1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa"

Transkriptio

1 Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on pienentynyt koko -luvun ajan niin koko maassa, Uudellamaalla kuin kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissakin. Vuonna 7 koko maassa, ja Uudellamaalla prosenttia lapsiperheistä oli saanut vuoden aikana toimeentulotukea. Hyvinkäällä ja Keravalla toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli hieman tätä korkeampi, mutta muissa Keski-Uudenmaan kunnissa selvästi alhaisempi. (SOTKAnet.) Talouskriisin myötä lapsiperheiden toimeentulo tullee kuitenkin viime vuosista olennaisesti heikkenemään. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Keski-Uudellamaalla vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli kasvanut Keski-Uudellamaalla vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa. Vuodesta 99 lähtien pienituloisuusaste oli kuitenkin pysytellyt kaikissa Keski- Uudenmaan kunnissa koko maan keskiarvon alapuolella. Pienituloisuusaste oli kasvanut voimakkaimmin Hyvinkäällä ja Mäntsälässä ja lähes kaksinkertaistunut kyseisissä kunnissa tarkastelujakson aikana. Indikaattori kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kasvua.

2 Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Keski-Uudellamaalla vuosina Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vuosina 99-7 Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut Keski-Uudenmaan kunnissa aikavälillä Keravaa, Järvenpäätä ja Hyvinkäätä lukuun ottamatta. Edellä mainituissa kunnissa kyseinen osuus oli laskenut tarkastelujakson aikana. -vuotiaiden kokopäivähoidossa olleiden osuus oli vuonna suurin Pornaisissa ja Keravalla, pienin puolestaan Mäntsälässä ja Tuusulassa. Kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli kyseisenä vuonna korkein Järvenpäässä ja matalin Pornaisissa. Vuonna kokopäivähoitoon osallistuneiden -vuotiaiden osuus ja --vuotiaiden osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa pääsääntöisesti pienempi kuin Uudellamaalla ( % ja 7 %) tai koko maassa (7 % ja 9 %) keskimäärin (SOTKAnet).

3 Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa. Mäntsälässä ja Pornaisissa kyseinen osuus oli kuitenkin noussut tarkastelujakson aikana hieman. Vuonna sekä osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden että -vuotiaiden osuus oli alueen kunnista suurin Keravalla. -vuotiaiden osalta kyseinen osuus oli matalin Nurmijärvellä, -vuotiaiden osalta puolestaan Pornaisissa. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli vuonna Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa suurempi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin ja Keravalla suurempi kuin koko maassa (, %). Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Keravalla suurempi kuin Uudellamaalla (, %) ja koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. 9 Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7,,,,9,,,,,,7,,,,,,,,9,7,,,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.

4 Lasten päivähoitajien eri ammattiryhmät painottuivat Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7 yleisesti siten, että lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrä tuhatta -vuotiasta kohden ylitti perhepäivähoitajien ja lastentarhanopettajien vastaavan määrän. Poikkeuksen edellä esitettyyn muodosti ainoastaan Pornainen. Pornaisissa tuhatta -vuotiasta kohden oli enemmän perhepäivähoitajia kuin lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia tai lastentarhanopettajia. Perhepäivähoitajia oli tuhatta -vuotiasta kohden muihin Keski-Uudenmaan kuntiin nähden runsaasti myös Tuusulassa ja Mäntsälässä. Kuvio.. Lasten päivähoitajia / -vuotiasta Keski-Uudellamaalla vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Mäntsälä Tuusula Pornainen Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.. luokilla vaihtelivat Keski-Uudellamaalla melko paljon kunnittain. Vuonna yli oppilaan ryhmiä oli kaikissa alueen kunnissa Keravaa ja Pornaisia lukuun ottamatta. Yli oppilaan ryhmien prosentuaalinen osuus kaikista ryhmistä oli kyseisenä vuonna muita kuntia suurempi Hyvinkäällä. 9 oppilaan ryhmien osuus puolestaan Keravalla ja Nurmijärvellä. Pienten 9 oppilaan ryhmien osuus oli vuonna suurin Pornaisissa.

5 Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.. luokilla Keski-Uudellamaalla vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna Hyvinkää (n=9) Järvenpää (n=) Kerava (n=) 7 9 Mäntsälä (n=) 7 Nurmijärvi (n=) 7 Pornainen (n=7) Tuusula (n=) 7 Koko maa % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Myös yläasteen perusopetuksen aineopetusryhmien koot vaihtelivat Keski-Uudellamaalla suhteellisen paljon kunnittain. Yli oppilaan ryhmiä oli vuonna Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Eniten tai useamman oppilaan ryhmiä oli Keravalla, missä näitä oli prosenttia aineopetusryhmistä. Pienten, -9 oppilaan, ryhmien osuus oli puolestaan suurin Nurmijärvellä ja Järvenpäässä. (OPM, Ryhmäkokoselvitys.) Kuvio.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot luokilla Keski-Uudellamaalla vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna Hyvinkää (n=) 7 Järvenpää (n=7) Kerava (n=9) 7 Mäntsälä (n=) Nurmijärvi (n=7) Pornainen (n=) 9 Tuusula (n=) Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli kasvanut kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa. Myös erityisopetukseen siirrettyjen absoluuttinen lukumäärä oli noussut kaikissa kunnissa vastaavalla ajanjaksolla. Sekä erityisopetukseen siirrettyjen osuus että kyseisen ryhmän edustajien

6 absoluuttinen lukumäärä kasvoi tarkastelujakson aikana eniten Järvenpäässä ja Keravalla. (Tilastokeskus.) Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista Keski-Uudellamaalla. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista Koko maa / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt Vuonna erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuus ylitti Keski-Uudenmaan kunnissa koko maan vastaavan osuuden Nurmijärveä, Pornaista ja Tuusulaa lukuun ottamatta. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuus oli vuonna suurin Hyvinkäällä, pienin puolestaan Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden osuus kaikista oppilaista oli kasvanut lähes kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ tultaessa. Poikkeuksen muodostivat Tuusula ja Mäntsälä, joissa kyseinen osuus oli vähentynyt. Myös osaaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen absoluuttinen lukumäärä on kehittynyt kunnissa edellä esitettyä mukaillen (Tilastokeskus)... Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti kasvanut Keski-Uudenmaan kunnista Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä aikavälillä 7. Hyvinkäällä trendi on ollut laskusuuntainen. Tuusulassa ja Pornaisissa selvää trendiä ei ole havaittavissa. Voimakkaimmin kyseinen osuus oli kasvanut Nurmijärvellä. Vuonna 7 avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden osuus oli Mäntsälässä ja Tuusulassa pienempi ja muissa alueen kunnissa puolestaan suurempi kuin koko maassa (, %) tai Uudellamaalla (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) Myös Järvenpäässä asiakasmäärät ovat tilastojen mukaan nousseet, mutta Järvenpään luvut eivät ole vertailukelpoisia muiden kuntien kanssa, sillä tukitoimien piirissä olleisiin on laskettu mukaan myös koulukuraattorien asiakkaat. Esimerkiksi vuonna 7 avohuollon tukitoimien piirissä oli Järvenpäässä 7 lasta, joista oli koulukuraattorien asiakkaita. (Järvenpään sosiaalipalvelut,...)

7 Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, 9,7,,,7 7,9,9,,,7,,,7,9,,,7, Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula, 7 Kasvatus- ja perheneuvonnan alle -vuotiaiden ikäryhmään suhteutettujen asiakasmäärien kehityssuunta oli -luvulla Keski-Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa noususuuntainen. Keravalla ja Pornaisissa trendi oli laskussa. Hyvinkään osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Voimakkainta kasvu oli Järvenpäässä. Asiakasmäärien kehityksestä on kuitenkin vaikea vetää johtopäätöksiä palvelutarpeen määrästä ja laadusta etenkään kun tiedossa ei ole neuvontaan mahdollisesti jonottavien määrä. Asiakasmäärät riippuvat myös neuvoloiden resursseista ja henkilökunnan määrästä. Vuonna Järvenpäätä, Tuusulaa ja Mäntsälää lukuun ottamatta kasvatus- ja perheneuvonnan ikäryhmään suhteutettu asiakasmäärä oli alueen kunnissa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vähiten asiakkaita oli Pornaisissa, missä ei ole omaa kasvatus- ja perheneuvolaa. Pornaisten osalta tiedot lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -7 -vuotiaiden osuudesta oli julkaistu ainoastaan vuoden 7 osalta, tällöin kyseinen osuus oli, %. Järvenpään luvuissa mukana koulukuraattorien asiakkat. 7

8 Kuvio.. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Koko maa 99 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti kasvanut Keski-Uudenmaan kunnissa Mäntsälää lukuun ottamatta ajanjaksolla 7. Mäntsälän osalta selvää trendiä ei ollut havaittavissa. Myös huostassa olleiden osuuden trendi on -luvulla ollut nouseva Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Keravan osalta selvää trendiä ei ollut havaittavissa ja Mäntsälässä kehityssuunta on ollut laskeva. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,9,9,,,,7,,,,,7,, Koko maa Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Sekä huostassa olleiden että kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko tarkastelujakson ajan Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla muita alueen kuntia suurempi. Vuonna 7 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli koko Pornaisten osalta tietoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden 7-vuotiaiden prosentuaalisesta osuudesta ei ollut kyseisiltä vuosilta julkaistu

9 maassa, prosenttia ja Uudellamaalla, prosenttia alle -vuotiaista. Huostassa oli samana vuonna koko maassa,9 prosenttia ja Uudellamaalla, prosenttia alle -vuotiaista. Keski- Uudenmaan kunnissa osuudet olivat Hyvinkäätä lukuun ottamatta valtakunnallista ja Uudenmaan keskiarvoa pienemmät. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat pääosin nousseet Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Nurmijärvellä kustannukset olivat laskeneet vastaavalla ajanjaksolla hieman. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat sekä vuonna että 7 alueen suurimmat Keravalla ja selvästi muita kuntia pienemmät puolestaan Pornaisissa ja Mäntsälässä. Kuvio.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Keski-Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden oli pääosin laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa. Kyseinen määrä vaihteli kuitenkin kunnissa vuosittain, eikä selvää kehityssuuntaa ollut tarkastelujakson aikana havaittavissa. Vuonna alueen kunnista ainoastaan Järvenpää ylitti koko asukaslukuun suhteutetun perheväkivaltatehtävien määrän. (Poliisin tulostietojärjestelmä.) 9

10 Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivalta tehtävät / asukasta Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Keski-Uudenmaan kunnista trendi on ollut laskeva Hyvinkäällä, Keravalla, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Tuusulassa aikavälillä. Järvenpäässä ja Pornaisissa trendi on sen sijaan ollut nouseva. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden jäi vuonna kaikissa alueen kunnissa matalammaksi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna kyseinen määrä oli suurin Pornaisissa, pienin puolestaan Keravalla. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet., Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä, 9,,,, ,, Koko maa Pornaisten lukuja tulkittaessa otettava huomioon erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen - vuotiaiden suhteellisen pieni absoluuttinen lukumäärä kunnassa.

11 -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden olivat lisääntyneet -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut selvästi noususuuntainen Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Tuusulassa, Järvenpäässä ja Mäntsälässä selvää trendiä ei ole havaittavissa. Keravan ja Pornaisten osalta kehityssuunta näyttäisi olleen laskeva. Vuonna 7 tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu -vuotiaiden käyntimäärä lastenpsykiatriassa oli alueen kunnissa Keravaa lukuun ottamatta alhaisempi kuin koko maassa ( / ) tai Uudellamaalla ( / ) keskimäärin, mutta havaintojen vaihtelun vuoksi tästä ei voi vetää erityisiä johtopäätöksiä (SOTKAnet). Lisäksi on huomioitava, että esimerkiksi Tuusulassa lastenpsykiatri pitää vastaanottoa perheneuvolassa, mikä vaikuttaa erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrään. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erkoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden olivat -luvulla kasvaneet Uudellamaalla ja koko maassa. Keski- Uudenmaan kunnista vain Mäntsälän ja Nurmijärven osalta voidaan havaita selvästi noususuuntainen trendi. Muissa kunnissa yksittäisten vuosien havaintojen vaihteluväli on suuri eikä selvää kehityssuuntaa ole nähtävissä. Vuonna 7 ikäryhmään suhteutettujen 7-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä oli Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin suurempi kuin koko maassa ( / ) keskimäärin. Keravalla, Pornaisissa ja Nurmijärvellä kyseinen määrä oli kuitenkin koko maan vastaavaa alhaisempi. Uudenmaan keskiarvon (7 / ) ylittivät Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula. (SOTKAnet.) Vuonna 7 tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettuja erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli nuorisopsykiatriassa eniten Mäntsälässä ja Järvenpäässä, mutta havaintojen vaihtelun vuoksi tästä ei voi vetää erityisiä johtopäätöksiä. Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä on osaltaan vaikuttanut hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin.

12 Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla trendinuomaisesti vähentynyt Uudellamaalla (, % vuonna 7), mutta koko maassa pysynyt tasaisesti viiden prosentin tuntumassa. Keski- Uudenmaan kunnissa trendi on ollut selvästi laskeva Järvenpäässä ja Keravalla, ja nouseva Pornaisissa. Muiden Keski-Uudenmaan kuntien osalta kehityssuunnasta ei voida -luvun osalta sanoa mitään varmaa. Vuonna 7 mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Mäntsälässä ja Pornaisissa suurempi kuin koko maassa keskimäärin, muissa Keski-Uudenmaan kunnissa puolestaan pienempi. Pääsääntöisesti kunnat ovat -luvulla kuitenkin pysyttäytyneet Uudenmaan ja valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kuvio.7. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7 7,,,9,7,9,,,9,,,9,9,,9,,,,,,,9, Koko maa 7 Pornaisten lukuja tulkittaessa otettava huomioon mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa saaneiden -7 vuotiaiden suhteellisen pieni absoluuttinen lukumäärä kunnassa.

13 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut aikavälillä 7 Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Nurmijärvellä, muissa alueen kunnissa puolestaan noussut. Vuonna 7 Keski-Uudenmaan kunnista Mäntsälä, Pornainen ja Nurmijärvi ylittivät koko maan keskiarvon tuhatta henkeä kohden lasketuissa -vuotiaiden vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen lasten määrän suhteen. Muissa alueen kunnissa kyseinen lukema jäi alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat/ vastaavanikäistä Keski- Uudenmaan alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä,,, 9, 9, 9,, 7,,,, 7,,,,9,9,,9 7,, 7,,,,,,,, 7, 7,, Koko maa 7. Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut -luvulla Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä. Laskeva trendi oli ollut Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Mäntsälässä. Muiden kuntien osalta selvää kehityssuuntaa ei ole -luvulla nähtävissä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana Hyvinkäällä, Keravalla ja Pornaisissa, pysynyt Järvenpäässä, Tuusulassa ja Mäntsälässä lähes ennallaan ja laskenut Nurmijärvellä. Vuonna 7 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 7 -vuotiaista oli koko maassa,7 prosenttia. Uudellamaalla näitä nuoria oli selvästi enemmän,,9 prosenttia ikäryhmästä. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa näiden nuorten osuus oli suurempi kuin valtakunnan keskiarvo ja Uudenmaan keskiarvoa suurempi Keravalla, Mäntsälässä ja Tuusulassa. (SOTKAnet.) Kaste-ohjelman tavoitteena on, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus jää alle prosenttiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Keski-Uudenmaan kunnissa selviä toimenpiteitä, jotta osuutta saadaan pienennettyä useilla prosenttiyksiköillä.

14 Kuvio.9. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta on laskenut koko maassa ja Uudellamaalla -luvulla. Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa nuorisotyöttömyys on laskenut voimakkaasti 9-luvun lopulla ja jatkanut laskuaan hillitymmin vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna nuorisotyöttömien osuus -vuotiaasta työvoimasta oli alueen kunnista suurin Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Osuus jäi kuitenkin kaikissa alueen kunnissa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin talouskriisin myötä kääntynyt valtakunnallisesti voimakkaaseen nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle - vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna. Kuvio.. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta,,7, 7,,,,, 9,7 7, 7,,,,,,,,, Nuorten toimeentulotukiasiakkuuden kasvussa Hyvinkäällä Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden nuorten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pääosin laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa aikavälillä 7. Vain Hyvinkäällä trendi on ollut -luvulla nouseva. Keravan ja Pornaisten osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli edellistä mukaillen

15 vähentynyt Keski-Uudenmaan kunnissa aikavälillä 7 Hyvinkäätä ja Pornaista lukuun ottamatta. Hyvinkäällä kyseinen lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana, Pornaisissa puolestaan pysynyt ennallaan. Vuonna 7 toimeentulotukea saavien nuorten osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa ( %). Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla osuus oli kuitenkin korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin ( %). (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli selvästi laskenut Mäntsälässä ja Tuusulassa. Myös Järvenpäässä kehitys on ollut laskusuuntainen vuodesta alkaen. Hyvinkäällä trendi on sen sijaan ollut koko -luvun nouseva. Muiden kuntien osalta selvää trendiä ei ole -luvulla havaittavissa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt Keski- Uudenmaan kunnissa aikavälillä 7 Hyvinkäätä ja Nurmijärveä lukuun ottamatta. Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä kyseinen lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana.

16 Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,9,7,,,,,,,7,,,,9, Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus jäi vuonna 7 alueen kunnissa pääosin Uudenmaan (, %) ja koko maan (, %) keskiarvoja pienemmäksi. Hyvinkäällä näitä nuoria oli kuitenkin tätä enemmän,,9 prosenttia -vuotiaista. (SOTKAnet.) Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta 7. Nuorten toimeentulotukiasiakkuudet tulevat oletettavasti kuitenkin kasvamaan nuorisotyöttömyyden mukana... Lastensuojelu -vuotiaiden lastensuojelun avohuollolliset tukitoimien piirissä olevien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut nouseva Mäntsälässä, Keravalla ja Tuusulassa. Hyvinkäällä trendi on ollut kuitenkin laskeva. Muissa kunnissa selvää trendiä ei ole -luvulla havaittavissa. Pornaisissa avohuollon tukitoimien piirissä olleiden nuorten osuus on ollut hyvin vähäinen tai olematon. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna 7 pääosin suurempi tai samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin (, %). Nurmijärvellä, Järvenpäässä ja Pornaisissa osuus jäi kuitenkin koko maan keskiarvoa alhaisemmaksi. Hyvinkäätä lukuun ottamatta tukitoimien piirissä olleiden nuorten osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (,7 %). (SOTKAnet.) Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Pornaisissa vuonna olematon, vuosien ja 7 osalta kyseistä tietoa ei ollut julkaistu. 7 Pornaisissa -vuotiaiden lastensuojelun avohuollolliset tukitoimien piirissä olevien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuosina, ja 7 olematon.

17 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 7,,9,,,,,,,,,,7,,,,9 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 7 Kodinulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli hieman kasvanut -luvulla koko maassa, mutta Uudellamaalla pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Mäntsälässä on havaittavissa selvä nouseva kehitystrendi aikavälillä 7. Tuusulassa trendi on ollut selvästi laskussa. Nurmijärvellä selvää trendiä ei ole -luvun osalta nähtävissä, Pornaisissa sijoitettuja nuoria ei taas ole ollut juuri lainkaan -luvulla. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,,,,,7,, Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula 7 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden osuus oli vuonna 7 Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin suurempi tai samansuuruinen kuin Uudellamaalla ( %) ja koko maassa (, %) keskimäärin. Nurmijärvellä näitä nuoria oli kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Pornaisissa kodinulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuosina ja olematon. Vuoden 7 osalta tietoja osuudesta ei ollut julkaistu. 7

18 .. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Uudellamaalla laskenut, promillesta, promilleen aikavälillä. Suurimmassa osassa Keski-Uudenmaan kuntia kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Vain Nurmijärvellä trendi näyttää olleen -luvulla selvästi laskusuuntainen. Pornaisten ja Mäntsälän osalta tietoja kyseisestä lukumäärästä ei ollut pääosin julkaistu tarkastelujakson aikana 9. (SOTKAnet.) Tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä oli vuonna alueen suurin Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Tuusulassa, Mäntsälässä ja Pornaisissa havaintoja ei tältä vuodelta ollut lainkaan. Osuus oli useimmissa kunnissa lähellä Uudenmaan keskiarvoa (, / ) ja kaikissa kunnissa pienempi kuin koko maassa (, / ) keskimäärin. Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -,,,,,,,,,,,,,,9,,,,,, Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Uusimaa Koko maa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden nuorten määrä laskenut Keski-Uudenmaan kunnissa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut sekä Uudellamaalla että koko maassa -luvun aikana. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi oli laskeva Hyvinkäällä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Järvenpään ja Mäntsälän osalta kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Pornaisissa näistä nuorista oli tilastohavainto vain yhdeltä vuodelta. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. 9 Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna Mäntsälässä,/ ja vuosina 7 Pornaisissa olematon. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta kuntien tietoja ei ollut julkaistu. Mäntsälän osalta tietoa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrästä tuhatta vastaavanikäistä kohden ei oltu julkaistu vuodelta 7. Pornaisissa kyseinen lukema oli 9/ vuonna, vuosina ja puolestaan olematon. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta tietoa kyseisestä lukemasta ei oltu Pornaisten osalta julkaistu.

19 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä, ja,9,,,,,7,9 9,,,7,,,,,,, 9,9 9,,,7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Uusimaa Koko maa Lukuja tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä on osaltaan vaikuttanut hoitokäytäntöihin ja mahdollisesti myös sairaalahoidon asiakasmääriin. Vuonna Keski-Uudenmaan kunnista Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita nuoria oli enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin, Järvenpäässä ja Keravalla myös enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Myös jokaisessa Keski-Uudenmaan kunnassa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea. Vuonna Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuonna, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,9,,,,9,,,,9,,,,7,,9,,,,,9,, Uusimaa Koko maa 9

20 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen nuorten osuus pääosin kasvanut Keski-Uudenmaan kunnissa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla. Keski- Uudenmaan kunnista trendi oli ollut nouseva Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa. Sen sijaan Pornaisissa trendi on ollut selvästi laskeva. Mäntsälän osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Nurmijärvellä osuus on pysynyt hyvin tasaisesti viiden prosentin tuntumassa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden osuus oli vuonna kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa pienempi tai yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. 7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,7,,9,,,,,,7,,,7,, Koko maa.. Rikollisuus Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli Keski-Uudenmaan kunnissa melko paljon vuosittain aikavälillä, eikä selvää kehityssuuntaa ollut nähtävissä. Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Keski-Uudenmaan kunnista tätä enemmän näitä rikoksia oli tehty Järvenpäässä. Myös Mäntsälässä lukema ylitti vuonna Uudenmaan keskiarvon. Rikosten määrä ei näytä korreloivan kunnan koon kanssa, sillä esimerkiksi Järvenpäässä nuorten tekemiksi epäiltyjä rikoksia oli tuhatta vastaavanikäistä kohden tehty kaksi kertaa enemmän kuin Keravalla. (Tilastokeskus & SOTKAnet.)

21 Kuvio.9. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäisestä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan ikäryhmän edustajien osuus näyttäisi kuitenkin kutistuvan jokaisessa alueen kunnassa vuoteen mennessä. Vähiten ikäryhmän osuus väestöstä kaventuu ennusteen mukaan Nurmijärvellä, eniten puolestaan Järvenpäässä. -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä näyttäisi sen sijaan laskevan vuoteen tultaessa alueen kunnista ainoastaan Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. Muissa kunnissa ikäryhmän edustajien lukumäärän ennustetaan puolestaan kasvavan kyseisellä ajanjaksolla. (Kunnat.net/Tilastot.) Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7)

22 .. Työikäisten toimeentulo Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Keski-Uudellamaalla suurin Keravalla (, %), Hyvinkäällä (,7 %) ja Järvenpäässä (, %). Muissa alueen kunnissa vastaava osuus jäi alle neljän prosentin. Pienin toimeentulotukea saaneiden työikäisten osuus oli vuonna 7 Pornaisissa (, %) ja Mäntsälässä (, %). Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä jäi kyseisenä vuonna kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa alhaisemmaksi kuin Uudellamaalla (, %) ja koko maassa (, %) keskimäärin (SOTKAnet). Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vähentynyt kaikissa alueen kunnissa vuodesta 99 lähtien ja edelleen -luvun aikana. Vuodesta 99 vuoteen 7 mennessä osuus oli kaventunut eniten Mäntsälässä ja Järvenpäässä. Hyvinkäätä lukuun ottamatta toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus oli puolittunut tai yli puolittunut alueen kunnissa vuoden 99 lukemista. Osuus oli vähentynyt Keski-Uudenmaan kunnissa pääosin voimakkaimmin vuodesta 99 vuoteen tultaessa, - luvulla osuus oli useimmissa kunnissa kaventunut hitaammin. -vuotiaiden toimeentulotuen saajien absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään puolittunut alueen kunnissa vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa Hyvinkäätä, Nurmijärveä ja Keravaa lukuun ottamatta. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7,,7 9,,, 7,,,, 7,,, Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 suurin Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. Näissä kunnissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuus lähenteli kahta prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja oli samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Kyseinen osuus oli myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osalta matalin Pornaisissa (, %) ja Mäntsälässä (, %). Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä jäi vuonna 7 kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.)

23 Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,7,,,,,7,9,7,,, 7,,,,, -vuotiaiden toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen osuus oli vähentynyt vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa Keski-Uudenmaan kunnissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta. Hyvinkäällä pitkäaikaisasiakkaiden osuuden trendi on ollut noususuuntainen. Eniten osuus oli laskenut Mäntsälässä mutta myös Järvenpäässä ja Keravalla osuus oli laskenut muita alueen kuntia voimakkaammin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt aikavälillä 99 7 alueen kunnissa, lukuun ottamatta Hyvinkäätä, missä vastaava lukumäärä oli noussut tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.).. Terveys Sairastavuusindeksin mukaan väestö oli vuonna Keski-Uudenmaan kunnista terveintä Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Selvästi korkein sairastuvuusindeksi oli vuonna Hyvinkäällä (97). Sairastavuusindeksi oli laskenut vuodesta 99 vuoteen tultaessa kaikissa alueen kunnissa, Keski-Uudenmaan väestö on siis koko maan keskiarvoon nähden aiempaa terveempää. Keski-Uudenmaan kunnista ainoastaan Hyvinkää ja Pornainen ylittivät koko maan väestön keskiarvon () muutamina tarkastelujakson vuosina. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vähentynyt Mäntsälässä, Järvenpäässä, ja Keravalla, prosenttiyksikköä vuodesta 99 vuoteen 7 mennessä

24 Kuvio.. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Keski-Uudellamaalla vuosina 99, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna Keski-Uudenmaan kunnista suurin Hyvinkäällä (7,9 %) ja toiseksi suurin Keravalla (7, %). Vähiten työkyvyttömyyseläkkeiden saajia suhteessa työikäiseen väestöön oli Pornaisissa (, %) ja Nurmijärvellä (,9 %). Pornaista ja Nurmijärveä lukuun ottamatta työikäisten työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus oli Keski-Uudenmaan kunnissa vuonna suurempi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Kyseinen osuus oli kuitenkin kaikissa kunnissa pienempi kuin koko maassa (,9 %) keskimäärin. (SOTKAnet.) Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden ikäryhmään suhteutetun määrän kehityssuunta on -luvulla ollut laskusuuntainen Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Pornaisissa. Sen sijaan Järvenpäässä ja Keravalla trendi on kuitenkin ollut nouseva. Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski- Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7, 7,9, 7 7, 7,, 7,,7,,9,,9, Samaan aikaan kun työkyvyttömyyseläkettä saavien suhteellinen määrä on valtakunnallisesti laskenut, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on noussut. Keski-Uudenmaan kunnista tällä

25 perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on ollut selkeässä nousussa paitsi Järvenpäässä ja Keravalla, myös Nurmijärvellä ja Tuusulassa, vaikka jälkimmäisissä kunnissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on yleisesti ollut laskussa. (SOTKAnet.) Kaikissa Keski- Uudenmaan kunnissa työkyvyttömyyseläkkeen saajissa niiden osuus, jotka eläkettä saavat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella, on -luvulla noussut (ks. taulukko s. ). Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saavien - vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä nousi kuitenkin tarkastelujakson aikana kaikissa kunnissa (SOTKAnet). Vuonna kolme prosenttia Uudenmaan työikäisestä väestöstä oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Keski-Uudenmaan kunnissa Uudenmaan keskiarvo ylittyi Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,,,7,,,,,,7,,,, 99 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla. Kasvuvauhti on ollut yhtä nopeaa Keski-Uudenmaan kunnissa, Tuusulassa osuus on jopa kolminkertaistunut. Depressiolääkkeistä korvausta saaneita -vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna eniten Keravalla ( %) ja Hyvinkäällä (, %), missä heidän ikäryhmään suhteutettu määränsä oli suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Myös Järvenpäässä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden työikäisten osuus oli korkea, 9, prosenttia, mikä ylitti koko maan keskiarvon (9, %). (SOTKAnet.)

26 Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti Tuusula 9 Pornainen 7 Nurmijärvi 9 9 Mäntsälä 9 Kerava Järvenpää 7 9 Hyvinkää Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja Uudellamaalla (7,, / ). Trendi on ollut laskeva myös Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä. Tuusulan ja Pornaisten kohdalla trendiä ei ole selvästi havaittavissa. Laitoshoidon potilaiden määrää tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, millä on tietoisesti muutettu hoitokäytöntöjä laitoshoidosta avohoidon suuntaan. Keski-Uudenmaan kunnissa oli tarkastelujakson ajan pääsääntöisesti vähemmän psykiatrian laitoshoidon työikäisiä potilaita kuin koko maassa tai Uudellamaalla vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla näitä potilaita näyttää olleen enemmän kuin muissa Keski-Uudenmaan kunnissa.

27 Kuvio.7. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat/ vastaavanikäistä Keski-Uudellamaalla vuosina. Lähde: SOTKAnet. 9 Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 7.. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myynti prosentin alkoholina asukasta kohden oli Keski-Uudellamaalla lisääntynyt vuodesta 99 vuoteen tultaessa ja kuntien väliset erot myyntiluvuissa olivat samalla kasvaneet. Myynti kasvoi alueella erityisesti ajanjaksolla. Alkoholijuomien asukaskohtainen myynti oli kaikkina tarkastelujakson vuosina huomattavasti muita kuntia vähäisempää Pornaisissa, missä ei ole Alkon myymälää eikä Alkon luovutuspaikkaa. Pornaisissa myyntiluvut olivat myös pysyneet tarkastelujakson ajan melko tasaisina siinä missä myynti on muissa alueen kunnissa kasvanut. Eniten alkoholia asukasta kohti myytiin tarkastelujakson alkuvuosina Keravalla, vuodesta 999 lähtien puolestaan Järvenpäässä. Järvenpäässä alkoholia myytiin vuonna enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, muissa kunnissa taas vähemmän (SOTKAnet). Aikavälillä 99 myyntiluvut kasvoivat muita kuntia enemmän Nurmijärvellä, vuosina puolestaan Järvenpäässä. Järvenpäätä lukuun ottamatta myynnin kasvu oli tasaantunut alueen kunnissa aikavälillä. 7

28 Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Keski-Uudellamaalla vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Tuusula Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kerava Järvenpää Hyvinkää,,,7,,,,7,,,, 7 7, 7, 7,, 7, 7, 7,,9 7, 7,7,, 9 9, 99 Järvenpäässä ja Nurmijärvellä korkeimmat päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset Vuonna 7 päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat alueen korkeimmat Järvenpäässä ( /asukas) ja Nurmijärvellä ( /asukas), alhaisimmat puolestaan Pornaisissa ( /asukas). Kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa kustannukset olivat alhaisemmat kuin Uudellamaalla (, /asukas) tai koko maassa (, /asukas) keskimäärin. Kuvio.9. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Keski-Uudellamaalla vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, Koko maa Järvenpää Nurmijärvi,,, Kerava Tuusula 9,, Mäntsälä Hyvinkää,, Pornainen, Päihdehuollon avopalveluissa eniten asiakkaita Hyvinkäällä ja Keravalla Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin

29 ( / ). Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on -luvulla ollut nouseva Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Nurmijärvellä trendi on sen sijaan ollut laskeva. Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden asukaslukuun suhteutettu määrää vaihteli tarkastelujakson aikana Keski-Uudellamaalla kunnittain varsin paljon. Kaikkien tarkasteltavien alueiden yksittäisten kuntien ääriarvot löytyivätkin vuonna Keski-Uudeltamaalta. Eniten avopalveluiden asiakkaita tuhatta asukasta kohden oli vuonna Hyvinkäällä (7 / asukasta), vähiten puolestaan Nurmijärvellä ( / asukasta). Tuusulassa asiakkaita ei ollut lainkaan vuosina. Vuonna Uudenmaan keskiarvo ylittyi Hyvinkäällä ja Keravalla. Kuvio.. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Keski-Uudellamaalla vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina Uusimaa Koko maa 7 Laitoshoidossa eniten asiakkaita Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla pysynyt koko maassa ja Uudellamaalla melko tasaisena. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut laskeva Järvenpäässä, Mäntsälässä ja Tuusulassa. Muiden kuntien osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. 9

30 Kuvio.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä Keski- Uudellamaalla vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet - vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -7 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Uusimaa Koko maa 7 Vuonna päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden suhteellinen määrä oli Keski-Uudellamaalla suurin Nurmijärvellä ( asiakasta / ), mutta kaikissa alueen kunnissa laitoshoidossa oli hoidettu kuitenkin selvästi vähemmän päihdehuollon asiakkaita kuin Uudellamaalla keskimäärin (,9 asiakasta / ). Järvenpäässä eniten henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuhatta asukasta kohden Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli tehty Keski-Uudenmaan kunnissa hyvin vaihtelevasti. Tuhatta asukasta kohti laskettujen poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä oli vuonna suurin Järvenpäässä (9,/) ja pienin Pornaisissa (,/). Kyseinen määrä pysyi Keski-Uudenmaan kunnista yhtä vuotta lukuun ottamatta suurimpana Järvenpäässä koko tarkastelujakson eli vuosien 99 ajan. Nurmijärvellä ja Pornaisissa tällaisia rikoksia näyttää sen sijaan olleen muihin kuntiin verrattuna selvästi vähemmän. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten absoluuttinen määrä oli kasvanut Järvenpäässä melko paljon tarkastelujakson aikana. Myös Mäntsälässä ja Nurmijärvellä lukema oli noussut hieman, muissa alueen kunnissa puolestaan laskenut tai pysynyt tasaisena. Muutoin kehitys on ollut koko maassa ja Uudellamaalla noususuuntainen. Keski-Uudenmaan kunnissa trendi on ollut laskeva Keravalla ja Tuusulassa, muissa kunnissa selvää trendiä ei ole havaittavissa.

31 Kuvio.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Keski- Uudellamaalla vuosina 99. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina Uusimaa Koko maa. Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestön kehitys Sekä 7-vuotiaiden että 7 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä olivat kasvaneet Keski- Uudellamaalla hieman yli prosenttiyksiköllä ajalla 99. Vuonna sekä 7-vuotiaiden että 7 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli Keski-Uudellamaalla pienempi kuin Uudellamaalla (7, ja,7 %) ja koko maassa (,9 ja 7,9 %) keskimäärin. Hyvinkäällä oli vuonna Keski- Uudenmaan kunnista prosentuaalisesti eniten sekä 7-vuotiaita että 7 vuotta täyttäneitä. 7- vuotiaiden osuus oli vuonna toiseksi suurin Mäntsälässä ja Keravalla, 7 vuotta täyttäneiden puolestaan Mäntsälässä. 7 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli kasvanut vuodesta 99 eniten Hyvinkäällä ja Keravalla. Sekä 7-vuotiaiden osuus että ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli sen sijaan pysynyt Hyvinkäällä melko tasaisena ja kasvanut selkeästi muita kuntia nopeammin Keravalla (+, prosenttiyksikköä). Vastaava osuus oli kasvanut noin puolitoista prosenttiyksikköä myös Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Myös ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kyseisissä kunnissa muita alueen kuntia voimakkaammin. (SOTKAnet.)

32 Kuvio.. 7-vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Keski-Uudellamaalla vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7 -vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna 9 7, 7,, 7, 7,,,,,7-7 -vuotiaat, % väestöstä vuonna,,, 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna Ikääntyneiden väestöosuus kasvaa vauhdikkaimmin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla Yli -vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan Keski- Uudellamaalla muiden alueiden tapaan vuoteen mennessä. Kasvua näyttäisi tapahtuvan kaikissa kunnissa. Voimakkainta kasvu on ennusteen mukaan Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Ennusteen mukaan Järvenpää ja Kerava ohittavat Mäntsälän ikääntyneiden prosentuaalisessa osuudessa vuoteen mennessä. Hyvinkäällä ikääntyneiden osuus väestöstä oli jo vuonna Keski-Uudenmaan kuntien suurin. Maltillisinta ikääntyneiden osuuden kasvu näyttäisi olevan Pornaisissa. Myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen lukumäärä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7- vuotiaiden, 7 -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän alueen kunnissa pääosin laskuun aikavälillä. Pornaista ja Mäntsälää kyseisen ikäryhmän edustajien lukumäärän ennustetaan kuitenkin kasvavan vastaavalla aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.)

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja Koonnut Marja-Sisko Tallavaara, 29 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 25 29 1 Alaikäisten osuus väestöstä 1998 ja 28 35 3 25 2 1998

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015 2015 Sisältö Lastensuojelun tila 2015 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Haasteita kehittämistyölle Lapissa Haasteita kehittämistyölle Lapissa kooste kuntakäyntien ja tilastojen pohjalta Poske/ Marja-Sisko Tallavaara 4.5.2006 1 Seutukunnat Itä-Lappi, asukkaita yht. 20 527 Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 21 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 JOHDANTO... 3 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot