Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset...5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat...6 Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY...7 Suunnitelman laatijat...8 Suunnitelman hyväksyminen 1/71

2 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018 Vuosi 2018 oli Äänekoskelle talouden näkökulmasta tuloksellinen. Suuret teollisuusyritykset menestyivät hyvin ja myös pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärä kasvoi. Infrahankkeista suurin, 4-tien parantaminen Äänekosken kohdalla on aikataulusta jopa hieman edellä (valmistuu kokonaisuudessa v. 2020). Kaupunki on panostanut viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa kouluhankkeisiin, niistä osa on jo valmistunut (lukio) ja loput on valmistumassa vuoden 2019 aikana. Huoltosuhde on korkea ja väestömäärä laski edellisvuodesta (-299 henkilöä). Syntyvyys on viime vuosina laskenut ja lähtömuutto lisääntynyt. Vuoden 2018 aikana käynnistyneellä "Hyvä arki asukkaalle" -kampanjalla pyritään vaikuttamaan väkiluvun positiivisempaan kehitykseen. Rikosten kokonaismäärä vähentyi Äänekoskella 37,5%:lla vuodesta Vuonna 2018 paikkakunnalla poliisin tietoon tuli yhteensä 1833 rikosta, mikä on 1100 edellisvuotta vähemmän. Käytännössä kaikissa rikostyypeissä tapahtui pääsääntöisesti alenemista tai määrät pysyivät edellisvuoden tasolla. Muun muassa ns. rikoslakirikoksia, joihin luetaan esim. omaisuus-, seksuaali-, liikenne- ja huumausainerikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, tuli poliisin tietoon 146 vähemmän kuin edellisvuonna. Kaupungin korkea työttömyysaste on vihdoin lähtenyt selvästi laskemaan. Vuoden 2016 joulukuussa työttömyysaste oli 19,5 %, 2017 joulukuussa 15,5 % ja vuoden 2018 lopussa vastaavasti 14,0 %. Kaupungin sitkeä ja määrätietoinen työ työllisyyden parantamiseksi ja työllisyysohjelman toimenpide-ehdotusten toteuttaminen näyttävät tuovan toivottua vaikuttavuutta. Työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin vuonna ,4 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimenpiteillä on ollut vaikutusta eniten pitkäaikaistyöttömyyden osalta, missä pudotusta on 11,8 %. Lastensuojelun tarve on Äänekoskella edelleen korkeaa tasoa ja sisällöltään vaativaa ja moniulotteista. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli Äänekoskella vuoden aikana 204 lasta, mikä on lähes edellisen vuoden tasoa. Perheitä voitiin auttaa aiempaa enemmän peruspalveluissa ja määrämuotoinen hyvin suoritettu palvelutarpeen arviointi sekä ajoissa käynnistetyt sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut olivat usein riittävä apu lastensuojeluilmoituksen käsittelyn jälkeen. Lastensuojeluilmoituksia tuli 649 kpl (34 vähemmän kuin edellisenä vuonna) ja ne koskivat 349 lasta. Eniten ilmoituksia tuli edelleen sosiaalipäivystyksestä, terveydenhuollosta ja poliisilta. Kaikki lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin 7 vrk määräajassa, palvelutarpeen arviointeja tehtiin toimintavuoden aikana 248 lapselle. Sijaishuollossa olevien lasten määrä kasvoi reilulla kymmenellä. Sijaishuollossa oli toimintavuoden aikana 68 eri lasta ja huostassa oli vuoden lopussa 30 lasta. Sijaishuollossa kasvu kohdistui perhehoitoon. Perhetyön yksikkö vastasi sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä, lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä sekä tapaamispalvelusta ja teki myös sijaishuollon aikaista perhetyötä. Perhetyön yksikön asiakkaana oli toimintavuoden aikana 147 perhettä ja 274 lasta. Nuorten jälkihuollon perhetyössä oli 26 asiakasta ja tapaamispalvelua järjestettiin 4 perheelle. Omien toimintakertomustietojen valossa väestön hyvinvoinnissa ja niihin liittyvissä tekijöissä on tapahtunut pääasiassa myönteistä kehitystä. Spesifistä tietoa edellisvuodesta ei ole vielä kattavasti saatavissa. Valtakunnallisista tilastoista tiedot hyvinvoinnin tilasta vuodelta 2018 saadaan vasta vuoden 2019 loppupuolella. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Hyvinvointi-indikaattorit osoittavat monitahoista hyvinvoinnin vajetta ja väestörakenteen haasteellisuutta, mikä näkyy mm. runsaana perusturvan palvelujen käyttönä. Erityisesti haasteena on lapsiperheiden pienituloisuuden lisääntyminen ja nuorten eri indikaattoreissa esiin tuleva pahoinvointi. Äänekoskella on etsitty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Äänekoskella on ollut pitkään haasteena mm. väestömäärän lasku, muuttotappio, alhainen koulutustaso, suhteellinen velkaantuneisuus, korkea huoltosuhde, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, runsas päihteiden käyttö ja tupakointi sekä niiden aiheuttamat sairaudet ja muut lieveilmiöt, lasten liikalihavuus, korkea sairastavuus ja terveyspalveluiden runsas käyttö, lastensuojelun runsas tarve sekä korkea dementiaindeksi. Kelan sairastavuusindeksi ja dementiaindeksi ovat hieman laskeneet. Päihdehuollossa ulkopuolelta ostetut katkaisukäynnit ja laitoskuntoutus lisääntyivät hieman (21-->27). Päihdeklinikan asiakasmäärässä oli jonkin verran nousua ja käyntimäärät lisääntyivät hieman yli sadalla. Erikoissairaanhoidossa psykiatrian hoitopäivät pysyivät ennallaan. 2/71

3 Verotulot ovat lisääntyneet, suhteellinen velkaantuneisuus alentunut ja lainakanta/asukas on pysynyt ennallaan. Väestömäärä on laskenut viime vuosina asukasta/vuosi. Lasten määrä on vähentynyt ja vastaavasti ikääntyneiden määrä lisääntynyt. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on viime vuosina lisääntynyt. Yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien lukumäärä on noussut. Koulutustaso on hieman kohonnut, mutta on edelleen maan keskitasoa alhaisempi. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on hieman noussut, ollen maan keskitasoa. Työllisten määrä on lisääntynyt. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys on selkeästi alentunut. Myös nuorisotyöttömyys on kääntynyt hienoiseen laskuun, mutta on edelleen korkea. Elinkeinoista teollisuus ja biotalous ovat merkityksellisempiä kaupungin elinvoiman kannalta. Jätettyjä velkajärjestelyhakemuksia on aiempaa hieman enemmän. Toimeentulotukea saaneiden osuus on lisääntynyt lukuun ottamatta yksinasuvia naisia ja miehiä sekä 65 vuotta täyttäneitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus on edelleen vähentynyt. Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi on kouluterveyskyselyn valossa heikentynyt (tehty v.2017). Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä on lisääntynyt. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa on n. 38% 1-2 -vuotiaista ja noin 64% 3-5 -vuotiaista. Lapsiperheiden kotihoitokäyntien ja palvelunkäyttäjien määrä on hieman lisääntynyt. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 0-6 -vuotiaiden lasten määrä on pienentynyt. Sen sijaan lasten- ja nuorisopsykiatrian laitos- ja avohoitokäynnit ovat lisääntyneet, samoin vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden lasten määrä. Lastensuojelullisten avohuollon tukitoimien piirissä olleiden vuotiaiden määrä on pienentynyt ja vuotiaiden vastaavasti lisääntynyt. Kasvatus- ja perheneuvonnan käyttö on pysynyt aiemman vuoden tasolla. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotialla ovat lisääntyneet ollen maan keskiarvoa hieman korkeammat. Nuorten aikuisten ( vuotiaat ) sosiaalityön tarve jatkui suurena. Asiakkailla oli haasteita usealla elämänalueella ja verkostotyön tarve korostui. Nuorten aikuisten sosiaalityöntekijä toimi myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevien vuotiaitten sosiaalityöntekijänä. Kotouttamisen piirissä olevat asiakkaat kuuluivat pääosin tähän ikäryhmään, joten heidän sosiaalityöstä vastasi nuorten sosiaalityöntekijä. Äänekosken kaupunki oli valtuuston päätöksen mukaisesti varautunut 30 kuntapaikkaan vuositasolla. Lisäksi itsenäisesti kuntaan muuttaneita pakolaisia oli muutama. Kotouttamispalveluiden piirissä olevat asiakkaat olivat pääosin alaikäisinä turvapaikanhakijoina maahan tulleita nuoria, jotka saivat oleskeluluvan ja Äänekoskelta kuntapaikan. Kaupunki hankki alaikäisten perheryhmäkotipalvelut 21-paikkaisesta Perheryhmäkoti Fenderistä, joka toimi kesäkuun loppuun saakka. Hoitopäiviä kertyi Nuorten aikuisten tukiasuminen järjestettiin omana toimintana Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä ja sairauspäivärahaa saavien vuotiaiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla, samoin työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä. Kokonaisuutena työikäisten hyvinvointi näyttää indikaattoreiden valossa kokonaisuudessaan parantuneen. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt. Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrä on lisääntynyt ja säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon piirissä olevien määrä on pienentynyt. Perusterveydenhuollon palveluiden käyttö on runsasta, joskin hieman vähentynyt aiempaan nähden. Koti- ja vapaaajan tapaturmien, kaatumisten ja putoamisten sekä vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalahoitoa on tarvittu aiempaa enemmän. Määrät ovat huomattavasti Suomen keskiarvoa korkeampia. Yksityislääkäripalveluiden käyttö on suhteellisen vähäistä, mutta se on hieman lisääntymässä. TALOUS JA ELINVOIMA Talous Tulot Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Koko maa Valkeakoski Keski-Suomi Laukaa Jämsä Varkaus Äänekoski Forssa 3/71

4 Valtionosuudet, % nettokustannuksista Koko maa 30.2 Valkeakoski 32.2 Jämsä 35.2 Keski-Suomi 35.9 Laukaa 37.0 Varkaus 38.7 Äänekoski 39.9 Forssa Verotulot, euroa / asukas Forssa Laukaa Keski-Suomi Varkaus Valkeakoski Äänekoski Koko maa Jämsä Vuosikate, euroa / asukas Jämsä Varkaus Laukaa Forssa Valkeakoski Keski-Suomi Koko maa Äänekoski Suhteellinen velkaantuneisuus, % Jämsä 43.3 Forssa 47.6 Varkaus 55.4 Keski-Suomi 55.8 Valkeakoski 56.2 Koko maa 60.1 Äänekoski 87.3 Laukaa Vuosikate, % poistoista Jämsä Forssa Varkaus Valkeakoski Keski-Suomi Laukaa Koko maa Äänekoski Lainakanta, euroa / asukas Jämsä Forssa Valkeakoski Varkaus Koko maa Keski-Suomi Äänekoski Laukaa 4/71

5 Elinvoima Väestö Väestö Forssa Laukaa Äänekoski Jämsä Valkeakoski Varkaus Keski-Suomi Koko maa Huoltosuhde, demografinen Koko maa 62.6 Keski-Suomi 69.6 Varkaus 71.9 Forssa 72.1 Laukaa 72.4 Äänekoski 72.5 Valkeakoski 74.9 Jämsä Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Jämsä -9.2 Äänekoski -8.5 Varkaus -5.2 Forssa -4.5 Valkeakoski -1.0 Laukaa -0.2 Keski-Suomi 0.0 Koko maa Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Laukaa 15.9 Äänekoski 19.2 Jämsä 31.9 Varkaus 32.4 Keski-Suomi 33.7 Valkeakoski 48.9 Forssa 67.7 Koko maa Lapsiperheet, % perheistä Varkaus 32.4 Jämsä 32.6 Forssa 36.6 Äänekoski 37.3 Keski-Suomi 38.3 Valkeakoski 38.5 Koko maa 45.0 Laukaa 5/71

6 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Laukaa 18.9 Valkeakoski 21.1 Keski-Suomi 22.0 Koko maa 22.9 Äänekoski 23.1 Jämsä 24.9 Varkaus 25.9 Forssa Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Laukaa 42.8 Valkeakoski 43.4 Koko maa 43.5 Äänekoski 44.0 Keski-Suomi 44.7 Jämsä 49.3 Varkaus 50.2 Forssa Koulutustasomittain Forssa Äänekoski Jämsä Varkaus Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa 0-6-vuotiaat, % väestöstä Varkaus 5.3 Forssa 5.4 Jämsä 6.8 Valkeakoski 6.9 Äänekoski 7.2 Keski-Suomi 7.3 Koko maa 10.5 Laukaa 7-15-vuotiaat, % väestöstä Forssa 8.5 Varkaus 9.2 Jämsä 9.9 Koko maa 10.0 Keski-Suomi 10.5 Valkeakoski 10.6 Äänekoski 13.8 Laukaa vuotiaat, % väestöstä Laukaa 8.4 Jämsä 8.8 Varkaus 8.9 Äänekoski 9.2 Valkeakoski 9.2 Forssa 10.3 Koko maa 11.1 Keski-Suomi 6/71

7 25-64-vuotiaat, % väestöstä Jämsä 47.7 Valkeakoski 47.9 Äänekoski 48.0 Forssa 49.0 Laukaa 49.2 Varkaus 49.3 Keski-Suomi 51.1 Koko maa vuotiaat, % väestöstä Laukaa 12.3 Koko maa 12.7 Keski-Suomi 14.9 Äänekoski 15.0 Valkeakoski 15.7 Varkaus 16.4 Jämsä 16.5 Forssa vuotiaat, % väestöstä Laukaa 6.5 Koko maa 6.8 Keski-Suomi 7.5 Valkeakoski 7.8 Äänekoski 8.8 Varkaus 9.1 Forssa 9.3 Jämsä 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Laukaa 2.7 Koko maa 2.8 Keski-Suomi 2.8 Äänekoski 3.3 Valkeakoski 3.5 Forssa 3.7 Jämsä 3.9 Varkaus Syntyneiden enemmyys Koko maa Keski-Suomi Jämsä Varkaus Forssa Äänekoski Valkeakoski 30.0 Laukaa Elatussuhde Koko maa Laukaa Keski-Suomi Valkeakoski Forssa Jämsä Äänekoski Varkaus 7/71

8 Tulomuuttajat, lkm Äänekoski Jämsä Varkaus Forssa Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa Lähtömuuttajat, lkm Äänekoski Jämsä Forssa Valkeakoski Laukaa Varkaus Keski-Suomi Koko maa Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä Äänekoski 0.1 Laukaa 0.2 Keski-Suomi 0.2 Varkaus 0.2 Valkeakoski 0.2 Jämsä 0.3 Forssa 5.2 Koko maa Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Laukaa 1.2 Äänekoski 1.3 Jämsä 2.2 Keski-Suomi 2.5 Varkaus 2.6 Valkeakoski 3.8 Forssa 4.5 Koko maa Vastaanotetut pakolaiset / asukasta Varkaus 0.0 Valkeakoski 5.3 Laukaa 15.7 Äänekoski Koko maa Keski-Suomi Jämsä Forssa Avioeroja vuotiailla / vastaavanikäistä naimisissa olevaa Äänekoski 13.8 Laukaa 16.6 Keski-Suomi 16.9 Varkaus 17.4 Valkeakoski 17.9 Jämsä 18.1 Koko maa 18.3 Forssa 8/71

9 Elinvoima Työlliset, % väestöstä Varkaus 35.7 Äänekoski 36.3 Jämsä 37.6 Forssa 38.4 Valkeakoski 39.4 Keski-Suomi 40.0 Laukaa 42.2 Koko maa Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Laukaa 23.5 Valkeakoski 23.5 Jämsä 24.0 Äänekoski 24.0 Varkaus 24.3 Forssa 25.9 Keski-Suomi 27.7 Koko maa Kunnan yleinen pienituloisuusaste Valkeakoski 10.9 Laukaa 12.8 Koko maa 13.3 Jämsä 14.6 Äänekoski 15.7 Keski-Suomi 16.0 Forssa 16.5 Varkaus Lasten pienituloisuusaste Valkeakoski 11.4 Jämsä 11.8 Koko maa 12.9 Laukaa 13.0 Keski-Suomi 14.0 Forssa 15.0 Äänekoski 16.6 Varkaus Työttömät, % työvoimasta Laukaa 11.5 Koko maa 11.6 Valkeakoski 12.8 Forssa 13.8 Keski-Suomi 14.3 Jämsä 15.0 Varkaus 15.2 Äänekoski 9/71

10 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Laukaa 29.5 Forssa 30.7 Varkaus 32.0 Valkeakoski 32.3 Äänekoski 33.0 Keski-Suomi 34.5 Koko maa 38.2 Jämsä Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Varkaus 59.0 Äänekoski 59.3 Forssa 59.4 Keski-Suomi 59.9 Koko maa 60.0 Jämsä 60.3 Valkeakoski 61.2 Laukaa Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista Valkeakoski 5.5 Laukaa 5.6 Koko maa 6.4 Forssa 7.2 Keski-Suomi 7.8 Varkaus 8.2 Äänekoski 8.2 Jämsä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 6.5 Keski-Suomi 7.5 Laukaa 7.8 Forssa 8.0 Jämsä 8.1 Koko maa 9.6 Varkaus 11.1 Äänekoski Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Koko maa 16.6 Forssa 19.6 Keski-Suomi 20.4 Laukaa 22.1 Valkeakoski 22.5 Jämsä 23.0 Varkaus 26.0 Äänekoski Maatalous, metsätalous ja kalatalous, % työllisistä Valkeakoski 2.2 Varkaus 2.7 Äänekoski 2.7 Forssa 3.0 Koko maa 3.4 Laukaa 3.6 Keski-Suomi 3.8 Jämsä 10/71

11 Teollisuus, % työllisistä Koko maa 13.8 Keski-Suomi 16.1 Laukaa 23.2 Varkaus 23.7 Forssa 24.8 Äänekoski 26.0 Jämsä 27.3 Valkeakoski Kaivostoiminta ja louhinta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, % työllisistä Keski-Suomi 1.1 Valkeakoski 1.2 Koko maa 1.2 Jämsä 1.3 Äänekoski 1.3 Laukaa 1.4 Varkaus 2.0 Forssa Rakentaminen, % työllisistä Jämsä 6.1 Valkeakoski 6.4 Varkaus 6.8 Koko maa 6.9 Keski-Suomi 7.0 Forssa 7.4 Äänekoski 10.3 Laukaa Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä Äänekoski 18.2 Jämsä 18.5 Forssa 18.7 Valkeakoski 18.8 Varkaus 18.9 Keski-Suomi 19.4 Laukaa 20.8 Koko maa Informaatio ja viestintä, % työllisistä Jämsä 1.1 Äänekoski 1.1 Varkaus 1.7 Forssa 2.0 Valkeakoski 2.4 Laukaa 3.4 Keski-Suomi 4.0 Koko maa 11/71

12 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, % työllisistä Äänekoski 0.8 Laukaa 0.9 Keski-Suomi 0.9 Forssa 1.0 Varkaus 1.0 Jämsä 1.2 Valkeakoski 2.0 Koko maa Kiinteistöalan toiminta, % työllisistä Jämsä 0.6 Forssa 0.8 Äänekoski 0.8 Valkeakoski 0.9 Koko maa 1.0 Keski-Suomi 1.0 Varkaus 1.0 Laukaa Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, % työllisistä Jämsä 10.3 Äänekoski 10.6 Valkeakoski 10.8 Laukaa 11.2 Varkaus 11.6 Keski-Suomi 11.8 Forssa 13.2 Koko maa Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut, % työllisistä Forssa 25.4 Valkeakoski 28.2 Varkaus 28.5 Äänekoski 28.5 Jämsä 28.9 Koko maa 29.3 Laukaa 32.2 Keski-Suomi Muu palvelutoiminta, % työllisistä Äänekoski 4.0 Laukaa 4.3 Jämsä 4.6 Varkaus 4.7 Valkeakoski 5.0 Forssa 5.4 Keski-Suomi 5.4 Koko maa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Laukaa Valkeakoski Äänekoski Forssa Jämsä Varkaus Keski-Suomi Koko maa 12/71

13 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Äänekoski 5.1 Valkeakoski 5.2 Forssa 5.7 Jämsä 5.8 Varkaus 6.0 Laukaa 6.2 Keski-Suomi 7.4 Koko maa Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Laukaa 11.4 Äänekoski 11.4 Forssa 11.6 Varkaus 12.3 Keski-Suomi 12.8 Valkeakoski 12.9 Jämsä 13.4 Koko maa Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Laukaa 7.5 Valkeakoski 10.9 Koko maa 11.9 Keski-Suomi 11.9 Jämsä 12.2 Äänekoski 13.0 Forssa 17.2 Varkaus Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Jämsä 2.1 Valkeakoski 2.4 Varkaus 2.5 Forssa 2.7 Laukaa 3.1 Keski-Suomi 3.6 Äänekoski 3.8 Koko maa Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 19.7 Laukaa 22.9 Keski-Suomi 23.5 Forssa 23.8 Valkeakoski 26.8 Äänekoski 29.1 Jämsä 34.1 Varkaus Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 3.2 Valkeakoski 3.5 Forssa 3.6 Koko maa 3.7 Keski-Suomi 4.5 Äänekoski 4.6 Jämsä 5.2 Varkaus 13/71

14 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 7.8 Valkeakoski 8.6 Koko maa 9.1 Jämsä 9.4 Äänekoski 9.9 Keski-Suomi 10.5 Forssa 12.1 Varkaus Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 2.1 Valkeakoski 2.2 Äänekoski 2.4 Jämsä 2.4 Forssa 2.8 Keski-Suomi 2.8 Koko maa 3.1 Varkaus Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 1.3 Jämsä 1.4 Äänekoski 1.4 Laukaa 1.6 Keski-Suomi 1.7 Forssa 1.8 Koko maa 2.2 Varkaus Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista Laukaa 9.1 Jämsä 9.6 Valkeakoski 9.8 Äänekoski 11.9 Varkaus 12.1 Forssa 14.2 Koko maa 17.5 Keski-Suomi Jätetyt velkajärjestelyhakemukset, lkm Laukaa 10.0 Forssa 12.0 Jämsä 14.0 Varkaus 22.0 Äänekoski 33.0 Valkeakoski Keski-Suomi Koko maa Opintotuen asumislisää saaneet, % asuntokunnista Laukaa 2.0 Äänekoski 2.1 Jämsä 2.7 Varkaus 2.7 Valkeakoski 3.2 Forssa 6.3 Koko maa 8.0 Keski-Suomi 14/71

15 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista Valkeakoski 7.7 Koko maa 8.0 Laukaa 8.3 Keski-Suomi 8.6 Jämsä 9.6 Äänekoski 10.2 Forssa 11.1 Varkaus TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto Taloudelliset indikaattorit ovat korjaantuneet valtuustokaudella selkeästi, sen sijaan väestöindikaattorit ovat kääntyneet pääosin negatiivisiksi. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14 v.) ja vanhusten (yli 65 v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15 64 v.) määrään. Äänekoskella väestöllisen huoltosuhde on viime vuosina kohonnut (72,4 v.2017), ennusteen mukaan se on 75,6 vuonna 2019 ja vuonna 2040 sen ennustetaan olevan jo 91,1 eli jokaista työikäistä kohden olisi 1 huollettava. Väestömäärä laski edellisvuodesta (-299 henkilöä). Syntyvyys on viime vuosina laskenut ja lähtömuutto lisääntynyt. Äänekosken osalta ikärakenteen vanheneminen on merkittävää. Yli 65 vuotiaiden osuus vuonna 2017 oli 26 % ja vuonna 2040 se on jo 32 %. Samalla aikavälillä ennustetaan väestön vähenevän 5 %. Rikosten kokonaismäärän väheneminen näkyy jo vuonna 2017 ja viime vuonna muutos oli vielä huomattavampaa. Työttömyysaste on kääntynyt laskuun Äänekoskella vuodesta 2015 alkaen tilanteen mukaan työttömyysaste Äänekoskella oli 15,5 %, kun koko maan työttömyysaste oli puolestaan 11,2 %. Hyvän talouskehityksen ja Keski-Suomeen syntyneiden uusien investointien vaikutuksena työllisyysluvut ovat parantuneet merkittävästi. Joulukuussa 2018 työttömyysaste oli 14%. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 4.0 Keski-Suomi 4.0 Koko maa 4.6 Äänekoski 5.0 Valkeakoski 5.0 Jämsä 5.5 Forssa 6.7 Varkaus Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Äänekoski 7.5 Laukaa 8.3 Keski-Suomi 8.3 Jämsä 8.5 Koko maa 9.1 Varkaus 9.2 Forssa 13.2 Valkeakoski 15/71

16 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Jämsä 12.0 Laukaa 12.2 Koko maa 12.3 Keski-Suomi 13.5 Äänekoski 13.6 Varkaus 14.6 Forssa 18.1 Valkeakoski Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 7.9 Koko maa 8.1 Forssa 8.1 Keski-Suomi 8.3 Jämsä 8.6 Varkaus 8.6 Valkeakoski 9.0 Äänekoski Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Varkaus 18.8 Koko maa 19.0 Laukaa 19.1 Keski-Suomi 19.8 Äänekoski 20.1 Jämsä 25.3 Forssa 26.0 Valkeakoski Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 18.9 Koko maa 19.2 Keski-Suomi 19.8 Äänekoski 20.7 Valkeakoski 20.8 Jämsä 20.9 Varkaus 23.4 Forssa Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Keski-Suomi 26.1 Forssa 28.6 Äänekoski 29.8 Koko maa 30.6 Laukaa 32.3 Valkeakoski 34.1 Varkaus 34.6 Jämsä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Keski-Suomi 23.7 Koko maa 23.8 Varkaus 24.4 Laukaa 25.4 Jämsä 27.4 Äänekoski 32.4 Forssa 32.8 Valkeakoski 16/71

17 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 8.7 Jämsä 9.3 Keski-Suomi 10.2 Koko maa 11.8 Varkaus 13.3 Äänekoski 13.4 Valkeakoski 19.8 Forssa Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 6.1 Keski-Suomi 6.9 Koko maa 7.6 Varkaus 7.6 Jämsä 8.1 Valkeakoski 11.2 Äänekoski 16.8 Forssa Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 3.8 Jämsä 4.2 Keski-Suomi 4.5 Koko maa 5.0 Äänekoski 5.6 Varkaus 6.7 Forssa 7.7 Valkeakoski Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 7.4 Keski-Suomi 7.9 Koko maa 8.5 Äänekoski 9.0 Varkaus 9.2 Jämsä 9.6 Valkeakoski 15.0 Forssa Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % 8. ja 9. luokan oppilaista Jämsä 26.7 Keski-Suomi 27.2 Laukaa 27.7 Koko maa 28.4 Valkeakoski 29.4 Varkaus 31.3 Forssa 32.8 Äänekoski Sukupuoliyhdynnässä olleet, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 17.8 Keski-Suomi 17.9 Jämsä 18.8 Koko maa 21.6 Valkeakoski 24.4 Varkaus 24.7 Äänekoski 26.7 Forssa 17/71

18 Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Valkeakoski 5.5 Jämsä 5.6 Laukaa 7.1 Koko maa 7.3 Keski-Suomi 7.5 Äänekoski 8.8 Varkaus 13.6 Forssa Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Laukaa 1.2 Äänekoski 1.4 Koko maa 1.6 Keski-Suomi 1.8 Valkeakoski 1.9 Jämsä 2.0 Varkaus 3.2 Forssa Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Laukaa 1.0 Äänekoski 1.2 Keski-Suomi 1.2 Koko maa 1.5 Valkeakoski 1.7 Jämsä 1.8 Varkaus 2.5 Forssa Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / vastaavanikäistä Äänekoski 7.6 Keski-Suomi 7.6 Laukaa 9.5 Koko maa 11.3 Varkaus 16.8 Jämsä 24.8 Valkeakoski 27.4 Forssa Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) Forssa Varkaus Jämsä Valkeakoski Laukaa Äänekoski Keski-Suomi Koko maa 18/71

19 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Valkeakoski 28.5 Varkaus 28.9 Jämsä 29.8 Koko maa 30.1 Laukaa 30.2 Keski-Suomi 31.0 Forssa 32.6 Äänekoski Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 2.9 Äänekoski 3.1 Keski-Suomi 3.1 Jämsä 3.4 Koko maa 3.8 Valkeakoski 4.3 Varkaus 5.0 Forssa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Laukaa 5.5 Keski-Suomi 5.8 Koko maa 5.8 Äänekoski 5.8 Jämsä 6.2 Valkeakoski 6.7 Varkaus 7.4 Forssa Kunnan palvelut Päivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia yhteensä, lkm Forssa Varkaus Jämsä Äänekoski Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Koko maa Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 54.9 Varkaus 60.0 Keski-Suomi 68.8 Koko maa 70.5 Äänekoski 71.6 Valkeakoski 74.8 Jämsä 80.2 Forssa 19/71

20 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 25.4 Keski-Suomi 28.9 Forssa 32.0 Varkaus 33.4 Koko maa 36.5 Valkeakoski 37.8 Äänekoski 42.5 Jämsä Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 46.9 Keski-Suomi 52.3 Varkaus 54.7 Forssa 58.5 Koko maa 64.1 Äänekoski 65.3 Valkeakoski 68.1 Jämsä Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut Valkeakoski 0.0 Jämsä 29.0 Varkaus 29.0 Laukaa 34.0 Forssa 52.0 Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Valkeakoski 64.0 Laukaa 65.0 Jämsä 66.0 Forssa 67.0 Keski-Suomi 67.0 Koko maa 71.0 Äänekoski 73.0 Varkaus Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Valkeakoski Äänekoski Laukaa Koko maa Keski-Suomi Jämsä Varkaus Forssa 20/71

21 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Forssa Valkeakoski Jämsä Koko maa Laukaa Keski-Suomi Äänekoski Varkaus Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / vastaavanikäistä Äänekoski 3.9 Keski-Suomi 4.3 Laukaa 4.8 Koko maa 4.8 Forssa 5.1 Jämsä 5.8 Valkeakoski 6.9 Varkaus Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Jämsä Varkaus Forssa Laukaa Äänekoski Keski-Suomi Valkeakoski Koko maa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Jämsä Varkaus Forssa Valkeakoski Koko maa Laukaa Keski-Suomi Äänekoski Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16-vuotiailla / vastaavanikäistä Valkeakoski 77.9 Äänekoski Keski-Suomi Laukaa Koko maa Jämsä Forssa Varkaus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-6-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Valkeakoski 44.1 Äänekoski 50.6 Forssa 53.0 Jämsä 64.3 Laukaa 71.4 Varkaus 71.8 Koko maa 75.5 Keski-Suomi 21/71

22 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 7-14-vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Äänekoski 78.1 Forssa 81.4 Valkeakoski 86.3 Koko maa 94.8 Varkaus 95.3 Jämsä Keski-Suomi Laukaa Ensikodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut Varkaus 2.0 Valkeakoski 2.0 Forssa 3.0 Äänekoski 5.0 Jämsä 11.0 Laukaa 82.0 Keski-Suomi Koko maa Turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut Forssa 3.0 Laukaa 3.0 Jämsä 5.0 Äänekoski 7.0 Valkeakoski 23.0 Varkaus Keski-Suomi Koko maa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Valkeakoski 4.1 Laukaa 4.1 Forssa 4.4 Koko maa 5.5 Äänekoski 5.6 Keski-Suomi 6.8 Varkaus 8.3 Jämsä Muut palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta Laukaa 63.0 Valkeakoski 69.0 Keski-Suomi 70.0 Koko maa 85.0 Forssa 90.0 Äänekoski 99.0 Jämsä Varkaus Talous LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto Lasten ja koululaisten hyvinvointi ei ole lähtenyt korjaantumaan toivotulla tavalla. Vuonna 2017 tehdyssä 22/71

23 kouluterveyskyselyssä 8. ja 9. luokan oppilaat kokivat huomattavasti enemmän kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta, keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa olivat lisääntyneet ja terveydentilansa kokivat tässä ikäryhmässä keskinkertaiseksi tai huonoksi joka viides oppilas. Humalahakuisuus (13,3% oli tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa) sekä nuuskan käyttö (5% käytti päivittäin) oli lisääntynyt, samoin laittomien huumeiden kokeilut (8,5% oli kokeillut ainakin kerran). Sukupuoliyhdynnässä olleiden määrä ikäluokasta oli jo lähes 25% (aiemmin noin 20%). Positiivisina muutoksina 8. ja 9. luokan oppilailla oli hienoinen nousu läheisten ystävien määrässä, ylipainoisten ja tupakoivien kouluaisten osuus oli hieman vähentynyt. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla säännöllisesti oli lisääntynyt (noin 1/4 harrastaa liikuntaa vain kerran viikossa). Seuraava kysely tehdään v Lapsiperheille suunnatut kotihoidon käynnit ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet. Indikaattoreiden valossa huolestuttavinta on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeen lisääntyminen. NUORET JA NUORET AIKUISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Laukaa 4.9 Varkaus 5.8 Jämsä 6.3 Valkeakoski 6.5 Forssa 7.2 Koko maa 7.5 Keski-Suomi 7.7 Äänekoski Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa 8.3 Varkaus 8.4 Forssa 8.4 Keski-Suomi 8.9 Jämsä 9.0 Valkeakoski 9.4 Äänekoski Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Laukaa 13.6 Varkaus 15.6 Koko maa 16.2 Keski-Suomi 17.1 Forssa 17.5 Valkeakoski 21.8 Äänekoski 22.0 Jämsä Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 22.0 Valkeakoski 22.1 Jämsä 24.5 Varkaus 25.8 Keski-Suomi 26.2 Koko maa 31.5 Äänekoski 23/71

24 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 15.2 Forssa 15.9 Laukaa 17.6 Äänekoski 19.2 Keski-Suomi 19.7 Koko maa 20.2 Jämsä 21.5 Valkeakoski Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 15.9 Forssa 17.3 Varkaus 21.4 Keski-Suomi 22.7 Koko maa 25.9 Jämsä 29.7 Valkeakoski Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 9.8 Äänekoski 12.8 Laukaa 18.8 Keski-Suomi 21.7 Forssa 22.3 Jämsä 23.1 Koko maa 32.8 Valkeakoski Ei syö koululounasta päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Keski-Suomi 23.5 Jämsä 24.3 Äänekoski 26.7 Koko maa 27.7 Forssa 32.0 Valkeakoski 32.6 Varkaus Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 20.8 Keski-Suomi 21.0 Laukaa 22.3 Valkeakoski 22.3 Jämsä 22.5 Koko maa 23.9 Forssa 25.8 Äänekoski 24/71

25 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa 38.9 Keski-Suomi 39.9 Äänekoski 40.8 Varkaus 41.8 Forssa 42.5 Valkeakoski 48.8 Jämsä Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 12.8 Laukaa 14.8 Varkaus 15.3 Forssa 15.7 Keski-Suomi 16.7 Jämsä 18.3 Koko maa 23.1 Valkeakoski Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 26.3 Jämsä 28.1 Koko maa 30.4 Keski-Suomi 32.5 Äänekoski 32.8 Varkaus 33.0 Valkeakoski Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 1.7 Valkeakoski 2.9 Jämsä 3.0 Keski-Suomi 3.2 Laukaa 3.4 Koko maa 5.8 Forssa 6.1 Äänekoski Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa 24.3 Keski-Suomi 28.0 Forssa 28.0 Valkeakoski 28.5 Jämsä 29.8 Äänekoski 38.2 Varkaus 25/71

26 Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 1.5 Äänekoski 1.9 Jämsä 2.2 Forssa 2.4 Laukaa 3.2 Keski-Suomi 3.7 Koko maa 5.8 Valkeakoski Nuuskaa päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 4.2 Forssa 4.9 Valkeakoski 6.8 Äänekoski 9.9 Keski-Suomi 10.3 Koko maa 14.6 Jämsä Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 5.0 Varkaus 5.6 Laukaa 7.3 Forssa 9.4 Keski-Suomi 10.3 Valkeakoski 11.8 Koko maa 18.0 Jämsä Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 15.0 Forssa 16.1 Äänekoski 16.9 Jämsä 20.4 Keski-Suomi 20.9 Koko maa 25.5 Valkeakoski Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Laukaa 13.8 Forssa 14.1 Koko maa 14.2 Keski-Suomi 14.6 Jämsä 16.8 Äänekoski 18.0 Varkaus 20.0 Valkeakoski Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 13.1 Varkaus 14.3 Keski-Suomi 14.7 Jämsä 15.2 Forssa 15.7 Koko maa 25.9 Valkeakoski 26/71

27 Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 31.4 Äänekoski 34.6 Laukaa 38.1 Keski-Suomi 40.7 Forssa 55.0 Jämsä 63.8 Valkeakoski Varkaus Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista Forssa 9.1 Laukaa 9.7 Valkeakoski 10.0 Varkaus 10.5 Keski-Suomi 11.3 Koko maa 11.8 Äänekoski 13.1 Jämsä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 6.7 Keski-Suomi 6.7 Koko maa 7.0 Jämsä 7.3 Äänekoski 7.4 Laukaa 7.9 Forssa 10.0 Varkaus Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 0.8 Laukaa 1.0 Koko maa 1.1 Keski-Suomi 1.1 Forssa 1.3 Jämsä 1.4 Äänekoski 2.5 Varkaus Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Laukaa 1.4 Keski-Suomi 1.5 Koko maa 1.6 Äänekoski 1.7 Varkaus 1.7 Jämsä 2.5 Forssa 3.1 Valkeakoski 27/71

28 Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / vastaavanikäistä Laukaa 10.7 Keski-Suomi 10.7 Äänekoski 11.1 Koko maa 11.9 Jämsä 13.5 Varkaus 14.7 Valkeakoski 15.1 Forssa Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Laukaa Jämsä Keski-Suomi Varkaus Koko maa Äänekoski Forssa Valkeakoski Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat / vastaavanikäistä Laukaa 62.0 Keski-Suomi 68.9 Äänekoski 73.6 Koko maa 81.6 Jämsä 94.1 Varkaus Forssa Valkeakoski Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Äänekoski 0.7 Forssa 0.8 Varkaus 0.8 Laukaa 1.1 Koko maa 1.2 Valkeakoski 1.9 Keski-Suomi 3.8 Jämsä Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 3.3 Koko maa 3.6 Keski-Suomi 3.8 Varkaus 4.9 Äänekoski 5.2 Valkeakoski 5.3 Jämsä Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Varkaus 0.0 Äänekoski 0.0 Laukaa 0.7 Forssa 0.8 Koko maa 1.2 Keski-Suomi 1.2 Valkeakoski 3.9 Jämsä 28/71

29 Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Forssa 1.7 Varkaus 1.8 Jämsä 2.5 Koko maa 2.6 Valkeakoski 2.7 Keski-Suomi 5.3 Äänekoski Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Keski-Suomi 2.0 Koko maa 2.5 Jämsä 2.6 Äänekoski 2.7 Varkaus 2.7 Valkeakoski 2.8 Laukaa 4.6 Forssa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Valkeakoski 4.2 Varkaus 5.0 Koko maa 5.2 Forssa 6.3 Äänekoski 6.8 Keski-Suomi 9.8 Jämsä 11.9 Laukaa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Laukaa 6.7 Äänekoski 7.1 Jämsä 7.5 Keski-Suomi 8.2 Valkeakoski 9.2 Koko maa 12.9 Forssa 20.6 Varkaus Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä 1.0 Keski-Suomi 1.2 Koko maa 1.9 Varkaus 2.6 Äänekoski 3.5 Forssa Muut palvelut Talous 29/71

30 NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto Opiskeluterveydenhuollon v tehdyssä kyselyssä lukiolaisten ja ammattikoululaisten hyvinvoinnissa oli osittain samoja piirteitä, osin suuria eroja. Ammattikoululaisista lähes joka kymmenennellä ei ollut yhtään läheistä ystävää. Ammattikoululaisilla ylipainoa oli jo lähes kolmasosalla. Heillä päivittäinen koululounaan syöminen oli harventunut. Sen sijaan aiempaa harvempi heistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Sekä koulukiusattuna ja - kiusaajana olleiden määrä lisääntyi aiemmasta. Nuuskaaminen oli lisääntynyt sekä ammattikouluissa että lukioissa. Samoin vastaavasti tupakointi ja laittomien huumeiden kokeilu oli vähentynyt. Kysely tehdään seuraavan kerran vuonna Raskaudenkeskeytykset vuotiailla ovat lisääntyneet, samoin kuntoutusrahaa saavien vuotiaiden, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden sekä lastensuojelullisten tukitoimien piirissä olleiden vuotiaiden määrä. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen vuotiaiden ja päihteiden vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on ennallaan. Sen sijaan sairaalahoidon tarve mielenterveyshäiriöiden vuoksi vuotiailla ja päihdehuollon laitoshoidon tarve vuotiailla on vähentynyt. Rikoksista epäiltynä olleiden vuotiaiden osuus aleni, samoin alioikeudessa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä. TYÖIKÄISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Varkaus 20.4 Laukaa 21.1 Koko maa 21.6 Forssa 22.6 Äänekoski 22.7 Valkeakoski 23.6 Keski-Suomi 27.7 Jämsä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 6.9 Koko maa 7.0 Valkeakoski 7.7 Keski-Suomi 8.9 Jämsä 9.7 Forssa 9.9 Äänekoski 12.1 Varkaus Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 97.7 Keski-Suomi Varkaus Laukaa Jämsä Äänekoski Forssa Valkeakoski 30/71

31 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 22.0 Valkeakoski 22.3 Laukaa 22.9 Keski-Suomi 24.0 Jämsä 24.2 Forssa 28.1 Äänekoski 28.6 Varkaus Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 1.2 Laukaa 1.3 Keski-Suomi 1.3 Jämsä 1.4 Valkeakoski 1.9 Äänekoski 2.0 Forssa 2.6 Varkaus Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Keski-Suomi 0.3 Koko maa 0.3 Valkeakoski 0.3 Laukaa 0.4 Äänekoski 0.4 Jämsä 0.5 Varkaus 0.5 Forssa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 3.2 Valkeakoski 3.4 Koko maa 3.8 Keski-Suomi 4.4 Forssa 4.6 Äänekoski 4.8 Jämsä 5.7 Varkaus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 12.3 Varkaus 12.4 Jämsä 13.3 Keski-Suomi 13.3 Laukaa 13.7 Valkeakoski 15.3 Äänekoski 16.1 Forssa 31/71

32 Raskaudenkeskeytykset / vuotiasta naista Laukaa 5.5 Valkeakoski 7.3 Keski-Suomi 7.3 Forssa 7.4 Äänekoski 7.7 Jämsä 8.2 Koko maa 8.9 Varkaus Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Valkeakoski Koko maa Keski-Suomi Varkaus Laukaa Äänekoski Forssa Jämsä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Valkeakoski Koko maa Varkaus Keski-Suomi Laukaa Jämsä Forssa Äänekoski Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Äänekoski 3.1 Jämsä 3.8 Koko maa 4.0 Keski-Suomi 4.1 Laukaa 4.3 Valkeakoski 6.1 Varkaus 7.8 Forssa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Varkaus 1.0 Valkeakoski 1.0 Laukaa 1.0 Jämsä 2.0 Koko maa 2.0 Forssa 3.0 Keski-Suomi 5.0 Äänekoski Muut palvelut 32/71

33 Talous TYÖIKÄISET - Yhteenveto Työikäisten sairastavuus on säilynyt korkealla tasolla. Sairauspäivärahaa kokonaisuutena saavien määrä on hieman alentunut, samoin työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä sekä raskaudenkeskeytysten määrä on lisääntynyt. Perusterveydenhuollon avohoidon käyntimäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mutta kääntyneet melko selkeästi laskuun (-11-17%) vuoden 2017 aikana, samoin päihteiden vuoksi hoidossa olleiden työikäisten määrä on hieman vähentynyt. IKÄIHMISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 2.3 Jämsä 2.7 Koko maa 2.7 Laukaa 2.8 Keski-Suomi 2.8 Forssa 2.9 Varkaus 3.4 Äänekoski Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 61.7 Valkeakoski 62.6 Forssa 64.0 Jämsä 64.3 Laukaa 64.7 Keski-Suomi 67.9 Äänekoski 67.9 Varkaus Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 2.9 Koko maa 2.9 Laukaa 3.1 Valkeakoski 3.2 Keski-Suomi 3.2 Jämsä 3.4 Forssa 3.8 Äänekoski Dementiaindeksi, ikävakioitu Forssa 98.8 Varkaus Koko maa Valkeakoski Laukaa Keski-Suomi Jämsä Äänekoski 33/71

34 Opiskelu, työ ja toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Forssa 1.5 Valkeakoski 1.7 Äänekoski 1.8 Varkaus 1.8 Laukaa 1.9 Keski-Suomi 2.0 Koko maa 2.2 Jämsä Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Laukaa 89.9 Varkaus 90.0 Forssa 90.3 Keski-Suomi 91.1 Koko maa 91.1 Äänekoski 91.3 Jämsä 92.7 Valkeakoski Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Laukaa 45.0 Jämsä 46.4 Keski-Suomi 47.3 Koko maa 48.0 Forssa 48.6 Äänekoski 49.7 Valkeakoski 51.1 Varkaus Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Valkeakoski 9.4 Varkaus 10.2 Äänekoski 11.3 Koko maa 11.7 Keski-Suomi 12.4 Jämsä 13.6 Forssa 16.1 Laukaa Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Forssa 4.2 Laukaa 4.4 Varkaus 4.8 Keski-Suomi 4.8 Koko maa 5.4 Äänekoski 5.9 Jämsä 9.1 Valkeakoski 34/71

35 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Äänekoski 7.3 Valkeakoski 7.5 Koko maa 8.6 Keski-Suomi 8.6 Jämsä 9.0 Forssa 9.7 Varkaus 14.7 Laukaa Perhehoidossa olleet vanhukset , kunnan kustantamat palvelut Äänekoski 0.0 Varkaus 0.0 Jämsä 0.0 Forssa 8.0 Laukaa 14.0 Valkeakoski 97.0 Keski-Suomi Koko maa Vanhustenhuollon osavuorokautisen hoidon asiakkaat , kunnan kustantamat palvelut Äänekoski 0.0 Varkaus 0.0 Valkeakoski 0.0 Jämsä 0.0 Forssa 1.0 Laukaa 47.0 Keski-Suomi Koko maa Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 0.9 Forssa 1.1 Keski-Suomi 1.3 Koko maa 1.7 Valkeakoski 2.3 Jämsä 2.5 Äänekoski 3.6 Laukaa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Varkaus 0.3 Forssa 1.0 Keski-Suomi 1.2 Koko maa 1.7 Valkeakoski 2.1 Jämsä 2.4 Äänekoski 2.9 Laukaa 35/71

36 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Valkeakoski Koko maa Forssa Keski-Suomi Varkaus Äänekoski Laukaa Jämsä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Laukaa 9.3 Äänekoski 23.4 Keski-Suomi 28.7 Jämsä 49.4 Valkeakoski 87.1 Forssa Varkaus Koko maa Muut palvelut Talous IKÄIHMISET - Yhteenveto Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä kokonaisuutena on laskenut hieman, vaikka psykoosin vuoksi korvauksia saaneiden määrä on lisääntynyt. Dementiaindeksi on hieman laskenut, mutta vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on jälleen lisääntynyt (vuosittaista vaihtelua). Täyttä kansaneläkettä saavien osuus on vähentynyt, samoin yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä. Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrä kokonaisuutena on toivotulla tavalla lisääntynyt ja vastaavasti tehostetussa palvelu-asumisessa ja vanhainkodeissa asuvien määrä vähentynyt. Myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä on jälleen vähentyneet (tässä vuosittaista huomattavaa vaihtelua). KAIKKI IKÄRYHMÄT Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Varkaus 56.6 Äänekoski 57.6 Laukaa 57.6 Jämsä 58.0 Keski-Suomi 58.2 Valkeakoski 58.9 Koko maa 60.9 Forssa 36/71

37 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Valkeakoski Laukaa Jämsä Forssa Äänekoski Varkaus Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 85.8 Keski-Suomi 92.3 Laukaa 93.3 Varkaus Äänekoski Jämsä Forssa Valkeakoski Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / asukasta Laukaa Koko maa Keski-Suomi Valkeakoski Varkaus Forssa Jämsä Äänekoski Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Laukaa 81.0 Forssa 86.5 Keski-Suomi 86.8 Jämsä 99.8 Äänekoski Koko maa Valkeakoski Varkaus Sairaalahoidossa olleiden potilaiden hoitojaksojen ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Jämsä Koko maa Laukaa Keski-Suomi Varkaus Forssa Valkeakoski Äänekoski Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Forssa 45.1 Laukaa 96.5 Varkaus Koko maa Keski-Suomi Jämsä Äänekoski Valkeakoski 37/71

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68) Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v. 2018 2020 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. JOHDANTO... 3 2. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA...

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Taustaa. Valtuustokausi

Taustaa. Valtuustokausi Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Hollolan kunta Hyvinvointiraportti 2018 Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Sisällys OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Kuntastrategian

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Lisätiedot

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017-2021 TULOSLIITE YLEISTÄ Tämä on Nivalan kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2021 erillinen tulosliite, josta löytyvät hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017 Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877

Lisätiedot

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat. Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Työryhmä Karvian hyvinvointikertomuksen työryhmässä ovat olleet johtavat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot