Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus"

Transkriptio

1 Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Päätös laadinnasta on tehty Haukiputaan kunnanvaltuustossa Tausta, tarkoitus ja tavoitteet (tammi-maaliskuu) Kkertomuksen laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus on laadittu muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmässä. Työryhmään on nimetty Haukiputaan kunnan viranhaltijoista Matti Vähäkuopus, Tapio Kangas, Eila Huotari, Päivi Meriläinen, Nina Heiskanen, Marjut Nurmivuori, Olli Heinonen, Jukka Sipilä, Jussi Muilu, Markku Uusimaa, Marita Halonen ja Vesa Lahti. Vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat nimenneet työryhmään jäseniksi Sara Herrasen ja Pirkko Bergmanin (vanhusneuvosto), Terttu Tammian ja Marjatta Kamulan (vammaisneuvosto) sekä Tanja Suomelan ja Jaakko Ylitalon (nuorisovaltuusto). Haukiputaan kunnan alueella toimii useita potilas- ja vapaaehtoistyöjärjestöjä. Yhdistysten yhteistyötapaamiset käynnistyivät syksyllä 2010 ja tapaamisia on suunniteltu järjestettävän 2-4 kertaa vuodessa. Yhdistysten yhteistyötapaamiset tukevat hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän toimintaa. Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa, sopiminen vuosittaisesta välitarkastelusta tilinpäätöksen yhteydessä: Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa valtuustokauden puolivälissä joulukuun loppuun mennessä. Kertomusta tarkastellaan vuosittain talousarvoin ja toimintasuunnitelman laadinnan ja kuntastrategian päivittämisen yhteydessä. Yhteys kuntastrategiaan ja muuhun kuntasuunnitteluun: Hyvinvointikertomus on osa kuntastrategiaa ja kuntasuunnittelua. Hyvinvoinnin käsite: "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." 1

2 Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä 1) Toimivat peruspalvelut /hyvät kuntapalvelut 2) Viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö 3) Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 4) Koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso 5) Syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Haukipudas-strategia Tiedottamisen strategia ja tiedotusohjeisto 2009 Vammaispoliittinen ohjelma 2003 Vanhuspoliittinen ohjelma 2005 Päihdestrategia Rikoksentorjuntaohjelma 2006 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Perusturvapalvelujen palvelutarveselvitys Lastensuojelusuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus (helmi-huhtikuu) Hyvinvoinnin taustat muodostuvat tässä hyvinvointikertomuksessa: 1) Haukiputaan kunnan aluekehityksen muuttujat (sis. väestön, elinkeinorakenteen, huoltosuhteen muuttoliikkeen, koulutustason, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ja asumisen kuvauksen) 2) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssien muuttujat (sis. työllisyys ja työttömyys, toimeentulo sekä ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat) 3) Haukiputaan kunnan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman muuttujat (lapsiperheiden määrä, nuorten läheiset ystävät, koulukiusaamista kokeneet, äänestysprosentti) 4) Haukiputaan kunnan asukkaiden terveyden muuttujista (sis. sairastavuus- ja kansansairauksien summaindeksi, lääkärikäynnit, muut terveydenhuollon käynnit, kutsunnoissa karsiutuneet, työkyvyttömyyseläkettä saavat, kotona asuvat yli 75-vuotiaat, somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat, päihteiden vuoksi osastoilla hoidetut potilaat, päivittäin tupakoivat nuoret, nuorten alkoholinkäyttö, somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, psykiatrisen hoidon käyttö) 5) Haukiputaan kunnan turvallisuuden muuttujista (sis. henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, omaisuusrikokset, rattijuopumustapaukset, huumausainerikokset, liikennerikokset, tieliikenneonnettomuudet) 2

3 Tämän hyvinvointikertomuksen hyvinvointia kuvaavat muuttujat ja niiden sisältämät indikaattorit ovat Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa esipilotoidut ja määritellyt. Tässä 1. Haukiputaan kunnan aluekehitys Haukiputaan kunnan väkiluvun kehitys ja ennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väkiluku on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2009 väkiluku oli asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittäisi asukaan rajan vuonna Ikäjakauma ja ikäjakaumaennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väestön ikäjakauma on pysynyt 2000-luvulla vuoteen 2010 lähes muuttumattomana. Ikäjakaumalle on tyypillistä, että vuotiaiden määrä on suuri, yli 52 % vuotiaiden osuus on vaihdellut 2000-luvulla vuoteen ,9 % - 27,8 %. Suurimmat osuuden tätä ikäluokkaa ovat vuoden 2005 puolenvälin jälkeen. Ikääntyneiden ja vanhusten osuus on pysynyt vuoteen 2007 asti alle 10 %:n, mutta alkanut sen jälkeen lisääntyä. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaiden määrä on 10,7 % ja ennusteen mukaan vuonna 2010 se on 13,2 % väestöstä. Ennusteen mukaan väestön ikärakenne tulee muuttumaan siten, että työllisten osuus vähenee. lasten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja ikääntyneiden määrä kasvaa. 3

4 Väestöllinen huoltosuhde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Haukiputaan kunnan huoltosuhde on 57 ja se on verrokkiyksiköihin korkein. Pohjois-Pohjanmaalla se on 53,4 ja koko maassa 50,6. Haukiputaan huoltosuhde on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Kunnan väkirakenteessa lasten ja nuorten osuus on suuri joten se selittää huoltosuhteen nousun.(kuvio x) 4

5 Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne ja sen muutokset vuosina Haukiputaan kunnassa elinkeinorakenne on muuttunut 2000-luvulla vuoteen 2007 mennessä siten, että teollisuudesta, liikenteestä, maataloudesta on vähentynyt työpaikkoja (teollisuus - 6,6 %, liikenne 0,2 %, maatalous -0,3 % ). Vastaavasti rahoitus-, vakuutusja liike-elämää palvelevaan toimintaan, julkisiin ja muihin palveluihin, rakentamiseen ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoimintaan on lisääntynyt työpaikkoja (rahoitus- vakuutusja liike-elämää palveleva toiminta + 2,9 %, julkiset palvelut + 2,6 %, rakentaminen + 0,9 % ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta + 0,6 %) Elinkeinorakenne Teollisuus, % työllisistä 26,6 25, ,2 22,1 21,7 21,4 20 Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta, % työllisistä 11,2 11,4 12,3 12,9 12,8 13,6 14,1 14,1 Maa- ja metsätalous, % työllisistä 1,3 1,1 1,2 1,1 1,2 1,1 1 1 Julkiset ja muut palvelut, % työllisistä 30,7 31,9 32,8 32,7 32,8 32,1 32,4 33,3 Liikenne, % työllisistä 6,2 6,2 6,5 6,3 6,1 5,9 6,2 6 Rakentaminen, % työllisistä 9,8 9,3 9, ,4 10,9 10,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä 12,9 13,5 13,1 13,2 13,3 13,8 13,3 13,5 Haukiputaan kunnan muuttoliike Haukiputaan kunta on koko 2000-luvun vuoteen 2009 johon asti tilastotietoa on saatavilla ollut muuttovoittokunta. Jokaisena vuonna Haukiputaan kuntaan on muuttanut 5

6 enemmän ihmisiä kuin sieltä on muuttanut pois. Pienimmillään ero on ollut + 41 henkilöä (vuosi 2008) ja suurimmillaan (vuosi 2001) Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 - vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Haukiputaan koulutustasomittain viimeisimmän tilastotiedon mukaan(2009) on 346 eli peruskoulun jälkeen Haukiputaalla asuva väestö on suorittanut keskimäärin 3,5 vuotta opintoja. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasomittain on 282 ja koko maassa 322. Haukiputaan koulutustasomittain on korkein verrokkiyksiköistä.(kuvio) 6

7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Haukiputaalla vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä 11,4 % jää koulutuksen ulkopuolelle eli he eivät ole opiskelijoita tai heillä ei ole tutkintotodistusta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosentti on 10 % ja koko maassa 11,8 %. Haukiputaalla prosentuaalinen osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien vuoteen 2008 mennessä 0,3 %, mutta se on vielä selkeästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulos on kuitenkin 0,4 % matalampi kuin koko maassa. (kuvio x) 7

8 Asuntokunnat Indikaattori ilmaisee asuntokuntien lukumäärän. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ( ) ajan. Asuntokunnat ovat lisääntyneet keskimäärin asuntokuntaa vuodessa. Asuntokuntien määrien lisääntyminen on samansuuntaista myös verrokkiyksiköissä. (kuvio x) 8

9 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla on yhden hengen asuntokuntia 27,3 % asuntokunnista. Pohjois- Pohjanmaalla yhden hengen asuntokuntien osuus on 37,7 % ja koko maassa 40,7 %. Verrokkiyksiköiden ja 9 vuoden aikajatkumolla Haukiputaalla on koko jakson ajan ollut huomattavasti vähemmän yhden henkilön asuntokuntia. Nii- 9

10 den määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Kasvuvauhti on ollut 4 vuodessa ( ) 1,1 %. (kuvio x) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssit työttömyys ja työllisyys Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan. SOTKAnetin Suomen eri aluetasoilla saatavat indikaattorit ovat työttömät, % työvoimasta, pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ja nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. Työttömyysaste indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Haukiputaan kunnan työttömyysaste oli elokuussa %. Vastaavasti. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli samana tarkasteluajankohtana 10,8 % ja koko maassa 9,6 %. Haukiputaalla on suurin työttömyys % vertailuyksiköihin nähden siten että Pohjois-Pohjanmaahan eroa on 0,2 %, mutta koko maan työttömyysasteeseen 1,4 %. 10

11 Pitkäaikaistyöttömät indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Vuoden 2008 tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä Haukiputaan työttömistä työnhakijoista oli 20 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla oli ,9 % ja koko maassa 21,4 %. Koko maahan suhteutettuna Haukiputaan tilanne on 1,4 % parempi, mutta Pohjois-Pohjanmaa tilanteeseen se on 2,1 % huonompi. Nuorisotyöttömyys indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, 11

12 myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Vuoden 2008 tilastojen mukaan Haukiputaan työttömistä työnhakijoista 15,5 % oli alle 25-vuotiaita. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaita työttömiä oli 13,6 % ja koko maassa 8,4 %. Nuorisotyöttömyys Haukiputaalla on suurinta vertailuyksiköihin nähden. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöt-tömyys on 1,9 % matalampi ja koko maassa jopa 7,1 % matalampi. Työlliset Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. Haukiputaan väestöstä 40,9 % on työllisiä. Pohjois-Pohjanmaalla työllisten määrä on 41.1 % ja koko maassa 44,6 % 12

13 Haukiputaan työllinen väestö työskentelee prosentuaalisesti enemmän teollisuuden, rakentamisen, rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän tehtävissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaavasti maataloudessa työskentelevien määrä on selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vuoden 2006 tilastojen mukaan Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne muodostui seuraavasti. (taulukko x) Työllisen väestön työskentely seuraa täysin Haukiputaan kunnan elinkeinorakenteen profiilia. Työskentelee Haukipudas P-Pohjanmaa koko maa Julkiset ja muut palvelut 32,4 % 34 % 32,5 % Teollisuus 21,4 % 20 % 18,7 % Rahoitus, vakuutus ja liike-elämää 14,1 % 12,9 % 15 % kauppa majoitus ja ravitsemustoiminta 13,3 % 13,2 % 15,3 % Rakentaminen 10,9 % 7,2 % 6,4 % Liikenne 6,2 % 6,2 % 7,3 % maa- ja metsätalous 1 % 5,5 % 3,9 % Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot /1000 asukasta indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nos- 13

14 taa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. Haukiputaalla toimeentulotuen menot /1000 asukasta olivat viimeisen tilaston 2009 mukaan 69 /1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli vuonna /1000 asukasta ja koko maassa luku oli 115 /1000 asukasta. Toimeentulotukien euromääräinen osuus on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelukunnissa vuodesta 2005, mutta selkeä kasvusuunta Haukiputaalla alkaa tasannevuoden 2006 jälkeen vuonna (Kuvio x) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Haukiputaan kunnan lapsiperheistä 6,5 % on saanut viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) toimeentulotukea. Pohjois-Pohjanmaalla lapsiperheistä 7,6 % ja koko maassa 8,1 % ovat saaneet toimeentulotukea. Haukiputaan luku on vertailuyksiköiden pienin. Vuonna 2006 lapsiperheiden saama toimeentulotuki on hivenen noussut, mutta kääntynyt sen jälkeen laskuun. Kaikissa vertailuyksiköissä lapsiperheiden lukumäärä toimeentulon saajina on laskenut. 14

15 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 3,4 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,9 % ja koko maassa 2,4 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentulotukea saavien prosentuaalinen osuus kääntyi jyrkkään kasvuun vuonna 2007 jolloin se nousi vuoden aikana 1,5 %. Koko maassa suunta on ollut loivasti laskeva vuodesta 2004 ja Pohjois- Pohjanmaalla se on noussut 0,1-0,2 %:n luokkaa. 15

16 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana saaneet vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 1 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,3 % ja koko maassa 1,8 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentuloa saavien prosentuaalinen osuus kääntyi nousuun vuonna 2006 jolloin se nousi vuoden aikana 0,2 %. Pohjois- Pohjanmaalla nousua on samassa suhteessa kuin Haukiputaalla. Koko maan prosentuaalinen osuus on hivenen laskenut (0,1 %) vuosittain vuodesta

17 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Haukiputaalla asuvista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu 29 %. Pohjois- Pohjanmaalla ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 30,9 % lapsiasuntokunnista ja koko maassa prosentuaalinen osuus on 29,3 %. Haukiputaan prosentuaalinen osuus on vertailuyksiköihin nähden samantasoinen ja jopa hivenen parempi kuin vertailuyksiköissä. 17

18 Haukiputaan kunnan yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomuksessa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa tarkastellaan perherakenteen ja kouluterveyskyselystä saatavien indikaattorien kautta. Samoin yhteisöllisyyttä tarkastellaan äänestysprosentin avulla. Lapsiperheiden määrä Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Haukiputaan kunnassa lapsiperheitä kaikista perheistä on viimeisimmän tilastotiedon mukaan (2009) 52,3 %. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosenttiosuus on 44 % ja koko maassa 40,3 %. Haukiputaalla on Pohjois- Pohjanmaahan verrattuna 8,3 % ja koko maahan verrattuna 12 % enemmän lapsiperheitä kaikista perheistä. 18

19 Läheiset ystävät ja koulukiusaamisen kokemus luokan oppilaista Haukiputaalla on toteutettu kouluterveyskysely yläasteella kahden vuoden välein. Tässä hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan vuosien 2007 ja 2009 kouluterveyskyselyjen tuloksia. Haukiputaan tuloksia verrataan vuoden 2009 kyselyn tulosten osalta Pohjois- Pohjanmaan tuloksiin. Ei yhtään läheistä ystävää Haukiputaan yläasteiden luokan oppilaista vuoden 2007 kouluterveyskyselyssä 9 % ilmoittanut ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää ja vuonna tulos oli 10 % Haukiputaan luokkien oppilaista. Ilman yhtään läheistä ystävää on Pohjois-Pohjanmaan tuloksissa vuonna % luokkien oppilaista. Koulukiusaamista kokeneet Kouluterveyskyselyiden mukaan vuonna 2007 Haukiputaan kunnan luokkien oppilaista 5 % ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa ja vuoden 2009 kyselyssä 9 % luokkien oppilaista ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista koulussa. Pohjois-Pohjanmaalla (2009) koulukiusaamista ilmoitti luokkien oppilaista kokeneensa 7 %. 19

20 Äänestysprosentti Haukiputaan kunnan äänestysprosentti oli kunnallisvaaleissa ,90 %, koko maassa äänestysprosentti oli 61,3 % ja Oulun vaalipiirissä 58,7 % Haukiputaalaiset ovat aktiivisia käyttämään äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa. Äänestysprosentti oli verrokkiyksiköiden korkein. Eroa koko maan äänestysprosenttiin oli + 0,6 % ja Oulun vaalipiirin äänestysprosenttiin +3,2 %. Haukiputaan kunnan asukkaiden terveys Sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Muuttujat on suhteutettu maan keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mitä olisi kunnan sairastavuus, jos ikärakenne olisi samanlainen kuin koko maassa. Sairastavuusindeksiluku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Luku osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selvittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. 20

21 Haukiputaan kunnan ikävakioidun sairastavuusindeksi on 116 ja Pohjois- Pohjanmaan ikävakioitu sairastavuusindeksi on 114. Vakioidut sairastavuusindeksit ovat samaa luokkaa ja ne ovat korkeampia kuin koko maassa jossa sairastavuusindeksi on 100. Terveys palvelujen tarvetta kuntakohtaisesti kuvaava vakioimaton sairastavuusindeksi on Haukiputaalla 87,9 kun se Pohjois-pohjanmaalla on 102. Haukiputaalla on sairastavuusindeksi osalta maan keskiarvoa 100 terveempi väestö. Kansansairauksien summaindeksi Kansantautien summaindeksi sisältää sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä (koko maa 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Viimeisenä on esitetty näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantaudit joita indeksissä tarkastellaan ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Haukiputaan kansansairauksien vakioitu summaindeksi on 140,5 kun se Pohjois-Pohjanmaalla on 139,4. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi, joka kuvaa kuntakohtaista tilannetta on Haukiputaalla 98,9 ja Pohjois- Pohjanmaalla 121,7. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi on Haukiputaalla maan keskitasoa korkeampi sydämen vajaatoiminnan (148,1) sekä astman (108,6) osalta. Lähellä 100 ovat myös nivelreuma (99,7), verenpainetauti (93,3) sekä sepelvaltimotauti (85,7) 21

22 Lääkärikäynnit Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Haukiputaalla viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat 1449 / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 1627 ja koko maassa Haukiputaalla avoterveydenhuollon lääkäreiden käynnit ovat laskeneet voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa laskua on tapahtunut myös tarkasteluvuosien aikana, mutta lasku on ollut maltillisempaa. Haukiputaan kunnan perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat olleet matalimmillaan 2007 josta ne ovat vuonna 2008 nousseet. Eroa koko maan arvoon on vuonna käyntiä / 1000 asukasta. 22

23 Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) Perusterveydenhuollon muiden avohoitokäyntien "muut kuin lääkärikäynnit" sisältävät muiden ammattiryhmien kuin lääkärien muut kuin toiminnoittain määritellyt käynnit. Näitä ovat mm. erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä erityistyöntekijöiden vastaanottotyö, perhe- ja kasvatusneuvolan ja päihdehuollon vastaanottotyö. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Haukiputaalla perusterveydenhuollon muut avohoitokäyntien määrä (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) on vaihdellut siten, että vuodesta 2002 käyntien määrä oli laskeva vuoteen Sen jälkeen käyntien määrä nousi kahtena vuotena ja kääntyi jälkeen laskuun Viimeinen tilastotieto (2008) on 875 käyntiä / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan verrattuna Haukiputaan käyrä ei seuraa trendiä joka verrokkiyksiköissä on pieniä poikkeusvuosia lukuun ottamatta nouseva. Pohjois-Pohjanmaalla käyntejä oli / 1000 asukasta ja koko maassa 1206 / 1000 asukasta. Kutsunnoissa karsiutuneet Haukiputaalla puolustusvoimien kutsunnoissa vuonna 2008 palveluskelpoisuusluokka C (vapautettu rauhanajan palveluksesta) määriteltiin 9,2 % (N163) kutsuntaikäluokasta. Vastaavana vuonna Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan määriteltiin 12,2 % (N3056) kutsun- 23

24 taikäluokasta ja saman vuonna koko maan kutsuntaikäluokasta 9,7 % (N36480) määriteltiin C-luokkaan. Vuoden 2009 kutsunnoissa koko maan kutsuntaikäluokasta 11,3 % (N36431)oli C- luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan vuoden 2009 kutsunnoissa kuuluin 14,4 % (N3173) ikäluokasta. Haukiputaalla vuoden 2009 kutsunnoissa C-luokkaan kuului 12,3 % (N162)kutsuntaikäluokasta. Haukiputaalla on tapahtunut vuoden aikaan suurin prosentuaalinen kasvu kutsunnoissa C-luokkaan määritellyistä kutsuntaikäisistä verrokkiyksiköihin verrattuna. Vuosien 2008 ja 2009 muutokset ovat C-luokkaan koko maa +1,6 %, Pohjois-Pohjanmaa +2,2 % ja Haukipudas +3,1 % Työkyvyttömyyseläkettä saavat Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Haukiputaalla työkyvyttömyyseläkettä saa vuotiaiden ikäryhmästä 9,7 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla on 10,5 % ja koko maassa 8,9 %. Haukipudas sijoittuu vertailuyksiköissä Pohjois-Pohjanmaata alemmas, mutta koko maan vertailussa ylemmäs. Haukiputaalla vuoteen 2008 saakka ulottuvassa tilastotiedon mukaan on tapahtunut vuonna 2006 käänne jonka jälkeen työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä ko ikäryhmässä on kääntynyt nousuun. Kahdessa vuodessa nousua on tapahtunut 0,4 %. 24

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto

Sähköinen hyvinvointikertomus 2012. Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sähköinen hyvinvointikertomus 2012 Kunnanhallitus 3.12.2012 Valtuusto Sisällys 1. Hyvinvointikertomus... 2 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta... 2 Kertomuksen vastuutaho ja

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 12.9.2013 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan 28.5.2011 ja 19.12.2012 päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus Raahen seutukunta

Hyvinvointikertomus Raahen seutukunta Hyvinvointikertomus = seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän laatima katsaus seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012. valtuustokaudelle 2013 2016. Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä

Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012. valtuustokaudelle 2013 2016. Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012 valtuustokaudelle 2013 2016 Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä Sisällysluettelo 1. Hyvinvointikertomus...4 2. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet...5 3. Väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100 %:N ALKOHOLINA, LITRAA Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana

Lisätiedot

HAAPAVEDEN SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN Sosiaali ja terveyspiiri Helmi HYVINVOINTIKERTOMUS 2010

HAAPAVEDEN SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN Sosiaali ja terveyspiiri Helmi HYVINVOINTIKERTOMUS 2010 1 HAAPAVEDEN SIIKALATVAN SEUTUKUNNAN Sosiaali ja terveyspiiri Helmi HYVINVOINTIKERTOMUS 2010 Päivitetty 2009/2010;Terttu Piippo, Eila Vuolo ja Marja Hallenberg. Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 26 SISÄLLYS 1. Hyvinvointiraportin taustaa 3 2. Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013 Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 2006 Esipuhe Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalveluiden tulosalueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden tavoitteena

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä,

Lisätiedot

Ii: Vuosittainen raportti vuosilta 2013 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Ii: Vuosittainen raportti vuosilta 2013 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Ii: Vuosittainen raportti vuosilta 2013 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Iin kunnanvaltuusto 15.12.2014 93 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta...

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Komulanköngäs. Ella Ikäheimo. Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus 2015-2016

Komulanköngäs. Ella Ikäheimo. Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus 2015-2016 Komulanköngäs Ella Ikäheimo Hyrynsalmen Hyvinvointikertomus 2015-2016 Valtuustokausi 2013-2016 Sisällysluettelo Esipuhe 2 Tausta.. 3 OSA I HYVINVOINTITEIDON ARVIOINTI 5 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.)

Hyvinvointiraportoinnin työryhmä 2014: sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. koordinaattori. Koskensalo-Kleemola Heini (siht.) Vantaan vuoden 2014 hyvinvointikatsaukseen on valittu 33 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria, joista 23:sta on oma dia. Hyvinvointiraportointi on osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot