KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

Transkriptio

1 LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012

2 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen johtoryhmä koostuu kunnan johtoryhmästä. Johtoryhmään kuuluvat kunnanjohtaja Jukka Mäkelä, sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju, tekninen johtaja Mikko Ilkka, hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola, talousjohtaja Seppo Saarinen, kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, elinkeinojohtaja Lasse Silvan, sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski, henkilöstön edustajana Pirjo Tulenheimo. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen asioita käsitellessä johtoryhmään on lisätty seuraavat henkilöt: henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde, johtava ylilääkäri Sari Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen, varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo ja hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen. Tämän laajennetun johtoryhmän hyvinvointitehtäviä on johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista suunnittelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, johtaa eri toimialojen välistä hyvinvointityötä ja siihen liittyvää ulkopuolisten organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, vastata alueellisesta yhteistyöstä, vastata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannasta ja arvioinnista, hyvinvointikertomuksen tekemisestä ja kertomuksen hyödyntämisestä, seurata ja arvioida hyvinvointitavoitteiden toteutumista sekä raportoida luottamushenkilöille väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä ja palvelujärjestelmän toimivuudesta Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on valmistella asiat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle, valmistella hyvinvointikertomus, tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta sekä tehdä ehdotukset seurantaindikaattoreiksi ja kehittää seuranta- ja raportointijärjestelmää. Hyvinvointityöryhmä koordinoi eri toimialojen ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyötä, kehittää toimialojen kanssa terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja tukee ammatillista hyvinvointiosaamista. Hyvinvointityöryhmään kuuluvat työryhmän puheenjohtaja Raija Harju, sosiaali- ja terveysjohtaja, Maija Mäkinen, osastonhoitaja, hyvinvointikoordinaattori, työryhmän sihteeri, Tuomo Antila, ympäristöpäällikkö, Niina Kettunen-Niemi, varhaiskasvatuksen suunnittelija, Sari Mäkinen, johtava ylilääkäri, Kirsti Anttila, sosiaalityön johtaja, Sirkka Järvensivu, hoitotyön johtaja, Marja Mattila, opetuskoordinaattori, Jenni Joensuu-Partanen, yleiskaavasuunnittelija, Asko Koskinen, vapaa-aikakoordinaattori, Taina Sahlander, kulttuurijohtaja, Anna-Leena Kirkkola, ylilääkäri, Päivi Lehti, ruokapalvelupäällikkö, sekä kutsuttuna jäsenenä Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija.

3 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Kangasala on asukkaan kasvava ja kehittyvä kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Väestön kasvu on ollut viimeisen 10 vuoden aikana voimakasta. Osa kasvusta selittyy Sahalahden (2005) ja Kuhmalahden (2011) kuntien liittymisellä Kangasalaan. Kunnan pinta-ala on 870 km 2. Kangasalan ympäristön vahvuuksiin kuuluvat puhtaat vesistöt (kunnan pinta-alasta 25 % on vettä, järviä 411), kaunis harjumaisema, hyvät retkeilyreitit, laajat luonnonsuojelualueet, loistavat virkistys- ja liikuntamahdollisuudet. Kunnan visiona on olla kasvava ja kehittyvä, kesäpäivän kulttuurikunta Tampereen kaupunkiseudulla ja tarjota asukkailleen turvallista ja aktiivista elämää hyvin hoidetussa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kunnan toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjota yrittämiselle kilpailukykyinen toimintaympäristö kestävän kehityksen periaattein. Kangasala kasvaa ja kehittyy. Se on aktiivinen toimija seutuyhteistyössä sekä kasvun veturi maakunnan itäisten kuntien yhteistyössä. Palvelutarjonnassa vastataan väestön kasvun ja ikääntymisen sekä yhteistoiminta-alueiden mukanaan tuomaan kasvavaan kysyntään. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on koko Tampereen kaupunkiseudun -luvun tärkein yhdyskuntarakenteellinen tehtävä. Eheyttämisellä vastataan joukkoliikenteen tukemiseen, sen avulla voidaan kehittää palveluita asutuksen lähellä ja se helpottaa päästöjen rajoittamista, johon valtioneuvosto ilmastopolitiikassaan on sitoutunut. Olennaista on tehostaa maankäyttöä joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. Luonnon ja ympäristön vaaliminen ovat tärkeitä asioita Kangasalla. Ne otetaan huomioon kunnan suunnittelussa ja muussa toiminnassa samalla kun huolehditaan yhdyskunnan kehittymisestä ja kasvusta. Kunnan toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita.

4 Eri asumismuodoille (kerros- ja rivitalot, omakotitalot, vuokra-asunnot) tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja. Yhdyskuntasuunnittelussa ja - rakentamisessa laadukkuus ja turvallisuus ovat tärkeitä toimintaperiaatteita. Sosiaaliseen turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen kiinnitetään huomiota. Monipuolinen ja kehittyvä yrityselämä on tärkeä Kangasalan menestymisen edellytys. Elinkeinojen kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle turvataan hyvät mahdollisuudet. Erityisesti pyritään saamaan elinkeinoelämän tarpeisiin laadukkaita alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kunnan väkiluvun kasvaessa ja väestön ikääntyessä peruspalveluiden saatavuus ja laadukkuus turvataan. Palvelutarjonta pidetään seudullisesti kilpailukykyisenä taloudellisten resurssien sallimissa rajoissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on järkevää ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita uusitaan tavoitteena tehokkuus ja tuottavuus sekä asiakkaan palvelutarpeen oikea kohdentaminen. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Täydennysrakentamisella tiivistetään rakennuskantaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen kiinnitetään huomiota. Kunnan keskustassa on kuntalaisille tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Kuntalaisten aktiivinen toiminta sekä sosiaalinen yhteisöllisyys ylläpitää vireitä ja omaleimaisia kyläkeskuksia. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä. Työnantajapolitiikan tavoitteena on tehokas, hyvinvoiva, oppiva ja motivoitunut organisaatio. Rekrytoinneissa korostetaan korkeaa osaamista, uudistumiskykyä ja innostusta. Kuntastrategia 2016 on tärkein hyvinvointityötä ohjaava asiakirja kunnassa. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat solmineet valtion kanssa MAL-aiesopimuksen, jolla ohjataan kaupunkiseudun maankäytön, asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän kehittämistä tehokkaan ja kestävän kaupunkirakenteen suuntaan. Uusi MAL-aiesopimus vuosille tulee lähiaikoina hyväksyttäväksi kuntiin. Myös tämä asiakirja ohjaa kuntalaisten hyvinvoinnin kehittämistä. Kolmas merkittävä asiakirja on Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämissuunnitelma, joka sisältää alueellisen terveyden edistämisen koordinaation toimeenpanosuunnitelmat aluetasolle, sekä kunnille, perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. Asiakirja sisältää myös Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelman, jossa on keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan ravitsemuksen keinoin vaikuttaa väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävästi. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Kuntastrategia Palvelustrategia Maankäytön toteuttamisohjelma

5 Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma Tampereen kaupunkiseudun ilmasto strategia Viheralueohjelma Viheralueiden toteuttamisohjelma (tulossa) Palveluverkon kehittämissuunnitelma Energiankäytön tehokkuusohjelma Liikuntapoliittinen ohjelma 2013 Kulttuuriohjelma Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kehittämissuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintaohjelma Kangasalan kunnan oppilashuollon toimintasuunnitelma Kangasalan mielenterveysstrategia [url] ED7289ACCC05} Lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli hisuhde-ja perhevã kivallan ehkã isyn ja puuttumisen toimintamalli.pdf Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma 2020 Vammaispoliittinen ohjelma

6 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Väestö Väestö, keskiväkiluku vuotiaat, % väestöstä vuotiaat % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä , ,9 10,1 10,6 10, ,8 10,4 11,6 9,9 10,8 11,7 6,5 8,4 8,6 8,5 8,9 8,7 9,1 8,8 14,5 11,3 11,1 53,4 53,1 54,1 54,5 53,3 54,3 53,2 53,2 9,5 7,6 8,9 8,9 8,6 9 9,8 9,9 5,2 4,2 5,3 3,7 4,6 5,6 6,1 6

7 Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Työlliset, % väestöstä Työttömät, % työvoimasta 2011 Maa- ja metsätalous, % työllisistä (-2007) ??? ??? ??? ,6 44, ,4 44,2 44,2 42,9 43,3 7,8 8 9,8 8 8,2 12,7 10,6 9,4 3,2 1,7 1,1 0,5 2,4 0,5 2,8 3,9 Teollisuus, % työllisistä (-23,6 23,2 32,3 24,3 24,7 19,7 23,9 18,5 2007) 2007 Rakentaminen, % työllisistä (-2007) 2007 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä (-2007) 2007 Liikenne, % työllisistä (- 2007) 2007 Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta, % työllisistä (- 2007) ,6 8,1 6,2 6,1 8,2 5,4 6,4 6,6 13,3 15,8 12,8 16, ,1 14,6 15,3 6,2 6,1 5,4 5,9 5,9 5,7 5,8 7,2 13, ,2 16,5 13,2 19,3 15,2 15,4 Julkiset ja muut palvelut, 31,1 29,9 27,2 29,2 30,5 32,4 30,3 32 % työllisistä (-2007) 2007 Huoltosuhde, demografinen ,1 58,1 56, ,8 43,4 52,5 52, Koulutustasomittain Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Nettomuutto / 1000 asukasta , ,4 41,4 40,5 40,6 39,2 31,6 32,9 26,3 38,1 28,2 32,4 28,5 27,8 2,8 5,3 8,9 18,4 6,8 6,3 5,1 3,1 Verotulot, euroa / asukas 3385,4 3453,9 3334,7 3513,5 3231,1 3555,6 3307,2 3414,2

8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48, ,6 63,4 51,1 38,3 40,7 44,5 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Sosiaalitoimen 1451 nettokustannukset, euroa / asukas Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Toimeentulotuki, euroa / asukas Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1000 asukasta avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa / 1000 asukasta 98,6 87,7 100,8 85,7 93,2 96, ,1 64,3 62, ,6 56,4 67,5 59, Yksityisen hammashuollon käynnit / 451, ,3 472,3 436,1 705,4 587, asukasta

9 Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa suuhygienistille (hammashuoltajalle) / 1000 asukasta Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa hammashoitajalla / 1000 asukasta Suun terveydenhuollon kaikki potilaat terveyskeskuksissa / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ,7 436,4 818,9 461,1 486,8 700,1 649,1 661, Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 4 2,8 3,4 3,8 2,8 3,3 3,6 3,5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,6 2,3 9,3 2,5 2,4 7,4 7,3 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 1,2 2,2 3,6 1,2 1,6 11,2 6 3,2 / 1000 asukasta 2011 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 4,2 2,8 5,5 2,6 3,5 7 5,5 6,6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 3,2 3,3 3,8 2,4 3,5 3,1 3,5 3, asukasta

10 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta 30,6 34,2 25,7 21,4 24,1 57, Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 0,6 0,4 0,6 1 0,7 2,4 1,5 1,2 91,8 82,1 51,5 144,1 52, ,3 mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin 239,2 161,3 254,5 255,4 81,6 167,5 166,6 109,9 lääkärit) / 1000 asukasta

11 Lapset ja lapsiperheet V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Lapsiperheet, % perheistä ,5 49, ,2 47,5 36,9 39,7 39,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,8 16,5 14,4 14,8 25, , ,4 27,8 24,2 24,3 30,4 28,6 29,3 Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa ,9 19,5 13,9 16,1 15,5 21,8 17,9 16,7 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 5 5,1 5,6 4,3 6,8 12,3 8,8 8,7 Lasten pienituloisuusaste Kaikki kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet, % 9,7 9,2 10,6 7,5 11, ,8 14,8 59, ,5 52,6 61,3 60,8 59,9 57,2 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % väestöstä ,6 66,2 67,9 72,2 68,6 71,9 68,3 63,8

12 lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % ,2 6 4,7 2,1 4,9 8,4 6,2 6,5 0,6 0,8 0,9 0,4 1,1 1,7 1,2 1,3 Esiopetuksen piirissä lapsia yhteensä, lkm Opetustoimen esiopetuksessa lapsia yhteensä, lkm (- 2009) 2009 Päivähoidon (sosiaalitoimen) esiopetuksessa lapsia yhteensä, lkm (- 2009) 2009 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat, % väestöstä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä , ,2 40,1 42,7 37,9 38,2 36,4 9,8 8,3 7,9 6,2 9,5 9,4 9,1 8,1 kouluterveydenhuollon 2402 muut kuin lääkärikäynnit / vuotiasta kouluterveydenhuollon 405 lääkärikäynnit / vuotiasta

13 Nuoret V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 15,8 12,2 14,8 13,4 13,2 12,9 13,5 11, Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % 10,3 9,7 11,5 10,6 11,5 9, ,4 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % 13,4 13,4 14,2 10,2 10,5 15,5 15,3 14,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 4,1 3,4 3,3 2,8 1,6 3,2 3,4 3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai 17,2 16,8 15, ,9 16,5 16,9 huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2009 Terveydentila keskinkertainen tai huono, 14,6 % ammatillisen??? ,8 20,7 21,1 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Terveydentila keskinkertainen tai huono, 14,7 17,5 11,8-19,4-17,1 17,7 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Koulukiusattuna vähintään 8 kerran viikossa, % 8. ja ,1-8,2 7,3 8,4 8,3 luokkalaisista 2009

14 Vanhemmuuden puutetta, 27,3 % 8.- ja 9.luokan 21,5 17,3-19,2 21,3 21,9 22,3 oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 16,2 13,7 16,6-13,7 13,6 14,6 15,1 9.-luokan oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden 7,5 9,9 10,3-5,4-9,4 10,3 opiskelijoista 2009 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 36,4??? ,7 35,9 39,4 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 14 15,6 15,2-14,5 15,7 16,2 16,5 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 28,1 ammatillisen oppilaitoksen??? ,7 39,4 40,7 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 18,2 23,1 25, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 5,9 6,6 8,2-4,5 7,3 6,4 6,2 % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen 19,5??? ,4 19,2 17,4 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 7,4 11,9 9,4-7,6-12,4 10,5 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Keskivaikea tai vaikea 13,4 masentuneisuus, % ,7 12,8-12,3 13,2 13,5 13,1 luokan oppilaista 2009 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 13,7 ammatillisen oppilaitoksen??? ,1 12,1 11,3 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 10,3 13,2 7,1-8,7-11,2 10,7 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009

15 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Päihdesairauksien hoitojaksot ,1 2,3 3,2 3,3 1,3 3 2,8 3,2 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit / vuotiasta kouluterveydenhuollon muut kuin lääkärikäynnit / vuotiasta Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 1,3 0,9 1 0,9 0,6 0,6 0,8 0,8 työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat 128,6 114,4 136, ,3 127,1 127,9 135,1 potilaat / vastaavanikäistä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % 6,5 5 6,2 5,4 5,5 6,5 6,2 5,7

16 Työikäiset V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 2,8 2,2 3,5 2,3 2,6 3,6 3,6 3,9 saavat vuotiaat, % Päihdehuollon 1,6 avopalveluissa asiakkaita / 2,3 9,3 2,5 2,4 7,4 7,3 9, asukasta 2011 Päihdehuollon laitoksissa 1,2 hoidossa olleet asiakkaat / 2,2 3,6 1,2 1,6 11,2 6 3, asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 4 2,8 3,4 3,8 2,8 3,3 3,6 3,5 vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 23,7 20,8 28,2 27,4 24,9 30,4 27,2 23,

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-1,2 64-vuotiaat, % 1,1 1,6 1,3 1,1 3 2,2 2,2 Tuki- ja liikuntaelintensekä sidekudosten sairauksien vuoksi 2 1,2 2,1 1,3 1,7 1 1,6 1,8 työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2011 Työkyvyttömyyseläkettä 6,5 saavat, % vuotiaista 5,1 7,6 5 6,1 5,8 6,8 7,4 Työttömät, % työvoimasta 2011 Teollisuus, % työllisistä (- 2007) ,8 8 9,8 8 8,2 12,7 10,6 9,4 23,6 23,2 32,3 24,3 24,7 19,7 23,9 18,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 131,4 129,5 141,3 150, ,5 148,7 154,3 potilaat / asukasta Keskimääräinen eläkkeelle 58,5 59,7 59, ,1 58,1 58,6 58,7 siirtymisikä 2011 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 7,2 8,2 7,2 9,4 5,9 8,7 8 8,2 alkoholina, litraa 2011 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / , ,1 148,3 137,9 267,8 250,2 274,9 asukasta Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 117,4 122,5 121,9 162,5 137,5 127,2 128, vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin 22,7 lääkkeisiin oikeutettuja, % 19,3 22,4 19, ,8 23,3 23,6 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % 10,3 9,7 10,7 10,4 10,2 11,2 10,6 10 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 2,6 2 3,2 2,2 2,3 3 3,1 3,4 saavat, % vuotiaista

18 Ikäihmiset V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % 54 56, , ,7 59,4 59 vastaavanikäisten asuntokunnista Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % 45, ,5 41,7 43,5 52, ,8 asuntoväestöstä 2011 Kotona asuvat vuotiaat, % 93,4 94,8 94,3 95,6 95,4 95,2 94,7 93,8 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 89,8 90,3 90, ,6 91,6 90,9 89,5 Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % 78,4 76,3 79,3 75,5 77,6 81,5 80,3 77,6 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 12,9 10,7 14, ,9 12, ,2 asiakkaat, % väestöstä 2011 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % 4,4 3,6 8,8 3,2 3,2 2,6 3,3 5,6

19 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 4,6 4,7 0,5 5,3 4,5 5,7 5,5 4,6 avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotta täyttäneitä, % ,7 64,5 63,7 64,2 63,8 väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 2 2,1 1,9 2,2 2,8 2,1 2,4 3,2 väestöstä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta 2,4 2,6 3 2,8 2,6 2,8 2,9 3 täyttäneet, % Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä , ,7 12,4 12, ,9 12,1

20 Muut hyvinvointitiedot 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Väestö- ja perherakenne/yleiset Kangasala on kasvava kunta, jonka väkiluku ylitti asukkaan rajan keväällä Kunnassa varaudutaan väkiluvun kasvuun joka ylittää asukkaan rajan vuoteen 2030 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde on nyt 58,1 ja sen ennakoidaan kasvavan lasten ja vanhusten määrän lisääntyessä. Nettomuutto vuonna 2011 Kangasalle oli 2,8/1000 asukas. Kangasalan asuntokannasta 53 % on pientaloja, 15 % rivi- ja ketjutaloja ja 31 % kerrostaloja. Kangasalla on tavoitteena rakentaa noin uutta asuntoa vuosittain. Kangasalla on lapsiperheitä asukkaista 45.2 %, perheistä yksinhuoltajaperheitä on 16 %. Koulutustaso vuonna oli kunnassa 365. Työttömien suhteellinen osuus työvoimasta on syyskuussa 2012 Kangasalla 8,3 % YHTEENVETO: Kasvava muuttovoittoinen kunta, jossa huoltosuhteen kehitys on huolenaihe, samoin nuorten syrjäytyminen. Palveluja tuotetaan vertailukuntiin nähden kilpailukykyisesti. Lapset ja lapsiperheet/yleiset Lapsiperheitä on perheistä 45.5 %. Kunnan kustantamassa päivähoidossa vuonna oli 59,7 % v lapsista. Varhaiskasvatus tarjoaa myös avointa päiväkerhotoimintaa ja viriketoimintaa kotihoidossa oleville lapsille. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä vuonna oli 5 % perheistä. Avioerojen määrä vuonna 2011 oli 15,9 %,

21 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden määrä oli 0,6 % väestöstä vuonna. YHTEEVETO: Lasten osuus väestöstä on n 20 %. Peruspalvelut tuotetaan kattavasti ja edullisesti, huoli lasten hyvinvoinnista liittyy aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmiin, avioerojen lisääntymiseen ja syrjäytymiskehitykseen. Nuoret Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus on n. 10 %. Työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria syyskuussa 2012 oli 158, eli 30 enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaita nuoria vuonna oli 4,6 % vastaavanikuisista. 8-9 luokan oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 17,2 %. Lukion 1 ja 2 luokan oppilaista 14,6 % (tieto vuodelta 2009). Vanhemmuuden puutetta kokee 8 ja 9 kuokan oppilaista 27,3 % (2009). Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokee 8 ja 9 luokan oppilaista 13,4 % ja lukion 1 ja 2 luokan oppilaista 10,3 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat vuonna 2011 oli 1,3 % vastaavanikäisistä. YHTEENVETO: Nuorten syrjäytyminen on suuri uhka. Työikäiset Työttömyys Kangasalla syyskuussa 2012 oli 8 % ja se on kasvanut edellisvuoteen verrattuna hieman. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä on 6,5 %. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 58,5 vuotta ja on hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Kangasalla 22,7 % väestöstä. Päihdehuollon avopalvelujen asiakasmäärät näyttävät tilastoissa koko maahan, Pirkanmaahan ja osaan vertailukunnista nähden alhaisilta. Päihdesairaanhoitajien toiminta on osana terveyskeskuksen toimintaa, eikä kirjaudu päihdepalveluihin. Muutoin päihde- ja mielenterveysongelmat ovat samaa tasoa kuin muualla. YHTEENVETO: Päihde- ja mielenterveysongelmat ja työttömyys ovat aikuisväestön suurimmat hyvinvoinnin ja terveyden menettämistä aiheuttamat uhat.

22 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä Kangasalla vuonna oli 89, 8 % väestöstä. Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden määrä Kangasalla vuonna oli 78,4 % väestöstä. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus oli 2011 Kangasalla 12.9 % väestöstä. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden yli 65-vuotiaiden % -osuus Kangasalla vuonna 2011 oli 12,5 % väestöstä. YHTEENVETO: Kotona asuvien vanhusten määrä on Kangasalla kehyskuntia ja valtakunnallisia tavoitteita alhaisempi mutta se kasvaa tulevaisuudessa. Silloin huomion kiinnittäminen vanhusväestön osallisuuden tukemiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen tulee huomioida. Kotihoidon kattavuus on hyvä. Ikäihmisten masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Palvelut Kunnan nettokustannukset vuonna olivat asukasta kohden euroa. Kangasala tuottaa kattavat peruspalvelut kuntalaisille kohtuullisen edullisesti. YHTEENVETO: Perustason palvelujen turvaaminen ja kehittäminen on tärkeää myös lähitulevaisuudessa. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Hyvä väestörakenne, korkea koulutustaso, hyvä yleinen turvallisuus, Puhdas ja luonnonkaunis elinympäristö, puhtaat vesistöt, liikunta- ja retkeilymahdollisuudet, keskeinen sijainti Kattava palvelujärjestelmä, hyvin resurssoidut terveysneuvonnan palvelut, hyvin resurssoidut oppilaan kasvua ja oppimista tukevat palvelut varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostettu ajanmukaisiin ja viihtyisiin koulu- ja päiväkotitiloihin, kohtuuhintaisesti tuotetut palvelut, tiivis yhteistyö yli hallintokuntarajojen, kehitysmyönteisyys, osaava ammattitaitoinen henkilöstö

23 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten ja nuorten hyvinvointi, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, perhepalveluprosessin tiivistäminen ja vahvistaminen Päihde- ja mielenterveystyön kokonaisvaltainen kehittäminen; tiivistäminen, kohdentaminen ja johtamisen kehittäminen, tilastointi. Päihdekäytön vähentäminen kaikissa ikäluokissa. Väestötasoisen hyvinvointitiedon yhdenmukainen kerääminen ja jatkuva, systemaattinen arviointi. Ylipainon ja 2tyypin dm ennaltaehkäisy laaja-alaisen yhteistyönä. Vanhusväestön osallisuuden tukeminen ja turvallisuuden lisääminen. Kotona asumisen ja selviytymisen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. Hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistäminen lasten ja nuorten asioissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys Masentuneen nuoren hoitopolun käyttöönotto, yhteiset koulutukset, mahdolliset työpajat. Nuorten tilanteen aktiivinen seuranta, puuttuminen, kouluterveyskyselyn tulosten yhteinen käsittely, jatkosuunnitelmista ja toimenpiteistä sopiminen. Nuorisotakuun mukaiset toimenpiteet. Perhepalveluprosessien kuvaus, vastuutahot, yhteistyökäytännöt, henkilöstön yhteiset koulutukset, yhteisen toimintatavan muokkaaminen. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen /kolmannen sektorin kanssa niin lasten, nuorten, perheiden kuin vanhustenkin hyvinvoinnin turvaamisessa. Yhteinen työpaja hyvinvointiasioista vuoden 2013 aikana, yhteistä suunnittelua, keskustelua uusista rooleista, uudenlaisista palveluista joiden tuottamisessa myös järjestöt voisivat olla mukana. Uudenlaisen kumppanuuden rakentaminen järjestöjen ja julkisen toimijan välille. Päihde- ja mielenterveystyön työn kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, vastuutahojen nimeäminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen ja selkeä suunnitelma kohdentamisesta. Ravitsemusasioiden yhteinen suunnitteleminen ruokapalveluissa, päivähoidossa, kouluissa ja terveysneuvonnassa, nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnoissa, yhteiset koulutukset ja toimintatavat ja henkilöstön perehdyttäminen siihen mitä kunnassa tehdään yhdessä. Sapere? Painoindeksin seuranta systemaattisesti, erilaiset ryhmätoiminnot, järjestöjen osallisuus? Eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen väestön liikunnan lisäämiseksi ja liikuntapaikkojen käytön aktivoimiseksi. Vuosittain seurataan valittuja indikaattoreita toimintakertomuksen /tilinpäätöksen yhteydessä. Kehittämiskohteiksi valittuja toimintoja kuvaavia indikaattoreita seurataan tarkemmin

24 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiset tavoitteet ja painopisteet hyväksytään uuden kuntastrategian yhteydessä. Tavoitteet konkretisoidaan seuraavissa talousarvioissa ja taloussuunnitelmissa.