Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016"

Transkriptio

1 Liite 1/kh Lohja: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat: Kaupungin hyvinvointityöryhmä Simo Juva, kaupunginjohtaja, pj Päivi Ahvenainen, hallintopäällikkö Tuula Kauriinoja, henkilöstöpäällikkö ( asti) Juha Lemberg, tukipalvelupäällikkö Noora Nordberg, henkilöstöjohtaja ( alkaen) Pekka Puistosalo, ympäristöjohtaja Jussi Savela, tekninen johtaja Eero Soinio, kehittämisjohtaja Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö Mira Uunimäki, johtava ylilääkäri Kari-Pekka Vuori, työsuojelupäällikkö Arja Yliluoma, perusturvajohtaja Katja Erätuli-Keskinen, sihteeri JOHDANTO HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN Lohjan kaupungissa on laadittu valtuuston hyväksymä Terve ja hyvinvoiva LOST -ohjelma vuonna Kaupungin virkamiehistä koostuva hyvinvointityöryhmä on kokoontunut kevään ja syksyn 2013 aikana päivittämään kunnan hyvinvointi-indikaattoreista saatavaa tietoa ja päättänyt, että kaupunki siirtyy jatkossa käyttämään Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen, Kuntaliiton ja Kaste -hankkeen yhteistyönä kehitettyä sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköinen hyvinvointikertomus on maksuton, internetissä toimiva työväline, jolla kunnat voivat valmistella sekä kerran valtuustokaudessa laadittavan laajan hyvinvointikertomuksen että vuosittaiset raportoinnit valtuustolle. Suomen kunnat ovat laajasti ottaneet kertomuksen käyttöön. Mikä hyvinvointikertomus on? Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvinvointikertomus sisältää: 1. katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin 2. suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä 3. arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta Miksi hyvinvointikertomus valmistellaan? Hyvinvointikertomuksen valmistelulle on kolme tärkeää perustelua: Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen tukee ihmisoikeuksien toteutumista. Kuntalaki edellyttää kunnilta asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointikertomus tukee tätä tehtävää tarjoamalla työvälineen hyvinvointitarpeiden kartoittamiseen, hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman tekemiseen sekä saavutusten ja toteutettujen toimenpiteiden arviointiin. 1

2 Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen. Lain pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Myös tulevassa sosiaalihuoltolaissa tulee olemaan sama velvoite. Mitä hyvinvointi ja sen edistäminen on? Laajassa merkityksessä voidaan ajatella hyvinvoinnin viittaavan siihen, mitä meillä on, kun elämme elämää, joka on meille hyvää. Vuosituhansien pohtimisen jälkeen ollaan edelleen erimielisiä siitä, mistä hyvinvoinnissa tarkkaan ottaen on kysymys. Määritelmään vaikuttaa mm. tieteenala, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Nykyään hyvinvointi nähdään moniulotteisena, eri tekijöistä koostuvana ilmiönä. (Hoffren ym. 2010, 16) Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen asiantuntijoiden työryhmä on päätynyt hyvinvoinnin määrittelemisessä seuraavaan: Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa.(perttilä ym. 2010) Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa: Yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa Sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä Köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla Hyvinvointikertomuksen luettavuus Hyvinvointikertomus on jaoteltu kolmeen osioon: Osa I Päättyvän valtuustokauden arviointi. Osiossa esitellään tämän hetkinen kuntalaisten hyvinvointitieto. Hyvinvointitiedot päivittyvät eri tilastorekistereistä sen mukaan miten rekistereitä valtakunnallisesti kerätään. Tällä hetkellä päivityksen alla on vuoden 2012 tilastot. Päättyvän valtuustokauden hyvinvointitoimenpiteiden arviointia ei varsinaisesti tässä ensimmäisessä sähköisessä versiossa ole, koska Terve ja hyvinvoiva LOST -ohjelman puitteissa ei arviointijärjestelmää luotu. Arvioinnin vaatimus tuli lakisääteiseksi myöhemmin. Osa II Tulevan valtuustokauden suunnittelu. Osiossa määritellään kaupunkistrategiasta nousevat painopistealueet ja kehittämiskohteet ja niiden pohjalta laaditaan suunnitelma tulevalle valtuustokaudelle. Osa III Valtuustokäsittely. Valtuustokäsittelyn jälkeen osioon kirjataan päivämäärä, jolloin valtuusto on virallisesti hyväksynyt hyvinvointikertomuksen. Vertailukunniksi hyvinvointikertomukseen on otettu Hyvinkää, Kirkkonummi, Porvoo, Raasepori ja Vihti. Kuntien hyvinvointitietoja on verrattu myös Uusimaan ja koko maan tietoihin. Kertomuksessa muutos- sarakkeen nuolen suunta kertoo Lohjan arvojen muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen. Mitä enemmän nuolia sarakkeessa on, sitä suurempi muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon on (yksi nuoli=muutoksen suuruus on 5-9,9 %, kaksi nuolta=muutoksen suuruus on 10-14,9 % ja kolme nuolta=muutoksen suuruus on vähintään 15 %). Nuolen väri kertoo sen onko muutos myönteinen vai kielteinen (vihreä väri=muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi, punainen väri=muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi ja harmaa väri=muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi eikä myönteiseksi). 2

3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Perusindikaattori Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo Muutos Hyvi Kirk Porv Raas Viht Uusi Koko Kunnan rakenteet, Väestö (2012) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, vuotiaat, % väestöstä (2012) 5,7 talous ja elinvoima Info 5,7 3,2 5,1 7,3 3,9 4,5 6,1 Kunnan rakenteet, 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 1,9 talous ja elinvoima (2012) Info 2,1 0,9 1,9 2,9 1,3 1,6 2,3 Kunnan rakenteet, Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 57,8 talous ja elinvoima 52,3 53,3 53,9 62,5 53,4 47,1 54,3 Kunnan rakenteet, Nettomuutto / 1000 asukasta (2011) -1,7 talous ja elinvoima Info -1,1-0,9-1,5-2,3 3,4 6,1 3,1 Kunnan rakenteet, Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 31,7 talous ja elinvoima äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) Info 42,5 53,4 46, ,5 93,1 49,2 Kunnan rakenteet, Vastaanotetut pakolaiset / ,6 talous ja elinvoima asukasta (2011) Info 50,5 51,1 36,9 24,2-54,5 53 Kunnan rakenteet, Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info talous ja elinvoima 41,6 41,2 50,1 41,8 39,2 45,8 42,5 39,5 Kunnan rakenteet, Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 20,7 talous ja elinvoima (2012) Info 21,6 15, ,5 17,4 22,6 20,4 Avioeroja vuotiailla / 1000 Kunnan rakenteet, vastaavanikäistä naimisissa olevaa16,4 talous ja elinvoima (2011) Info 21,1 13,1 17, ,2 19,4 16,7 Kunnan rakenteet, Työttömät, % työvoimasta (2011) Info talous ja elinvoima 7,6 7,7 5,8 7,7 7,1 6,5 7 9,4 Kunnan rakenteet, Koulutustasomittain (2011) Info talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, Lainakanta, euroa / asukas (2011) Info 1451 talous ja elinvoima

4 Väestö Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa vuotiaat, % väestöstä Lohja 5,2 5,2 5,2 5,3 5,3 5,5 5,7 Hyvinkää 5,4 5,5 5,5 5,5 5,6 5,7 5,7 Kirkkonummi 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1 3,2 Porvoo 4,8 4,8 4,9 4,9 4,9 5 5,1 Raasepori 7,2 7,1 7, ,1 7,3 Vihti 3,6 3,6 3,6 3,7 3,8 3,8 3,9 Uusimaa 4,2 4,3 4,3 4,3 4,4 4,4 4,5 Koko maa 5,9 5,9 5,9 5, ,1 4

5 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Lohja 1,5 1,5 1,6 1,7 1,8 1,8 1,9 Hyvinkää 1,6 1,7 1,7 1,7 1,8 1,9 2,1 Kirkkonummi 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,9 0,9 Porvoo 1,5 1,6 1,6 1,7 1,8 1,9 1,9 Raasepori 2,7 2,8 2,8 2,9 2,8 2,9 2,9 Vihti 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,2 1,3 Uusimaa 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,6 1,6 Koko maa 1,8 1,9 1,9 2 2,1 2,2 2,3 Huoltosuhde, demografinen Lohja 52,3 51,9 51,9 52,7 54,3 56,3 57,8 Hyvinkää 50,2 49,7 49,4 49,5 50,1 51,3 52,3 Kirkkonummi 48,9 48,8 49,3 49, ,3 53,3 Porvoo 49,5 49,5 49,3 49,6 50,7 52,1 53,9 Raasepori 58,2 57,9 57, , ,5 Vihti 48,6 48,3 48,6 49,2 50,4 51,5 53,4 Uusimaa 43,8 43,4 43,6 43,9 44, ,1 Koko maa 50,5 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 54,3 5

6 Nettomuutto / 1000 asukasta Lohja 6,1 6,2 7,1 4,8 5-1,7 - Hyvinkää 6,7 4,8 5,3 3,9 2,4-1,1 - Kirkkonummi 13 11,6 13,7 5,6 1,9-0,9 - Porvoo 5,2 5,2 5,1 3,5 0,9-1,5 - Raasepori 6,7 8,4 5,6 5,4 5,6-2,3 - Vihti ,2 8,6 3,4 - Uusimaa 5,3 6 6,6 5,6 4,8 6,1 - Koko maa 2 2,6 2,9 2,7 2,6 3,1 - Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta Lohja ,5 26,3 28,4 31,7 Hyvinkää 28 30,7 33,7 35,3 37,2 38,9 42,5 Kirkkonummi 30,2 32,9 36,2 39,1 42,5 46,2 53,4 Porvoo 31,2 32,8 34,8 37,4 40,8 43,2 46,2 Raasepori 22,4 25,2 27,7 30,5 33,5 34,7 37 Vihti 16,8 18,7 21,5 22,6 26,8 29,5 32,5 Uusimaa 58,4 63,8 69,3 74,5 79,7 86,1 93,1 Koko maa 29,7 32,6 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 6

7 Vastaanotetut pakolaiset / asukasta Lohja - 2,2 2, ,6 - Hyvinkää 45,1 4,5 40 2,2 13,2 50,5 - Kirkkonummi 40,7-11,1-78,5 51,1 - Porvoo 48,5 35,5 70,5 53,5 90,2 36,9 - Raasepori ,7 24,2 - Vihti Uusimaa 21,1 34,4 44,6 32,8 67,6 54,5 - Koko maa 21,6 33,8 41,7 48,8 59, Lapsiperheet, % perheistä Lohja 43, ,8 42,4 42, ,6 Hyvinkää 44,2 44,1 43,5 43,2 42,7 41,9 41,2 Kirkkonummi 51 50,7 50,6 50,8 50,8 50,2 50,1 Porvoo 44,8 44, ,7 43,2 42,7 41,8 Raasepori 40, ,5 40, ,6 39,2 Vihti 47, ,2 47, ,4 45,8 Uusimaa 44,1 43,8 43,5 43,4 43,1 42,8 42,5 Koko maa 41,2 40,9 40,5 40, ,7 39,5 7

8 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Lohja 18,1 18,5 18,4 18,9 18,8 19,8 20,7 Hyvinkää 22, ,7 21,6 21,7 21,9 21,6 Kirkkonummi 14,8 15,1 15,1 15,9 15,3 15,5 15,8 Porvoo 19,4 19,4 19,9 19,6 20,1 19,6 19 Raasepori 20, ,5 20,6 20,2 20,6 20,5 Vihti 17,9 16,9 16,8 17, ,4 17,4 Uusimaa 22,7 22,5 22,5 22,5 22,5 22,5 22,6 Koko maa 19, ,1 20,2 20,3 20,4 Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa Lohja 16,7 15,8 15,3 14, ,4 - Hyvinkää 19,5 16,7 19, ,6 21,1 - Kirkkonummi 13, ,9 15,5 13,7 13,1 - Porvoo 15,4 12,7 16,2 16,2 16,9 17,8 - Raasepori 12,1 17,2 16,7 14,3 17, Vihti 15, ,8 19,1 14,2 15,2 - Uusimaa 18,6 18,3 18,9 19,2 19,2 19,4 - Koko maa 15, ,3 16,4 16,7 16,7-8

9 Työttömät, % työvoimasta Lohja 6,2 5,6 5,3 7,8 8,4 7,6 - Hyvinkää 8,2 6, ,2 7,7 - Kirkkonummi 6,2 5,1 4,7 6,4 6,4 5,8 - Porvoo 7,1 6,2 5,7 7,7 8 7,7 - Raasepori 7,3 6,6 5,9 8,3 8,3 7,1 - Vihti 6,1 4,7 4 6,8 7,1 6,5 - Uusimaa 7,1 6 5,3 7,2 7,5 7 - Koko maa 9,7 8,4 8 10,3 10,2 9,4 - Koulutustasomittain Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

10 Lainakanta, euroa / asukas Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

11 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Perusindikaattori Lohja Arvo Muutos V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 56,2 51,5 61,159,3 61,6 55,357,1 58,2 Terveys toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Tasa-arvo oikeudenmukaisuus Asuminen ja ympäristö ja Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info 95,5 95,8 80,5 88,4 91,8 91,5- - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 5,9 kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 7,7 5,1 7 7,8 5,1 8,7 7,5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / ,7 asukasta (2012) Info 52,1 35,9 34,2 33,2 31,1 56,8 43,8 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 7,4 alkoholina, litraa (2012) Info 6,8 6,3 7,9 8,3 7,8 7,7 7,7 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 3, asukasta (2012) Info 2,9 4,2 4,2 3,9 3,3 3,2 3,5 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 3, asukasta (2012) Info 3,4 2,2 2,9 2,7 1,2 5,1 3,7 ja Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info 26 26,7 27,327,2 27,3 25,330,8 28,5 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2011) 0,3 0,8 0,3 0,7 0,6 0,3 3,2 1,4 Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info 11,5 11,8 7,3 10,9 13,9 9,3 11,6 15 Toimeentulo Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista 4,6 8,1 8,5 6,5 7,3 6,6 8,5 7,1 kotitalouksista (2011) Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista 11,3 14,6 19,4 11,9 12,3 14,1 15,2 13,7 kotitalouksista (2011) Info 11

12 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Lohja , ,2 Hyvinkää , ,5 Kirkkonummi ,1 Porvoo , ,3 Raasepori , ,6 Vihti ,3 Uusimaa , ,1 Koko maa , ,2 Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Lohja 96, ,2 95,7 95,9 95,5 - Hyvinkää 95 95,2 96,9 98,1 96,3 95,8 - Kirkkonummi 79,6 79,4 81, ,4 80,5 - Porvoo 89 89,2 89,2 88,4 88,3 88,4 - Raasepori 92,6 92,8 92,5 91,5 92,2 91,8 - Vihti 90,6 90,4 88,2 88,6 90,7 91,5 - Uusimaa Koko maa

13 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Lohja 5 5,3 5 4,3 4,7 6,7 5,9 Hyvinkää 5,6 7,3 6 5,4 5,2 6,9 7,7 Kirkkonummi 4,7 6,6 4,6 6,1 4,6 5,5 5,1 Porvoo 7,1 6,4 6,8 7 6,1 7,8 7 Raasepori 5,5 7,2 5,2 7,4 6,4 7,1 7,8 Vihti 4,3 5,4 4,5 6,4 4,7 5,7 5,1 Uusimaa 7,3 8,3 8,4 8,1 7,9 9,3 8,7 Koko maa 6,4 7,1 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / asukasta Lohja 41,2 39,5 44,9 46,9 43,5 48,7 43,7 Hyvinkää 42 45,4 49,1 49,1 51,4 53,1 52,1 Kirkkonummi 34,6 36,5 41,7 41,6 42,4 44,7 35,9 Porvoo 39 40,6 44,3 37,7 38,2 39,5 34,2 Raasepori 28,7 32,7 35,8 33,7 33,1 36,7 33,2 Vihti 33 36,2 38,3 37,1 35,7 40,7 31,1 Uusimaa 59,5 62,3 64,2 65,2 64,8 67,8 56,8 Koko maa 46,2 47,4 48,2 47, ,1 43,8 13

14 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Lohja 7,8 8,3 8,2 8 7,7 7,9 7,4 Hyvinkää 7,9 8,2 7,8 7,6 7,2 7,1 6,8 Kirkkonummi 7 7,1 6,9 6,6 6,7 6,8 6,3 Porvoo 8,6 8,7 8,7 8,4 8,3 8,3 7,9 Raasepori 9,5 9,6 9,4 9,1 8,9 8,9 8,3 Vihti 8,7 8,9 8,5 8,5 8,2 8,2 7,8 Uusimaa 8,6 8,8 8,6 8,2 8,1 8,1 7,7 Koko maa 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 7,7 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Lohja 4,9 5,3 5,4 4,6 4,3 4,5 3,9 Hyvinkää 6,7 6,3 4,7 4,4 3,5 3,8 2,9 Kirkkonummi 7 6,7 5,4 4,7 4,4 4,6 4,2 Porvoo 4,3 5,3 4,9 4,8 4 4,5 4,2 Raasepori 4,9 5,1 4,2 4,4 4,4 5 3,9 Vihti 4,3 4,3 4,7 5,1 4,1 4,3 3,3 Uusimaa 4,5 4,9 4,5 4 3,5 3,6 3,2 Koko maa 4,9 5,2 4,8 4,4 3,9 4 3,5 14

15 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta Lohja 2,9 2,7 2,4 3,2 3,5 4,6 3,8 Hyvinkää 3 3,4 3,3 3,4 3,4 4,4 3,4 Kirkkonummi 1,9 4,5 3 3,4 3,2 4,8 2,2 Porvoo 2,1 3,1 1,7 1,5 3,3 3,4 2,9 Raasepori 2,6 3,1 1,1 1,5 1,9 2,5 2,7 Vihti 1 1,4 1,4 2,6 2,4 2,6 1,2 Uusimaa 3,3 4,1 3,8 4,8 4,8 5 5,1 Koko maa 2,5 2,9 2,9 3,5 3,7 3,8 3,7 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Lohja 25, ,4 25, Hyvinkää 26,6 26, ,1 25,9 26,7 - Kirkkonummi 28,5 29,9 26,7 26,3 28,6 27,3 - Porvoo 27,4 28,1 26,4 26,5 27,6 27,2 - Raasepori 26,9 27,3 26,9 25,5 26,8 27,3 - Vihti 25,9 25,9 25,7 24,8 25,1 25,3 - Uusimaa 31,6 32, ,6 30,5 30,8 - Koko maa 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5-15

16 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Lohja 0,4 0,7 0,4 0,7 0,4 0,3 - Hyvinkää 2,6 1,8 1,6 1,6 1,6 0,8 - Kirkkonummi 0,7 0,5 0,4 0,4 0,5 0,3 - Porvoo 1,8 1,8 1,1 1,5 1,8 0,7 - Raasepori 0,2 0,2 0,2 0,2 1 0,6 - Vihti 0,5 1 0,7 0,3 0,3 0,3 - Uusimaa 3 3,1 3,1 3,3 3,2 3,2 - Koko maa 1,4 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 - Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lohja 10,4 10,8 11,2 11,5 11,3 11,5 - Hyvinkää 11, , ,2 11,8 - Kirkkonummi 6,5 7,2 6,7 7 7,6 7,3 - Porvoo 10,1 10,7 10,4 10,8 10,9 10,9 - Raasepori 13, ,7 13,4 13,7 13,9 - Vihti 9,1 9,1 9,3 8,6 8,7 9,3 - Uusimaa 10,9 11,3 11,3 11,4 11,5 11,6 - Koko maa 14, ,9 14,8 14,

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lohja 4,9 6 4,4 4,7 4,1 4,6 - Hyvinkää 6,4 7,2 7,4 7,5 8,1 8,1 - Kirkkonummi 9,7 2,7 8,5 9,8 8,7 8,5 - Porvoo 4,5 5,8 6 6,2 6,7 6,5 - Raasepori 6,1 6,2 6,4 7,7 8 7,3 - Vihti 8,3 9,4 2,8 8,2 7,7 6,6 - Uusimaa 8,3 8,7 8,9 8,1 8,6 8,5 - Koko maa 6,4 6,9 7 6,6 7,1 7,1 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Lohja 8,7 8,2 9,2 9,3 10,1 11,3 - Hyvinkää 12,2 12,1 12,5 14,3 13,5 14,6 - Kirkkonummi 16,6 4,9 18,8 18,7 18,6 19,4 - Porvoo 10,4 9,4 10,5 11,3 12,2 11,9 - Raasepori 11 12,6 12,2 11,1 12,9 12,3 - Vihti 12,8 14,3 6, ,8 14,1 - Uusimaa 15,2 15,6 16,4 14,6 15,1 15,2 - Koko maa 11,3 12,1 12,8 12,6 13,5 13,7-17

18 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus Asuminen ympäristö Asuminen ympäristö Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Perusindikaattori Arvo Muutos Hyvi Kirk PorvRaas Viht Uusi Koko Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,8 8 9,3 8,4 9,1 9,1 (2010) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan 15 17,3 11, ,7 14,5 12,6 12,8 oppilaista (2010) Info jakokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 17,7 18,8 16,9 19,2 19,2 17, ,4 % 8.- ja 9. luokan oppilaista (2010) Info ja Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010) Info 17 14,6 11,9 13,9 17,4 11, ,4 jaei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan 54,1 oppilaista (2010) Info??? 40 43,5 35,3 28,8 44,7 46,9 33,7 jatosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja luokan oppilaista (2010) Info 16, ,7 18,6 18,3 16,2 15,5 jatupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2010) 14,1 Info 14,5 16,9 18,4 14,5 11, jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja ,1 vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 3,4 3 3,6 3,5 4,1 3 3,6 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. 9,5 luokkalaisista (2010) Info 6,9 7 6,8 6,6 10,8 7,3 7,6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 0,9 vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 1,5 0,9 1 0,7 0,9 1,4 1,4 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä0,5 0,6 0,4 0,4 0,3 0,4 0,6 0,6 (2011) Info Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 25,1 (2010) Info 23,7 25, ,8 24,8 24,1 22,3 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. 18,3 luokan oppilaista (2010) Info 20,7 21,4 17,4 19,6 18,2 21,9 19,5 Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja 9. luokan 15,1 oppilaista (2010) Info??? 13,6 13,7 14,8 14, ,2 13,9 jaahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 29,8 lapsiasuntokunnista (2011) Info 29 24,6 27,6 29, ,3 jakoulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8.- ja 9.luokan 61,8 oppilaista (2010) Info 57,6 60,1 60,1 56,6 63,9 59,6 56,9 18

19 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 12 11,5 7,1 11,4 13,9 9,6 12,7 14,9 Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, 8 kunnan kustantamat palvelut (2011) Info Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta (2012) Info 73,1 32, , ,6 73,7 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta (2011) Info Mielenterveyden häirioihin sairaalahoitoa saaneet ,3 vuotiaat / 1000 vastaavanikaista (2011) Info 6,4 2,7 3,7 6,1 4,3 4,9 4,8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (2011) Info Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 923 / vuotiasta (2011) Info Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä5,5 9,5 5 6,3 6,1 4,8 7,5 6,7 väestöstä (2011) Info 19

20 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja luokan oppilaista Lohja 12,2-11, Hyvinkää 12, Kirkkonummi 13, ,8 - - Porvoo 9,7-9, Raasepori 8,3-9,1-9,3 - - Vihti 11,9-9,8-8,4 - - Uusimaa 10,8-10,2-9,1 - - Koko maa ,8 9,8 9,1 9,1 - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Lohja 16,9-14, Hyvinkää ,3 - - Kirkkonummi 14,7-11,8-11,3 - - Porvoo 15-13, Raasepori 10,5-11,9-10,7 - - Vihti 14,6-12,4-14,5 - - Uusimaa 13,1-13,4-12,6 - - Koko maa ,1 13,1 12,8 12,8-20

21 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Lohja ,7 - - Hyvinkää 16, ,8 - - Kirkkonummi 21,9-17,3-16,9 - - Porvoo 17,4-17,1-19,2 - - Raasepori 20,9-23,6-19,2 - - Vihti 18-17,1-17,3 - - Uusimaa 18, Koko maa 17,4 17,4 16,9 16,9 16,4 16,4 - Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Lohja 13,6-14, Hyvinkää ,6 - - Kirkkonummi 11,6-10,6-11,9 - - Porvoo 13, ,9 - - Raasepori 14-18,1-17,4 - - Vihti 13,7-19,2-11,6 - - Uusimaa 13-12, Koko maa 15,4 15,4 14,9 14,9 15,4 15,4-21

22 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja luokan oppilaista Lohja ,1 - - Hyvinkää Kirkkonummi ,5 - - Porvoo ,3 - - Raasepori ,8 - - Vihti ,7 - - Uusimaa ,9 - - Koko maa ,7 33,7 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lohja 19,2-18, Hyvinkää 13, ,3 - - Kirkkonummi 17-15, Porvoo 17,6-17,1-18,7 - - Raasepori 17,1-19,5-18,6 - - Vihti 17, ,3 - - Uusimaa 17,4-17,4-16,2 - - Koko maa 17,5 17,5 16,5 16,5 15,5 15,5-22

23 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Lohja 17,5-15,5-14,1 - - Hyvinkää 12, ,5 - - Kirkkonummi 11,4-12,9-16,9 - - Porvoo 12,7-17,7-18,4 - - Raasepori 16,4-15,6-14,5 - - Vihti 13,6-14,9-11,1 - - Uusimaa 14,3-14, Koko maa 14,9 14,9 15,1 15, Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 4,4 4,2 3,9 3,8 4,1 4,1 - Hyvinkää 3,3 3,3 3,2 3,1 3,3 3,4 - Kirkkonummi 3,2 3 3,1 2,8 2,9 3 - Porvoo 3,2 3,1 3,1 3,3 3,5 3,6 - Raasepori 3,8 3,5 3,6 3,4 3,4 3,5 - Vihti 3,6 3,5 3,6 3,7 4 4,1 - Uusimaa 3,3 3,2 3, Koko maa 4 3,8 3,7 3,6 3,6 3,6-23

24 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Lohja 8,7-8,1-9,5 - - Hyvinkää 5, ,9 - - Kirkkonummi 8,6-8, Porvoo 9,3-9,5-6,8 - - Raasepori 6,1-6,9-6,6 - - Vihti 6,8-8,1-10,8 - - Uusimaa 6,9-8,5-7,3 - - Koko maa 7,6 7,6 8,3 8,3 7,6 7,6 - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 1 1,1 1,1 1,1 1,2 0,9 - Hyvinkää 1,4 1,5 1,6 1,5 1,6 1,5 - Kirkkonummi 0,8 0,9 1 0,9 0,8 0,9 - Porvoo 1,2 1,3 1, Raasepori 0,5 0,7 0,7 0,7 0,6 0,7 - Vihti 0,6 0,8 0,9 0,8 0,9 0,9 - Uusimaa 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4 1,4 - Koko maa 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4-24

25 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 - Hyvinkää 0,4 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 - Kirkkonummi 0,4 0,4 0,5 0,5 0,4 0,4 - Porvoo 0,5 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 - Raasepori 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 - Vihti 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,4 - Uusimaa 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 - Koko maa 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 - Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Lohja 24,4-24,3-25,1 - - Hyvinkää 22, ,7 - - Kirkkonummi 22,2-22,7-25,1 - - Porvoo 22,2-24, Raasepori 23,3-22,2-23,8 - - Vihti 21,2-25,3-24,8 - - Uusimaa 23-24,3-24,1 - - Koko maa 21,9 21,9 22,3 22,3 22,3 22,3-25

26 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ja 9. luokan oppilaista Lohja 22,1-21,7-18,3 - - Hyvinkää 15, ,7 - - Kirkkonummi 20-22,2-21,4 - - Porvoo 20,1-21,5-17,4 - - Raasepori 18,7-18,6-19,6 - - Vihti 18,3-19,3-18,2 - - Uusimaa 19,7-22,4-21,9 - - Koko maa ,3 20,3 19,5 19,5 - Kokenut seksuaalista väkivaltaa, % 8. ja luokan oppilaista Lohja ,1 - - Hyvinkää ,6 - - Kirkkonummi ,7 - - Porvoo ,8 - - Raasepori ,6 - - Vihti Uusimaa ,2 - - Koko maa ,9 13,9-26

27 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Lohja 30, ,5 29,5 29,7 29,8 - Hyvinkää 31,2 30,9 29, , Kirkkonummi 25,6 24, ,4 25,2 24,6 - Porvoo 30,4 29,3 28,6 28,7 28,6 27,6 - Raasepori 32,4 31,7 30,1 30,2 30,2 29,5 - Vihti 28,2 27,4 28,2 28, Uusimaa 29,4 29,3 29,2 29,5 29, Koko maa 30, ,3 29,5 29,5 29,3 - Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % ja 9.luokan oppilaista Lohja 61-54,3-61,8 - - Hyvinkää 59, ,6 - - Kirkkonummi 66,9-56,2-60,1 - - Porvoo 61,7-63,6-60,1 - - Raasepori 48-48,9-56,6 - - Vihti 57-54,6-63,9 - - Uusimaa 57, ,6 - - Koko maa 55,5 55,5 54,7 54,7 56,9 56,9-27

28 Lasten pienituloisuusaste Lohja 8,8 9,7 10,6 11,2 11, Hyvinkää 11,6 11,9 11,4 12,7 13,1 11,5 - Kirkkonummi 6,2 7,1 6,4 7,1 8 7,1 - Porvoo 9,9 10,3 10,7 11,6 11,7 11,4 - Raasepori 13 12,6 12,8 14,1 14,1 13,9 - Vihti 8,6 8,7 9,2 8,4 8,5 9,6 - Uusimaa 11,3 11, ,2 12,5 12,7 - Koko maa 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 - Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

29 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Lohja 60,8 75,4 63,2 68,3 73,1 81,3 63 Hyvinkää 46,9 52,5 67,6 60,2 63, ,1 Kirkkonummi 27,4 22,1 24,1 23,1 21,2 23,9 32,2 Porvoo 37,8 31,4 40,6 35,8 37,5 53,3 52 Raasepori ,5 10,7 7,9 102,7 Vihti 37,5 42,7 40,7 33,4 32, Uusimaa 56 59,8 64, ,3 65,2 64,6 Koko maa 66, ,1 70,5 69, ,7 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

30 Mielenterveyden häirioihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikaista Lohja 5,5 6,7 6,7 4,8 4,8 3,3 - Hyvinkää 3,8 4,7 5,1 4,9 4,7 6,4 - Kirkkonummi 6 4,5 4,6 3,4 3,6 2,7 - Porvoo 4,6 3,5 4,2 3,2 3,3 3,7 - Raasepori 5,1 3,5 4,1 3,9 3,6 6,1 - Vihti 3 3,4 3,9 3,1 3,5 4,3 - Uusimaa 5,7 5,4 5,5 4,8 4,9 4,9 - Koko maa 5 5,1 5,3 4,8 4,9 4,8 - Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa

31 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 4,4 4,2 3,7 3,3 3,7 5,5 - Hyvinkää 7,3 6,5 7,3 10,4 9,5 9,5 - Kirkkonummi 3,1 4,4 3,1 2 4,2 5 - Porvoo 1,2 1,4 4,9 5,3 6,1 6,3 - Raasepori 4 4,9 4,8 4,9 5,8 6,1 - Vihti 4,1 3,2 3,6 1,4 5,1 4,8 - Uusimaa 5,3 5,2 5,6 6,3 7,2 7,5 - Koko maa 5 5,3 5,4 5,8 6,5 6,7-31

32 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Teema Elämänlaatu Elämänlaatu Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Terveys toimintakyky Perusindikaattori Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Arvo Muutos HyviKirkPorv RaasVihtUusiKoko Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden 9,1 opiskelijoista (2010) Info 7,1-7,4 6,7 6,6 7,1 7,4 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 8,8 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 10,8-10,6 8,2 12,6 8,6 7,8 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 1,1 0,8 0,6 0,8 1,1 1 0,7 0,8 vastaavanikäisistä (2011) Info Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. 10,9 vuoden opiskelijoista (2010) Info 8,6-11,6 9,6 7,1 10,6 10,5 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen 11,5 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 11,3-11,5 11,4 9,7 11,4 11,1 jakokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 15,3-19,2 23, ,9 17,1 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista19,2 17,5-22,8 31, ,7 (2010) Info jaylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) 13,4 Info 11,6-11,8 14,3 13,6 10,9 13,1 jaylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 19,6 opiskelijoista (2010) Info 19,7-23,5 27,8 30,6 20,6 21,6 jaei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden 52,7 opiskelijoista (2010) Info??? 25,1-28,3 31,4 36,9 36,6 28,5 jaei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen 32,5 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info??? 27,2-26,4 49,2 37,8 36,7 28,9 jatosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 20,3 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 18,6-27,8 25,7 25,2 27,9 24,3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41,2 42,4-42,3 40,6 45,6 40,3 39,4 (2010) Info jatupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 10,4 (2010) Info 9,6-11,2 11,1 6,4 12,7 10,7 jatupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista (2010) Info 37,3-40,5 44,4 45, ,7 32

33 Terveys jakokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 9,6 toimintakyky 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 9,2-14,9 9,8 12,4 20,9 13,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % Terveys ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 27 toimintakyky (2010) Info 22,5-21,7 22,2 22,5 29,2 21 Terveys jaraskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / ,1 toimintakyky vuotiasta naista (2012) Info 17,1 13,7 16,5 13, ,6 14,2 Terveys jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, 6,5 toimintakyky % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 5,4 4,7 4,4 6 5,2 4,8 5,7 Turvallisuus Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 0,4 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 0,7-1,2 1,6 0,3 1,3 1,4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Turvallisuus ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista7 6,1-7,3 6,6 4 5,3 4,7 (2010) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen 21,7 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2010) Info 24,2-19, ,5 23,9 20,7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % Opiskelu ja työ 14,2 vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info 13,2 12,7 12,1 13,2 14, ,2 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Opiskelu ja työ 9,8 (2011) Info 11,5 8,1 10,7 7,9 9,3 6,9 11,9 Asuminen jakoulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. 37,9 ympäristö vuoden opiskelijoista (2010) Info 51,2-36,5 40,6 23,3 43,1 41,7 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, 2,3 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info 3,8 4,9 2 1,6 2,5 2,8 2,9 Kuntalaisten Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet palvelut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 12,4 4,6 9,6 9,1 5,3 7,8 8,2 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1,7 palvelut 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 1,4 1,8-1,5 1,6 1,5 1,2 33

34 Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja 9,6-9,6-9,1 - - Hyvinkää 9,4-9,3-7,1 - - Kirkkonummi 10-10, Porvoo 6,7-7,9-7,4 - - Raasepori 3,9-6,3-6,7 - - Vihti 5,4-10,6-6,6 - - Uusimaa 7,8-7,6-7,1 - - Koko maa 8,6 8,6 7,7 7,7 7,4 7,4 - Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja - - 7,8-8,8 - - Hyvinkää - - 7,3-10,8 - - Kirkkonummi Porvoo - - 8,9-10,6 - - Raasepori - - 4,7-8,2 - - Vihti - - 9,7-12,6 - - Uusimaa - - 8,1-8,6 - - Koko maa - - 8,4 8,4 7,8 7,8-34

35 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Lohja 0,8 0,7 0,8 1,1 1,3 1,1 - Hyvinkää 0,4 0,4 0,6 0,7 0,6 0,8 - Kirkkonummi 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,6 - Porvoo 0,8 0,9 0,8 0,7 0,7 0,8 - Raasepori 0,9 0,8 0,9 0,9 1,1 1,1 - Vihti 0,6 0,6 0,4 0,7 0,8 1 - Uusimaa 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 - Koko maa 0,6 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 - Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,9 - - Hyvinkää 12,2-10,5-8,6 - - Kirkkonummi 12,6-12, Porvoo 9,3-11,5-11,6 - - Raasepori 9, ,6 - - Vihti 5,5-15,4-7,1 - - Uusimaa 10,7-10,7-10,6 - - Koko maa 10,9 10,9 10,7 10,7 10,5 10,5-35

36 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,3-11,5 - - Hyvinkää ,2-11,3 - - Kirkkonummi Porvoo ,1-11,5 - - Raasepori - - 9,6-11,4 - - Vihti ,7 - - Uusimaa ,4 - - Koko maa ,3 11,3 11,1 11,1 - Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 20,1-15, Hyvinkää 19-14,5-15,3 - - Kirkkonummi 25-24, Porvoo 17,8-18,3-19,2 - - Raasepori 25,4-21,5-23,5 - - Vihti 16,2-15, Uusimaa 18, ,9 - - Koko maa 18,2 18,2 17,7 17,7 17,1 17,1-36

37 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,3-19,2 - - Hyvinkää ,1-17,5 - - Kirkkonummi Porvoo ,8-22,8 - - Raasepori ,3-31,5 - - Vihti , Uusimaa , Koko maa ,1 21,1 20,7 20,7 - Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 16,4-13,9-13,4 - - Hyvinkää 12,5-11,2-11,6 - - Kirkkonummi 13,4-14, Porvoo 11,4-13,4-11,8 - - Raasepori 12,4-12,5-14,3 - - Vihti 8,5-12,2-13,6 - - Uusimaa 11,5-10,7-10,9 - - Koko maa 13,4 13,4 12,6 12,6 13,1 13,1-37

38 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja ,9-19,6 - - Hyvinkää ,7 - - Kirkkonummi Porvoo ,1-23,5 - - Raasepori ,8 - - Vihti ,9-30,6 - - Uusimaa ,3-20,6 - - Koko maa ,8 21,8 21,6 21,6 - Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,7 - - Hyvinkää ,1 - - Kirkkonummi Porvoo ,3 - - Raasepori ,4 - - Vihti ,9 - - Uusimaa ,6 - - Koko maa ,5 28,5-38

39 Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,5 - - Hyvinkää ,2 - - Kirkkonummi Porvoo ,4 - - Raasepori ,2 - - Vihti ,8 - - Uusimaa ,7 - - Koko maa ,9 28,9 - Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 24,4-20,1-20,3 - - Hyvinkää 21,3-19,7-18,6 - - Kirkkonummi 28,3-29, Porvoo 23,5-26,5-27,8 - - Raasepori 26,7-23,8-25,7 - - Vihti 30,3-30,6-25,2 - - Uusimaa 28,1-28,2-27,9 - - Koko maa 25,9 25, ,3 24,3-39

40 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,9-41,2 - - Hyvinkää ,2-42,4 - - Kirkkonummi Porvoo ,5-42,3 - - Raasepori ,6-40,6 - - Vihti ,4-45,6 - - Uusimaa ,5-40,3 - - Koko maa ,7 40,7 39,4 39,4 - Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 11,2-8,3-10,4 - - Hyvinkää 11,5-4,8-9,6 - - Kirkkonummi 14,5-15, Porvoo 11,2-11,6-11,2 - - Raasepori 12,6-8,3-11,1 - - Vihti 10,5-7,8-6,4 - - Uusimaa 12,5-11,9-12,7 - - Koko maa 11,6 11,6 10,3 10,3 10,7 10,7-40

41 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja , Hyvinkää ,4-37,3 - - Kirkkonummi Porvoo ,2-40,5 - - Raasepori ,6-44,4 - - Vihti ,9-45,9 - - Uusimaa , Koko maa ,4 39,4 39,7 39,7 - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 11,6-7,7-9,6 - - Hyvinkää 10,2-9,4-9,2 - - Kirkkonummi 18,1-17, Porvoo 12,8-8,2-14,9 - - Raasepori 10,6-11,2-9,8 - - Vihti 10-10,5-12,4 - - Uusimaa 14,8-15,9-20,9 - - Koko maa 10,1 10,1 10,5 10,5 13,6 13,6-41

42 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja , Hyvinkää ,6-22,5 - - Kirkkonummi Porvoo ,3-21,7 - - Raasepori ,5-22,2 - - Vihti ,6-22,5 - - Uusimaa ,3-29,2 - - Koko maa ,4 17, Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista Lohja 26,5 19,4 25,8 23,6 15,8 14,8 17,1 Hyvinkää 17, ,1 12,9 17,2 17,3 17,1 Kirkkonummi 14,8 16,8 14,4 19,6 15,2 16,1 13,7 Porvoo 14,8 16,8 14,1 20,5 13,8 15,7 16,5 Raasepori 15,4 15,2 25,3 10,4 17,5 18,9 13,2 Vihti 21,5 21,6 17,9 22,4 14,3 16,2 17 Uusimaa 18,7 17,5 17,7 17, ,8 15,6 Koko maa 16,2 15,8 15,4 15,4 14,6 15,5 14,2 42

43 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 5,1 4,7 5,3 6 6,4 6,5 - Hyvinkää 5,7 5,4 5,5 5,3 5,2 5,4 - Kirkkonummi 4,4 4,2 4,5 4,5 4,6 4,7 - Porvoo 4,2 3,8 4,2 3,9 4 4,4 - Raasepori 4,8 4,8 5 5,2 5,1 6 - Vihti 4,5 4,9 4,7 5 5,1 5,2 - Uusimaa 4,4 4,4 4,5 4,6 4,6 4,8 - Koko maa 5,3 5,4 5,4 5,5 5,6 5,7 - Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 1,2-1,1-0,4 - - Hyvinkää 1-0,4-0,7 - - Kirkkonummi 3-2, Porvoo 0,7-1,1-1,2 - - Raasepori 0,7-1,6-1,6 - - Vihti 0,4-0,7-0,3 - - Uusimaa 1,4-1,4-1,3 - - Koko maa 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4-43

44 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Lohja Hyvinkää - - 1,5-6,1 - - Kirkkonummi Porvoo ,3 - - Raasepori - - 9,5-6,6 - - Vihti - - 8, Uusimaa ,3 - - Koko maa ,7 4,7 - Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja ,6-21,7 - - Hyvinkää ,8-24,2 - - Kirkkonummi Porvoo ,8-19,9 - - Raasepori , Vihti ,8-22,5 - - Uusimaa ,1-23,9 - - Koko maa ,9 21,9 20,7 20,7-44

45 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Lohja 16,6 17,3 16,7 16,1 15,7 14,2 - Hyvinkää 14,1 14,4 13,9 13, ,2 - Kirkkonummi 17,5 16,8 15,4 14,1 13,8 12,7 - Porvoo 12,7 12,6 13,3 12, ,1 - Raasepori 15,9 15,4 15,4 12,7 13,6 13,2 - Vihti 16 16,1 16,1 14, ,9 - Uusimaa 14,4 14,8 15,1 14,3 14, Koko maa 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Lohja 5,4 5, ,5 9,8 - Hyvinkää 7,9 6,2 5,7 11,2 11,7 11,5 - Kirkkonummi 5, ,2 9,5 8,1 - Porvoo 7, , ,7 - Raasepori 5,5 5,7 6,5 10,5 9,5 7,9 - Vihti 6,7 5,8 4,8 9,7 9,7 9,3 - Uusimaa 5,3 4,5 4,3 7,8 7,5 6,9 - Koko maa 10,2 9 8,8 13, ,9-45

46 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Lohja 49, ,9 - - Hyvinkää 48,9-49,2-51,2 - - Kirkkonummi 58,6-64, Porvoo 43, ,5 - - Raasepori 45,3-46,5-40,6 - - Vihti 46,5-23,2-23,3 - - Uusimaa 45,2-44,6-43,1 - - Koko maa 44,8 44,8 41,5 41,5 41,7 41,7 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 2,2 1,6 1,4 2,4 1,8 2,3 - Hyvinkää 3,1 2,9 2,5 3,1 3,4 3,8 - Kirkkonummi 4,5 1,1 3,3 4,4 3,9 4,9 - Porvoo 1,2 1,1 1,6 2, Raasepori 2,3 2,7 2,1 2,9 2,3 1,6 - Vihti 2,7 2,4 0,4 3 3,1 2,5 - Uusimaa 2,6 2,3 2,2 2,6 2,8 2,8 - Koko maa 2,5 2,4 2,4 2,9 3 2,9-46

47 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Lohja 11,4 10,6 13,7 11,4 11, Hyvinkää 6,3 7,3 8,5 9,5 12,2 12,4 - Kirkkonummi 7,9 8,8 7,6 7,8 7,9 4,6 - Porvoo 10,2 9,8 7,9 7,4 8,3 9,6 - Raasepori 9,8 7,2 9 10,6 11,4 9,1 - Vihti 6,4 8,5 13,2 9,9 9,8 5,3 - Uusimaa 8,5 8,4 8,4 8,6 7,6 7,8 - Koko maa 8 8,4 8,7 8,7 7,8 8,2 - Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lohja 1,4 1,8 1,8 2,9 1,1 1,7 - Hyvinkää 1,1-1,7 0,9 1,3 1,4 - Kirkkonummi 3 3,4 2,5 1,8 2,8 1,8 - Porvoo 2,4 1,6 1,6 0, Raasepori - - 1,5-2,4 1,5 - Vihti ,6 1,6 - Uusimaa 2, ,7 1,3 1,5 - Koko maa 1,5 1,5 1,6 1,4 1,1 1,2-47

48 Paketti 5: Työikäiset V1 = Hyvinkää V2 = Kirkkonummi V3 = Porvoo V4 = Raasepori V5 = Vihti V6 = Uusimaa V7 = Koko maa Lohja V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 Teema Perusindikaattori Arvo Muutos HyviKirk Porv RaasViht UusiKoko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Henkinen työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 3,3 3,4 2,3 2,9 3,3 2,7 2,9 3,8 hyvinvointi vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Terveys jaerityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja ,3 17,1 18,5 19,1 18,8 17,1 21,3 toimintakyky vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Terveys jatyökyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % 8,1 7,7 5 6,9 7,7 6,5 5,9 8,6 toimintakyky vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien Terveys ja vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % ,5 0,9 1,4 1,6 1,4 1 1,8 toimintakyky vuotiaista (2011) Info Opiskelu ja työ Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (2011) Info 25,8 18,6 23,4 25,5 23, ,2 23,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, Toimeentulo 1,2 2,2 2,6 1,6 2 1,4 2,7 2,2 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Kuntalaisten Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit palvelut vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (2011) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 2 1,9 3,8 2 6,4 2,2 4 3,2 palvelut 1000 vastaavanikäistä (2011) Info 48

49 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,3 - Hyvinkää 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,4 - Kirkkonummi 2,1 2,2 2,3 2,3 2,3 2,3 - Porvoo 2,9 2,9 2,9 2,8 2,8 2,9 - Raasepori 3,5 3,5 3,6 3,5 3,4 3,3 - Vihti 2,9 2,8 2,8 2,7 2,7 2,7 - Uusimaa ,9 2,9 - Koko maa 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 3,8 - Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 19,7 19,6 19,8 19,8 19, Hyvinkää 21 21,1 21,3 21,4 21,3 21,3 - Kirkkonummi 16,6 16, ,1 17,2 17,1 - Porvoo 17,7 17,9 18,3 18,7 18,6 18,5 - Raasepori 19, ,3 19,5 19,1 19,1 - Vihti 17,8 17, ,3 18,6 18,8 - Uusimaa 17,1 17,2 17,2 17,2 17,2 17,1 - Koko maa 21 21,2 21,3 21,4 21,4 21,3-49

50 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 8,3 8,4 8,5 8,3 8,2 8,1 - Hyvinkää 7,9 7,8 7,9 7,9 7,7 7,7 - Kirkkonummi 4,8 4, ,1 5 - Porvoo 7,3 7,3 7,2 7,1 7 6,9 - Raasepori 8,3 8,3 8,5 8,2 8 7,7 - Vihti 6,8 6,8 6,6 6,7 6,6 6,5 - Uusimaa 6,4 6,4 6,3 6,2 6,1 5,9 - Koko maa 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 - Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Lohja 2 2,1 2, Hyvinkää 1,4 1,5 1,6 1,6 1,5 1,5 - Kirkkonummi 0,8 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 - Porvoo 1,4 1,4 1,5 1,5 1,4 1,4 - Raasepori 1,7 1,8 1,8 1,8 1,7 1,6 - Vihti 1,6 1,5 1,4 1,4 1,5 1,4 - Uusimaa 1,1 1,1 1, Koko maa 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8-50

51 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Lohja 26,7 25, ,1 19,7 25,8 - Hyvinkää 28,6 27,1 22, ,1 18,6 - Kirkkonummi 27,3 23,2 19,9 15, ,4 - Porvoo 33,8 31,5 27,5 15,5 20,6 25,5 - Raasepori 32,1 30,2 26,9 13,9 19,8 23,7 - Vihti 26,2 22,3 20,4 10,4 17, Uusimaa 29,5 27,2 22, ,2 - Koko maa ,4 15,7 20,4 23,4 - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lohja 1,2 1 1,1 1,2 1,2 1,2 - Hyvinkää 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2 - Kirkkonummi 2,1 0,9 2,4 2,6 2,6 2,6 - Porvoo 1,3 1,2 1,4 1,5 1,5 1,6 - Raasepori 1,7 1,9 1,8 2 2,1 2 - Vihti 1,6 1,7 0,5 1,8 1,7 1,4 - Uusimaa 2,2 2,2 2,2 2,5 2,7 2,7 - Koko maa 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2-51

52 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Lohja Hyvinkää Kirkkonummi Porvoo Raasepori Vihti Uusimaa Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lohja 1,6 2,2 1, Hyvinkää 1,9 2,1 2,5 1,5 1,6 1,9 - Kirkkonummi 4,5 5,1 4,3 4,1 3,1 3,8 - Porvoo 0,7 1 3,3 2,7 1,6 2 - Raasepori 1,9 1,7 1,9 2,2 5,1 6,4 - Vihti 3,5 2,3 2,2 2,4 1,8 2,2 - Uusimaa 4,9 4,6 4,7 4,2 3,9 4 - Koko maa 3,4 3,5 3,5 3,4 3,1 3,2-52

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 16.12.2014 / KUNNANVALTUUSTO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen Kaste-ohjelma 28.2.2014 Kemi Ritva Kauhanen Yleiset indikaattorit/indikaattori Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (2011) Info Gini-kerroin,

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kv 17.11.2014, liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 1 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus

72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus 72, TEK 4.11.2014 18:30 Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus Nivalan kaupungin hyvinvointikertomus, vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuosille 2016 2017 Sisältö Hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 30 23.01.2017 Kunnanhallitus 104 19.04.2017 Kunnanvaltuusto 21 27.04.2017 Aluehallintoviraston (AVI) ohjauskirje 3.1.2017 Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisestä/rautavaaran kunnan laajan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille

Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille Varkaus: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille Kertomuksen vastuutaho

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista

Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Tuula Kokkonen, Lapin AVI: Valvonnan näkökulma Maritta Rissanen, LPSHP: Rakenne näkökulma Taru Ijäs-Kallio, LSHP: Sisällöllinen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija 2013-2014 1 Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista

Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista Hyvinvointikertomusindikaattorit valtuustokaudella 2017-2020 luonnosversio 11.3.2016 sote ltk 13.4.2016

Lisätiedot

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.

Lisätiedot

Väestömuutos hankekunnissa

Väestömuutos hankekunnissa Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot