Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus"

Transkriptio

1 Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen avulla saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Päätös laadinnasta on tehty Haukiputaan kunnanvaltuustossa Tausta, tarkoitus ja tavoitteet (tammi-maaliskuu) Kkertomuksen laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus on laadittu muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmässä. Työryhmään on nimetty Haukiputaan kunnan viranhaltijoista Matti Vähäkuopus, Tapio Kangas, Eila Huotari, Päivi Meriläinen, Nina Heiskanen, Marjut Nurmivuori, Olli Heinonen, Jukka Sipilä, Jussi Muilu, Markku Uusimaa, Marita Halonen ja Vesa Lahti. Vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat nimenneet työryhmään jäseniksi Sara Herrasen ja Pirkko Bergmanin (vanhusneuvosto), Terttu Tammian ja Marjatta Kamulan (vammaisneuvosto) sekä Tanja Suomelan ja Jaakko Ylitalon (nuorisovaltuusto). Haukiputaan kunnan alueella toimii useita potilas- ja vapaaehtoistyöjärjestöjä. Yhdistysten yhteistyötapaamiset käynnistyivät syksyllä 2010 ja tapaamisia on suunniteltu järjestettävän 2-4 kertaa vuodessa. Yhdistysten yhteistyötapaamiset tukevat hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän toimintaa. Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa, sopiminen vuosittaisesta välitarkastelusta tilinpäätöksen yhteydessä: Hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa valtuustokauden puolivälissä joulukuun loppuun mennessä. Kertomusta tarkastellaan vuosittain talousarvoin ja toimintasuunnitelman laadinnan ja kuntastrategian päivittämisen yhteydessä. Yhteys kuntastrategiaan ja muuhun kuntasuunnitteluun: Hyvinvointikertomus on osa kuntastrategiaa ja kuntasuunnittelua. Hyvinvoinnin käsite: "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." 1

2 Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä 1) Toimivat peruspalvelut /hyvät kuntapalvelut 2) Viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö 3) Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 4) Koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso 5) Syrjäytymisen ehkäisy Hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Haukipudas-strategia Tiedottamisen strategia ja tiedotusohjeisto 2009 Vammaispoliittinen ohjelma 2003 Vanhuspoliittinen ohjelma 2005 Päihdestrategia Rikoksentorjuntaohjelma 2006 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Perusturvapalvelujen palvelutarveselvitys Lastensuojelusuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelma Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus (helmi-huhtikuu) Hyvinvoinnin taustat muodostuvat tässä hyvinvointikertomuksessa: 1) Haukiputaan kunnan aluekehityksen muuttujat (sis. väestön, elinkeinorakenteen, huoltosuhteen muuttoliikkeen, koulutustason, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ja asumisen kuvauksen) 2) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssien muuttujat (sis. työllisyys ja työttömyys, toimeentulo sekä ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat) 3) Haukiputaan kunnan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman muuttujat (lapsiperheiden määrä, nuorten läheiset ystävät, koulukiusaamista kokeneet, äänestysprosentti) 4) Haukiputaan kunnan asukkaiden terveyden muuttujista (sis. sairastavuus- ja kansansairauksien summaindeksi, lääkärikäynnit, muut terveydenhuollon käynnit, kutsunnoissa karsiutuneet, työkyvyttömyyseläkettä saavat, kotona asuvat yli 75-vuotiaat, somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat, päihteiden vuoksi osastoilla hoidetut potilaat, päivittäin tupakoivat nuoret, nuorten alkoholinkäyttö, somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, psykiatrisen hoidon käyttö) 5) Haukiputaan kunnan turvallisuuden muuttujista (sis. henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, omaisuusrikokset, rattijuopumustapaukset, huumausainerikokset, liikennerikokset, tieliikenneonnettomuudet) 2

3 Tämän hyvinvointikertomuksen hyvinvointia kuvaavat muuttujat ja niiden sisältämät indikaattorit ovat Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa esipilotoidut ja määritellyt. Tässä 1. Haukiputaan kunnan aluekehitys Haukiputaan kunnan väkiluvun kehitys ja ennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väkiluku on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2009 väkiluku oli asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittäisi asukaan rajan vuonna Ikäjakauma ja ikäjakaumaennuste vuoteen 2030 Haukiputaan väestön ikäjakauma on pysynyt 2000-luvulla vuoteen 2010 lähes muuttumattomana. Ikäjakaumalle on tyypillistä, että vuotiaiden määrä on suuri, yli 52 % vuotiaiden osuus on vaihdellut 2000-luvulla vuoteen ,9 % - 27,8 %. Suurimmat osuuden tätä ikäluokkaa ovat vuoden 2005 puolenvälin jälkeen. Ikääntyneiden ja vanhusten osuus on pysynyt vuoteen 2007 asti alle 10 %:n, mutta alkanut sen jälkeen lisääntyä. Vuonna 2010 yli 65-vuotiaiden määrä on 10,7 % ja ennusteen mukaan vuonna 2010 se on 13,2 % väestöstä. Ennusteen mukaan väestön ikärakenne tulee muuttumaan siten, että työllisten osuus vähenee. lasten ja nuorten määrä pysyy lähes samana ja ikääntyneiden määrä kasvaa. 3

4 Väestöllinen huoltosuhde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Haukiputaan kunnan huoltosuhde on 57 ja se on verrokkiyksiköihin korkein. Pohjois-Pohjanmaalla se on 53,4 ja koko maassa 50,6. Haukiputaan huoltosuhde on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Kunnan väkirakenteessa lasten ja nuorten osuus on suuri joten se selittää huoltosuhteen nousun.(kuvio x) 4

5 Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne ja sen muutokset vuosina Haukiputaan kunnassa elinkeinorakenne on muuttunut 2000-luvulla vuoteen 2007 mennessä siten, että teollisuudesta, liikenteestä, maataloudesta on vähentynyt työpaikkoja (teollisuus - 6,6 %, liikenne 0,2 %, maatalous -0,3 % ). Vastaavasti rahoitus-, vakuutusja liike-elämää palvelevaan toimintaan, julkisiin ja muihin palveluihin, rakentamiseen ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoimintaan on lisääntynyt työpaikkoja (rahoitus- vakuutusja liike-elämää palveleva toiminta + 2,9 %, julkiset palvelut + 2,6 %, rakentaminen + 0,9 % ja kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta + 0,6 %) Elinkeinorakenne Teollisuus, % työllisistä 26,6 25, ,2 22,1 21,7 21,4 20 Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta, % työllisistä 11,2 11,4 12,3 12,9 12,8 13,6 14,1 14,1 Maa- ja metsätalous, % työllisistä 1,3 1,1 1,2 1,1 1,2 1,1 1 1 Julkiset ja muut palvelut, % työllisistä 30,7 31,9 32,8 32,7 32,8 32,1 32,4 33,3 Liikenne, % työllisistä 6,2 6,2 6,5 6,3 6,1 5,9 6,2 6 Rakentaminen, % työllisistä 9,8 9,3 9, ,4 10,9 10,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä 12,9 13,5 13,1 13,2 13,3 13,8 13,3 13,5 Haukiputaan kunnan muuttoliike Haukiputaan kunta on koko 2000-luvun vuoteen 2009 johon asti tilastotietoa on saatavilla ollut muuttovoittokunta. Jokaisena vuonna Haukiputaan kuntaan on muuttanut 5

6 enemmän ihmisiä kuin sieltä on muuttanut pois. Pienimmillään ero on ollut + 41 henkilöä (vuosi 2008) ja suurimmillaan (vuosi 2001) Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 - vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Haukiputaan koulutustasomittain viimeisimmän tilastotiedon mukaan(2009) on 346 eli peruskoulun jälkeen Haukiputaalla asuva väestö on suorittanut keskimäärin 3,5 vuotta opintoja. Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasomittain on 282 ja koko maassa 322. Haukiputaan koulutustasomittain on korkein verrokkiyksiköistä.(kuvio) 6

7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Haukiputaalla vuotiaista vastaavan ikäisestä väestöstä 11,4 % jää koulutuksen ulkopuolelle eli he eivät ole opiskelijoita tai heillä ei ole tutkintotodistusta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosentti on 10 % ja koko maassa 11,8 %. Haukiputaalla prosentuaalinen osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien vuoteen 2008 mennessä 0,3 %, mutta se on vielä selkeästi korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulos on kuitenkin 0,4 % matalampi kuin koko maassa. (kuvio x) 7

8 Asuntokunnat Indikaattori ilmaisee asuntokuntien lukumäärän. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ( ) ajan. Asuntokunnat ovat lisääntyneet keskimäärin asuntokuntaa vuodessa. Asuntokuntien määrien lisääntyminen on samansuuntaista myös verrokkiyksiköissä. (kuvio x) 8

9 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Haukiputaalla on yhden hengen asuntokuntia 27,3 % asuntokunnista. Pohjois- Pohjanmaalla yhden hengen asuntokuntien osuus on 37,7 % ja koko maassa 40,7 %. Verrokkiyksiköiden ja 9 vuoden aikajatkumolla Haukiputaalla on koko jakson ajan ollut huomattavasti vähemmän yhden henkilön asuntokuntia. Nii- 9

10 den määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Kasvuvauhti on ollut 4 vuodessa ( ) 1,1 %. (kuvio x) Haukiputaan kunnan hyvinvoinnin resurssit työttömyys ja työllisyys Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan. SOTKAnetin Suomen eri aluetasoilla saatavat indikaattorit ovat työttömät, % työvoimasta, pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ja nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta. Työttömyysaste indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Haukiputaan kunnan työttömyysaste oli elokuussa %. Vastaavasti. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli samana tarkasteluajankohtana 10,8 % ja koko maassa 9,6 %. Haukiputaalla on suurin työttömyys % vertailuyksiköihin nähden siten että Pohjois-Pohjanmaahan eroa on 0,2 %, mutta koko maan työttömyysasteeseen 1,4 %. 10

11 Pitkäaikaistyöttömät indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Vuoden 2008 tilaston mukaan pitkäaikaistyöttömiä Haukiputaan työttömistä työnhakijoista oli 20 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla oli ,9 % ja koko maassa 21,4 %. Koko maahan suhteutettuna Haukiputaan tilanne on 1,4 % parempi, mutta Pohjois-Pohjanmaa tilanteeseen se on 2,1 % huonompi. Nuorisotyöttömyys indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, 11

12 myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Vuoden 2008 tilastojen mukaan Haukiputaan työttömistä työnhakijoista 15,5 % oli alle 25-vuotiaita. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaita työttömiä oli 13,6 % ja koko maassa 8,4 %. Nuorisotyöttömyys Haukiputaalla on suurinta vertailuyksiköihin nähden. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöt-tömyys on 1,9 % matalampi ja koko maassa jopa 7,1 % matalampi. Työlliset Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. Haukiputaan väestöstä 40,9 % on työllisiä. Pohjois-Pohjanmaalla työllisten määrä on 41.1 % ja koko maassa 44,6 % 12

13 Haukiputaan työllinen väestö työskentelee prosentuaalisesti enemmän teollisuuden, rakentamisen, rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän tehtävissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaavasti maataloudessa työskentelevien määrä on selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vuoden 2006 tilastojen mukaan Haukiputaan kunnan elinkeinorakenne muodostui seuraavasti. (taulukko x) Työllisen väestön työskentely seuraa täysin Haukiputaan kunnan elinkeinorakenteen profiilia. Työskentelee Haukipudas P-Pohjanmaa koko maa Julkiset ja muut palvelut 32,4 % 34 % 32,5 % Teollisuus 21,4 % 20 % 18,7 % Rahoitus, vakuutus ja liike-elämää 14,1 % 12,9 % 15 % kauppa majoitus ja ravitsemustoiminta 13,3 % 13,2 % 15,3 % Rakentaminen 10,9 % 7,2 % 6,4 % Liikenne 6,2 % 6,2 % 7,3 % maa- ja metsätalous 1 % 5,5 % 3,9 % Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot /1000 asukasta indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nos- 13

14 taa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. Haukiputaalla toimeentulotuen menot /1000 asukasta olivat viimeisen tilaston 2009 mukaan 69 /1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli vuonna /1000 asukasta ja koko maassa luku oli 115 /1000 asukasta. Toimeentulotukien euromääräinen osuus on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelukunnissa vuodesta 2005, mutta selkeä kasvusuunta Haukiputaalla alkaa tasannevuoden 2006 jälkeen vuonna (Kuvio x) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Haukiputaan kunnan lapsiperheistä 6,5 % on saanut viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) toimeentulotukea. Pohjois-Pohjanmaalla lapsiperheistä 7,6 % ja koko maassa 8,1 % ovat saaneet toimeentulotukea. Haukiputaan luku on vertailuyksiköiden pienin. Vuonna 2006 lapsiperheiden saama toimeentulotuki on hivenen noussut, mutta kääntynyt sen jälkeen laskuun. Kaikissa vertailuyksiköissä lapsiperheiden lukumäärä toimeentulon saajina on laskenut. 14

15 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 3,4 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,9 % ja koko maassa 2,4 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentulotukea saavien prosentuaalinen osuus kääntyi jyrkkään kasvuun vuonna 2007 jolloin se nousi vuoden aikana 1,5 %. Koko maassa suunta on ollut loivasti laskeva vuodesta 2004 ja Pohjois- Pohjanmaalla se on noussut 0,1-0,2 %:n luokkaa. 15

16 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana saaneet vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea. Haukiputaan kunnassa pitkäaikaisesti (vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosentuaalinen osuus on viimeisen tilastotiedon mukaan (2007) vastaavanikäiseen väestöön verrattuna 1 %. Pohjois- Pohjanmaalla vastaava luku on 1,3 % ja koko maassa 1,8 %. Haukiputaalla tämän ikäryhmän toimeentuloa saavien prosentuaalinen osuus kääntyi nousuun vuonna 2006 jolloin se nousi vuoden aikana 0,2 %. Pohjois- Pohjanmaalla nousua on samassa suhteessa kuin Haukiputaalla. Koko maan prosentuaalinen osuus on hivenen laskenut (0,1 %) vuosittain vuodesta

17 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Haukiputaalla asuvista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuu 29 %. Pohjois- Pohjanmaalla ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 30,9 % lapsiasuntokunnista ja koko maassa prosentuaalinen osuus on 29,3 %. Haukiputaan prosentuaalinen osuus on vertailuyksiköihin nähden samantasoinen ja jopa hivenen parempi kuin vertailuyksiköissä. 17

18 Haukiputaan kunnan yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomuksessa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa tarkastellaan perherakenteen ja kouluterveyskyselystä saatavien indikaattorien kautta. Samoin yhteisöllisyyttä tarkastellaan äänestysprosentin avulla. Lapsiperheiden määrä Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Haukiputaan kunnassa lapsiperheitä kaikista perheistä on viimeisimmän tilastotiedon mukaan (2009) 52,3 %. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava prosenttiosuus on 44 % ja koko maassa 40,3 %. Haukiputaalla on Pohjois- Pohjanmaahan verrattuna 8,3 % ja koko maahan verrattuna 12 % enemmän lapsiperheitä kaikista perheistä. 18

19 Läheiset ystävät ja koulukiusaamisen kokemus luokan oppilaista Haukiputaalla on toteutettu kouluterveyskysely yläasteella kahden vuoden välein. Tässä hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan vuosien 2007 ja 2009 kouluterveyskyselyjen tuloksia. Haukiputaan tuloksia verrataan vuoden 2009 kyselyn tulosten osalta Pohjois- Pohjanmaan tuloksiin. Ei yhtään läheistä ystävää Haukiputaan yläasteiden luokan oppilaista vuoden 2007 kouluterveyskyselyssä 9 % ilmoittanut ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää ja vuonna tulos oli 10 % Haukiputaan luokkien oppilaista. Ilman yhtään läheistä ystävää on Pohjois-Pohjanmaan tuloksissa vuonna % luokkien oppilaista. Koulukiusaamista kokeneet Kouluterveyskyselyiden mukaan vuonna 2007 Haukiputaan kunnan luokkien oppilaista 5 % ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa ja vuoden 2009 kyselyssä 9 % luokkien oppilaista ilmoitti kokeneensa koulukiusaamista koulussa. Pohjois-Pohjanmaalla (2009) koulukiusaamista ilmoitti luokkien oppilaista kokeneensa 7 %. 19

20 Äänestysprosentti Haukiputaan kunnan äänestysprosentti oli kunnallisvaaleissa ,90 %, koko maassa äänestysprosentti oli 61,3 % ja Oulun vaalipiirissä 58,7 % Haukiputaalaiset ovat aktiivisia käyttämään äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa. Äänestysprosentti oli verrokkiyksiköiden korkein. Eroa koko maan äänestysprosenttiin oli + 0,6 % ja Oulun vaalipiirin äänestysprosenttiin +3,2 %. Haukiputaan kunnan asukkaiden terveys Sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Muuttujat on suhteutettu maan keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mitä olisi kunnan sairastavuus, jos ikärakenne olisi samanlainen kuin koko maassa. Sairastavuusindeksiluku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Luku osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selvittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. 20

21 Haukiputaan kunnan ikävakioidun sairastavuusindeksi on 116 ja Pohjois- Pohjanmaan ikävakioitu sairastavuusindeksi on 114. Vakioidut sairastavuusindeksit ovat samaa luokkaa ja ne ovat korkeampia kuin koko maassa jossa sairastavuusindeksi on 100. Terveys palvelujen tarvetta kuntakohtaisesti kuvaava vakioimaton sairastavuusindeksi on Haukiputaalla 87,9 kun se Pohjois-pohjanmaalla on 102. Haukiputaalla on sairastavuusindeksi osalta maan keskiarvoa 100 terveempi väestö. Kansansairauksien summaindeksi Kansantautien summaindeksi sisältää sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä (koko maa 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Viimeisenä on esitetty näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantaudit joita indeksissä tarkastellaan ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Haukiputaan kansansairauksien vakioitu summaindeksi on 140,5 kun se Pohjois-Pohjanmaalla on 139,4. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi, joka kuvaa kuntakohtaista tilannetta on Haukiputaalla 98,9 ja Pohjois- Pohjanmaalla 121,7. Vakioimaton kansansairauksien summaindeksi on Haukiputaalla maan keskitasoa korkeampi sydämen vajaatoiminnan (148,1) sekä astman (108,6) osalta. Lähellä 100 ovat myös nivelreuma (99,7), verenpainetauti (93,3) sekä sepelvaltimotauti (85,7) 21

22 Lääkärikäynnit Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Haukiputaalla viimeisen tilastotiedon mukaan (2008) avoterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat 1449 / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 1627 ja koko maassa Haukiputaalla avoterveydenhuollon lääkäreiden käynnit ovat laskeneet voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa laskua on tapahtunut myös tarkasteluvuosien aikana, mutta lasku on ollut maltillisempaa. Haukiputaan kunnan perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat olleet matalimmillaan 2007 josta ne ovat vuonna 2008 nousseet. Eroa koko maan arvoon on vuonna käyntiä / 1000 asukasta. 22

23 Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) Perusterveydenhuollon muiden avohoitokäyntien "muut kuin lääkärikäynnit" sisältävät muiden ammattiryhmien kuin lääkärien muut kuin toiminnoittain määritellyt käynnit. Näitä ovat mm. erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä erityistyöntekijöiden vastaanottotyö, perhe- ja kasvatusneuvolan ja päihdehuollon vastaanottotyö. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Haukiputaalla perusterveydenhuollon muut avohoitokäyntien määrä (muut ammattiryhmät kuin lääkärit) on vaihdellut siten, että vuodesta 2002 käyntien määrä oli laskeva vuoteen Sen jälkeen käyntien määrä nousi kahtena vuotena ja kääntyi jälkeen laskuun Viimeinen tilastotieto (2008) on 875 käyntiä / 1000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan verrattuna Haukiputaan käyrä ei seuraa trendiä joka verrokkiyksiköissä on pieniä poikkeusvuosia lukuun ottamatta nouseva. Pohjois-Pohjanmaalla käyntejä oli / 1000 asukasta ja koko maassa 1206 / 1000 asukasta. Kutsunnoissa karsiutuneet Haukiputaalla puolustusvoimien kutsunnoissa vuonna 2008 palveluskelpoisuusluokka C (vapautettu rauhanajan palveluksesta) määriteltiin 9,2 % (N163) kutsuntaikäluokasta. Vastaavana vuonna Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan määriteltiin 12,2 % (N3056) kutsun- 23

24 taikäluokasta ja saman vuonna koko maan kutsuntaikäluokasta 9,7 % (N36480) määriteltiin C-luokkaan. Vuoden 2009 kutsunnoissa koko maan kutsuntaikäluokasta 11,3 % (N36431)oli C- luokkaa. Pohjois-Pohjanmaalla C-luokkaan vuoden 2009 kutsunnoissa kuuluin 14,4 % (N3173) ikäluokasta. Haukiputaalla vuoden 2009 kutsunnoissa C-luokkaan kuului 12,3 % (N162)kutsuntaikäluokasta. Haukiputaalla on tapahtunut vuoden aikaan suurin prosentuaalinen kasvu kutsunnoissa C-luokkaan määritellyistä kutsuntaikäisistä verrokkiyksiköihin verrattuna. Vuosien 2008 ja 2009 muutokset ovat C-luokkaan koko maa +1,6 %, Pohjois-Pohjanmaa +2,2 % ja Haukipudas +3,1 % Työkyvyttömyyseläkettä saavat Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Haukiputaalla työkyvyttömyyseläkettä saa vuotiaiden ikäryhmästä 9,7 %. Vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla on 10,5 % ja koko maassa 8,9 %. Haukipudas sijoittuu vertailuyksiköissä Pohjois-Pohjanmaata alemmas, mutta koko maan vertailussa ylemmäs. Haukiputaalla vuoteen 2008 saakka ulottuvassa tilastotiedon mukaan on tapahtunut vuonna 2006 käänne jonka jälkeen työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrä ko ikäryhmässä on kääntynyt nousuun. Kahdessa vuodessa nousua on tapahtunut 0,4 %. 24

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013

12.9.2013. Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 12.9.2013 Ruoveden hyvinvointikertomuksen painopistealueet 2013 Kunnanhallitus on kokouksissaan 28.5.2011 ja 19.12.2012 päättänyt että Ruovesi osallistuu Terveempi Pohjois-Suomi 2-hankkeen Pirkanmaan alahankkeeseen

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100 %:N ALKOHOLINA, LITRAA Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012. valtuustokaudelle 2013 2016. Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä

Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012. valtuustokaudelle 2013 2016. Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä Inarin kunnan hyvinvointikertomus 2012 valtuustokaudelle 2013 2016 Valtuuston 19.12.2013 hyväksymä Sisällysluettelo 1. Hyvinvointikertomus...4 2. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet...5 3. Väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Säkylän hyvinvointikertomus 2016

Säkylän hyvinvointikertomus 2016 Säkylän hyvinvointikertomus 216 Hyvinvointikertomus 216 Hyvinvointikertomus perustuu terveydenhuoltolakiin (3.12.21/1326), jonka mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa

Lisätiedot

Halsuan hyvinvointikertomus ja. hyvinvointisuunnitelma

Halsuan hyvinvointikertomus ja. hyvinvointisuunnitelma Halsuan hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma 2016 2017 Sisällysluettelo 1. Hyvinvointitieto 4 Väestörakenne 4 Työllisyys 6 Perheet 9 Nuoret ja nuoret aikuiset 11 Työikäiset 12 Ikäihmiset 15 Ympäristö

Lisätiedot

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä

12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä,

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot