Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19"

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistettava vähintään kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Tässä laajassa hyvinvointikertomuksessa arvioidaan valtuustokautta , tunnistetaan keskeisiä eri ikäryhmien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja määritellään meneillään olevan valtuustokauden painopisteet ikäryhmittäin ja kunnan rakenteen, talouden ja elinvoiman näkökulmasta. Painopisteisiin liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit määritellään kaupunkistrategiaa ja hyvinvointikertomusta toteuttavissa ohjelmissa ja suunnitelmissa esim. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa, ikäpoliittisessa ohjelmassa ja elinkeino-ohjelmassa. Hyvinvointikertomus täsmentää kaupunkistrategian sekä talous- ja toimintasuunnitelman hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaa.

3 Johdanto Hyvinvointikertomuksen valmistelusta on vastannut monialainen hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtaja toimii apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen ja sihteerinä kehittämispäällikkö Liisa Kolari. Muita hyvinvointiryhmän jäseniä ovat talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, strategia- ja kehittämisjohtaja Jyrki Harjula, lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen, aikuisten palveluiden johtaja Vesa Toikka, ikääntyneiden palveluiden johtaja Arja Kumpu, maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen, kaavoitusarkkitehti Hannu Purho ja terveyden edistämisen koordinaattori Pirkko Kouhia-Turklin. Hyvinvointiryhmän tukena on toiminut ikäryhmittäiset ja kunnan rakenteeseen, talouteen ja elinvoimaan kohdentuvat valmisteluryhmät. Kuntalaiset on otettu mukaan valmisteluun kertomalla omasta hyvinvoinnista ja vastaamalla gallupkysymyksiin Otakantaa.fi palvelussa ajalla Hyvinvointikertomusta on käsitelty hallituksen iltakoulussa ja käsitellään hallituksessa ja valtuustossa

4 Valmisteluprosessin eteneminen

5 Kertomuksen sisältö Tässä hyvinvointikertomuksessa on poimittu sähköisestä hyvinvointikertomuksesta kuntalaisten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, esitetty havaintoja valituista indikaattoreista ja valittu ikäryhmittäin ja kunnan rakenteeseen, talouteen ja elinvoimaan liittyen painopisteet meneillään olevalle valtuustokaudelle. Indikaattoritietojen tarkasteluajanjakso on siltä osin kuin tietoja on saatavilla, vaikka muutoksia arvioidaan viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kouvolan vertailukunnat ovat kaupunkistrategiatyössä vertailukunniksi määritellyt; Hämeenlinna, Joensuu, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli ja Pori. Lisäksi Kouvolan arvoja on verrattu koko maan keskiarvoon joidenkin indikaattoreiden osalta. Tämän kertomuksen tulokset on tiivistetty HYVINVOINTIKERTOMUS pähkinänkuoressa esitteeseen.

6 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattorien tietosisältö ja tietolähde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Tilastokeskus: Väestötilasto) Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Indikaattori ilmaisee kuntien välisen nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Kuntien välinen muutto muutettu vastaamaan tuoreimman tiedon aluejakoa koko aikasarjassa eli yhdistyneiden kuntien väliset muutot on poistettu. (Tilastokeskus: Väestötilasto) Lapsiperheet, % perheistä Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. (Tilastokeskus: Väestötilasto) Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. (Tilastokeskus: Tutkintorekisteri) Vuosikate, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kuntien vuosikatteen euroina asukasta kohti. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. (Tilastokeskus: Kuntien taloustilasto)

7 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattorien tietosisältö ja tietolähde Verotulot, euroa / asukas Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina. Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat: ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain, verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta ja oikaisutilitykset. Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan. (Tilastokeskus: Kuntien taloustilasto) Bkt /asukas seutukunnittain mittaa alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää. (Tilastokeskus: Aluetilinpito) Työllisyysaste (työlliset työvoimasta)% Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina työvoimasta. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Tilastokeskus: Työssäkäynti) Työpaikkojen määrä indikaattori ilmaisee alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärän, jota voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. (Tilastokeskus: Työssäkäynti) Yritysten liikevaihto yhteensä (1000 euroa) kuvaa alueella toimivien yritysten yhteenlaskettua liikevaihtoa. (Tilastokeskus: Yritykset)

8 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 1. Demografinen huoltosuhde

9 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 2. Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta

10 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 3. Lapsiperheet, % perheistä

11 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 4. Koulutustasomittain

12 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 5. Vuosikate, euroa / asukas

13 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 6. Verotulot, euroa / asukas

14 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 7. Bkt /asukas seutukunnittain

15 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 8. Työllisyysaste (työlliset työvoimasta)%

16 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 9. Työpaikkojen määrä

17 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 10. Yritysten liikevaihto yhteensä (1000 euroa)

18 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Havainnot kuvista 1-10 Demografinen huoltosuhde on Kouvolassa ja Kotkassa samaa tasoa ja huonompi muihin vertailukuntiin ja koko maan keskiarvoon nähden. Kouvolassa huoltosuhteen heikkenemistä selittää väestön ikääntyminen eli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän kasvu. Kunnan vetovoimasta kertova kuntien välinen nettomuutto/ 1000 asukasta kohden on parantunut selkeästi viiden vuoden takaisesta arvosta, jolloin nettomuutto oli negatiivinen (-4,1). Kuitenkin vertailukuntiin ja koko maan keskiarvoon nähden Kouvolan nettomuutto on alhainen. Kouvolassa myös vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Lapsiperheiden osuus perheistä on Kouvolassa pienin vertailukuntiin nähden ja selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Kouvolassa koulutustaso on sekä vertailukuntiin että koko maan arvoon nähden alhainen. Bruttokansantuote (bkt) mittaa alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää ja sen kehitystä pidetään tärkeänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina. Kouvolan seutu on ainoa, jossa bkt asukasta kohden on laskenut tai pysynyt samalla tasolla vuodesta 2007 lähtien joka vuosi.

19 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Tiivistelmä Metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja yleisen talouskehityksen vuoksi Kouvolassa on menetetty viime vuosina merkittävä määrä työpaikkoja. Uusia korvaavia työpaikkoja on syntynyt, mutta työpaikkojen kokonaismäärä vähenee vuosittain. Vuonna 2011 työpaikkoja oli paikkaa vähemmän kuin vuonna Keskeistä kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta on työllisyyden positiivinen kehitys. Työllisyys lisää elinvoimaa ja hyvinvointia alueelle. Painopiste Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen alueella ja uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen alueelle.

20 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Indikaattoreiden tietosisältö ja tietolähde Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Lasten painon osuudet(%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin v.2012 (Kouvolan kaupunki) Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely)

21 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Indikaattoreiden tietosisältö ja tietolähde Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Lasten pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. (Tilastokeskus: Tulonjaon kokonaistilasto ) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Lastensuojelun avohuollon asiakkaat) Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee niiden lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely)

22 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Indikaattoreiden tietosisältö ja tietolähde Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee niiden ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Kouluterveyskysely) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. (Tilastokeskus: Tutkintorekisteri ) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri)

23 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 1. Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; vähintään yksi läheinen ystävä

24 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 2. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; kokee terveydentilansa hyväksi

25 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 3. Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista

26 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 4. Lasten painon osuudet(%) pituuspainokriteerien mukaan ikäryhmittäin v v(n671) 5v(n648) 6v(n688) alipaino normaali ylipaino lihavuus

27 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 5. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; ei tupakoi päivittäin

28 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 6. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; ei ole kertaakaan kokeillut

29 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 7. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; ei koe vanhemmuuden puutetta

30 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 8. Lasten pienituloisuusaste

31 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien parissa 0-17 vuotiaista vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

32 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 10. Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; vähintään yksi läheinen ystävä

33 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 11. Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; vähintään yksi läheinen ystävä

34 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 12. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; kokee terveydentilansa hyväksi

35 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 13. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; kokee terveydentilansa hyväksi

36 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 14. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; koulutuksen saaneet

37 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuva 15. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Analyysissä käännetään positiiviseksi ja tavoitehakuiseksi; eivät ole saaneet toimeentulotukea pitkäaikaisesti

38 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Havainnot kuvista 1-15 Pääosa lasten, nuorten ja lapsiperheiden indikaattoreista on kouluterveyskyselystä. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouvola on osallistunut kyselyyn peruskoulun ja lukion osalta neljä kertaa (2006, 2008, 2010 ja 2013) ja ammatillisen koulutuksen osalta kolme kertaa (2008, 2010 ja 2013). Vuoden 2013 tulokset on saatu kaupungille, mutta niistä ei ole vielä saatavissa vertailutietoa muihin kuntiin ja koko maahan. Indikaattorit kuvaavat enemmänkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden pahoinvointia ja vuosittaiset vaihtelut joidenkin indikaattoreiden kohdalla ovat melko suuria, joten selkeää muutossuuntaa näiden perusteella ei voida nähdä. Analyysissä indikaattoreita halutaankin tarkastella käänteisenä, jolloin ne ovat positiivisia ja tuloshakuisia. Kouluterveyskyselyn arvot eivät merkittävästi poikkea vertailukuntien ja koko maan arvoista. Kouluterveyskyselyssä merkittävin ero koko maan arvoon nähden oli seuraavassa indikaattorissa Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista, Kouvolassa 24,7% ja koko maassa 22,3% (ero 2,4 prosenttiyksikköä) Huolestuttavin indikaattori on koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Kouvola on ainut kunta vertailukunnista, jossa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut joka vuosi vuodesta 2006 lähtien. Koko maan osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus on laskenut vuodesta 2008 lähtien.

39 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Tiivistelmä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana on välittävä koti, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Kodin kasvatuksellisia voimavaroja tuetaan tarpeen mukaisilla palveluilla. Perheen ja muiden toimijoiden yhteistyönä turvataan lapsen eheä kehityspolku ja yksilöä kokonaisvaltaisesti huomioiva kasvu- ja oppimisympäristö. Koulutus edistää jokaisen nuoren osaamista ja parantaa valmiuksia jatko-opiskeluun sekä valmistaa ammattiin antaen selkeän suunnan elämälle. Painopisteet Yhteisöllisyyttä lisäävien toimintamallien kehittäminen lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi. Joustavat ja yksilölliset asiakasprosessit saumattomien ja tarpeisiin vastaavien palveluiden turvaamiseksi.

40 Kaikki ikäryhmät Indikaattorien tietosisältö ja tietolähde Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Indikaattori kuvaa äänestysprosenttia kuntavaaleissa. Äänestysprosentti kertoo äänestäneiden osuuden äänioikeutetuista. (Tilastokeskus: Vaalit) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. (Kansaneläkelaitos (Kela): Muut Kelan tilastot) Tapaturmaindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (ICD 10: S00 - T78) sairaalahoidossa olleiden 0-79-vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Ikävakiointi on tehty epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (HILMO)) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. (Tilastokeskus: Oikeus- ja rikostilastot)

41 Kaikki ikäryhmät ja työikäiset Indikaattorien tietosisältö ja tietolähde Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Indikaattori ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulutusyksikköluku huomioi sen, että asuntokunnat ovat kooltaan ja rakenteeltaan erikokoisia. Asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot on muodostettu laskemalla yhteen asuntokunnan jäsenten yhteenlasketut palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä näistä maksetut tulonsiirrot. Asuntokunnan kulutusyksikköluku summataan asuntokunnan jäsenistä siten, että asuntokunnassa yksi aikuinen saa arvon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat arvon 0,5 ja alle 13-vuotiaat lapset saavat arvon 0,3. Kulutusyksikköluvulla jaetusta käytettävissä olevasta rahatulosta käytetään yleisesti nimitystä ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo, mikä Gini-kertoimen laskennassa viedään asuntokunnan jokaiselle jäsenelle. (Tilastokeskus: Tulonjaon kokonaistilasto) Kunnan yleinen pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. (Tilastokeskus: Tulonjaon kokonaistilasto) Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. (Kansaneläkelaitos (Kela): Tilasto sairauspäivärahasta)

42 Työikäiset Indikaattorien tietosisältö ja tietolähde Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Tästä syystä luvut poikkeavat jonkin verran ETK:n ja Kelan yhteisjulkaisuista. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. (Eläketurvakeskus (ETK): Eläketilastot) Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Erikoissairaanhoitotilasto ja Perusterveydenhuollontilasto) Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Indikaattori ilmaisee vaikeasti työllistyvien osuuden (%) vuotiaasta väestöstä. Vaikeasti työllistetyt on suhteutettu vastaavanikäiseen väestöön, koska tässä ryhmässä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät kuulu työvoimaan. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. (Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): Työnvälitystilasto) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri)

43 Kaikki ikäryhmät Kuva 1. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %

44 Kaikki ikäryhmät Kuva 2. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu

45 Kaikki ikäryhmät Kuva 3. Tapaturmaindeksi, ikävakioitu

46 Kaikki ikäryhmät Kuva 4. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta

47 Kaikki ikäryhmät Kuva 5. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot

48 Kaikki ikäryhmät Kuva 6. Kunnan yleinen pienituloisuusaste

49 Työikäiset Kuva 7. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä

50 Työikäiset Kuva 8. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

51 Työikäiset Kuva 9. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

52 Työikäiset Kuva 10. Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista

53 Työikäiset Kuva 11. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

54 Kaikki ikäryhmät Kirjaston indikaattorit Kouvola Hämeenlinna Joensuu Kotka Lahti Lappeenranta Mikkeli Pori Kirjaston lainaajien osuus ,4 39,7 47,2 34,7 43,8 35,2 37,6 42,6 % kaupungin asukkaista ,5 39,6 46,3 33,9 43,3 35,4 44, ,6 38,5 45,5 33,8 41,9 35,8 44,1 42,6 Kirjaston lainauksen määrä ,9 19,7 22,8 16,6 23,3 14,3 15,5 21,5 lainaa/asukas ,2 19,1 22,4 16,3 22,5 14,4 14,2 21, ,9 20,3 22,7 16,4 23,1 14,6 15,2 21,8 Kirjaston tapahtumiin 2010 osallistuneiden määrä 2011 tuhatta asukasta kohden ,7 214,9 200,1 125,8 84,1 105,1 72,2 35,3 Lasten kirjojen lainaus ,6 26,1 26,1 25,2 % kaikista lainoista ,9 26,4 25, ,9 23,5 26,3 26,2

55 Kaikki ikäryhmät Museon indikaattorit Museon kävijämäärä suhteessa kaupungin väkilukuun ,0% ,9 % ,1 % Museopedagogin tavoittamat peruskoululaiset suhteessa koko kaupungin peruskoululaisten määrään ,3% ,7% ,1%

56 Kaikki ikäryhmät Kansalaisopiston indikaattorit Työikäiset (20-65 v.) kansalaisopistopalvelujen käyttäjinä: % kaupungin asukkaista Taiteen perusopetusta saavien lasten ja nuorten osuus % ikäryhmästä Kouvola Mikkeli 11 % 8,5 % 7 % 1,7 % Yli 65-vuotiaiden kurssilaisten määrä % ikäryhmästä 9 % 11,5 % Kouvolan kansalaisopistossa opiskelevien kurssilaisten määrä Kansalaisopiston tapahtumiin osallistuneiden määrä Ei tilastoitu Kansalaisopiston opetustuntien määrä

57 Kaikki ikäryhmät Liikuntaryhmien kävijämäärät Eläkeläiset ja työttömät Työikäiset Erityisliikunta

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti. Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 12.9.2013 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan 28.5.2011 ja 19.12.2012 päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.)

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.) Vantaan vuoden 2014 hyvinvointikatsaukseen on valittu 33 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria, joista 23:sta on oma dia. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

Lisätiedot

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 16.12.2014 / KUNNANVALTUUSTO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Komulanköngäs. Ella Ikäheimo. Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus 2015-2016

Komulanköngäs. Ella Ikäheimo. Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus 2015-2016 Komulanköngäs Ella Ikäheimo Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus 2015-2016 Valtuustokausi 2013-2016 Sisällysluettelo Esipuhe 2 Tausta.. 3 OSA I HYVINVOINTITEIDON ARVIOINTI 5 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sähköinen hyvinvointikertomus 2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sisällys 1. Hyvinvointikertomus... 2 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta... 2 Kertomuksen vastuutaho ja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian hallinnoimassa Mulla on asiaa hankkeessa on kerätty tietoa 7-13-vuotiaiden hyvinvoinnista

Lisätiedot

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Säkylän kunnan hyvinvointikertomus

Säkylän kunnan hyvinvointikertomus Säkylän kunnan hyvinvointikertomus 2013 Sisällysluettelo 1.0 Johdanto... 2 1.1 Mikä on hyvinvointikertomus?... 3 1.1.1 Mitä on hyvinvointi?... 4 2.0 Säkyläläisten hyvinvointi... 5 2.1 Hyvinvoinnin taustatekijät

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä

Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä Hyvinvointikertomus 2013 2016 Ruoveden kunta Vaakunan on suunnitellut Eino Halén, ja se vahvistettiin käyttöön 23. marraskuuta 1959 Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2

Lisätiedot

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013 Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle

Lisätiedot

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä,

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ii: Vuosittainen raportti vuosilta 2013 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Ii: Vuosittainen raportti vuosilta 2013 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Ii: Vuosittainen raportti vuosilta 2013 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Iin kunnanvaltuusto 15.12.2014 93 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta...

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä

Hyvinvointikertomus Hyvinvointiryhmä Hyvinvointikertomus 2013 2016 Ruoveden kunta Vaakunan on suunnitellut Eino Halén, ja se vahvistettiin käyttöön 23. marraskuuta 1959 Vaakunaselitys: Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

ASKOLAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

ASKOLAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 ASKOLAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Hyväksytty valtuustossa 30.9.2014 35 1 Sisältö Kertomuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71 AKAAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Sisällys Yhteenveto... 3 Vahvuudet ja kehittämiskohteet... 4 1. Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat... 5 2. Strategiat, ohjelmat

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)

S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) 1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot