvinvointiraportti vuosilta 2015-2016 ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2017 I Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Siikalatvan hyvinvointikertomuksen laatii Terve Siikalatva- johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Pauli
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotDokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)
Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja
LisätiedotKeskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotKeskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Peruspalvelulautakunta 7.10.2013 26 LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen
LisätiedotKuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotHollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hollolan kunta Hyvinvointiraportti 2018 Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Sisällys OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Kuntastrategian
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotHaapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013
Haapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013 Kaupungin hallitus 19.11.2012 Kaupungin valtuusto 17.12.2012 Haapavesi 1. Hyvinvointikertomus 2012 ja hyvinvointisuunnitelma
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
Lisätiedot4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotDokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017
Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotKeskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa
LIITE: Pakettikohtainen arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Liperin kunnan asukasluku on
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotSOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi
SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotHUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v
HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v. 2018 2020 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. JOHDANTO... 3 2. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA...
LisätiedotHeinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:
Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan
LisätiedotHyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018
Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Lisätiedot