Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016"

Transkriptio

1 Liite 1/kh Lohja: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Kaupungin hyvinvointityöryhmä Simo Juva, kaupunginjohtaja, pj Päivi Ahvenainen, hallintopäällikkö Tuula Kauriinoja, henkilöstöpäällikkö ( asti) Juha Lemberg, tukipalvelupäällikkö Noora Nordberg, henkilöstöjohtaja ( alkaen) Pekka Puistosalo, ympäristöjohtaja Jussi Savela, tekninen johtaja Eero Soinio, kehittämisjohtaja Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö Mira Uunimäki, johtava ylilääkäri Kari-Pekka Vuori, työsuojelupäällikkö Arja Yliluoma, perusturvajohtaja Katja Erätuli-Keskinen, sihteeri JOHDANTO HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN Lohjan kaupungissa on laadittu valtuuston hyväksymä Terve ja hyvinvoiva LOST -ohjelma vuonna Kaupungin virkamiehistä koostuva hyvinvointityöryhmä on kokoontunut kevään ja syksyn 2013 aikana päivittämään kunnan hyvinvointi-indikaattoreista saatavaa tietoa ja päättänyt, että kaupunki siirtyy jatkossa käyttämään Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen, Kuntaliiton ja Kaste -hankkeen yhteistyönä kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköinen hyvinvointikertomus on maksuton, internetissä toimiva työväline, jolla kunnat voivat valmistella sekä kerran valtuustokaudessa laadittavan laajan hyvinvointikertomuksen että vuosittaiset raportoinnit valtuustolle. Suomen kunnat ovat laajasti ottaneet kertomuksen käyttöön. Mikä hyvinvointikertomus on? Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvinvointikertomus sisältää: 1. katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin 2. suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä 3. arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta Miksi hyvinvointikertomus valmistellaan? Hyvinvointikertomuksen valmistelulle on kolme tärkeää perustelua: Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen tukee ihmisoikeuksien toteutumista. Kuntalaki edellyttää kunnilta asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointikertomus tukee tätä tehtävää tarjoamalla työvälineen hyvinvointitarpeiden kartoittamiseen, hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman tekemiseen sekä saavutusten ja toteutettujen toimenpiteiden arviointiin. 1

2 Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen. Lain pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Myös tulevassa sosiaalihuoltolaissa tulee olemaan sama velvoite. Mitä hyvinvointi ja sen edistäminen on? Laajassa merkityksessä voidaan ajatella hyvinvoinnin viittaavan siihen, mitä meillä on, kun elämme elämää, joka on meille hyvää. Vuosituhansien pohtimisen jälkeen ollaan edelleen erimielisiä siitä, mistä hyvinvoinnissa tarkkaan ottaen on kysymys. Määritelmään vaikuttaa mm. tieteenala, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Nykyään hyvinvointi nähdään moniulotteisena, eri tekijöistä koostuvana ilmiönä. (Hoffren ym. 2010, 16) Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen asiantuntijoiden työryhmä on päätynyt hyvinvoinnin määrittelemisessä seuraavaan: Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa.(perttilä ym. 2010) Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa: Yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa Sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä Köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla Hyvinvointikertomuksen luettavuus Hyvinvointikertomus on jaoteltu kolmeen osioon: Osa I Päättyvän valtuustokauden arviointi. Osiossa esitellään tämän hetkinen kuntalaisten hyvinvointitieto. Hyvinvointitiedot päivittyvät eri tilastorekistereistä sen mukaan miten rekistereitä valtakunnallisesti kerätään. Tällä hetkellä päivityksen alla on vuoden 2012 tilastot. Päättyvän valtuustokauden hyvinvointitoimenpiteiden arviointia ei varsinaisesti tässä ensimmäisessä sähköisessä versiossa ole, koska Terve ja hyvinvoiva LOST -ohjelman puitteissa ei arviointijärjestelmää luotu. Arvioinnin vaatimus tuli lakisääteiseksi myöhemmin. Osa II Tulevan valtuustokauden suunnittelu. Osiossa määritellään kaupunkistrategiasta nousevat painopistealueet ja kehittämiskohteet ja niiden pohjalta laaditaan suunnitelma tulevalle valtuustokaudelle. Osa III Valtuustokäsittely. Valtuustokäsittelyn jälkeen osioon kirjataan päivämäärä, jolloin valtuusto on virallisesti hyväksynyt hyvinvointikertomuksen. Vertailukunniksi hyvinvointikertomukseen on otettu Hyvinkää, Kirkkonummi, Porvoo, Raasepori ja Vihti. Kuntien hyvinvointitietoja on verrattu myös Uusimaan ja koko maan tietoihin. Kertomuksessa muutos- sarakkeen nuolen suunta kertoo Lohjan arvojen muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen. Mitä enemmän nuolia sarakkeessa on, sitä suurempi muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon on (yksi nuoli=muutoksen suuruus on 5-9,9 %, kaksi nuolta=muutoksen suuruus on 10-14,9 % ja kolme nuolta=muutoksen suuruus on vähintään 15 %). Nuolen väri kertoo sen onko muutos myönteinen vai kielteinen (vihreä väri=muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi, punainen väri=muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi ja harmaa väri=muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi eikä myönteiseksi). 2

3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Perusindikaattori Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo Muutos Hyvi Kirk Porv Raas Viht Uusi Koko Kunnan rakenteet, Väestö (2012) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, vuotiaat, % väestöstä (2012) 5,7 talous ja elinvoima Info 5,7 3,2 5,1 7,3 3,9 4,5 6,1 Kunnan rakenteet, 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 1,9 talous ja elinvoima (2012) Info 2,1 0,9 1,9 2,9 1,3 1,6 2,3 Kunnan rakenteet, Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 57,8 talous ja elinvoima 52,3 53,3 53,9 62,5 53,4 47,1 54,3 Kunnan rakenteet, Nettomuutto / 1000 asukasta (2011) -1,7 talous ja elinvoima Info -1,1-0,9-1,5-2,3 3,4 6,1 3,1 Kunnan rakenteet, Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 31,7 talous ja elinvoima äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) Info 42,5 53,4 46, ,5 93,1 49,2 Kunnan rakenteet, Vastaanotetut pakolaiset / ,6 talous ja elinvoima asukasta (2011) Info 50,5 51,1 36,9 24,2-54,5 53 Kunnan rakenteet, Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info talous ja elinvoima 41,6 41,2 50,1 41,8 39,2 45,8 42,5 39,5 Kunnan rakenteet, Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 20,7 talous ja elinvoima (2012) Info 21,6 15, ,5 17,4 22,6 20,4 Avioeroja vuotiailla / 1000 Kunnan rakenteet, vastaavanikäistä naimisissa olevaa16,4 talous ja elinvoima (2011) Info 21,1 13,1 17, ,2 19,4 16,7 Kunnan rakenteet, Työttömät, % työvoimasta (2011) Info talous ja elinvoima 7,6 7,7 5,8 7,7 7,1 6,5 7 9,4 Kunnan rakenteet, Koulutustasomittain (2011) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Lainakanta, euroa / asukas (2011) Info 1451 talous ja elinvoima

4 Väestö Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa vuotiaat, % väestöstä Lohja 5,2 5,2 5,2 5,3 5,3 5,5 5,7 Hyvinkää 5,4 5,5 5,5 5,5 5,6 5,7 5,7 Kirkkonummi 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1 3,2 Porvoo 4,8 4,8 4,9 4,9 4,9 5 5,1 Raasepori 7,2 7,1 7, ,1 7,3 Vihti 3,6 3,6 3,6 3,7 3,8 3,8 3,9 Uusimaa 4,2 4,3 4,3 4,3 4,4 4,4 4,5 Koko maa 5,9 5,9 5,9 5, ,1 4

5 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Lohja 1,5 1,5 1,6 1,7 1,8 1,8 1,9 Hyvinkää 1,6 1,7 1,7 1,7 1,8 1,9 2,1 Kirkkonummi 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,9 0,9 Porvoo 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 1,9 1,9 Raasepori 2,7 2,8 2,8 2,9 2,8 2,9 2,9 Vihti 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 1,3 Uusimaa 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 Koko maa 1,8 1,9 1,9 2 2,1 2,2 2,3 Huoltosuhde, demografinen Lohja 52,3 51,9 51,9 52,7 54,3 56,3 57,8 Hyvinkää 50,2 49,7 49,4 49,5 50,1 51,3 52,3 Kirkkonummi 48,9 48,8 49,3 49, ,3 53,3 Porvoo 49,5 49,5 49,3 49,6 50,7 52,1 53,9 Raasepori 58,2 57,9 57, , ,5 Vihti 48,6 48,3 48,6 49,2 50,4 51,5 53,4 Uusimaa 43,8 43,4 43,6 43,9 44, ,1 Koko maa 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 5

6 Nettomuutto / 1000 asukasta Lohja 6,1 6,2 7,1 4,8 5-1,7 - Hyvinkää 6,7 4,8 5,3 3,9 2,4-1,1 - Kirkkonummi 13 11,6 13,7 5,6 1,9-0,9 - Porvoo 5,2 5,2 5,1 3,5 0,9-1,5 - Raasepori 6,7 8,4 5,6 5,4 5,6-2,3 - Vihti ,2 8,6 3,4 - Uusimaa 5,3 6 6,6 5,6 4,8 6,1 - Koko maa 2 2,6 2,9 2,7 2,6 3,1 - Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta Lohja ,5 26,3 28,4 31,7 Hyvinkää 28 30,7 33,7 35,3 37,2 38,9 42,5 Kirkkonummi 30,2 32,9 36,2 39,1 42,5 46,2 53,4 Porvoo 31,2 32,8 34,8 37,4 40,8 43,2 46,2 Raasepori 22,4 25,2 27,7 30,5 33,5 34,7 37 Vihti 16,8 18,7 21,5 22,6 26,8 29,5 32,5 Uusimaa 58,4 63,8 69,3 74,5 79,7 86,1 93,1 Koko maa 29,7 32,6 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 6

7 Vastaanotetut pakolaiset / asukasta Lohja - 2,2 2, ,6 - Hyvinkää 45,1 4,5 40 2,2 13,2 50,5 - Kirkkonummi 40,7-11,1-78,5 51,1 - Porvoo 48,5 35,5 70,5 53,5 90,2 36,9 - Raasepori ,7 24,2 - Vihti Uusimaa 21,1 34,4 44,6 32,8 67,6 54,5 - Koko maa 21,6 33,8 41,7 48,8 59, Lapsiperheet, % perheistä Lohja 43, ,8 42,4 42, ,6 Hyvinkää 44,2 44,1 43,5 43,2 42,7 41,9 41,2 Kirkkonummi 51 50,7 50,6 50,8 50,8 50,2 50,1 Porvoo 44,8 44, ,7 43,2 42,7 41,8 Raasepori 40, ,5 40, ,6 39,2 Vihti 47, ,2 47, ,4 45,8 Uusimaa 44,1 43,8 43,5 43,4 43,1 42,8 42,5 Koko maa 41,2 40,9 40,5 40, ,7 39,5 7

8 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Lohja 18,1 18,5 18,4 18,9 18,8 19,8 20,7 Hyvinkää 22, ,7 21,6 21,7 21,9 21,6 Kirkkonummi 14,8 15,1 15,1 15,9 15,3 15,5 15,8 Porvoo 19,4 19,4 19,9 19,6 20,1 19,6 19 Raasepori 20, ,5 20,6 20,2 20,6 20,5 Vihti 17,9 16,9 16,8 17, ,4 17,4 Uusimaa 22,7 22,5 22,5 22,5 22,5 22,5 22,6 Koko maa 19, ,1 20,2 20,3 20,4 Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa Lohja 16,7 15,8 15,3 14, ,4 - Hyvinkää 19,5 16,7 19, ,6 21,1 - Kirkkonummi 13, ,9 15,5 13,7 13,1 - Porvoo 15,4 12,7 16,2 16,2 16,9 17,8 - Raasepori 12,1 17,2 16,7 14,3 17, Vihti 15, ,8 19,1 14,2 15,2 - Uusimaa 18,6 18,3 18,9 19,2 19,2 19,4 - Koko maa 15, ,3 16,4 16,7 16,7-8

9 Työttömät, % työvoimasta Lohja 6,2 5,6 5,3 7,8 8,4 7,6 - Hyvinkää 8,2 6, ,2 7,7 - Kirkkonummi 6,2 5,1 4,7 6,4 6,4 5,8 - Porvoo 7,1 6,2 5,7 7,7 8 7,7 - Raasepori 7,3 6,6 5,9 8,3 8,3 7,1 - Vihti 6,1 4,7 4 6,8 7,1 6,5 - Uusimaa 7,1 6 5,3 7,2 7,5 7 - Koko maa 9,7 8,4 8 10,3 10,2 9,4 - Koulutustasomittain Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

10 Lainakanta, euroa / asukas Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

11 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Perusindikaattori Lohja Arvo Muutos V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 56,2 51,5 61,159,3 61,6 55,357,1 58,2 Terveys toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Tasa-arvo oikeudenmukaisuus Asuminen ja ympäristö ja Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info 95,5 95,8 80,5 88,4 91,8 91,5- - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 5,9 kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 7,7 5,1 7 7,8 5,1 8,7 7,5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / ,7 asukasta (2012) Info 52,1 35,9 34,2 33,2 31,1 56,8 43,8 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 7,4 alkoholina, litraa (2012) Info 6,8 6,3 7,9 8,3 7,8 7,7 7,7 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 3, asukasta (2012) Info 2,9 4,2 4,2 3,9 3,3 3,2 3,5 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 3, asukasta (2012) Info 3,4 2,2 2,9 2,7 1,2 5,1 3,7 ja Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info 26 26,7 27,327,2 27,3 25,330,8 28,5 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2011) 0,3 0,8 0,3 0,7 0,6 0,3 3,2 1,4 Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info 11,5 11,8 7,3 10,9 13,9 9,3 11,6 15 Toimeentulo Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista 4,6 8,1 8,5 6,5 7,3 6,6 8,5 7,1 kotitalouksista (2011) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista 11,3 14,6 19,4 11,9 12,3 14,1 15,2 13,7 kotitalouksista (2011) Info 11

12 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Lohja , ,2 Hyvinkää , ,5 Kirkkonummi ,1 Porvoo , ,3 Raasepori , ,6 Vihti ,3 Uusimaa , ,1 Koko maa , ,2 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Lohja 96, ,2 95,7 95,9 95,5 - Hyvinkää 95 95,2 96,9 98,1 96,3 95,8 - Kirkkonummi 79,6 79,4 81, ,4 80,5 - Porvoo 89 89,2 89,2 88,4 88,3 88,4 - Raasepori 92,6 92,8 92,5 91,5 92,2 91,8 - Vihti 90,6 90,4 88,2 88,6 90,7 91,5 - Uusimaa Koko maa

13 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Lohja 5 5,3 5 4,3 4,7 6,7 5,9 Hyvinkää 5,6 7,3 6 5,4 5,2 6,9 7,7 Kirkkonummi 4,7 6,6 4,6 6,1 4,6 5,5 5,1 Porvoo 7,1 6,4 6,8 7 6,1 7,8 7 Raasepori 5,5 7,2 5,2 7,4 6,4 7,1 7,8 Vihti 4,3 5,4 4,5 6,4 4,7 5,7 5,1 Uusimaa 7,3 8,3 8,4 8,1 7,9 9,3 8,7 Koko maa 6,4 7,1 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / asukasta Lohja 41,2 39,5 44,9 46,9 43,5 48,7 43,7 Hyvinkää 42 45,4 49,1 49,1 51,4 53,1 52,1 Kirkkonummi 34,6 36,5 41,7 41,6 42,4 44,7 35,9 Porvoo 39 40,6 44,3 37,7 38,2 39,5 34,2 Raasepori 28,7 32,7 35,8 33,7 33,1 36,7 33,2 Vihti 33 36,2 38,3 37,1 35,7 40,7 31,1 Uusimaa 59,5 62,3 64,2 65,2 64,8 67,8 56,8 Koko maa 46,2 47,4 48,2 47, ,1 43,8 13

14 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Lohja 7,8 8,3 8,2 8 7,7 7,9 7,4 Hyvinkää 7,9 8,2 7,8 7,6 7,2 7,1 6,8 Kirkkonummi 7 7,1 6,9 6,6 6,7 6,8 6,3 Porvoo 8,6 8,7 8,7 8,4 8,3 8,3 7,9 Raasepori 9,5 9,6 9,4 9,1 8,9 8,9 8,3 Vihti 8,7 8,9 8,5 8,5 8,2 8,2 7,8 Uusimaa 8,6 8,8 8,6 8,2 8,1 8,1 7,7 Koko maa 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 7,7 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Lohja 4,9 5,3 5,4 4,6 4,3 4,5 3,9 Hyvinkää 6,7 6,3 4,7 4,4 3,5 3,8 2,9 Kirkkonummi 7 6,7 5,4 4,7 4,4 4,6 4,2 Porvoo 4,3 5,3 4,9 4,8 4 4,5 4,2 Raasepori 4,9 5,1 4,2 4,4 4,4 5 3,9 Vihti 4,3 4,3 4,7 5,1 4,1 4,3 3,3 Uusimaa 4,5 4,9 4,5 4 3,5 3,6 3,2 Koko maa 4,9 5,2 4,8 4,4 3,9 4 3,5 14

15 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta Lohja 2,9 2,7 2,4 3,2 3,5 4,6 3,8 Hyvinkää 3 3,4 3,3 3,4 3,4 4,4 3,4 Kirkkonummi 1,9 4,5 3 3,4 3,2 4,8 2,2 Porvoo 2,1 3,1 1,7 1,5 3,3 3,4 2,9 Raasepori 2,6 3,1 1,1 1,5 1,9 2,5 2,7 Vihti 1 1,4 1,4 2,6 2,4 2,6 1,2 Uusimaa 3,3 4,1 3,8 4,8 4,8 5 5,1 Koko maa 2,5 2,9 2,9 3,5 3,7 3,8 3,7 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Lohja 25, ,4 25, Hyvinkää 26,6 26, ,1 25,9 26,7 - Kirkkonummi 28,5 29,9 26,7 26,3 28,6 27,3 - Porvoo 27,4 28,1 26,4 26,5 27,6 27,2 - Raasepori 26,9 27,3 26,9 25,5 26,8 27,3 - Vihti 25,9 25,9 25,7 24,8 25,1 25,3 - Uusimaa 31,6 32, ,6 30,5 30,8 - Koko maa 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5-15

16 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Lohja 0,4 0,7 0,4 0,7 0,4 0,3 - Hyvinkää 2,6 1,8 1,6 1,6 1,6 0,8 - Kirkkonummi 0,7 0,5 0,4 0,4 0,5 0,3 - Porvoo 1,8 1,8 1,1 1,5 1,8 0,7 - Raasepori 0,2 0,2 0,2 0,2 1 0,6 - Vihti 0,5 1 0,7 0,3 0,3 0,3 - Uusimaa 3 3,1 3,1 3,3 3,2 3,2 - Koko maa 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 - Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lohja 10,4 10,8 11,2 11,5 11,3 11,5 - Hyvinkää 11, , ,2 11,8 - Kirkkonummi 6,5 7,2 6,7 7 7,6 7,3 - Porvoo 10,1 10,7 10,4 10,8 10,9 10,9 - Raasepori 13, ,7 13,4 13,7 13,9 - Vihti 9,1 9,1 9,3 8,6 8,7 9,3 - Uusimaa 10,9 11,3 11,3 11,4 11,5 11,6 - Koko maa 14, ,9 14,8 14,

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lohja 4,9 6 4,4 4,7 4,1 4,6 - Hyvinkää 6,4 7,2 7,4 7,5 8,1 8,1 - Kirkkonummi 9,7 2,7 8,5 9,8 8,7 8,5 - Porvoo 4,5 5,8 6 6,2 6,7 6,5 - Raasepori 6,1 6,2 6,4 7,7 8 7,3 - Vihti 8,3 9,4 2,8 8,2 7,7 6,6 - Uusimaa 8,3 8,7 8,9 8,1 8,6 8,5 - Koko maa 6,4 6,9 7 6,6 7,1 7,1 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lohja 8,7 8,2 9,2 9,3 10,1 11,3 - Hyvinkää 12,2 12,1 12,5 14,3 13,5 14,6 - Kirkkonummi 16,6 4,9 18,8 18,7 18,6 19,4 - Porvoo 10,4 9,4 10,5 11,3 12,2 11,9 - Raasepori 11 12,6 12,2 11,1 12,9 12,3 - Vihti 12,8 14,3 6, ,8 14,1 - Uusimaa 15,2 15,6 16,4 14,6 15,1 15,2 - Koko maa 11,3 12,1 12,8 12,6 13,5 13,7-17

18 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Asuminen ympäristö Asuminen ympäristö Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo Muutos Hyvi Kirk PorvRaas Viht Uusi Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,8 8 9,3 8,4 9,1 9,1 (2010) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan 15 17,3 11, ,7 14,5 12,6 12,8 oppilaista (2010) Info jakokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 17,7 18,8 16,9 19,2 19,2 17, ,4 % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2010) Info ja Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010) Info 17 14,6 11,9 13,9 17,4 11, ,4 jaei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan 54,1 oppilaista (2010) Info??? 40 43,5 35,3 28,8 44,7 46,9 33,7 jatosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja luokan oppilaista (2010) Info 16, ,7 18,6 18,3 16,2 15,5 jatupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2010) 14,1 Info 14,5 16,9 18,4 14,5 11, jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja ,1 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 3,4 3 3,6 3,5 4,1 3 3,6 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. 9,5 luokkalaisista (2010) Info 6,9 7 6,8 6,6 10,8 7,3 7,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 0,9 vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 1,5 0,9 1 0,7 0,9 1,4 1,4 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä0,5 0,6 0,4 0,4 0,3 0,4 0,6 0,6 (2011) Info Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 25,1 (2010) Info 23,7 25, ,8 24,8 24,1 22,3 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. 18,3 luokan oppilaista (2010) Info 20,7 21,4 17,4 19,6 18,2 21,9 19,5 Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja 9. luokan 15,1 oppilaista (2010) Info??? 13,6 13,7 14,8 14, ,2 13,9 jaahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 29,8 lapsiasuntokunnista (2011) Info 29 24,6 27,6 29, ,3 jakoulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8.- ja 9.luokan 61,8 oppilaista (2010) Info 57,6 60,1 60,1 56,6 63,9 59,6 56,9 18

19 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 12 11,5 7,1 11,4 13,9 9,6 12,7 14,9 Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, 8 kunnan kustantamat palvelut (2011) Info Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta (2012) Info 73,1 32, , ,6 73,7 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta (2011) Info Mielenterveyden häirioihin sairaalahoitoa saaneet ,3 vuotiaat / 1000 vastaavanikaista (2011) Info 6,4 2,7 3,7 6,1 4,3 4,9 4,8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (2011) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 923 / vuotiasta (2011) Info Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä5,5 9,5 5 6,3 6,1 4,8 7,5 6,7 väestöstä (2011) Info 19

20 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja luokan oppilaista Lohja 12,2-11, Hyvinkää 12, Kirkkonummi 13, ,8 - - Porvoo 9,7-9, Raasepori 8,3-9,1-9,3 - - Vihti 11,9-9,8-8,4 - - Uusimaa 10,8-10,2-9,1 - - Koko maa ,8 9,8 9,1 9,1 - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Lohja 16,9-14, Hyvinkää ,3 - - Kirkkonummi 14,7-11,8-11,3 - - Porvoo 15-13, Raasepori 10,5-11,9-10,7 - - Vihti 14,6-12,4-14,5 - - Uusimaa 13,1-13,4-12,6 - - Koko maa ,1 13,1 12,8 12,8-20

21 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Lohja ,7 - - Hyvinkää 16, ,8 - - Kirkkonummi 21,9-17,3-16,9 - - Porvoo 17,4-17,1-19,2 - - Raasepori 20,9-23,6-19,2 - - Vihti 18-17,1-17,3 - - Uusimaa 18, Koko maa 17,4 17,4 16,9 16,9 16,4 16,4 - Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Lohja 13,6-14, Hyvinkää ,6 - - Kirkkonummi 11,6-10,6-11,9 - - Porvoo 13, ,9 - - Raasepori 14-18,1-17,4 - - Vihti 13,7-19,2-11,6 - - Uusimaa 13-12, Koko maa 15,4 15,4 14,9 14,9 15,4 15,4-21

22 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja luokan oppilaista Lohja ,1 - - Hyvinkää Kirkkonummi ,5 - - Porvoo ,3 - - Raasepori ,8 - - Vihti ,7 - - Uusimaa ,9 - - Koko maa ,7 33,7 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lohja 19,2-18, Hyvinkää 13, ,3 - - Kirkkonummi 17-15, Porvoo 17,6-17,1-18,7 - - Raasepori 17,1-19,5-18,6 - - Vihti 17, ,3 - - Uusimaa 17,4-17,4-16,2 - - Koko maa 17,5 17,5 16,5 16,5 15,5 15,5-22

23 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lohja 17,5-15,5-14,1 - - Hyvinkää 12, ,5 - - Kirkkonummi 11,4-12,9-16,9 - - Porvoo 12,7-17,7-18,4 - - Raasepori 16,4-15,6-14,5 - - Vihti 13,6-14,9-11,1 - - Uusimaa 14,3-14, Koko maa 14,9 14,9 15,1 15, Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 4,4 4,2 3,9 3,8 4,1 4,1 - Hyvinkää 3,3 3,3 3,2 3,1 3,3 3,4 - Kirkkonummi 3,2 3 3,1 2,8 2,9 3 - Porvoo 3,2 3,1 3,1 3,3 3,5 3,6 - Raasepori 3,8 3,5 3,6 3,4 3,4 3,5 - Vihti 3,6 3,5 3,6 3,7 4 4,1 - Uusimaa 3,3 3,2 3, Koko maa 4 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6-23

24 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Lohja 8,7-8,1-9,5 - - Hyvinkää 5, ,9 - - Kirkkonummi 8,6-8, Porvoo 9,3-9,5-6,8 - - Raasepori 6,1-6,9-6,6 - - Vihti 6,8-8,1-10,8 - - Uusimaa 6,9-8,5-7,3 - - Koko maa 7,6 7,6 8,3 8,3 7,6 7,6 - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 1 1,1 1,1 1,1 1,2 0,9 - Hyvinkää 1,4 1,5 1,6 1,5 1,6 1,5 - Kirkkonummi 0,8 0,9 1 0,9 0,8 0,9 - Porvoo 1,2 1,3 1, Raasepori 0,5 0,7 0,7 0,7 0,6 0,7 - Vihti 0,6 0,8 0,9 0,8 0,9 0,9 - Uusimaa 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4 1,4 - Koko maa 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4-24

25 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 - Hyvinkää 0,4 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 - Kirkkonummi 0,4 0,4 0,5 0,5 0,4 0,4 - Porvoo 0,5 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 - Raasepori 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 - Vihti 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,4 - Uusimaa 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 - Koko maa 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 - Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lohja 24,4-24,3-25,1 - - Hyvinkää 22, ,7 - - Kirkkonummi 22,2-22,7-25,1 - - Porvoo 22,2-24, Raasepori 23,3-22,2-23,8 - - Vihti 21,2-25,3-24,8 - - Uusimaa 23-24,3-24,1 - - Koko maa 21,9 21,9 22,3 22,3 22,3 22,3-25

26 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ja 9. luokan oppilaista Lohja 22,1-21,7-18,3 - - Hyvinkää 15, ,7 - - Kirkkonummi 20-22,2-21,4 - - Porvoo 20,1-21,5-17,4 - - Raasepori 18,7-18,6-19,6 - - Vihti 18,3-19,3-18,2 - - Uusimaa 19,7-22,4-21,9 - - Koko maa ,3 20,3 19,5 19,5 - Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja luokan oppilaista Lohja ,1 - - Hyvinkää ,6 - - Kirkkonummi ,7 - - Porvoo ,8 - - Raasepori ,6 - - Vihti Uusimaa ,2 - - Koko maa ,9 13,9-26

27 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Lohja 30, ,5 29,5 29,7 29,8 - Hyvinkää 31,2 30,9 29, , Kirkkonummi 25,6 24, ,4 25,2 24,6 - Porvoo 30,4 29,3 28,6 28,7 28,6 27,6 - Raasepori 32,4 31,7 30,1 30,2 30,2 29,5 - Vihti 28,2 27,4 28,2 28, Uusimaa 29,4 29,3 29,2 29,5 29, Koko maa 30, ,3 29,5 29,5 29,3 - Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % ja 9.luokan oppilaista Lohja 61-54,3-61,8 - - Hyvinkää 59, ,6 - - Kirkkonummi 66,9-56,2-60,1 - - Porvoo 61,7-63,6-60,1 - - Raasepori 48-48,9-56,6 - - Vihti 57-54,6-63,9 - - Uusimaa 57, ,6 - - Koko maa 55,5 55,5 54,7 54,7 56,9 56,9-27

28 Lasten pienituloisuusaste Lohja 8,8 9,7 10,6 11,2 11, Hyvinkää 11,6 11,9 11,4 12,7 13,1 11,5 - Kirkkonummi 6,2 7,1 6,4 7,1 8 7,1 - Porvoo 9,9 10,3 10,7 11,6 11,7 11,4 - Raasepori 13 12,6 12,8 14,1 14,1 13,9 - Vihti 8,6 8,7 9,2 8,4 8,5 9,6 - Uusimaa 11,3 11, ,2 12,5 12,7 - Koko maa 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 - Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

29 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Lohja 60,8 75,4 63,2 68,3 73,1 81,3 63 Hyvinkää 46,9 52,5 67,6 60,2 63, ,1 Kirkkonummi 27,4 22,1 24,1 23,1 21,2 23,9 32,2 Porvoo 37,8 31,4 40,6 35,8 37,5 53,3 52 Raasepori ,5 10,7 7,9 102,7 Vihti 37,5 42,7 40,7 33,4 32, Uusimaa 56 59,8 64, ,3 65,2 64,6 Koko maa 66, ,1 70,5 69, ,7 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

30 Mielenterveyden häirioihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikaista Lohja 5,5 6,7 6,7 4,8 4,8 3,3 - Hyvinkää 3,8 4,7 5,1 4,9 4,7 6,4 - Kirkkonummi 6 4,5 4,6 3,4 3,6 2,7 - Porvoo 4,6 3,5 4,2 3,2 3,3 3,7 - Raasepori 5,1 3,5 4,1 3,9 3,6 6,1 - Vihti 3 3,4 3,9 3,1 3,5 4,3 - Uusimaa 5,7 5,4 5,5 4,8 4,9 4,9 - Koko maa 5 5,1 5,3 4,8 4,9 4,8 - Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

31 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 4,4 4,2 3,7 3,3 3,7 5,5 - Hyvinkää 7,3 6,5 7,3 10,4 9,5 9,5 - Kirkkonummi 3,1 4,4 3,1 2 4,2 5 - Porvoo 1,2 1,4 4,9 5,3 6,1 6,3 - Raasepori 4 4,9 4,8 4,9 5,8 6,1 - Vihti 4,1 3,2 3,6 1,4 5,1 4,8 - Uusimaa 5,3 5,2 5,6 6,3 7,2 7,5 - Koko maa 5 5,3 5,4 5,8 6,5 6,7-31

32 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Elämänlaatu Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Perusindikaattori Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo Muutos HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden 9,1 opiskelijoista (2010) Info 7,1-7,4 6,7 6,6 7,1 7,4 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 8,8 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 10,8-10,6 8,2 12,6 8,6 7,8 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 1,1 0,8 0,6 0,8 1,1 1 0,7 0,8 vastaavanikäisistä (2011) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. 10,9 vuoden opiskelijoista (2010) Info 8,6-11,6 9,6 7,1 10,6 10,5 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen 11,5 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 11,3-11,5 11,4 9,7 11,4 11,1 jakokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 15,3-19,2 23, ,9 17,1 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista19,2 17,5-22,8 31, ,7 (2010) Info jaylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) 13,4 Info 11,6-11,8 14,3 13,6 10,9 13,1 jaylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 19,6 opiskelijoista (2010) Info 19,7-23,5 27,8 30,6 20,6 21,6 jaei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden 52,7 opiskelijoista (2010) Info??? 25,1-28,3 31,4 36,9 36,6 28,5 jaei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen 32,5 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info??? 27,2-26,4 49,2 37,8 36,7 28,9 jatosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 20,3 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 18,6-27,8 25,7 25,2 27,9 24,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41,2 42,4-42,3 40,6 45,6 40,3 39,4 (2010) Info jatupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 10,4 (2010) Info 9,6-11,2 11,1 6,4 12,7 10,7 jatupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista (2010) Info 37,3-40,5 44,4 45, ,7 32

33 Terveys jakokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 9,6 toimintakyky 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 9,2-14,9 9,8 12,4 20,9 13,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % Terveys ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 27 toimintakyky (2010) Info 22,5-21,7 22,2 22,5 29,2 21 Terveys jaraskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / ,1 toimintakyky vuotiasta naista (2012) Info 17,1 13,7 16,5 13, ,6 14,2 Terveys jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, 6,5 toimintakyky % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 5,4 4,7 4,4 6 5,2 4,8 5,7 Turvallisuus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 0,4 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 0,7-1,2 1,6 0,3 1,3 1,4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Turvallisuus ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista7 6,1-7,3 6,6 4 5,3 4,7 (2010) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen 21,7 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 24,2-19, ,5 23,9 20,7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % Opiskelu ja työ 14,2 vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info 13,2 12,7 12,1 13,2 14, ,2 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Opiskelu ja työ 9,8 (2011) Info 11,5 8,1 10,7 7,9 9,3 6,9 11,9 Asuminen jakoulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. 37,9 ympäristö vuoden opiskelijoista (2010) Info 51,2-36,5 40,6 23,3 43,1 41,7 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, 2,3 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 3,8 4,9 2 1,6 2,5 2,8 2,9 Kuntalaisten Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet palvelut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 12,4 4,6 9,6 9,1 5,3 7,8 8,2 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1,7 palvelut 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 1,4 1,8-1,5 1,6 1,5 1,2 33

34 Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja 9,6-9,6-9,1 - - Hyvinkää 9,4-9,3-7,1 - - Kirkkonummi 10-10, Porvoo 6,7-7,9-7,4 - - Raasepori 3,9-6,3-6,7 - - Vihti 5,4-10,6-6,6 - - Uusimaa 7,8-7,6-7,1 - - Koko maa 8,6 8,6 7,7 7,7 7,4 7,4 - Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja - - 7,8-8,8 - - Hyvinkää - - 7,3-10,8 - - Kirkkonummi Porvoo - - 8,9-10,6 - - Raasepori - - 4,7-8,2 - - Vihti - - 9,7-12,6 - - Uusimaa - - 8,1-8,6 - - Koko maa - - 8,4 8,4 7,8 7,8-34

35 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Lohja 0,8 0,7 0,8 1,1 1,3 1,1 - Hyvinkää 0,4 0,4 0,6 0,7 0,6 0,8 - Kirkkonummi 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,6 - Porvoo 0,8 0,9 0,8 0,7 0,7 0,8 - Raasepori 0,9 0,8 0,9 0,9 1,1 1,1 - Vihti 0,6 0,6 0,4 0,7 0,8 1 - Uusimaa 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 - Koko maa 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,9 - - Hyvinkää 12,2-10,5-8,6 - - Kirkkonummi 12,6-12, Porvoo 9,3-11,5-11,6 - - Raasepori 9, ,6 - - Vihti 5,5-15,4-7,1 - - Uusimaa 10,7-10,7-10,6 - - Koko maa 10,9 10,9 10,7 10,7 10,5 10,5-35

36 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,3-11,5 - - Hyvinkää ,2-11,3 - - Kirkkonummi Porvoo ,1-11,5 - - Raasepori - - 9,6-11,4 - - Vihti ,7 - - Uusimaa ,4 - - Koko maa ,3 11,3 11,1 11,1 - Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 20,1-15, Hyvinkää 19-14,5-15,3 - - Kirkkonummi 25-24, Porvoo 17,8-18,3-19,2 - - Raasepori 25,4-21,5-23,5 - - Vihti 16,2-15, Uusimaa 18, ,9 - - Koko maa 18,2 18,2 17,7 17,7 17,1 17,1-36

37 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,3-19,2 - - Hyvinkää ,1-17,5 - - Kirkkonummi Porvoo ,8-22,8 - - Raasepori ,3-31,5 - - Vihti , Uusimaa , Koko maa ,1 21,1 20,7 20,7 - Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 16,4-13,9-13,4 - - Hyvinkää 12,5-11,2-11,6 - - Kirkkonummi 13,4-14, Porvoo 11,4-13,4-11,8 - - Raasepori 12,4-12,5-14,3 - - Vihti 8,5-12,2-13,6 - - Uusimaa 11,5-10,7-10,9 - - Koko maa 13,4 13,4 12,6 12,6 13,1 13,1-37

38 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja ,9-19,6 - - Hyvinkää ,7 - - Kirkkonummi Porvoo ,1-23,5 - - Raasepori ,8 - - Vihti ,9-30,6 - - Uusimaa ,3-20,6 - - Koko maa ,8 21,8 21,6 21,6 - Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,7 - - Hyvinkää ,1 - - Kirkkonummi Porvoo ,3 - - Raasepori ,4 - - Vihti ,9 - - Uusimaa ,6 - - Koko maa ,5 28,5-38

39 Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,5 - - Hyvinkää ,2 - - Kirkkonummi Porvoo ,4 - - Raasepori ,2 - - Vihti ,8 - - Uusimaa ,7 - - Koko maa ,9 28,9 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 24,4-20,1-20,3 - - Hyvinkää 21,3-19,7-18,6 - - Kirkkonummi 28,3-29, Porvoo 23,5-26,5-27,8 - - Raasepori 26,7-23,8-25,7 - - Vihti 30,3-30,6-25,2 - - Uusimaa 28,1-28,2-27,9 - - Koko maa 25,9 25, ,3 24,3-39

40 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,9-41,2 - - Hyvinkää ,2-42,4 - - Kirkkonummi Porvoo ,5-42,3 - - Raasepori ,6-40,6 - - Vihti ,4-45,6 - - Uusimaa ,5-40,3 - - Koko maa ,7 40,7 39,4 39,4 - Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 11,2-8,3-10,4 - - Hyvinkää 11,5-4,8-9,6 - - Kirkkonummi 14,5-15, Porvoo 11,2-11,6-11,2 - - Raasepori 12,6-8,3-11,1 - - Vihti 10,5-7,8-6,4 - - Uusimaa 12,5-11,9-12,7 - - Koko maa 11,6 11,6 10,3 10,3 10,7 10,7-40

41 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja , Hyvinkää ,4-37,3 - - Kirkkonummi Porvoo ,2-40,5 - - Raasepori ,6-44,4 - - Vihti ,9-45,9 - - Uusimaa , Koko maa ,4 39,4 39,7 39,7 - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 11,6-7,7-9,6 - - Hyvinkää 10,2-9,4-9,2 - - Kirkkonummi 18,1-17, Porvoo 12,8-8,2-14,9 - - Raasepori 10,6-11,2-9,8 - - Vihti 10-10,5-12,4 - - Uusimaa 14,8-15,9-20,9 - - Koko maa 10,1 10,1 10,5 10,5 13,6 13,6-41

42 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja , Hyvinkää ,6-22,5 - - Kirkkonummi Porvoo ,3-21,7 - - Raasepori ,5-22,2 - - Vihti ,6-22,5 - - Uusimaa ,3-29,2 - - Koko maa ,4 17, Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista Lohja 26,5 19,4 25,8 23,6 15,8 14,8 17,1 Hyvinkää 17, ,1 12,9 17,2 17,3 17,1 Kirkkonummi 14,8 16,8 14,4 19,6 15,2 16,1 13,7 Porvoo 14,8 16,8 14,1 20,5 13,8 15,7 16,5 Raasepori 15,4 15,2 25,3 10,4 17,5 18,9 13,2 Vihti 21,5 21,6 17,9 22,4 14,3 16,2 17 Uusimaa 18,7 17,5 17,7 17, ,8 15,6 Koko maa 16,2 15,8 15,4 15,4 14,6 15,5 14,2 42

43 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 5,1 4,7 5,3 6 6,4 6,5 - Hyvinkää 5,7 5,4 5,5 5,3 5,2 5,4 - Kirkkonummi 4,4 4,2 4,5 4,5 4,6 4,7 - Porvoo 4,2 3,8 4,2 3,9 4 4,4 - Raasepori 4,8 4,8 5 5,2 5,1 6 - Vihti 4,5 4,9 4,7 5 5,1 5,2 - Uusimaa 4,4 4,4 4,5 4,6 4,6 4,8 - Koko maa 5,3 5,4 5,4 5,5 5,6 5,7 - Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 1,2-1,1-0,4 - - Hyvinkää 1-0,4-0,7 - - Kirkkonummi 3-2, Porvoo 0,7-1,1-1,2 - - Raasepori 0,7-1,6-1,6 - - Vihti 0,4-0,7-0,3 - - Uusimaa 1,4-1,4-1,3 - - Koko maa 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4-43

44 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja Hyvinkää - - 1,5-6,1 - - Kirkkonummi Porvoo ,3 - - Raasepori - - 9,5-6,6 - - Vihti - - 8, Uusimaa ,3 - - Koko maa ,7 4,7 - Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,6-21,7 - - Hyvinkää ,8-24,2 - - Kirkkonummi Porvoo ,8-19,9 - - Raasepori , Vihti ,8-22,5 - - Uusimaa ,1-23,9 - - Koko maa ,9 21,9 20,7 20,7-44

45 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Lohja 16,6 17,3 16,7 16,1 15,7 14,2 - Hyvinkää 14,1 14,4 13,9 13, ,2 - Kirkkonummi 17,5 16,8 15,4 14,1 13,8 12,7 - Porvoo 12,7 12,6 13,3 12, ,1 - Raasepori 15,9 15,4 15,4 12,7 13,6 13,2 - Vihti 16 16,1 16,1 14, ,9 - Uusimaa 14,4 14,8 15,1 14,3 14, Koko maa 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Lohja 5,4 5, ,5 9,8 - Hyvinkää 7,9 6,2 5,7 11,2 11,7 11,5 - Kirkkonummi 5, ,2 9,5 8,1 - Porvoo 7, , ,7 - Raasepori 5,5 5,7 6,5 10,5 9,5 7,9 - Vihti 6,7 5,8 4,8 9,7 9,7 9,3 - Uusimaa 5,3 4,5 4,3 7,8 7,5 6,9 - Koko maa 10,2 9 8,8 13, ,9-45

46 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 49, ,9 - - Hyvinkää 48,9-49,2-51,2 - - Kirkkonummi 58,6-64, Porvoo 43, ,5 - - Raasepori 45,3-46,5-40,6 - - Vihti 46,5-23,2-23,3 - - Uusimaa 45,2-44,6-43,1 - - Koko maa 44,8 44,8 41,5 41,5 41,7 41,7 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 2,2 1,6 1,4 2,4 1,8 2,3 - Hyvinkää 3,1 2,9 2,5 3,1 3,4 3,8 - Kirkkonummi 4,5 1,1 3,3 4,4 3,9 4,9 - Porvoo 1,2 1,1 1,6 2, Raasepori 2,3 2,7 2,1 2,9 2,3 1,6 - Vihti 2,7 2,4 0,4 3 3,1 2,5 - Uusimaa 2,6 2,3 2,2 2,6 2,8 2,8 - Koko maa 2,5 2,4 2,4 2,9 3 2,9-46

47 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Lohja 11,4 10,6 13,7 11,4 11, Hyvinkää 6,3 7,3 8,5 9,5 12,2 12,4 - Kirkkonummi 7,9 8,8 7,6 7,8 7,9 4,6 - Porvoo 10,2 9,8 7,9 7,4 8,3 9,6 - Raasepori 9,8 7,2 9 10,6 11,4 9,1 - Vihti 6,4 8,5 13,2 9,9 9,8 5,3 - Uusimaa 8,5 8,4 8,4 8,6 7,6 7,8 - Koko maa 8 8,4 8,7 8,7 7,8 8,2 - Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lohja 1,4 1,8 1,8 2,9 1,1 1,7 - Hyvinkää 1,1-1,7 0,9 1,3 1,4 - Kirkkonummi 3 3,4 2,5 1,8 2,8 1,8 - Porvoo 2,4 1,6 1,6 0, Raasepori - - 1,5-2,4 1,5 - Vihti ,6 1,6 - Uusimaa 2, ,7 1,3 1,5 - Koko maa 1,5 1,5 1,6 1,4 1,1 1,2-47

48 Paketti 5: Työikäiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Teema Perusindikaattori Arvo Muutos HyviKirk Porv RaasViht UusiKoko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Henkinen työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 3,3 3,4 2,3 2,9 3,3 2,7 2,9 3,8 hyvinvointi vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Terveys jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja ,3 17,1 18,5 19,1 18,8 17,1 21,3 toimintakyky vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Terveys jatyökyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 8,1 7,7 5 6,9 7,7 6,5 5,9 8,6 toimintakyky vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien Terveys ja vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % ,5 0,9 1,4 1,6 1,4 1 1,8 toimintakyky vuotiaista (2011) Info Opiskelu ja työ Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (2011) Info 25,8 18,6 23,4 25,5 23, ,2 23,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, Toimeentulo 1,2 2,2 2,6 1,6 2 1,4 2,7 2,2 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Kuntalaisten Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit palvelut vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 2 1,9 3,8 2 6,4 2,2 4 3,2 palvelut 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 48

49 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,3 - Hyvinkää 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,4 - Kirkkonummi 2,1 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 - Porvoo 2,9 2,9 2,9 2,8 2,8 2,9 - Raasepori 3,5 3,5 3,6 3,5 3,4 3,3 - Vihti 2,9 2,8 2,8 2,7 2,7 2,7 - Uusimaa ,9 2,9 - Koko maa 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8 - Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 19,7 19,6 19,8 19,8 19, Hyvinkää 21 21,1 21,3 21,4 21,3 21,3 - Kirkkonummi 16,6 16, ,1 17,2 17,1 - Porvoo 17,7 17,9 18,3 18,7 18,6 18,5 - Raasepori 19, ,3 19,5 19,1 19,1 - Vihti 17,8 17, ,3 18,6 18,8 - Uusimaa 17,1 17,2 17,2 17,2 17,2 17,1 - Koko maa 21 21,2 21,3 21,4 21,4 21,3-49

50 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 8,3 8,4 8,5 8,3 8,2 8,1 - Hyvinkää 7,9 7,8 7,9 7,9 7,7 7,7 - Kirkkonummi 4,8 4, ,1 5 - Porvoo 7,3 7,3 7,2 7,1 7 6,9 - Raasepori 8,3 8,3 8,5 8,2 8 7,7 - Vihti 6,8 6,8 6,6 6,7 6,6 6,5 - Uusimaa 6,4 6,4 6,3 6,2 6,1 5,9 - Koko maa 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 - Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Lohja 2 2,1 2, Hyvinkää 1,4 1,5 1,6 1,6 1,5 1,5 - Kirkkonummi 0,8 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 - Porvoo 1,4 1,4 1,5 1,5 1,4 1,4 - Raasepori 1,7 1,8 1,8 1,8 1,7 1,6 - Vihti 1,6 1,5 1,4 1,4 1,5 1,4 - Uusimaa 1,1 1,1 1, Koko maa 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8-50

51 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Lohja 26,7 25, ,1 19,7 25,8 - Hyvinkää 28,6 27,1 22, ,1 18,6 - Kirkkonummi 27,3 23,2 19,9 15, ,4 - Porvoo 33,8 31,5 27,5 15,5 20,6 25,5 - Raasepori 32,1 30,2 26,9 13,9 19,8 23,7 - Vihti 26,2 22,3 20,4 10,4 17, Uusimaa 29,5 27,2 22, ,2 - Koko maa ,4 15,7 20,4 23,4 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 1,2 1 1,1 1,2 1,2 1,2 - Hyvinkää 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2 - Kirkkonummi 2,1 0,9 2,4 2,6 2,6 2,6 - Porvoo 1,3 1,2 1,4 1,5 1,5 1,6 - Raasepori 1,7 1,9 1,8 2 2,1 2 - Vihti 1,6 1,7 0,5 1,8 1,7 1,4 - Uusimaa 2,2 2,2 2,2 2,5 2,7 2,7 - Koko maa 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2-51

52 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lohja 1,6 2,2 1, Hyvinkää 1,9 2,1 2,5 1,5 1,6 1,9 - Kirkkonummi 4,5 5,1 4,3 4,1 3,1 3,8 - Porvoo 0,7 1 3,3 2,7 1,6 2 - Raasepori 1,9 1,7 1,9 2,2 5,1 6,4 - Vihti 3,5 2,3 2,2 2,4 1,8 2,2 - Uusimaa 4,9 4,6 4,7 4,2 3,9 4 - Koko maa 3,4 3,5 3,5 3,4 3,1 3,2-52

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus

72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus 72, TEK 4.11.2014 18:30 Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus Nivalan kaupungin hyvinvointikertomus, vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuosille 2016 2017 Sisältö Hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista

Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Tuula Kokkonen, Lapin AVI: Valvonnan näkökulma Maritta Rissanen, LPSHP: Rakenne näkökulma Taru Ijäs-Kallio, LSHP: Sisällöllinen

Lisätiedot

Vertailukuntien valinta

Vertailukuntien valinta Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,

Lisätiedot

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Terveyden edistämisen neuvottelukunta 9.10.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Sisältö Lainsäädäntöperusta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista

Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista Hyvinvointikertomusindikaattorit valtuustokaudella 2017-2020 luonnosversio 11.3.2016 sote ltk 13.4.2016

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Rovaniemi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Rovaniemi 6.6.2014 Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 1 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit Version 0.3 indikaattoripakettien kehittäminen Indikaattoreiden tulkinnasta Version 0.3 indikaattoriosion

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois Suomi2 Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Osahankkeet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus työväline

Sähköinen hyvinvointikertomus työväline Sähköinen hyvinvointikertomus työväline Laaja hyvinvointikertomus ja vuosittainen raportointi sekä vaikutusten ennakkoarviointi kuntien hyvinvointityössä ja johtamisen välineinä Terveempi Pohjois-Suomi

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Väestön terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä (THL) Sisällysluettelo OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Keskeisimmät muutokset hyvinvoinnin tilassa 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 3 Kaikki ikäryhmät 3 Lapset, varhaisnuoret

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus

Sähköinen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus versio 0.1 käyttöopas hyvinvointikertomushyvinvointikertomushyvinvointikertomush yvinvointikertomushyvinvointikertomushyvinvointikertomushy vinvointikertomushyvinvointikertomushyvinvointikertomushyvi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Väestön terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä (THL) Sisällysluettelo OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna

Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Länsi-Pohja 4.10.2016 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, p. 0295 017 392, tuula.kokkonen(at)avi.fi 1 Miltä Länsi-Pohjassa näyttää? Edistääkö kunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta hyvinvointipolitiikan toteuttajana

Tulevaisuuden kunta hyvinvointipolitiikan toteuttajana Tulevaisuuden kunta hyvinvointipolitiikan toteuttajana Kunta hyvinvoinnin edistäjänä, Oulu 25.2.2016 Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja toimeenpano

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot