LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS / KUNNANVALTUUSTO

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät : Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kunnan lisäämät indikaattorit Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Hyvinvointi eri elämän vaiheissa Kaikkia ikäryhmiä kuvaavia indikaattoreita Lapset, nuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta (päivitetään OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen... 59

3 2 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain 12 velvoittaa, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Kittilän kunnan strategisiksi tavoitteiksi on määritelty mm. kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Hyvinvointikertomus on työväline, joka tukee hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa. Nyt valmisteltu ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu hyödynnettäväksi strategisen toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen osuus toiminnan arvioinnissa tulee olemaan merkittävä, sillä sen avulla voidaan arvioidaan jatkossa erilaisten hallintokuntakohtaisten suunnitelmien toteutumistakin keskitetysti. Kittilän kunnan valtuusto on hyväksynyt kunnan talousarvion vuodelle , jossa on myös päätös sähköisen hyvinvointikertomuksen tekemisestä. Kunnan johtoryhmä on toiminut hyvinvointikertomustyön ohjausryhmänä. Kunnan johtoryhmään kuuluvat seuraavat viranhaltijat: pj..vt.kunnanjohtaja/hallintojohtaja Esa Mäkinen, elinkeinojohtaja Katariina Palola, tekninen johtaja Lauri Kurula, perusturvajohtaja Tuulikki Louet-lehtoniemi, talousjohtaja Tuula Mertaniemi, sivistystoimen johtaja Mauri Tammela, siht. viestintäassistentti Nina Willman. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä on valmistellut hyvinvointikertomusta syksyn 2014 aikana. Työryhmä muodostettiin hallintokuntien asiantuntijoista, esimiehistä ja kunnanhallituksen valitsemista luottamushenkilöistä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmään kuuluvat: Tuulikki Louet-Lehtoniemi (perusturvajohtaja, HyTe-ryhmän puheenjohtaja),jyrki Vanhakartano (johtava lääkäri), Katja Vanhasalmi (vastaava terveyskeskushammaslääkäri), Jari Kinnunen (tiemestari), Anne Mikkola (vs. varhaiskasvatuspäällikkö), Tuula Mertaniemi (talouspäällikkö), Sanna Seppälä (nuorisosihteeri), Marika Salminen (kulttuurisihteeri), Harri Ekmark (vararehtori), Katja Hietanen (hoivapalvelupäällikkö), Maija Virranniemi (liikuntasihteeri), Eija Takalokastari (terveydenhoitaja, terveydenedistämisen yhdyshenkilö, työryhmän sihteeri). Kunnanhallituksen edustajina työryhmään valittiin Paula Nevalainen ja Milja Nikka, sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajiksi Anna-Liisa Pudas ja Ilse Seurujärvi. Hyvinvointikertomus sisältää tietoa kittiläläisten hyvinvointiin liittyvistä vahvuuksista ja haasteista. Painopistealueiksi nousivat indikaattoritietojen ja hyvinvointityöryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät asiat.

4 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Inari V2 = Sodankylä V3 = Lappi V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö (2013) Info Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde, demografinen (2013) Info Väestöennuste 2030 (2012) Info Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2013) Info Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta (2013) Info Lapsiperheet, % perheistä (2013) Info Yksinhuoltajaperhe et, % lapsiperheistä (2013) Info Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) Info Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa (2013) Info Työlliset, % väestöstä (2012) Info Työttömät, % työvoimasta (2013) Info 51,9 52, ,6 55,7 7476??? ,2 10, ,3 24,7 16,2 11,3 21, ,1 32,2 34,1 36,2 39,1 22,4 20,9 20,3 21,4 20,6 41,1 40,8 39,2 41,7 41,7 24,4 11,1 14,2 16,8 17,4 45,3 41,2 41,2 38,8 43,1 13,3 17,1 12,4 15,4 11,3

5 4 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Koulutustasomittai n (2012) Info Kaikki ikäryhmät V1 = Inari V2 = Sodankylä V3 = Lappi V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Osallisuus Äänestysaktiivisuus 65 62,2 64,1 60,6 58,2 kuntavaaleissa, % (2012) Info Terveys ja Kelan sairastavuusindeksi, 105,4 104,3 111,1 - - toimintakyky ikavakioitu (2012) Info Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet 14,8 10,6 8,4 8,2 7 henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta (2013) Info Tasa-arvo ja Gini-kerroin, käytettävissä 25 23, ,7 27,2 oikeudenmukaisuus olevat tulot (2012) Info Asuminen ja Asunnottomat yksinäiset / 1 1 0,7-0,3 1,5??? ympäristö 000 asukasta (2009) Info Toimeentulo Kunnan yleinen 14,4 15,4 13,1 16,4 14,3 pienituloisuusaste (2012) Info Kuntalaisten Terveydenedistämisaktiivisuus 24,1 50,9-60,2 72,1 palvelut (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä??? (2013) Info 2.3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Inari V2 = Sodankylä V3 = Lappi V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä 5,9 12,9 11 9,1 8,4 ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Henkinen Keskivaikea tai vaikea hyvinvointi masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista??? (2013) Info Terveys ja Kokee 19,8 28,4 21,9 16,8 15,9 toimintakyky terveydentilansa keskinkertaiseksi tai

6 5 huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Terveys ja Ylipaino, % 8. ja 9. toimintakyky luokan oppilaista (2013) Info Turvallisuus Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) Info Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Info Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) Info Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18- vuotiasta (2013) Info 31,2 25,8 17,3 17,9 16,4 1,1 1,4 1,6 1,5 1,4 20,4 24,3 16,9 19,4 18,6 31,7 32,8 32, ,3 17,2 13,9 12,5 17,7 14,3 83,1 76,3 68,3 72,6 67,7 0??? 134,1 205,7 83,5 74, Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Lastensuojelun avohuollollisten 5 6,1 5,2 5,8 7 tukitoimien piirissä 0-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) Info Lasten ja nuorten laitoshuollossa olleet asiakkaat yhteensä ,??? kunnan omat palvelut (2013) Info 2.5 Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Inari V2 = Sodankylä V3 = Lappi V4 = Koko maa

7 6 Teema Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ,4 ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista??? (2013) Info Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ,8 7,5 ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.??? vuoden opiskelijoista (2013) Info Henkinen Mielenterveyden ja - 1,2 1,1 1 0,9 hyvinvointi käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat ??? vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa ,8 16,4 toimintakyky keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden??? opiskelijoista (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa ,1 21,3 toimintakyky keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen??? oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Terveys ja Ylipaino, % lukion 1. ja ,2 toimintakyky 2. vuoden opiskelijoista??? (2013) Info Terveys ja Ylipaino, % ,5 22 toimintakyky ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Terveys ja Kuntoutusrahaa saavat 14,7-15,6 15,8 16,7 toimintakyky vuotiaat / vastaavanikäistä (2011) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa ,8 23,1 vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.??? vuoden opiskelijoista (2013) Info Turvallisuus Alioikeuksissa tuomitut 7,6 11,4 10,4 12,6 13,6 15 vuotta täyttäneet henkilöt / vastaavanikäistä (2012) Info Turvallisuus Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / ,2 127,9 44,2 77,3 104,6???

8 7 vastaavanikäistä (2013) Info Turvallisuus Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä (2013) Info Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Info Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2013) Info 269,2 234,7 120,3 170,4 155,8 10,2 10,9 7,9 9,4 10, ????????? ,7 38,5-3,8 3,3 3, ,1 1,2 2.6 Työikäiset V1 = Inari V2 = Sodankylä V3 = Lappi V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Henkinen Mielenterveysperusteisesti 18, ,7 18,4 17,7 hyvinvointi sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Info Terveys ja Työkyvyttömyyseläkettä 9,1 10,6 10,9 11,1 8 toimintakyky saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2013) Info 3,4 5,9 3,7 5,6 4,6 Toimeentulo Toimeentulotukea 0,6 1 2,1 2 2,1 pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa 2 2,4-2,3 2,9 palvelut hoidossa olleet

9 8 vuotiaat / vastaavanikäistä (2013) Info 2.7 Ikäihmiset V1 = Inari V2 = Sodankylä V3 = Lappi V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Kittilä V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Inar Soda Lapp Koko Henkinen Dementiaindeksi, ,4 166,3 111,8 100 hyvinvointi ikävakioitu (2010) Info Terveys ja Erityiskorvattaviin 67,5 64,1 66,9 66,1 62,6 toimintakyky lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Terveys ja Vammojen ja 3,3 2,3 3,8 3,4 2,9 toimintakyky myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kuntalaisten palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 87,6 88,9 94,4 90,1 90 1,7 2,5 2,4 2 2,6 16,7 11, ,7 11,9 3. Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista 3.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kittilän kunnan asukasmäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003 lähtien, ja sen ennustetaan jatkavan kasvuaan myös tulevaisuudessa. Väestöennuste v.2030 on 7476 asukasta. Kittilä on siis 6400 asukkaan muuttovoittoinen kunta. Väestön nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi vuonna 2005, ja trendi on pysynyt samana aina nykyisyyteen asti. Väestöennusteen mukaan Kittilässä asuu vuonna 2030 asukkaita 7476.

10 9 Väestö Kittilä Inari Sodankyl ä Lappi Koko maa Kittilä on vetovoimainen kunta. Nettomuutto ilmaisee kuntien välisen nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Alueen tulomuuttajat sisältävät myös muualta kuin Suomen kunnista muuttaneet ja lähtömuuttajat sisältävät myös maasta muuttaneet. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Kuntien välinen muutto on muutettu vastaamaan tuoreimman tiedon aluejakoa koko aikasarjassa eli yhdistyneiden kuntien väliset muutot on poistettu. Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Kittilä 6,5 2,7 1 9,5 15,4 14,7 12,3 11,6 14,8 15,5 14,2 Inari -6,4-8,5-6,8-7,2-7,3-10,5 0,3-12,1-3,3 0,4 10,7 Sodankylä -9,9-3,6-11, ,8-10,3-7,4-2,7 5,2 6 7 Lappi -4,4-2,9-3,9-4, ,4-1,7-0,9-1,6-1 Koko maa 1,1 1,3 1,7 2 2,6 2,9 2,7 2,6 3,1 3,2 3,3 Väestön huoltosuhde eli huollettavien lasten ja ikäihmisten suhde työikäisiin on ollut kolmena viimeisenä vuonna noususuuntainen. Huoltosuhde ilmaisee huolettavien määrää 100 asukasta kohden. Kittilässä on 100 työikäistä kohden 57 alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Koko maassa vastaava luku on 54,3. Suomen väestön ennustetaan

11 10 ikääntyvän. Ennusteen mukaan vuonna 2030 maassamme on 70 huollettavaa 100 työikäistä kohden. Myös Kittilän väestön ennustetaan ikääntyvän. Huoltosuhde, demografinen Kittilä 53,6 54,7 53, ,4 51,6 51,4 50,3 51,2 51,7 51,9 Inari 45,3 44,8 44,8 45,2 44,9 45, ,7 48,5 50,5 52,8 Sodankylä 50,9 51,7 51,4 51,9 51,5 51,3 51, ,9 55,8 57 Lappi 51,3 51,5 51,2 51,9 51,6 51,8 51,8 52,5 54,2 55,8 57,6 Koko maa 49, ,8 50,5 50,1 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Kittilän asukkaista on 0-6 vuotiaita 7.3 % 7-15 vuotiaita 9.4 % vuotiaita 9.5 % vuotiaita 55.3 % vuotiaita 9.4 % vuotiaita 7.0 % 85 vuotta täyttäneet 2.1 % Kittilässä työllisiä on 45,3 % ( vuotiaat, jotka laskentahetkellä joulukuuta ovat olleet töissä tai olleet tilapäisesti poissa töistä). Koko maan vastaava luku on 43,6 %. Kittiläläisten työllisyysaste on hyvä, joka on yksi Kittilän vetovoimaisuuden tekijä. Kiitilän väestöstä on 45,3 % on töissä, kun vastaava luku koko maassa on 43,1 %.

12 11 Työlliset, % väestöstä Kittilä 40,4 41,7 41,6 42,6 44,2 45,1 43,8 45,5 45,4 45,3 Inari 39,7 40,8 40,3 40,9 42,5 41,9 40,7 41,3 41,1 41,2 Sodankylä 36 36,1 36,2 37,8 39,3 39,5 38,6 39,8 40,1 41,2 Lappi 37,4 37,5 37,4 38,3 39,3 39, , ,8 Koko maa 43 43,2 43,1 43,8 44,7 44,6 42,8 43,3 43,6 43,1 Työpaikkoja eri aloilla Kittilässä v Majoitus- ja ravitsemus, sekä kaupanalalta 31% Julkinen hallinto, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut 19,8% Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto ja tukipalvelut 12,8 % Kaivostoiminta, vesihuolto, ympäristön puhtaanapito 9,4% Muu palvelutoiminta 8.1 % Rakentaminen 7.1% Maa- ja metsätalous 6.4%

13 12 Lapsiperheitä Kittiläläisistä perheistä on 39,3 %, joka on liki koko maan 39,7 % arvoa. Lapsiperheet, % perheistä Kittilä 41,6 40, ,7 40,3 39,6 39,2 39,4 39,3 39,3 38,1 Inari 41,9 40,1 39,9 39,4 38,6 37,6 36,4 35,3 33,6 32,9 32,2 Sodankylä 43, ,3 39,2 38,7 37,5 36,5 35,6 35,7 34,5 34,1 Lappi 41, ,5 39,9 39,3 38,8 38,2 37,7 37,2 36,7 36,2 Koko maa 42 41,7 41,5 41,2 40,9 40,5 40, ,7 39,5 39,1

14 13 Kunnassamme vuonna 2012 joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Koko maassa v.2012 lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli joka viides perhe. Yksinhuoltajuus riskinä pienenee, mikäli tukea arkeen löytyy läheltä riittävästi. Kittilässä yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on ollut nouseva vuodesta 2009 lähtien. Tuen tarve kasvaa, mikäli kyseessä on paikkakunnalle muuttava perhe, jonka tukiverkosto jää kauas. Yksinhuoltajuus on lisääntynyt tai pysynyt liki samana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2013 aikana tilastotiedoissa on näkyvissä hienoista laskua. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Kittilä 19 19,3 19,8 21,5 21,3 20, ,7 24, ,4 Inari 21,7 21,6 19, ,7 19, ,5 23,8 22,5 20,9 Sodankylä 19,8 20,1 19,5 18,8 18,7 17,5 18,8 19,1 19,6 21,1 20,3 Lappi 20,9 20,8 20,8 20,7 20,5 20,3 20,6 20,9 21,6 21,7 21,4 Koko maa 19,9 19, , ,1 20,2 20,3 20,4 20,6

15 14 Kittilässä on 41.1 % yksin asuvia henkilöitä, joka on samalla tasolla kuin koko maan yhden hengen asuntokunnat. Iän ja sairauksien myötä ulkopuolisen tuen tarve lisääntyy yksinasuvilla. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Kittilä 36,9 37,3 37,9 38,4 38,5 40,1 40,4 40,8 40,9 41,1 41,1 Inari 35,1 35,8 36,5 37,4 37,4 37,6 38,6 39, ,7 40,8 Sodankylä 35,7 35,4 36,4 36,5 37, ,5 38,8 38,8 38,7 39,2 Lappi 37,1 37,5 38,1 38,8 39,3 39,9 40,3 40,8 40,8 41,4 41,7 Koko maa 38,8 39,2 39,7 40,1 40,4 40,6 40, ,2 41,5 41,7

16 15 Kittilä kansainvälistyy. Kittilässä on 122 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa asukasta. Palvelujen järjestäminen eri kulttuureista ja kielikunnista tuleville aiheuttaa omat haasteensa. Työntekijöiden kielitaitovaatimukset lisääntyvät, samoin kuin tulkkauspalvelujen tarve. Erilaiseen kulttuuriin sopeutuminen vaatii myös palvelun tuottajilta paneutumista. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Kittilä 6, ,5 13,4 15,9 18,2 20,4 20,7 22,1 24,7 Inari 8,4 9,2 9,4 10,4 11,9 11,2 11, ,7 16,2 Sodankylä 3,3 4,1 4,8 5,4 5,1 5,3 6,7 7,5 7,8 8,8 11,3 Lappi 8,5 9,4 10,1 10,7 12,2 13,9 15,6 17,3 18,9 20,1 21,8 Koko maa 23,9 25,4 27,5 29,7 32,6 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 53

17 16 Koulutusta mitataan koulutustasomittarilla. Kittiläläiset opiskelevat peruskoulun jälkeen keskimäärin 2,9 vuotta tutkintoon johtavaa koulutusta, kun koko maan nuoret opiskelevat 3.4 vuotta. Vuonna 2003 Kittilässä opiskeltiin 2,4 vuotta. Koko Suomen nuoret opiskelivat ko. vuonna 3 vuotta peruskoulun jälkeen. Näin ollen Kittilän nuoret ovat hieman pidentäneet ja nostaneet koulutustasoaan. Muuttoliike Kittilään on osaltaan nostanut koulutustasomittaria. Koulutustasomittain Kittilä Inari Sodankylä Lappi Koko maa

18 17 Kunnan pienituloisuusaste on vuodesta 2007 ollut laskusuuntainen. Vuonna 2012 Kittilän pientuloisuusaste on 14,3, kun koko maan pienituloisuusaste on 14,4. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Kunnan yleinen pienituloisuusaste Kittilä 17,8 17,8 17,5 17,5 17,9 16,5 16,5 16,4 15,5 14,4 - Inari 14,8 16,3 16,3 17,7 18,1 16,9 17,3 17,5 16,7 15,4 - Sodankylä 14,6 15,2 16,4 17,4 18,5 16,9 16,1 15,3 14,7 13,1 - Lappi 14,9 15,9 16,6 17,3 18,3 18,1 17,9 17,6 17,5 16,4 - Koko maa 12,9 13, , ,9 14,8 14, ,3 -

19 18 4. Hyvinvointi eri elämän vaiheissa 4.1 Kaikkia ikäryhmiä kuvaavia indikaattoreita Hyvinvointia voidaan mitata tarkastelemalla osallisuutta, terveyttä, turvallisuutta sekä taloutta. Osallisuus Sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedostossa osallisuutta mitataan äänestysaktiivisuudella kuntavaaleissa. Kittiläläisten äänestysaktiivisuus on ollut vuonna %. Vuonna 2012 vastaava luku on ollut 65 %. Koko maan äänestysaktiivisuus on ollut v ,2 %. Äänestysaktiivisuus on vertailukunnista kaikissa kunnissa laskeva. Myös koko maan äänestysaktiivisuus on laskusuuntainen. Kuntalaisten osallisuutta kuvaavia mittareita on vielä vahan käytettävissä. Osallisuutta voidaan tarkastella myös kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, toiminnan arviointiin/suunnitteluun, harrastustoiminnan tai järjestötoiminnan aktiivisuudella. Kittilässä on paljon järjestötoimintaa, jota kunta myös tukee avustuksilla. Yhteistyötä kunnan ja järjestöjen välillä on perinteisesti ollut ja yhteistyötä pyritään lisäämään myös tulevaisuutta ajatellen. Seurakunnan, urheiluseurojen mm. KIPS, Kittilän yrittäjien ja lapsiperheiden asioita ajavan MLL:n kanssa kunnalla on ollut suunnitelmallista yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Kittilä 68,4 66,9 65 Inari 64,2 66,1 62,2 Sodankylä 63,5 63,6 64,1 Lappi 60,9 62,8 60,6 Koko maa 58,6 61,2 58,2

20 19 Terveyttä ja toimintakykyä arvioidaan Kelan ikävakioidun sairastuvuusindeksin (kuolleisuus, työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairaudet) avulla. Kuntien sairastavuusindeksiä verrataan maan keskiarvoon, joka on 100. Kittilässä ikävakioitu sairastuvuusindeksi on Sairastavuusindeksi on ollut korkeimmillaan 116 vuonna 2009 ja vuonna 2004 ko. indeksi oli 111. Kittiläläisten terveys on siis parantunut. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kittilä ,9 108,5 107,9 111, ,3 114, ,4 - Inari 109,6 111,1 109,3 108,8 107,7 108,3 106,4 106,3 104,8 104,3 - Sodankylä 116,2 115, ,5 115,6 110, ,9 111,1 - Lappi Koko maa

21 20 Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu indeksejä, jotka kuvaavat kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon, joka on 100. Vakionnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen erosta huolimatta. Karies, eli hammasmätä on yksi Suomen yleisimmistä kansantaudeista. Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan 5- ja 12- vuotiaiden DMF-indeksiä. DMF- indeksillä seurataan vaurioituneita hampaita; paikattuja tai karieksen takia poistettuja. Vuonna 2013 kittiläisillä 5-vuotialla lapsilla DMF-indeksi on 0,36. Tuon ikäisillä 69 % oli täysin terveet hampaat. 12-vuotiailla DMFindeksi oli 0.63, ja täysin ehjät hampaat 50 %. Koko Lapin 5-vutoiaiden DMF-indeksi 0,58, täysin terveet hampaat lappilaisilla 5-vuotiailla oli 73,38 %:lla. Lappilaisilla 12-vuotialla DMFindeksi oli 1,21, ja täysin terve hampaisto oli 50,80 %:lla. 5-vuotiaat tarkistetaan kaikki. 12- vuotiaiden hampaat tarkistetaan yksilöllisen hoito-ohjelman mukaan. Kittiläisten lapsien hampaisto on paremmassa kunnossa kuin keskimäärin Lapissa. Kansantaudit v.2013 Diabetes Psykoosit Sydämen Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Kansantautiindeksi vajaatoiminta Kittilä 90,4 90,3 203,6 111,9 134,6 118,1 136,2 126,4 Inari 95,8 84,5 139, ,9 108,7 123,9 115,7 Sodankylä 100,9 103,6 197,4 117,9 133,4 118, ,5 Lappi 104,5 100,1 157,2 110,5 127,1 114,8 128,1 120,3 Turvallisuutta mitataan mm. henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrällä. Indikaattori ilmaisee ko. rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Kittilässä rikosten määrä on ollut nousujohteista viimeisten 9 vuoden aikana. Vuonna 2010 rikosten määrä on lähtenyt jyrkkään nousuun. Vuonna 2012 poliisin tietoon on tullut Kittilässä 12.1 rikosta 1000 asukasta kohti, eli ainakin 72 rikosta vuodessa, jotka kohdistuivat henkeen tai terveyteen.

22 21 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Kittilä 5,3 5,8 5,7 6,5 7,7 8,3 8,3 8, ,1 - Inari 8,1 7,9 9,8 12,3 8,1 8,6 8,6 5 9,6 7,1 - Sodankylä 6,4 8,1 7,1 5,5 7,3 6,3 4,3 6,2 6,6 5,8 - Lappi 6,8 7 6,9 7 7,6 6,7 6,8 6,4 7,6 8,2 - Koko maa 6,1 6,2 6,3 6,4 7,1 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5 - Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta mittaamaan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa käytetään Ginikerrointa. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Gini-kertoimen arvot esitetään usein myös sadalla kerrottuna, jolloin kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kittilän ginikerroin on 25,7. Kittilässä on pienemmät tuloerot kuin koko maassa. Tuloerot ovat kaikissa Tunturi-Lapin kunnissa nousussa, samoin koko maassa. Koko maan ginikerroin on Tasa-arvon toteutumista voidaan myös tarkastella mies-, nais- tai iän näkökulmasta. Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Kittilä 23,4 24,4 23,6 23,8 24,8 23,2 24,3 25,5 25, Inari 23 23,8 23,6 24,5 24,2 23, ,5 24,3 23,4 - Sodankylä 22 22,3 22,5 22,6 23, ,9 22,6 22, Lappi 23,9 24,8 24,8 25,3 25, ,8 25,1 25,5 24,7 - Koko maa 27,2 28,2 28,1 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 28,5 27,2 -

23 22 Asumista ja ympäristöä mitataan asunnottomien yksinäisten määrällä. Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat, sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Kittilässä on ollut vuonna asunnotonta ja v asunnotonta henkilöä. Vuosina 2010 ja 2011 Kittilässä ei ole ollut asunnottomia lainkaan. Asumisväljyyttä kuvaava indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Kittilä 35,7 37,2 35,2 35,8 35,2 35,4 35,5 33,5 30,9 30,6 31,7 Inari 40,7 38,2 38,1 38,7 36,9 33,6 36,2 35,9 34,8 33,5 32,8 Sodankylä 38,6 37,5 37, ,6 33,3 31,6 31,9 33,8 33,4 32,2 Lappi 34,2 33,6 33,3 32,3 31,8 30,6 31,2 31,5 31,2 30,8 31 Koko maa 33,4 32,5 31,5 30, ,3 29,5 29,5 29,3 29,2 29,3

24 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Lasten ja nuorten suuri osuus kunnan väestöstä on positiivinen lähtökohta ja samalla haaste palveluiden järjestämiselle. Alle kouluikäisiä kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa Lasten päivähoidossa olleet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Kittilä 79,2 78,5 78,9 76,3 76,3 77,8 80,6 79,2 83,7 79,1 83,1 Inari 67,6 71,4 65,2 68,6 61,8 68, ,4 80,3 76,2 76,3 Sodankylä 55,1 56,9 64,3 60,8 61,6 61,3 61,3 65,3 67,9 73,4 68,3 Lappi 67 65, ,5 68,5 67,7 69,2 70,8 72, ,6 Koko maa 63 62,8 63,1 64,4 65, , ,7 67,9 67,7 Kittilässä on viime vuosina panostettu nuorten ja lapsiperheiden palveluihin. Etsivän nuorisotyön avulla syrjäytymisuhan alla olevia nuoria tuetaan saamaan tarttumapintaa omasta elämästä. Kittilän kunta on ollut mukana Toimiva lapsi & ja perhe (TLP)-hankkeessa Kittilän kunnan peruspalvelurakenteissa, päivähoidossa, koulussa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on otettu käyttöön Lapset puheeksi & neuvonpito-menetelmä. Lapset puheeksi & neuvonpito-menetelmä on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kärkihankkeen (Toimiva lapsi & perhe) käytäntöön suunniteltu menetelmäkokonaisuus. Päämääränä on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Menetelmän avulla pyritään ennaltaehkäisemään huolien muodostumista ja ongelmien kasautumista. Menetelmä on kirjattu Kittilän kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan rungoksi tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapset puheeksi menetelmä on otettu kunnassamme laajasti käyttöön. Kunnan työntekijät ovat osallistuneet järjestettyihin LP-menetelmän koulutuksiin. Menetelmä elää kunnan kaikilla hallinnon aloilla, ja kaikki uudet työntekijät koulutetaan käyttämään menetelmää. Perhetyötä on kehitetty palkkaamalla kaksi perhetyöntekijää sosiaalitoimeen. Perhetyöntekijät ovat tehneet sekä korjaava työtä, että ennaltaehkäisevää työtä yhteistyössä muiden lasten parissa työskentelevien kanssa.

25 24 Avohuollon tukitoimet käsittävät tavallisimmin lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Lastensuojelun avohuollon toimintaa kuvataan vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-20-vuotiaiden lasten ja nuorten osuudella prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kittilä 3 4,4 5,5 5 4,5 0 0,4 0 3,4 4,5 - Inari 4,3 4,5 5,2 5,7 5,6 2,3 2,1 2,9 3,7 5,3 - Sodankylä 2,3 2,6 2,2 3 3,5 3,9 4,2 4 3,9 3,2 - Lappi 3,9 4,1 4,4 4,8 5 4,7 4,2 4,6 4,9 5,3 - Koko maa 4,3 4,6 4,6 4,6 4,8 5,2 5,5 6,1 6,3 6,8 -

26 25 Kodin ulkopuolelle sijoitetut (huostaan otetut) on Kittilässä vuodesta 2009 lähtenyt nousuun. Silti Kittilässä huostaanottojen määrä on matalampi kuin vertailukunnissa tai koko maassa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kittilä 0,4 0,8 0,7 0,7 0,7 0,6 0,4 0,6 0,7 1,1 - Inari 1 1,3 1,3 1,4 1 1,2 1,2 1,3 1,2 1,4 - Sodankylä 0,9 0,9 0,8 1,1 0,8 0,9 0, ,4 - Lappi 0, ,1 1,1 1,2 1,3 1,3 1,4 1,5 - Koko maa 1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 -

27 26 Kouluterveyskyselyn avulla kerätään tietoa kittiläläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Kysely tehdään 8- ja 9-luokkalaisille sekä lukion ja nykyisin myös Levi-instituutin 1. ja 2. vuoden opiskelijoille kahden vuoden välein. Viimeisin kysely tehtiin v Kittilän koululaisista kyselyyn osallistui 130, joista poikia oli 67 ja tyttöjä 63. Vanhemmuuden puutteella tarkoitetaan sitä, että vanhemmat eivät tunne lastensa ystäviä, eivät tiedä, missä nuoret viettävät viikonloppujaan. Vanhemmuuden puutetta kokevat nuoret eivät voi keskustella asioistaan vanhempien kanssa tai, että he eivät saa tukea vanhemmiltaan kouluvaikeuksiinsa. Kittiläläisnuoret kokevat vanhemmuuden puutetta vähemmän nyt (arvo 26), kuin v. 2008, jolloin arvo oli 36. Kittilässä on siis tapahtunut positiivista kehitystä, mutta edelleen Kittilän arvo on suurempi, kuin koko maan arvo tai Lapin arvo. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja luokan oppilaista Kittilä - 31,3-28,9-35,2-26, ,4 Inari - 32,3-31,4-32,7-32, ,3 Sodankylä - 29,2-16,8-21,3-27, ,9 Lappi - 24,9-22,9-25,4-24, ,4 Koko maa 21,9 23,1 23,1 21,9 21,9 22,3 22,3 22,3 22,3-18,6

28 27 Elämänlaatu Kittiläläisillä koululaisilla on edelliseen kyselyyn verrattuna enemmän ystäviä. Vuonna ,9 % yläasteen 8- ja 9-luokkalaisista ilmoitti olevansa ilman läheistä ystävää, jolle kertoa ilojaan ja surujaan. Vastaava luku oli v ,7. Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kittilä - 14,2-11,9-16,3-9, ,9 Inari ,3-12,6-13, ,9 Sodankylä - 12,4-7,4-11,4-9, Lappi - 12,2-11,5-10,1-10, ,1 Koko maa 12,1 11,7 11, ,8 9,8 9,1 9,1-8,4

29 28 Henkistä hyvinvointia on mitattu Beckin masentuneisuusmittarilla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokee 9 % 8.- ja 9.luokan oppilaista. Arvo on muuttunut positiiviseen suuntaan edellisestä mittauksesta. Verrattuna Lapin ja koko maan arvoihin Kittilän nuoret kokevat vähemmän vaikeaa tai keskivaikeaa masentuneisuutta. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja luokan oppilaista Kittilä - 16, , Inari - 13,9-15,5-16,6-15, Sodankylä - 15,9-11,4-12,1-17, Lappi - 12,6-12,6-14,3-14, Koko maa 11,5 12,5 12, ,1 13,1 12,8 12,8 - -

30 29 Terveyttä ja toimintakykyä on kysytty kysymyksellä koetusta terveydentilasta ja toimintakyvystä. Kittiläläisistä nuorista 18,4 % kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kittilä - 19,5-21,1-15,8-18, ,8 Inari - 22,4-19,7-11,6-21, ,4 Sodankylä - 20,2-19, , ,9 Lappi - 17,4-17,5-16,8-18, ,8 Koko maa 18,2 16,6 16,6 17,4 17,4 16,9 16,9 16,4 16,4-15,9

31 30 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kittilä - 16,8-22,6-30,8-29, ,2 Inari - 13,5-20,2-18,5-16, ,8 Sodankylä - 9,4-16,8-12,7-14, ,3 Lappi ,9-16,1-16, ,9 Koko maa 13,2 14,5 14,5 15,4 15,4 14,9 14,9 15,4 15,4-16,4 Indikaattori ilmaisee painoindeksiin perustuen ylipainoisten peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Kittilässä vastaajia on ollut 130 v Koululaisten ylipaino on lisääntynyt Kittilässä. Asumista ja ympäristöä on kartoitettu kysymällä asuinolosuhteista sekä koulun fyysisestä ympäristöstä. Asuinolosuhteissa ei näy poikkeamia koko maan asuinolosuhteisiin. Koulunsa fyysistä ympäristöä Kittilän koululaiset pitävät parempana verrattuna koko maan tai Lapin koululaisiin. Toimeentuloa kuvataan Lasten pienituloisuusasteella. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste (16.5 ) on korkeampi kuin väestön yleinen ( 15 ) pienituloisuusaste, lasten tuloasema on keskimääräistä heikompi. Kuntalaisten palvelutasoa on nuortenkohdalla mitattu kasvatus- ja perheneuvolapalveluilla. Kittilässä ei ole erityistä kasvatus- ja perheneuvolaa, vaan palvelut tuotetaan moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen.

32 31 Lasten pienituloisuusaste Kittilä ,5 17,2 16,4 13,4 15,7 17,3 16,5 17,2 - Inari 13,8 15,8 16,5 15,2 15,6 14,4 16,7 16, ,9 - Sodankylä 15,8 16, ,9 19,1 16,7 15,9 14,8 14,1 12,5 - Lappi 16 16,7 17,5 17,9 18,7 18,3 19,2 18,6 18,6 17,7 - Koko maa 12,3 12,8 13,2 13,5 13,9 14,1 14,6 14,8 14,9 14,3 - Verrattuna v.2010 kouluterveyskyselyn tuloksiin Kittilässä vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät. Koululaisten tunne kuulluksi tulemisesta lisääntyi ja terveydenhoitajan, lääkärin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Huolta herättäviä muutoksia verrattuna edelliseen kouluterveyskyselyyn olivat vanhempien työttömyyden lisääntyminen. Perheen yhteinen ateriointi vähentyi ja läheisten alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät. Koululaiset kokivat fyysistä uhkaa yleisemmin ja koulujen fyysiset työolot koettiin puutteellisemmaksi. Koulutapaturmia tapahtui useammin ja koulun työilmapiirin koettiin heikentyneen. Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi, ja opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi. Kittiläläiset koululaisten ruutuaika lisääntyi, samoin kuin huumekokeilut. Koululounaan syöminen vähentyi, samoin kuin liikuntaa harrastettiin vapaa-ajalla vähemmän. Koululaiset kokivat väsymystä, niska- ja hartiakipua, päänsärkyä ja koulu-uupumusta useammin. Koululaisten ylipaino on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien, ja korkeampi kuin vertailukunnissa, Lapissa tai koko maassa. 4.3 Nuoret ja nuoret aikuiset Opiskelevien nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista saadaan tietoa joka toinen vuosi toteutettavalla kouluterveyskyselyllä. Toisen asteen (=lukio ja ja ammattioppilaitos) opiskelijoiden keskuudessa suoritettavaa terveyskyselyjen arviointia hankaloittaa se, että varsinkin ammattioppilaitoksessa opiskelee paljon opiskelijoita muista kunnista ja toisaalta

33 32 kittiläläiset nuoret opiskelevat myös kotipaikkansa ulkopuolella. Kittilän kouluterveyskyselyyn v osallistui 62 lukiolaista, joista poikia oli 25 ja tyttöjä 37. Levi-instituutin opiskelijamäärä? Elämänlaatua kartoitettaessa Kittilän lukiolaiset kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin Lapin ja koko maan lukiolaiset % lukiolaisista kokee, ettei heillä ole läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa iloja ja suruja. He myös arvioivat oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi muuta maata useammin. Melkein joka viides Kittilän lukiossa opiskeleva ei ole tyytyväinen omaan terveyteensä. Koulun fyysisiä työoloja kuntamme lukiolaiset pitävät parempina(33,4%) kuin Lapin (40,7%) tai koko maan lukiolaiset (38,5%). Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja vuoden opiskelijoista Kittilä ,1-6, ,4 Inari Sodankylä , , Lappi - 9,4-8,2-8,8-9, Koko maa 8,8 8,7 8,7 8,6 8,6 7,7 7,7 7,4 7,4-6,4

34 33 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kittilä 7,9-7, ,6 Inari Sodankylä Lappi 7,8-7, ,8 Koko maa 8,4 8,4 7,8 7,8-7,5

35 34 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kittilä ,3-14, ,7 Inari Sodankylä , , Lappi ,1-19, ,8 Koko maa 20,4 18,7 18,7 18,2 18,2 17,7 17,7 17,1 17,1-16,4 Kittilän lukiolaiset kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin Lapin tai koko maan lukiolaiset. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat taas kokevat terveydentilansa liki samanlaiseksi kuin Lapin tai koko maan opiskelijat.

36 35 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kittilä ,8-20, Inari Sodankylä Lappi ,9-22, ,1 Koko maa ,1 21,1 20,8 20,8-21,3 Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kittilä ,7-12, ,2 Inari Sodankylä - 12,1-14, , Lappi - 11,1-14,6-13,4-16, Koko maa 11 12,1 12,1 13,4 13,4 12,6 12,6 13,1 13,1-14,2

37 36 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja vuoden opiskelijoista Kittilä ,7-21, ,3 Inari Sodankylä Lappi , ,5 Koko maa ,8 21,8 21,7 21,7-22 Kittilässä toisen asteen opiskelijat ovat harvemmin ylipainoisia kuin Lapissa tai koko maassa.

38 37 Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / vastaavanikäistä Kittilä ,3 13,5 17,1 18,9 14,7 21,3 23 Inari 22, ,1 Sodankylä 9,6 19, ,4 30,4 38, ,6 14,6 12,7 Lappi 17,1 19, ,4 12,8 15,1 15,6 15,8 17,1 16 Koko maa 15, ,8 13,5 14,3 15,3 16,7 18,4 20, Kuntoutusrahalla turvataan kuntoutujan toimeentuloa kuntoutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka kuntoutuksen vuoksi ei pysty tekemään työtä. Valtaosa vuotiaille maksetuista kuntoutusrahoista on ns. nuoren kuntoutusrahaa. Sen tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Tavoitteena on myös ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

39 38 Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on Kittilässä 9.1 % ikäryhmästä. Lapissa vastaava luku on 9.9 % ja koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääjiä on 11.2 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Kittilä 10,7 8,9 10,8 11,2 10,4 10,5 11,7 10,6 9,1 10,2 - Inari 14, ,7 11,2 9,6 13,2 12,8 10,7 11,7 10,9 - Sodankylä 9,3 10,8 9 10,1 11 9,8 10,1 9,6 8,5 7,9 - Lappi 9,7 9,1 9,1 9,2 9,4 9,6 9,7 10,2 9,9 9,4 - Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,4 11,7 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8 - Turvallisuus

40 39 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kittilä ,6-15, ,4 Inari Sodankylä Lappi , ,8 Koko maa ,9 21,9 20,6 20,6-23,1 Indikaattori ilmaisee ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutuneiden ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Kittilän ammatillisissa oppilaitoksissa koetaan enemmän fyysistä uhkaa edelliseen mittaukseen verrattuna. Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Kittilä , ,7 96,3 97,2 Inari ,7 122,5 213,7 182,3 127,9 Sodankylä ,9 113,6 60,9 31,7 44,2 Lappi ,5 97,1 95,6 62,6 77,3 Koko maa , ,5 111,4 104,6

41 40 Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Kittilä ,1 157,1 158,2 269,2 Inari 162,4-898,3 225,7 234,7 Sodankylä 68,9 181,3 119,9 117,3 120,3 Lappi 162,9 137,7 200,7 157,3 170,4 Koko maa 165,8 163,1 168,8 157,9 155,8 Indikaattori ilmaisee rikoksista syyllisiksi epäiltyjen vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rikoksista epäiltyjen lukumäärä on eri asia kuin syylliseksi todettujen lukumäärä. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan.

42 41 Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / vastaavanikäistä Kittilä ,4 10,7 8,8 9,6 7,6 - Inari ,4 14,7 13,2 13,4 11,4 - Sodankylä ,7 11,5 10,2 6,9 10,4 - Lappi ,6 13,9 13,1 13,4 12,6 - Koko maa ,9 14, ,9 13,6 - Lukuihin sisältyvät henkilöt, jotka on käräjäoikeuksissa tuomittu rangaistukseen tai jätetty syyllisenä rangaistukseen tuomitsematta (henkilön rikosasiaratkaisussa on ainakin yksi syyksi luettu rikos) ja joilla oli tuomitsemisvuoden viimeisenä päivänä kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa. Käräjäoikeuksien lisäksi lukuihin sisältyy vuosittain muutama tuomio, joka on annettu hovioikeudessa sen toimiessa ensimmäisenä oikeusasteena. Henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin hänestä on tehty edellä mainittuja ratkaisuja (tuomittujen bruttoesitys). Tilastokeskuksen tiedot perustuvat oikeushallinnon Tuomiolauselmajärjestelmään (TL). Indikaattoritiedon valossa v.2012 Kittiläläisiä 15 vuotta täyttäneitä tuomitaan rikoksista vähemmän kuin vertailukunnissa tai Lapissa. Kittilän lukiolaiset ovat tyytyväisiä koulun fyysisiin oloihin. Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion ja 2. vuoden opiskelijoista Kittilä ,2-35, ,4 Inari Sodankylä - 56, , Lappi - 52,4-48,4-48,5-50, ,7 Koko maa 48,9 46,9 46,9 44,8 44,8 41,5 41,5 41,7 41,7-38,5

43 42 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kittilä ,2 4 4,1 3,7 3,8 - Inari 2,3 1, Sodankylä 4,7 3,7 3,8 3,1 2,1 3, ,5 3,8 - Lappi 3,3 3,1 3,1 2,6 2,9 3 3,8 3,4 3,3 3,3 - Koko maa 2,8 2,8 2,6 2,5 2,4 2,4 2,9 3 2,9 3 - Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavat nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea Kittilässä ja Sodankylässä saavat useammat nuoret kuin koko maassa tai Lapissa.

44 Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Kittilä - 11,3 13, ,5 18,1 13,9 14,8 13, ,6 Inari - 18,4 21,6 17,8 20,4 15,2 20,6 21,3 21,7 20,4 14 Sodankylä - 21,4 20, ,6 22, ,7 17,4 20,2 17,7 Lappi - 21,6 21,8 24,1 23, ,3 20,4 19,4 20,2 18,4 Koko maa - 20,2 20,9 21, ,7 19,9 19,3 18,9 18,7 17,7

45 44 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kittilä 9,8 9, ,2 10,8 10,5 9,9 9,8 - Inari 9,9 10,5 10, ,4 11,9 11,8 11,6 11, Sodankylä 12,2 12,3 12,4 12,2 12,5 12,5 12,4 12,9 12,5 11,7 - Lappi 11 11,1 11,3 11,3 11,6 11,8 11,9 11,9 11,7 11,4 - Koko maa 8,8 8,8 8,8 8,8 8,9 8,9 8,9 8,7 8,6 8,3 -

46 45 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista Kittilä ,4 3,3 2,1 2,9 2,5 3,3 3,5 3,4 Inari ,2 4,6 4,5 4,3 4,5 4,7 5,3 5,9 Sodankylä ,2 4,3 4,4 3,9 3,9 3,6 3,7 Lappi ,9 4,4 5,1 5 4,9 5,1 5,6 Koko maa ,2 3,5 3,1 3,7 4,1 4 4,1 4,6 Kittilässä työllistytään paremmin kuin vertailukunnissa. Vuodesta 2008 rakennetyöttömyys on ollut kasvussa, mutta viimeisen vuoden aikana nousu on tasoittunut. Vuonna % kittiläläisistä vuotiasta oli vaikeasti työllistyviä, kun vastaava luku koko maassa oli 4.6.

47 46 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kittilä 1,3 0,6 0,5 0,9 0,7 0,4 0,6 0,6 0,6 0,6 - Inari 1,8 1,7 1,2 1,5 1,2 1,4 1,2 1,3 1,3 1 - Sodankylä 2,8 2,7 2,1 2 1,7 1,9 1,9 2,2 1,9 2,1 - Lappi 2, ,8 1,7 2 2,2 2,2 2,1 2 - Koko maa 2,1 1,9 1,8 1,8 1,8 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1 - Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Kittilässä pitkäaikaisesti toimeentulon saajia on ollut viimeisen 9 vuoden aikana vähemmän kuin Inarissa, Sodankylässä, Lapissa tai koko maassa.

48 47 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Kittilä 1,9 1,9 2,5 4,1 2,4 4,2 4,4 1,4 1,7 4,2 - Inari 2,7 1,5 1,2 1,7 3 1,5 1, ,4 - Sodankylä - 1, Lappi 3,3 3 3,2 3,6 3,5 3,3 3 1,6 1,7 2,4 - Koko maa 3,4 3,5 3,5 3,4 3,5 3,5 3,4 3,1 3,2 3,1 - Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihdehuollon laitoksiksi on tässä määritelty Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat. Kittilässä ko..ikäryhmään kuuluu 55.3 % väestöstä. Vuonna 2012 on ollut 13 henkilöä päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksikössä hoidossa. Päihdehuollon laitoksiksi on tässä määritelty Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat. 4.5 Ikäihmiset Henkisen hyvinvoinnin indikaattorina on dementiaindeksi, ja kittiläläiset ikä ihmiset sairastavat dementiaa hieman vähemmän kuin Lapissa, mutta enemmän kuin koko maassa. Terveyttä ja toimintakykyä on tarkasteltu lääkkeiden erityiskorvausoikeuden avulla. Indikaattori ilmaisee, kuinka moni ikäryhmästä saa erityiskorvattavia lääkkeitä, ja kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastuvuutta väestössä. Kittilässä sairastetaan vertailukuntia, Lappia ja myös koko maata hieman enemmän pitkäaikaissairauksia. Terveys ja toimintakyky teemaa avataan myös vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoidossa olleiden määrällä. Kittilän indikaattoriluku on 4.5, joka on korkeampi kuin yhdessäkään vertailukunnassa, Lapissa tai koko maassa. Asumista ja ympäristöä mitataan kotona asuvien 75- vuotta täyttäneiden osuudella verrattuna vastaavanikäiseen väestöön. Kittiläläiset ja Enontekiöläiset ikäihmiset muuttavat kotoaan tuettuun palveluasumiseen tms. hieman aiemmin kuin Lapin tai koko maan vastaavanikäiset ihmiset. Toimeentuloa on tarkasteltu täyttä kansaneläkettä saavien