Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:"

Transkriptio

1 Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Paketti: Kunnan rakenne, talous ja elinvoima Väestömäärä Heinävedellä on laskenut aikavälillä hengellä. Vuosittainen lasku on ollut vuodesta 2007 alkaen n henkeä. Hyvinvointikertomuksen väestöennuste vuodelle 2030 on 2910 henkeä, joka tarkoittaa, että väestö vähenisi nykyisestä n. 40 henkeä vuodessa. Nykyinen väestömäärän väheneminen on ollut tahdiltaan nopeampaa. Nykyisellä tahdilla laskettuna (85 asukasta/vuosi) olisi Heinävedellä vuonna 2030 asukkaita Väestö: Muutos: Työikäinen väestö on tilastokeskuksen määritelmän mukaan kaikki vuotiaat henkilöt. Heinävedellä viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti vähenemistä on tapahtunut työikäisessä väestössä vuotiaat -37,6%, vuotiaat -29,7% vuotiaat -35,5%. Työikäinen väestö kokonaisuudessaan on vähentynyt kymmenessä vuodessa 17,3 prosenttia (570 henkeä). Samaan aikaan väestö on toki vähentynyt myös eläkeikäisissä, mutta tämän osalta tahti on ollut hitaampaa vuotiaat (-2,6%) vuotiaat (-15,6%). Eläkeikäinen väestö vuotiaat on väestöstä 33,5% ja kasvu on ollut 6,7% (+61kpl). Huomioita tulee kiinnittää työikäisen väestön saatavuuden kasvavilla sektoreilla esim. hoiva- ja hoitopalveluissa. Heinävedellä asuvien lapsiperheiden määrä muista perheistä on 3 % vähemmän kuin Etelä-Savossa ja n. 9 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lapsiperheiden määrä on välittömässä yhteydessä väestön kehitykseen ja sen negatiiviseen ennusteeseen, joka johtuu syntyvien lapsien pienestä määrästä. Lisäksi pieni lapsiperheiden määrä antaa hyvän kuvan Heinäveden väestörakenteesta. Väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheitä on vähän, joka vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tätä kautta hyvinvointiin. Yksinhuoltajaperheiden % osuus lapsiperheistä on kasvanut kymmenessä vuodessa 5,5% ja on verrokkikuntiin nähden suurin. Koko Suomessa yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä , mikä on viidennes kaikista lapsiperheistä. Huoltosuhde Demografinen, väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huol-

2 tosuhdetta tulevaisuudessa. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Heinävedellä huoltosuhde on kasvanut aikavälillä ,1. Vuosittainen kasvu on n. 1-2 prosenttia. Huoltosuhde, demografinen Heinävesi 65,8 66,6 66,8 67,9 66,2 67,4 70,2 72,3 74,5 77,9 Muutos: 0,8 0,2 1,1-1,7 1,2 2,8 2,1 2,2 3,4 Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina, jossa ei-tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrä suhteutetaan tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Ikärakenteen vanhenemisen lisäksi taloudellista huoltosuhdetta rasittaa työttömyys. Entistä pienempi määrä työikäisiä joutuu elättämään entistä suurempaa määrää ei-työikäisiä. Heinävedellä taloudellinen huoltosuhde on jyrkemmässä muutoksessa kuin väestöllinen huoltosuhde. Aikavälillä muutos on 14,3. Vuosina taloudellinen huoltosuhde kasvoi 21,2. Elatussuhde Heinävesi 183,1 183,9 185,7 189, ,2 201,4 196,6 197,4 Muutos: 0,8 1,8 3,7-6,4-2,8 21,2-4,8 0,8 Koulutustaso Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Koulutustaso on nousussa Heinävedellä viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla, mutta silti heikko. Keskimäärin Heinävedellä on suoritettu alle 2,5 vuotta opintoja peruskoulun jälkeen. Tilastokeskuksen yli 15 - vuotta täyttäneiden koulutusasteen mukaan (2011) Heinävedellä perusasteen jälkeinen tutkinto on (1822) 54,4 prosenttia, kun koko Suomessa vastaava taso on 67,7 prosenttia. Tutkimusten mukaan koulutus muun muassa lisää edellytyksiä elää terveellisemmin. Tupakointi esimerkiksi on huomattavasti yleisempää enintään peruskoulutuksen saaneiden kuin korkeammin koulutettujen keskuudessa. Toisaalta koulutettu väestö myös hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa. Taloudellisen toimeentulon saavuttaminen on yleisesti ottaen helpompaa korkeammin koulutetuilla, sillä työllisyystilanne on silloin parempi. Työelämän kannalta vaikeimmassa asemassa ovat ne aikuiset, joilta puuttuu toisen asteen koulutus. Heinävedellä taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisen taustalla on alhaisen työllisyysasteen lisäksi myös suuri vanhusväestön osuus kunnan väestöstä Työllisyys ja toimeentulo Työllisten -% osuus väestöstä on laskenut kymmenessä vuodessa 1,7 prosenttia. Etelä-Savoon verrattuna Heinäveden tilanne on 5,3 prosenttia heikompi ja koko maahan verrattuna 10 prosenttia heikompi. Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keino torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Heinävedellä työpaikkaomavaraisuus on hyvä.

3 (Tilastokeskus v %). Nuorisotyöttömyys ja rakennetyöttömyys ovat kuitenkin selkeästi kasvussa, vaikka verrokkikuntiin nähden kehitys on samansuuntaista. Taloudellisia muuttujia pidetään yleisesti yhtenä tärkeänä hyvinvointia kuvaavana tekijänä. Kunnan yleinen pienituloisuus kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Mitä suuremman arvon gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Heinävedellä käytettävissä olevat tulot ovat verrokkikuntiin nähden tasaisemmin jakautuneet. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista yhteenkuuluvuutta, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Hyvinvointia ja sen taloudellisia edellytyksiä ei synny ilman työtä. Työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn ilmiöt ovat tärkeitä tekijöitä tarkasteltaessa työtä osana hyvinvointipolitiikkaa. Sairastavuusindeksi Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän ja sukupuolen mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Taulukoissa käytetyt lyhenteet: Heinävedellä Kelan sairastavuusindeksi on 136,6, joka on selkeästi korkeampi kuin verrokkikunnissa. V6 V7 V1 V2 V3 V4 V5 Etelä- Koko RantasalmiIlomantsi LeppävirtaKuortanePolvijärvi Savo Suomi Taulukoissa käytetyt värikoodit ja merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% / muutos vähintään 10% / muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa

4 ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu Perusindikaattori Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo MuutosRant Ilom Lepp Kuor Polv Etel Koko Väestö Huoltosuhde, demografinen 77,9 69,7 72,1 66,2 74,4 61,9 63,2 54,3 Elatussuhde 201,5 180,9205,3165,4 157,6176,2159,9 131,9 Väestöennuste ??? Kuntien välinen nettomuutto / asukasta -10,2-0,5-10,4-8,1-7,3-4 -1,1 3,2 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / ,3 17,1 20,7 14,2 14,3 7,4 23,2 49,2 asukasta Lapsiperheet, % perheistä 30,3 31,1 26,3 33,3 33,2 32,9 33,3 39,5 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 22, ,6 15,5 11, ,2 20,4 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 46,7 39,3 45,6 39,9 34,7 42,3 43,6 41,5 Työlliset, % väestöstä 33,2 35,6 32,8 37,7 38,8 36,2 38,5 43,1 Työttömät, % työvoimasta 12,8 13, ,6 7,2 15,7 11,4 9,8 Koulutustasomittain Vuosikate, euroa / asukas Lainakanta, euroa / asukas Perusindikaattori Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo MuutosRant Ilom Lepp Kuor Polv Etel Koko Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 65, ,4 61,1 68,8 57,8 59,6 58,2 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu 136,6 114,8129,7122, THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu , ,3100,8124,7109,3100 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 4,5 4,6 6,1 6 2,1 5,7 7,5 7, asukasta Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot 26 24,7 22,8 25,2 23,7 24,6 25,2 27,2 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 8 9,1 10 7,9 8,5 12,1 7,1 8,7 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 19 18, ,3 13,9 22,9 17,2 14,3 Terveydenedistämisaktiivisuus 32,4??? ,7 61,2

5 (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo MuutosRant Ilom LeppKuorPolvEtel Koko Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 17,4 8,8 14,9 15,4 18,4 11,7 14,718,7 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, 18,5 11,9 16, ,3 15,7 11,78,3 % vastaavanikäisestä väestöstä Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-4,8 5,8 6,8 4,8 2,6 7,7 4,8 4,1 64-vuotiaist Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,1 2,7 1,9 0,5 2 1,7 2,1 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet ,8??? - 1,7 1, ,2 3,1 vuotiaat / vastaavanikäistä Paketti: Lapset, nuoret ja lapsiperheet, Kunnan yleinen pienituloisuus sekä lasten pienituloisuusaste ovat korkeammat kuin verrokkikunnissa. Yhtenä syynä on yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä. Lasten (alle 10v) sekä (10-15v) määrät on laskussa kuten myös nuorten (16-29) osuus väestöstä on Heinävedellä nyt, kymmenessä vuodessa 506 -> 324. Nuorten osuus koko Heinäveden väestöstä on 8,66%. Heinävedellä on kaksi alakoulua ja yläkoulu sekä oma toisen asteen oppilaitos, lukio, mutta muuten ammatillinen ja jatkokoulutus on suoritettava muualla. Nuorten ikäluokassa on vajaakuntoisten, nuorten jotka saavat kuntoutusrahaa, määrä suurempi kuin verrokkikunnissa. Mutta erityiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen nuorten määrä on laskussa. Heinäveteläiset nuoret sijoittuvat koulutukseen huomattavasti paremmin kuin 2000-luvun alussa, jolloin koulutuksen ulkopuolelle jäi 19,3% nuorista. Vastaava luku on vuonna %. Kouluterveyskyselyn avulla tavoitetaan merkittävän suuri joukko nuoria. Hyvinvointikertomuksen tarkastelussa oleva kysely on toteutettu peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille. Elämänlaadun ja henkisen hyvinvoinnin indikaattorit kertovat, että Heinävedellä oppilaat kokevat terveydentilansa hyväksi, heillä on ystäviä ja päihteiden käyttö on vähäisempää kuin verrokkikunnissa. Lasten ylipaino on kuitenkin nousussa. Lihavuudella on vakavia kansanterveydellisiä ja kasvavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Lihavuus lisää riskiä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, dementiaan, masennukseen, uniapneaan, kihtiin, sappi- ja haimasairauksiin sekä useisiin syöpäsairauksiin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18-vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Neuvonnan tavoitteena on luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille sekä lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä: ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä;

6 sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Asiakkuudet ovat Heinävedellä nousseet vuodesta 2009 alkaen ja luvut ovat selkeästi verrokkikuntia suuremmat. Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo MuutosRantIlom LeppKuorPolvEtel Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista 7,9??? 9,3 12,6 10-7,6 10,29,8 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. -??? luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai 11??? 17,7 20,4 20,9-16,7 16,316,9 huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 20,8??? 25,2 17,8 23,8-17,5 17,514,9 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 9,3??? 8, ,4-9,1 13,916,5 8. ja 9. luokan oppilaista Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista 10??? 17,6 20,6 23,5-23,3 20,522,3 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 33, , ,8 43,7 28,229,2 lapsiasuntokunnista Lasten pienituloisuusaste 18,4 15, ,7 8, ,614,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden 164,3 73,4 111,565,9 68,6 6 61,474 aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Perusindikaattori Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / vastaavanikäistä Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo MuutosRant Ilom LeppKuorPolvEtel Koko 1,7 1,2 1,9 1,8-1,3 1 0,9 32,5 22,7 43,1 29, ,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,2 10,4 8,1 3,7 9,9 6,3 6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, 11,5 % vastaavanikaisesta väestöstä 14,6 12,4 9,8 8,7 8,3 8,8 10,8 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 17,2 18,6 16,1 18,1 9,2 20,8 16,512,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 5,3 4 3,8-2,6 3,1 3,1 Paketti: Ikäihmiset Väestö on ikääntynyt (65 vuotta täyttäneiden %-osuus väestöstä) Heinävedellä viimeisen kymmenen vuoden aikana - erityisesti kasvua on tullut yli 75-vuotiaiden osuudessa. Väestöennusteen mukaan vuosina kasvu tulee jatkumaan samansuuntaisena eli yli 75-ja yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä tulee kasvamaan, mutta kasvuvauhti ei tule olemaan niin merkittävää, kuin viimeis-

7 ten menneen kymmenen vuoden aikana. Huomioita tulee palvelutarpeen näkökulmasta kiinnittää erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuteen väestössä, jotka tarvitsevat eniten palveluja. Ikääntyneiden kotona asumisen indikaattori kuvaa ikääntyneiden toimintakykyä. Ikääntyneille kotiin annettavat palvelut mahdollistavat osaltaan kotona asumisen jatkumisen. Kotona asuvien osuus 75- ja 85- vuotta täyttäneistä on alempi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa. Iäkkäiden yhden hengen asuntokuntien osuus sen sijaan on samalla tasolla kuin verrokkikunnissa ja koko maassa. Huomioitavaa on, että yksinasuminen iäkkäällä voi olla riskitekijä kotona selviytymiselle. Ikääntyneiden sairastamista arvioidaan erityiskorvattavien lääkkeiden (diabetes, astma, depressio, sydän- ja verisuonisairaudet) käytön määrällä eli nämä indikaattorit ilmaisevat pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja lääkehoidon tarpeen. Iäkkäiden erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen lukumäärä on noussut Heinävedellä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden %-osuus on Heinävedellä korkeampi verrokkikuntiin ja koko Suomeen verrattuna. Täyttä kansaneläkettä (henkilöt, joilla on vain vähän tai ei laisinkaan ansioeläkettä) saavien %- osuus on Heinävedellä korkeampi verrattuna koko maahan ja lähes samalla tasolla kuin verrokkikunnissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä %-osuus on pienentynyt eli ikääntyneiden tulotaso on parantunut. Toisaalta toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on Heinävedellä korkeampi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa, mutta tukea saaneiden lukumäärä on pysynyt lähes vakiona viimeiset kymmenen vuotta. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus on Heinävedellä korkeampi kuin verrokkikunnissa ja koko maassa, samoin kuin omaishoidontuen 75-vuotta täyttäneiden %-osuus on Heinävedellä korkeampi. Perusindikaattori Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi V1 V2 V3 V4 V5 Arvo MuutosRant Ilom Lepp Kuor Polv V6 Etel V7 Koko 5,4 2,8 4,4 3,2 3,3 4,1 3,3 2,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta 12,6 täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,8 13,6 14,6 13,1 8,3 11,7 12,1 Dementiaindeksi, ikävakioitu 74,3 99,2 96,9 122,2138,364,2 117,1100 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 85,3 86,7 87,8 91, ,5 89,5 90 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 46,3 48,5 48,5 46,9 41, ,4 48,6 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 5,9 vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,2 6,2 4,4 6,6 4 4,7 4,5 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä 15,6 13,7 9,3 8,9 17,3 8,7 14,6 11,9 väestöstä

8 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Päihdeohjelma Mielenterveysstrategia Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Vanhustenhuollon strategia ja kehittämisohjelma Heinäveden kunnan opetussuunnitelma Heinäveden kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma Heinäveden kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Varkaus-Pieksämäki seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuustarkastelu Heinävesi v Tieliikenneonnttemuudet Heinävesi v Heinäveden kunnan kotihoidon toimintaperiaattet ja kriteetrit

9 800 Heinäveteläiset ikäryhmittäin

10 Huoltosuhde, demografinen Heinävesi 67,4 70,2 72,3 74,5 77,9 Rantasalmi 63, ,5 65,8 69,7 Ilomantsi 63,6 66,2 66,4 68,7 72,1 Leppävirta 60,2 60,5 62, ,2 Kuortane 68 67,5 68,9 72,2 74,4 Polvijärvi 57, ,4 61,9 Etelä-Savo 57,9 58,4 59,5 61,2 63,2 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3

11 Elatussuhde Heinävesi 180,2 201,4 196,6 197,4 201,5 Rantasalmi 174,5 185,2 179,1 175,8 180,9 Ilomantsi 201,1 213,2 199,8 199,6 205,3 Leppävirta 156,3 175, ,9 165,4 Kuortane 150,4 155,8 156,5 156,9 157,6 Polvijärvi 180,1 195,9 182,9 178,1 176,2 Etelä-Savo 153,8 161,7 158,4 157,4 159,9 Koko maa 124,1 133,7 131,1 129,4 131,9

12 Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Heinävesi -10,3-11,8-3,8-12,3-10,2 Rantasalmi -14,2-7,9-5,8-3,3-0,5 Ilomantsi -10,2 2-7,3-1,7-10,4 Leppävirta -8,3-7,7-4,5-6,7-8,1 Kuortane -6,7-5,3-4,3-3,6-7,3 Polvijärvi -10,9-1,2 4,2 1-4 Etelä-Savo -3,2-1,5-0,6-1,6-1,1 Koko maa 2,9 2,7 2,6 3,1 3,2

13 Lapsiperheet, % perheistä Heinävesi 31,5 31,2 30,4 30,8 30,3 Rantasalmi 34,8 32,7 32,6 31,8 31,1 Ilomantsi 29,3 28,8 27,6 27,3 26,3 Leppävirta 35,6 34,7 34,5 33,8 33,3 Kuortane 35,3 34,4 35,1 33,5 33,2 Polvijärvi 35,4 34,9 34,5 34,5 32,9 Etelä-Savo 35,2 34,6 34,3 33,9 33,3 Koko maa 40,5 40, ,7 39,5

14 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Heinävesi 18,5 19, ,1 22,4 Rantasalmi 17,5 18,1 18,6 17,2 19 Ilomantsi 17,2 17,8 18,9 21,1 16,6 Leppävirta 15,7 15,3 15,4 16,1 15,5 Kuortane 13,5 12,7 12,6 10,7 11,1 Polvijärvi 17,5 19,4 18,2 18,9 19 Etelä-Savo 19,2 19,5 20,2 19,8 20,2 Koko maa 20 20,1 20,2 20,3 20,4

15 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Heinävesi 43 44,1 45,5 46,3 46,7 Rantasalmi 38,6 38,5 39,5 39,6 39,3 Ilomantsi 43 43,4 44,1 44,6 45,6 Leppävirta 37, ,5 38,8 39,9 Kuortane 34, ,6 34,7 Polvijärvi 42,5 41,9 41,9 42,3 42,3 Etelä-Savo 42 42,3 42,9 43,3 43,6 Koko maa 40,6 40, ,2 41,5 aketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

16 Työlliset, % väestöstä Heinävesi 35,7 33,2 33,7 33,6 33,2 Rantasalmi 36,4 35,1 35,8 36,2 35,6 Ilomantsi 33,2 31,9 33,4 33,4 32,8 Leppävirta 39 36,3 37, ,7 Kuortane 39,9 39, ,9 38,8 Polvijärvi 35,7 33,8 35,3 35,9 36,2 Etelä-Savo 39,4 38,2 38,7 38,9 38,5 Koko maa 44,6 42,8 43,3 43,6 43,1

17 Työttömät, % työvoimasta Heinävesi 9 11,8 11,7 10,9 12,8 Rantasalmi 11,7 13,3 13,4 13,3 13,5 Ilomantsi 14,5 17,1 14,4 13,6 15 Leppävirta 9, ,9 11,3 11,6 Kuortane 4,8 6,6 6,6 6,5 7,2 Polvijärvi 14 17, ,3 15,7 Etelä-Savo 9,7 11,6 11,5 10,8 11,4 Koko maa 8 10,3 10,2 9,4 9,8

18 Koulutustasomittain Heinävesi Rantasalmi Ilomantsi Leppävirta Kuortane Polvijärvi Etelä-Savo Koko maa

19 Vuosikate, euroa / asukas Heinävesi Rantasalmi Ilomantsi Leppävirta Kuortane Polvijärvi Etelä-Savo Koko maa

20 Lainakanta, euroa / asukas Heinävesi Rantasalmi Ilomantsi Leppävirta Kuortane Polvijärvi Etelä-Savo Koko maa

21 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Heinävesi 64, ,3 Rantasalmi 62, Ilomantsi 60, ,4 Leppävirta 64, ,1 Kuortane 71, ,8 Polvijärvi 59, ,8 Etelä-Savo 62, ,6 Koko maa 61, ,2

22 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Heinävesi ,7 145,9 141,1 136,6 Rantasalmi 111,6 112,2 115,3 112,7 114,8 Ilomantsi 134, ,2 125,8 129,7 Leppävirta 124,3 122,9 122,2 124,6 122,5 Kuortane 107,5 107, Polvijärvi 125,6 124,4 128,8 130,6 130 Etelä-Savo Koko maa

23 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu Heinävesi 139,4 136, Rantasalmi ,7 115,9 - - Ilomantsi 143,6 141, Leppävirta 134,3 129,6 124,3 - - Kuortane 96,3 101,5 100,8 - - Polvijärvi 139,2 133,8 124,7 - - Etelä-Savo 110,2 109,8 109,3 - - Koko maa 101,2 100,

24 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Heinävesi 5,7 5,8 6,4 5,7 4,5 Rantasalmi 3,9 5,6 5,5 3,3 4,6 Ilomantsi 5,9 4,8 5,9 5 6,1 Leppävirta 3,6 7,3 5,7 5,5 6 Kuortane 2,5 2,8 3,3 3,1 2,1 Polvijärvi 8,5 5 5,2 4,4 5,7 Etelä-Savo 7,6 7,8 7 8,3 7,5 Koko maa 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5

25 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Heinävesi 26,2 25,4 26,3 26,4 26 Rantasalmi 26,4 25,1 28, ,7 Ilomantsi 23,9 23,7 24,5 23,8 22,8 Leppävirta 26, ,2 25,8 25,2 Kuortane 24,4 23,7 24,5 24,7 23,7 Polvijärvi 26,4 25,4 25,5 25,6 24,6 Etelä-Savo 26,2 25,2 26,2 26,3 25,2 Koko maa 28,4 27,6 28,2 28,5 27,2

26 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Heinävesi 10,2 9,5 9 8,4 8 Rantasalmi 10,3 10,5 9,8 9,7 9,1 Ilomantsi 10, ,2 10,3 10 Leppävirta 9 8,8 8,6 8,3 7,9 Kuortane 8,9 8,8 8,5 9,3 8,5 Polvijärvi 13,5 13, ,7 12,1 Etelä-Savo 8 7,8 7,6 7,4 7,1 Koko maa 9, ,9 8,7

27 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Heinävesi 19,6 20,6 20,7 20,4 19 Rantasalmi 21,6 19,7 19,8 19,8 18,6 Ilomantsi 23,2 21,8 20,7 20,6 20 Leppävirta 16,2 15,9 15,6 15,8 15,3 Kuortane 16,7 15, ,6 13,9 Polvijärvi 26,8 27,4 26,4 24,6 22,9 Etelä-Savo 19 18,1 17,8 18,1 17,2 Koko maa 14,9 14,8 14, ,3

28 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Heinävesi 37,9 37,5 35,8 32,8 33,4 Rantasalmi 35,1 37,3 35,2 34,8 33 Ilomantsi 41,8 42,8 42,3 43,4 43,8 Leppävirta 30,2 30,4 30,5 30,7 31 Kuortane 28,7 29,2 28,6 31,9 29,8 Polvijärvi 43,4 44,4 45,6 45,2 43,7 Etelä-Savo 29,3 29,4 29,2 28,7 28,2 Koko maa 29,3 29,5 29,5 29,3 29,2

29 Lasten pienituloisuusaste Heinävesi 13,9 21,4 23, ,4 Rantasalmi 20,1 17,2 19,1 15,1 15,6 Ilomantsi 19,5 20,6 18,6 18,4 20 Leppävirta 12,6 12,8 13,1 12,8 11,7 Kuortane 11 13,1 11,7 12,5 8,9 Polvijärvi 22,4 27,8 26,1 20,2 21 Etelä-Savo 16,5 16,6 16,5 16,3 15,6 Koko maa 14,1 14,6 14,8 14,9 14,3

30 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Heinävesi 95,9 144, ,3 Rantasalmi 43,8 85,8 64,9 86,7 73,4 Ilomantsi 133,4 152,1 120,8 130,1 111,5 Leppävirta 135,9 157, ,1 65,9 Kuortane 96,5 83,4 83,9 88,4 68,6 Polvijärvi 32,3 31,7 12, Etelä-Savo 57,9 70,9 67,3 75,2 61,4 Koko maa 71,1 70,5 69,

31 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 1,7 1,4 2,2 2 1,7 Rantasalmi 1, ,2 Ilomantsi 1,1 1,7 1,1 2,1 1,9 Leppävirta 0,7 1,4 1,6 1,4 1,8 Kuortane 1,4 1, Polvijärvi 2 1,4 1,5 1 1,3 Etelä-Savo 0,8 0,9 0,9 1 1 Koko maa 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9

32 Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / vastaavanikäistä Heinävesi - 48,2 31,1 32,5 - Rantasalmi ,7 - Ilomantsi 31,9 30,4 43,3 43,1 34,8 Leppävirta 14,8 24,3 22,4 29,4 36,3 Kuortane Polvijärvi 15, ,7 Etelä-Savo 15,1 17,5 19, ,9 Koko maa 13,5 14,3 15,3 16,7 18,4

33 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 8,4 7,2 7,7 7,1 6 Rantasalmi 4,7 4,9 6,2 4,7 5,2 Ilomantsi 6,6 8,4 8,8 10,3 10,4 Leppävirta 8,1 8,4 8,4 8,8 8,1 Kuortane 3,3 3,9 4,3 4,5 3,7 Polvijärvi 8,7 8,9 7,8 8,2 9,9 Etelä-Savo 5,9 6,1 6,1 6,1 6,3 Koko maa 5,4 5,5 5,6 5,7 6

34 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Heinävesi 12,6 11,3 13, ,5 Rantasalmi 10,5 12,8 12,2 12,3 14,6 Ilomantsi 7,1 13,7 16,3 13,8 12,4 Leppävirta 8,8 9,2 10,8 9,6 9,8 Kuortane 9,9 9,6 7,7 8,1 8,7 Polvijärvi 13,9 10,8 10,4 10,3 8,3 Etelä-Savo 10,1 10,1 9,6 9,3 8,8 Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8

35 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Heinävesi 8, ,8 15,9 17,2 Rantasalmi 15,9 21,8 20,5 14,7 18,6 Ilomantsi 12,8 19,9 13,5 16,1 16,1 Leppävirta 11,9 20,7 17,6 16,2 18,1 Kuortane 4,8 10 9,8 9,2 9,2 Polvijärvi 10,8 20,8 22,2 18,2 20,8 Etelä-Savo 12,2 17,2 16,6 14,9 16,5 Koko maa 8,8 13, ,9 12,4

36 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 4 4,7 2,7 4,4 3 Rantasalmi 2,7 3,8 4,6 4,3 5,3 Ilomantsi 4,5 4,9 2,3 3,4 4 Leppävirta 3,8 3,7 2,8 4,6 3,8 Kuortane Polvijärvi 1,9 5,4 4,7 3,1 2,6 Etelä-Savo 1,8 2,1 3,1 3 3,1 Koko maa 2,4 2,9 3 2,9 3,1

37 Paketti 5: Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Heinävesi 28,5 26,1 18,8 16,3 17,4 Rantasalmi 16,4 12,9 17,1 15,9 8,8 Ilomantsi 17,3 13,6 13, ,9 Leppävirta 18,1 18,4 15,9 13,4 15,4 Kuortane 20,8 16,2 14,9 13,3 18,4 Polvijärvi 16 15,6 10,5 10,8 11,7 Etelä-Savo 18,9 16,8 16,8 15,5 14,7 Koko maa 21,7 19,9 19,3 18,9 18,7

38 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 19,3 19, ,1 18,5 Rantasalmi 12,5 12,8 12,3 12,1 11,9 Ilomantsi 17,1 16,4 16,4 16,6 16,9 Leppävirta 14, ,7 13,8 13 Kuortane 11,6 11,7 11,9 11,6 11,3 Polvijärvi 15,5 15,4 15, ,7 Etelä-Savo 12,1 12, ,9 11,7 Koko maa 8,9 8,9 8,7 8,6 8,3

39 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista Heinävesi 2,8 3,7 4,5 4,4 4,8 Rantasalmi 4,3 5 4,7 5,2 5,8 Ilomantsi 6,1 6,5 6,8 6,6 6,8 Leppävirta 3,3 4 4,6 4,5 4,8 Kuortane 1,4 1,8 2,4 1,9 2,6 Polvijärvi 6,4 7,4 8,1 7,3 7,7 Etelä-Savo 3,8 4,4 4,6 4,6 4,8 Koko maa 3,1 3,7 4,1 4 4,1

40 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 2,4 2,3 2,5 2,5 3 Rantasalmi 0,5 1,5 1 1,1 1,1 Ilomantsi 2,6 2,4 2,7 2,3 2,7 Leppävirta 1,9 2 1,9 1,9 1,9 Kuortane - - 0,6 0,5 0,5 Polvijärvi 2,2 2,1 3 2,2 2 Etelä-Savo 1,3 1,4 1,8 1,8 1,7 Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1

41 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Heinävesi - - 3,1-3,8 Rantasalmi Ilomantsi 2,8 2,2 1,9 3,3 1,7 Leppävirta 3,2 1,8 1,1 1,3 - Kuortane Polvijärvi - 2, Etelä-Savo 2,8 2,5 2,9 3,4 3,2 Koko maa 3,5 3,4 3,1 3,2 3,1

42 Paketti 6: Ikäihmiset Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 4,6 4,8 5,1 5 5,4 Rantasalmi 2,9 3,1 3,2 3,3 2,8 Ilomantsi 3, ,1 4,4 Leppävirta 3,4 3,4 3,3 3,3 3,2 Kuortane 3 3,1 3,3 3,5 3,3 Polvijärvi 3,9 3,9 4,4 4,2 4,1 Etelä-Savo 3,6 3,6 3,5 3,4 3,3 Koko maa 2,9 2,9 2,9 2,9 2,8

43 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 14,6 14,1 13,8 13,6 12,6 Rantasalmi 8,5 9 9,2 9,6 9,8 Ilomantsi 12,3 12,8 13, ,6 Leppävirta 13,4 14,8 14,2 14,8 14,6 Kuortane 11,3 11,2 10,9 12,6 13,1 Polvijärvi 7,8 9, ,3 Etelä-Savo 10,3 10,7 11,1 11,5 11,7 Koko maa 11,2 11,5 11,9 12,1 12,1

44 Dementiaindeksi, ikävakioitu Heinävesi 75,1 72,8 74,3 - - Rantasalmi 77,1 89,4 99,2 - - Ilomantsi 90,6 94,7 96,9 - - Leppävirta 95, ,2 - - Kuortane 114,5 126,1 138,3 - - Polvijärvi 60,5 64,6 64,2 - - Etelä-Savo 98,6 107,4 117,1 - - Koko maa 87,

45 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 93,8 86,1 87,2 86,1 85,3 Rantasalmi 91,6 89,6 88,9 87,1 86,7 Ilomantsi 87,8 87,8 87,2 86,4 87,8 Leppävirta 90,3 91,9 95,2 95,5 91,2 Kuortane 91,5 88,7 88,6 89,8 88 Polvijärvi 89,6 89,5 94,4 90,7 90,5 Etelä-Savo 89 88,9 89,3 89,3 89,5 Koko maa 89,3 89,4 89,5 89,5 90

46 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Heinävesi ,1 46,3 Rantasalmi 45,4 44,1 46,1 47,2 48,5 Ilomantsi 48,6 48,4 49,3 48,5 48,5 Leppävirta 44,1 44,4 45,1 44,3 46,9 Kuortane 42,1 40,5 41, ,1 Polvijärvi 48,9 46,4 46,6 47,4 47 Etelä-Savo 48,3 48,3 48, ,4 Koko maa 49,5 49,3 49,2 48,8 48,6

47 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 6,1 5,3 5,9 6,1 5,9 Rantasalmi 4 3,8 4,8 3,9 3,2 Ilomantsi 7,2 6,9 8 4,4 6,2 Leppävirta 4,1 4,4 4,3 4,3 4,4 Kuortane 4,9 5 4,8 6,2 6,6 Polvijärvi 3,9 4 3,7-4 Etelä-Savo 3, ,5 4,7 Koko maa 4,1 4,1 4,2 4,4 4,5

48 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 17,1 13,9 14,4 13,5 15,6 Rantasalmi 16,9 17,1 14,8 13,8 13,7 Ilomantsi 8,4 9 9,1 9,1 9,3 Leppävirta 6,6 5,8 10,7 10,2 8,9 Kuortane 11,3 11,7 15,7 16,8 17,3 Polvijärvi 9,8 9 8,9 6 8,7 Etelä-Savo 14 13,7 14,7 15,1 14,6 Koko maa 11 11,3 11,8 12,2 11,9

49 Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Syrjäytymisen ehkäisy Koulupudokkaiden tilanteeseen puututaan nopeasti ja moniammatillisesti. Lasten ja nuorten peruspalveluja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilailla on tasapuolinen mahdollisuus saada varhaista ja riittävää tukea kasvuunsa ja oppimiseensa sekä yksilönä, että ryhmän jäsenenä. Nuorisotyöhön varataan riittävästi resursseja. Moniammatillinen yhteistyö Varataan riittävästi määrärahoja erityispalvelujen ostamiseen Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Erityisen ja tehostetun tuen määrä Lapset, nuoret ja vanhemmat saavat tukea haastavissa elämäntilanteissa Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtäväänsä ja vanhemmuutta tuetaan eri palveluissa Riittävä, asetusten mukainen henkilöstöresurssi eri palveluissa Perhetyöhön varataan riittävästi resursseja Henkilöstöresurssit Kodin ulkopuolelle sijoitetetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lapset ja nuoret liikkuvat ja voivat hyvin Edistetään terveellistä, ravitsemussuositusten mukaista ruokailua sekä välipalatarjontaa. Kouluruokailun laatuun ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Edistetään ja tuetaan varhaiskasvatuksen ja koulun toiminta- Fyysiset edellytykset monipuoliselle liikunnan harrastamiselle Opetus- ja kasvatussuunnitelmat (mm. monilukutaito, sosiokulttuurisen lukutaidon edistäminen) Koettu terveydentila (Kouluterveyskysely) Liikunnan harrastus (Kouluterveyskysely) Kerhotoiminnan kehittäminen / kerho / koulu

50 kulttuurin liikunnallistamista Liikkuminen on osa jokaisen oppilaan koulupäivää. 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työikäisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Työllisyyden lisääminen Työttömien aktivointi Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Esim. kuntouttava työtoiminta Työpaja Työtoiminnanohjaajan palkkaaminen Ostopalvelut (yksilö- ja työvalmennus) Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Elintapojen myönteinen kehittyminen Monipuoliset liikuntapaikat, liikunnan ja terveyden edistäminen yhdessä järjestöjen kanssa. Laadukkaat kulttuuri- ja kirjastopalvelut Tuetaan kuntalaisten omaehtoista tiedonhakua ravitsemus- ja muissa elämäntapaasioissa Edulliset ja matalan kynnyksen kirjasto- kulttuuri- ja liikuntapalvelut Itsehoitopisteet, semppi-piste Terveyspalveluissa puheeksiotto kohdatessa Kävijämäärät Tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Näkyvyys, tiedottaminen (tapahtumat, lehtiartikkelit, teemapäivät) Ryhmätoiminta esim. painonhallinta Terveyden- ja sairaanhoitajat Medinet Näkyvyys Ryhmien palaute Asiakastyytyväisyyskyselyt Terveydenhuollon hoitoon

51 Sähköinen omaterveyspalvelu, joka mahdollistaa nykyaikaisen tavan seurata ja edistää omaa terveyttä pääsyn aikarajat toteutuvat Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen Erilaiset keskustelufoorumit Kehittää kunnallista päätöksentekoprosessia siten, että kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa jo asioiden valmisteluvaiheessa Sähköinen tiedonvälitys Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhusneuvosto, oppilaskuntatoiminta Kylä- ym. toimijat Sähköinen aloite- ja palautekanava Asiakastyytyväisyyskyselyt Arkielämän turvallisuus Lasten, aikuisten ja ikääntyneiden liikkumisen turvallisuuden turvaaminen (Turvalliset työ- ja koulumatkat, esteettömät tilat, joukkoliikenteen turvaaminen, nopeusrajoitukset, lähiympäristön turvallisuus) Liikenneturvallisuussuunnitelma Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta

52 Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työkykyisyyden arviointi ja tukeminen Työttömien terveystarkastukset Kuntouttava työtoiminta Terveydenhoitaja Sosiaalitoimi Tarkastuksien määrä Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Palvelutarpeen arviointi Riskiryhmien tunnistaminen Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja palvelutarpeen arviointikäynnit Kuntoutuspalvelut ja apuvälineet ikääntyneen arjen tukena Kotisairaanhoitaja vastuutettu kotikäynteihin Palveluohjaaja / kotihoidonohjaaja palvelutarpeen arviointikäynteihin Määrä 100% 75- vuotiaista/ei palvelujen piirissä Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat (julkaistaan 2 krt/vuosi kotisivuilla) RAVA-toimintakykymittari Ikääntynyt liikkuu aktiivisesti kotona ja osallistuu säännöllisesti terveyttä ja hyvinvointia edistäviin liikuntamuotoihin kodin ulkopuolella Toimintakykyä ylläpitävät / parantavat harjoitteet Ikäihmisten liikuntaryhmät ja muut liikuntatapahtumat säännöllisiksi Tiedotetaan ikäihmisten liikkumisen mahdollisuuksista ja tuetaan ikäihmisiä liikkumaan aktiivisesti Kotihoidon fysioterapeutti Kuntouttava työote osa henkilöstön arkityötä Hoito- ja palvelusuunnitelmat Arviointi hoito- ja palveluuunnitelmassa RAVA-toimintakykymittari ADL-mittari Ympärivuorokautisen hoidon tarpeen siirtyminen myöhemmäksi Kotiin annettavat palvelut Vapaapäivien järjestäminen omaishoitajille Toiminnanohjausjärjestelmä (Flowgenius) käytösssä Mobiilikotipalvelu Perhehoidon kehittäminen Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet Toiminnanohjausjärjestel-

53 Omaishoidontuki osana omaishoidontukijärjestelmää män raportit Moniammatilliset matalan kynnyksen neuvontapalvelut Monipuolisten asiantuntijapalvelujen saaminen ikääntyneelle väestölle Palveluohjaajan / kotihoidonohjaajan sovitut puhelintunnit Ostopalvelut / omien erityisasiantuntijoiden hyödyntäminen Palveluohjaajan / kotihoidonohjaajan työaika Ostopalvelut/omat erityisasiantuntijat (fysioterapeutti, diabeteshoitaja, jalkahoitaja, ravitsemusterapeutti, päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä) Yhteydenottojen määrä Asiakaskäynnit Konsultointien määrä Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikkojen hallittu vähentäminen SAS Henkilöstömitoitus tehostetussa palveluasumisessa riittävä Terveyskeskusten 75-vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat vastaavasta väestöstä (2-3% vastaavasta väestöstä)

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Peruspalvelulautakunta 7.10.2013 26 LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen

Lisätiedot

Taustaa. Valtuustokausi

Taustaa. Valtuustokausi Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta (Kunnanvaltuusto )

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta (Kunnanvaltuusto ) Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta 2019 2021 (Kunnanvaltuusto 11.12.2018 58) Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 27.11.2018 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2014 2016

PUUMALAN KUNNAN SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2014 2016 Vanhusneuvosto 3.11.2014 11 LIITE NRO 3 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 48 LIITE NRO 22 Kunnanhallitus 1.12.2014 x LIITE NRO X Valtuusto 8.12.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN

Lisätiedot

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 1 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71) Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomus 2013-2017 ja hyvinvointisuunnitelma 2018-2020 2 JOHDANTO Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin laaja hyvinvointikertomus ja laaja hyvinvointisuunnitelma

Kajaanin kaupungin laaja hyvinvointikertomus ja laaja hyvinvointisuunnitelma Kajaanin kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2013-2017 ja laaja hyvinvointisuunnitelma 2018-2020 2 JOHDANTO Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.

Lisätiedot

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT 23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Vetelin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

Vetelin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma Vetelin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma 213 221 Vastuutaho ja valmistelijat Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kv 17.11.2014, liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa

Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa LIITE: Pakettikohtainen arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Liperin kunnan asukasluku on

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat. Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens

Lisätiedot

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 21.6.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 21.6.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI

Lisätiedot