KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS"

Transkriptio

1 LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012

2 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen johtoryhmä koostuu kunnan johtoryhmästä. Johtoryhmään kuuluvat kunnanjohtaja Jukka Mäkelä, sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju, tekninen johtaja Mikko Ilkka, hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola, talousjohtaja Seppo Saarinen, kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, elinkeinojohtaja Lasse Silvan, sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski, henkilöstön edustajana Pirjo Tulenheimo. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen asioita käsitellessä johtoryhmään on lisätty seuraavat henkilöt: henkilöstöjohtaja Eija Tetri-Lähde, johtava ylilääkäri Sari Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen, varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo ja hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen. Tämän laajennetun johtoryhmän hyvinvointitehtäviä on johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista suunnittelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, johtaa eri toimialojen välistä hyvinvointityötä ja siihen liittyvää ulkopuolisten organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, vastata alueellisesta yhteistyöstä, vastata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannasta ja arvioinnista, hyvinvointikertomuksen tekemisestä ja kertomuksen hyödyntämisestä, seurata ja arvioida hyvinvointitavoitteiden toteutumista sekä raportoida luottamushenkilöille väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä ja palvelujärjestelmän toimivuudesta Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on valmistella asiat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle, valmistella hyvinvointikertomus, tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta sekä tehdä ehdotukset seurantaindikaattoreiksi ja kehittää seuranta- ja raportointijärjestelmää. Hyvinvointityöryhmä koordinoi eri toimialojen ja ulkopuolisten toimijoiden yhteistyötä, kehittää toimialojen kanssa terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja tukee ammatillista hyvinvointiosaamista. Hyvinvointityöryhmään kuuluvat työryhmän puheenjohtaja Raija Harju, sosiaali- ja terveysjohtaja, Maija Mäkinen, osastonhoitaja, hyvinvointikoordinaattori, työryhmän sihteeri, Tuomo Antila, ympäristöpäällikkö, Niina Kettunen-Niemi, varhaiskasvatuksen suunnittelija, Sari Mäkinen, johtava ylilääkäri, Kirsti Anttila, sosiaalityön johtaja, Sirkka Järvensivu, hoitotyön johtaja, Marja Mattila, opetuskoordinaattori, Jenni Joensuu-Partanen, yleiskaavasuunnittelija, Asko Koskinen, vapaa-aikakoordinaattori, Taina Sahlander, kulttuurijohtaja, Anna-Leena Kirkkola, ylilääkäri, Päivi Lehti, ruokapalvelupäällikkö, sekä kutsuttuna jäsenenä Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija.

3 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Kangasala on asukkaan kasvava ja kehittyvä kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Väestön kasvu on ollut viimeisen 10 vuoden aikana voimakasta. Osa kasvusta selittyy Sahalahden (2005) ja Kuhmalahden (2011) kuntien liittymisellä Kangasalaan. Kunnan pinta-ala on 870 km 2. Kangasalan ympäristön vahvuuksiin kuuluvat puhtaat vesistöt (kunnan pinta-alasta 25 % on vettä, järviä 411), kaunis harjumaisema, hyvät retkeilyreitit, laajat luonnonsuojelualueet, loistavat virkistys- ja liikuntamahdollisuudet. Kunnan visiona on olla kasvava ja kehittyvä, kesäpäivän kulttuurikunta Tampereen kaupunkiseudulla ja tarjota asukkailleen turvallista ja aktiivista elämää hyvin hoidetussa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kunnan toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjota yrittämiselle kilpailukykyinen toimintaympäristö kestävän kehityksen periaattein. Kangasala kasvaa ja kehittyy. Se on aktiivinen toimija seutuyhteistyössä sekä kasvun veturi maakunnan itäisten kuntien yhteistyössä. Palvelutarjonnassa vastataan väestön kasvun ja ikääntymisen sekä yhteistoiminta-alueiden mukanaan tuomaan kasvavaan kysyntään. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on koko Tampereen kaupunkiseudun -luvun tärkein yhdyskuntarakenteellinen tehtävä. Eheyttämisellä vastataan joukkoliikenteen tukemiseen, sen avulla voidaan kehittää palveluita asutuksen lähellä ja se helpottaa päästöjen rajoittamista, johon valtioneuvosto ilmastopolitiikassaan on sitoutunut. Olennaista on tehostaa maankäyttöä joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. Luonnon ja ympäristön vaaliminen ovat tärkeitä asioita Kangasalla. Ne otetaan huomioon kunnan suunnittelussa ja muussa toiminnassa samalla kun huolehditaan yhdyskunnan kehittymisestä ja kasvusta. Kunnan toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita.

4 Eri asumismuodoille (kerros- ja rivitalot, omakotitalot, vuokra-asunnot) tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja. Yhdyskuntasuunnittelussa ja - rakentamisessa laadukkuus ja turvallisuus ovat tärkeitä toimintaperiaatteita. Sosiaaliseen turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen kiinnitetään huomiota. Monipuolinen ja kehittyvä yrityselämä on tärkeä Kangasalan menestymisen edellytys. Elinkeinojen kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle turvataan hyvät mahdollisuudet. Erityisesti pyritään saamaan elinkeinoelämän tarpeisiin laadukkaita alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kunnan väkiluvun kasvaessa ja väestön ikääntyessä peruspalveluiden saatavuus ja laadukkuus turvataan. Palvelutarjonta pidetään seudullisesti kilpailukykyisenä taloudellisten resurssien sallimissa rajoissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on järkevää ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita uusitaan tavoitteena tehokkuus ja tuottavuus sekä asiakkaan palvelutarpeen oikea kohdentaminen. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Täydennysrakentamisella tiivistetään rakennuskantaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen kiinnitetään huomiota. Kunnan keskustassa on kuntalaisille tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Kuntalaisten aktiivinen toiminta sekä sosiaalinen yhteisöllisyys ylläpitää vireitä ja omaleimaisia kyläkeskuksia. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä. Työnantajapolitiikan tavoitteena on tehokas, hyvinvoiva, oppiva ja motivoitunut organisaatio. Rekrytoinneissa korostetaan korkeaa osaamista, uudistumiskykyä ja innostusta. Kuntastrategia 2016 on tärkein hyvinvointityötä ohjaava asiakirja kunnassa. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat solmineet valtion kanssa MAL-aiesopimuksen, jolla ohjataan kaupunkiseudun maankäytön, asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän kehittämistä tehokkaan ja kestävän kaupunkirakenteen suuntaan. Uusi MAL-aiesopimus vuosille tulee lähiaikoina hyväksyttäväksi kuntiin. Myös tämä asiakirja ohjaa kuntalaisten hyvinvoinnin kehittämistä. Kolmas merkittävä asiakirja on Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämissuunnitelma, joka sisältää alueellisen terveyden edistämisen koordinaation toimeenpanosuunnitelmat aluetasolle, sekä kunnille, perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. Asiakirja sisältää myös Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelman, jossa on keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan ravitsemuksen keinoin vaikuttaa väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävästi. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Kuntastrategia 2016 Palvelustrategia 2015 https://kangasala-fi.directo.fi/kunta_ja_hallinto/strategiat/palvelustrategia/ Maankäytön toteuttamisohjelma https://kangasala-fi.directo.fi/kunta_ja_hallinto/maankayton

5 Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma Tampereen kaupunkiseudun ilmasto strategia Viheralueohjelma Viheralueiden toteuttamisohjelma (tulossa) Palveluverkon kehittämissuunnitelma Energiankäytön tehokkuusohjelma Liikuntapoliittinen ohjelma 2013 Kulttuuriohjelma Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kehittämissuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintaohjelma Kangasalan kunnan oppilashuollon toimintasuunnitelma Kangasalan mielenterveysstrategia [url]http://www.pshp.fi/download.aspx?id=1176&guid;={9d0a4ff5-7ddd-4de5-a622- ED7289ACCC05} Lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli hisuhde-ja perhevã kivallan ehkã isyn ja puuttumisen toimintamalli.pdf Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma 2020 Vammaispoliittinen ohjelma

6 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Väestö Väestö, keskiväkiluku vuotiaat, % väestöstä vuotiaat % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä , ,9 10,1 10,6 10, ,8 10,4 11,6 9,9 10,8 11,7 6,5 8,4 8,6 8,5 8,9 8,7 9,1 8,8 14,5 11,3 11,1 53,4 53,1 54,1 54,5 53,3 54,3 53,2 53,2 9,5 7,6 8,9 8,9 8,6 9 9,8 9,9 5,2 4,2 5,3 3,7 4,6 5,6 6,1 6

7 Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Työlliset, % väestöstä Työttömät, % työvoimasta 2011 Maa- ja metsätalous, % työllisistä (-2007) ??? ??? ??? ,6 44, ,4 44,2 44,2 42,9 43,3 7,8 8 9,8 8 8,2 12,7 10,6 9,4 3,2 1,7 1,1 0,5 2,4 0,5 2,8 3,9 Teollisuus, % työllisistä (-23,6 23,2 32,3 24,3 24,7 19,7 23,9 18,5 2007) 2007 Rakentaminen, % työllisistä (-2007) 2007 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä (-2007) 2007 Liikenne, % työllisistä (- 2007) 2007 Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta, % työllisistä (- 2007) ,6 8,1 6,2 6,1 8,2 5,4 6,4 6,6 13,3 15,8 12,8 16, ,1 14,6 15,3 6,2 6,1 5,4 5,9 5,9 5,7 5,8 7,2 13, ,2 16,5 13,2 19,3 15,2 15,4 Julkiset ja muut palvelut, 31,1 29,9 27,2 29,2 30,5 32,4 30,3 32 % työllisistä (-2007) 2007 Huoltosuhde, demografinen ,1 58,1 56, ,8 43,4 52,5 52, Koulutustasomittain Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Nettomuutto / 1000 asukasta , ,4 41,4 40,5 40,6 39,2 31,6 32,9 26,3 38,1 28,2 32,4 28,5 27,8 2,8 5,3 8,9 18,4 6,8 6,3 5,1 3,1 Verotulot, euroa / asukas 3385,4 3453,9 3334,7 3513,5 3231,1 3555,6 3307,2 3414,2

8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48, ,6 63,4 51,1 38,3 40,7 44,5 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Sosiaalitoimen 1451 nettokustannukset, euroa / asukas Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Toimeentulotuki, euroa / asukas Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1000 asukasta avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa / 1000 asukasta 98,6 87,7 100,8 85,7 93,2 96, ,1 64,3 62, ,6 56,4 67,5 59, Yksityisen hammashuollon käynnit / 451, ,3 472,3 436,1 705,4 587, asukasta

9 Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa suuhygienistille (hammashuoltajalle) / 1000 asukasta Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa hammashoitajalla / 1000 asukasta Suun terveydenhuollon kaikki potilaat terveyskeskuksissa / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ,7 436,4 818,9 461,1 486,8 700,1 649,1 661, Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 4 2,8 3,4 3,8 2,8 3,3 3,6 3,5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,6 2,3 9,3 2,5 2,4 7,4 7,3 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat 1,2 2,2 3,6 1,2 1,6 11,2 6 3,2 / 1000 asukasta 2011 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 4,2 2,8 5,5 2,6 3,5 7 5,5 6,6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 3,2 3,3 3,8 2,4 3,5 3,1 3,5 3, asukasta

10 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta 30,6 34,2 25,7 21,4 24,1 57, Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 0,6 0,4 0,6 1 0,7 2,4 1,5 1,2 91,8 82,1 51,5 144,1 52, ,3 mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin 239,2 161,3 254,5 255,4 81,6 167,5 166,6 109,9 lääkärit) / 1000 asukasta

11 Lapset ja lapsiperheet V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Lapsiperheet, % perheistä ,5 49, ,2 47,5 36,9 39,7 39,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,8 16,5 14,4 14,8 25, , ,4 27,8 24,2 24,3 30,4 28,6 29,3 Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa ,9 19,5 13,9 16,1 15,5 21,8 17,9 16,7 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 5 5,1 5,6 4,3 6,8 12,3 8,8 8,7 Lasten pienituloisuusaste Kaikki kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet, % 9,7 9,2 10,6 7,5 11, ,8 14,8 59, ,5 52,6 61,3 60,8 59,9 57,2 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % väestöstä ,6 66,2 67,9 72,2 68,6 71,9 68,3 63,8

12 lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % ,2 6 4,7 2,1 4,9 8,4 6,2 6,5 0,6 0,8 0,9 0,4 1,1 1,7 1,2 1,3 Esiopetuksen piirissä lapsia yhteensä, lkm Opetustoimen esiopetuksessa lapsia yhteensä, lkm (- 2009) 2009 Päivähoidon (sosiaalitoimen) esiopetuksessa lapsia yhteensä, lkm (- 2009) 2009 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1-2 -vuotiaat, % väestöstä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä , ,2 40,1 42,7 37,9 38,2 36,4 9,8 8,3 7,9 6,2 9,5 9,4 9,1 8,1 kouluterveydenhuollon 2402 muut kuin lääkärikäynnit / vuotiasta kouluterveydenhuollon 405 lääkärikäynnit / vuotiasta

13 Nuoret V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 15,8 12,2 14,8 13,4 13,2 12,9 13,5 11, Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % 10,3 9,7 11,5 10,6 11,5 9, ,4 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % 13,4 13,4 14,2 10,2 10,5 15,5 15,3 14,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 4,1 3,4 3,3 2,8 1,6 3,2 3,4 3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai 17,2 16,8 15, ,9 16,5 16,9 huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2009 Terveydentila keskinkertainen tai huono, 14,6 % ammatillisen??? ,8 20,7 21,1 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Terveydentila keskinkertainen tai huono, 14,7 17,5 11,8-19,4-17,1 17,7 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Koulukiusattuna vähintään 8 kerran viikossa, % 8. ja ,1-8,2 7,3 8,4 8,3 luokkalaisista 2009

14 Vanhemmuuden puutetta, 27,3 % 8.- ja 9.luokan 21,5 17,3-19,2 21,3 21,9 22,3 oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 16,2 13,7 16,6-13,7 13,6 14,6 15,1 9.-luokan oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden 7,5 9,9 10,3-5,4-9,4 10,3 opiskelijoista 2009 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 36,4??? ,7 35,9 39,4 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 14 15,6 15,2-14,5 15,7 16,2 16,5 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 28,1 ammatillisen oppilaitoksen??? ,7 39,4 40,7 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 18,2 23,1 25, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 5,9 6,6 8,2-4,5 7,3 6,4 6,2 % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen 19,5??? ,4 19,2 17,4 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, 7,4 11,9 9,4-7,6-12,4 10,5 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Keskivaikea tai vaikea 13,4 masentuneisuus, % ,7 12,8-12,3 13,2 13,5 13,1 luokan oppilaista 2009 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 13,7 ammatillisen oppilaitoksen??? ,1 12,1 11,3 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 10,3 13,2 7,1-8,7-11,2 10,7 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2009

15 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Päihdesairauksien hoitojaksot ,1 2,3 3,2 3,3 1,3 3 2,8 3,2 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit / vuotiasta kouluterveydenhuollon muut kuin lääkärikäynnit / vuotiasta Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 1,3 0,9 1 0,9 0,6 0,6 0,8 0,8 työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat 128,6 114,4 136, ,3 127,1 127,9 135,1 potilaat / vastaavanikäistä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % 6,5 5 6,2 5,4 5,5 6,5 6,2 5,7

16 Työikäiset V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 2,8 2,2 3,5 2,3 2,6 3,6 3,6 3,9 saavat vuotiaat, % Päihdehuollon 1,6 avopalveluissa asiakkaita / 2,3 9,3 2,5 2,4 7,4 7,3 9, asukasta 2011 Päihdehuollon laitoksissa 1,2 hoidossa olleet asiakkaat / 2,2 3,6 1,2 1,6 11,2 6 3, asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 4 2,8 3,4 3,8 2,8 3,3 3,6 3,5 vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 23,7 20,8 28,2 27,4 24,9 30,4 27,2 23,

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-1,2 64-vuotiaat, % 1,1 1,6 1,3 1,1 3 2,2 2,2 Tuki- ja liikuntaelintensekä sidekudosten sairauksien vuoksi 2 1,2 2,1 1,3 1,7 1 1,6 1,8 työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2011 Työkyvyttömyyseläkettä 6,5 saavat, % vuotiaista 5,1 7,6 5 6,1 5,8 6,8 7,4 Työttömät, % työvoimasta 2011 Teollisuus, % työllisistä (- 2007) ,8 8 9,8 8 8,2 12,7 10,6 9,4 23,6 23,2 32,3 24,3 24,7 19,7 23,9 18,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 131,4 129,5 141,3 150, ,5 148,7 154,3 potilaat / asukasta Keskimääräinen eläkkeelle 58,5 59,7 59, ,1 58,1 58,6 58,7 siirtymisikä 2011 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 7,2 8,2 7,2 9,4 5,9 8,7 8 8,2 alkoholina, litraa 2011 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / , ,1 148,3 137,9 267,8 250,2 274,9 asukasta Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 117,4 122,5 121,9 162,5 137,5 127,2 128, vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin 22,7 lääkkeisiin oikeutettuja, % 19,3 22,4 19, ,8 23,3 23,6 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % 10,3 9,7 10,7 10,4 10,2 11,2 10,6 10 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 2,6 2 3,2 2,2 2,3 3 3,1 3,4 saavat, % vuotiaista

18 Ikäihmiset V1 = Lempäälä V2 = Nokia V3 = Pirkkala V4 = Ylöjärvi V5 = Tampere V6 = Pirkanmaa V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Lemp V2 Noki V3 Pirk V4 Ylöj V5 Tamp V6 Pirk V7 Koko 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % 54 56, , ,7 59,4 59 vastaavanikäisten asuntokunnista Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % 45, ,5 41,7 43,5 52, ,8 asuntoväestöstä 2011 Kotona asuvat vuotiaat, % 93,4 94,8 94,3 95,6 95,4 95,2 94,7 93,8 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 89,8 90,3 90, ,6 91,6 90,9 89,5 Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % 78,4 76,3 79,3 75,5 77,6 81,5 80,3 77,6 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 12,9 10,7 14, ,9 12, ,2 asiakkaat, % väestöstä 2011 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % 4,4 3,6 8,8 3,2 3,2 2,6 3,3 5,6

19 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 4,6 4,7 0,5 5,3 4,5 5,7 5,5 4,6 avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotta täyttäneitä, % ,7 64,5 63,7 64,2 63,8 väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 2 2,1 1,9 2,2 2,8 2,1 2,4 3,2 väestöstä 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta 2,4 2,6 3 2,8 2,6 2,8 2,9 3 täyttäneet, % Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä , ,7 12,4 12, ,9 12,1

20 Muut hyvinvointitiedot 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Väestö- ja perherakenne/yleiset Kangasala on kasvava kunta, jonka väkiluku ylitti asukkaan rajan keväällä Kunnassa varaudutaan väkiluvun kasvuun joka ylittää asukkaan rajan vuoteen 2030 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde on nyt 58,1 ja sen ennakoidaan kasvavan lasten ja vanhusten määrän lisääntyessä. Nettomuutto vuonna 2011 Kangasalle oli 2,8/1000 asukas. Kangasalan asuntokannasta 53 % on pientaloja, 15 % rivi- ja ketjutaloja ja 31 % kerrostaloja. Kangasalla on tavoitteena rakentaa noin uutta asuntoa vuosittain. Kangasalla on lapsiperheitä asukkaista 45.2 %, perheistä yksinhuoltajaperheitä on 16 %. Koulutustaso vuonna oli kunnassa 365. Työttömien suhteellinen osuus työvoimasta on syyskuussa 2012 Kangasalla 8,3 % YHTEENVETO: Kasvava muuttovoittoinen kunta, jossa huoltosuhteen kehitys on huolenaihe, samoin nuorten syrjäytyminen. Palveluja tuotetaan vertailukuntiin nähden kilpailukykyisesti. Lapset ja lapsiperheet/yleiset Lapsiperheitä on perheistä 45.5 %. Kunnan kustantamassa päivähoidossa vuonna oli 59,7 % v lapsista. Varhaiskasvatus tarjoaa myös avointa päiväkerhotoimintaa ja viriketoimintaa kotihoidossa oleville lapsille. Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä vuonna oli 5 % perheistä. Avioerojen määrä vuonna 2011 oli 15,9 %,

21 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden määrä oli 0,6 % väestöstä vuonna. YHTEEVETO: Lasten osuus väestöstä on n 20 %. Peruspalvelut tuotetaan kattavasti ja edullisesti, huoli lasten hyvinvoinnista liittyy aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmiin, avioerojen lisääntymiseen ja syrjäytymiskehitykseen. Nuoret Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus on n. 10 %. Työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria syyskuussa 2012 oli 158, eli 30 enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita vuotiaita nuoria vuonna oli 4,6 % vastaavanikuisista. 8-9 luokan oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 17,2 %. Lukion 1 ja 2 luokan oppilaista 14,6 % (tieto vuodelta 2009). Vanhemmuuden puutetta kokee 8 ja 9 kuokan oppilaista 27,3 % (2009). Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokee 8 ja 9 luokan oppilaista 13,4 % ja lukion 1 ja 2 luokan oppilaista 10,3 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat vuonna 2011 oli 1,3 % vastaavanikäisistä. YHTEENVETO: Nuorten syrjäytyminen on suuri uhka. Työikäiset Työttömyys Kangasalla syyskuussa 2012 oli 8 % ja se on kasvanut edellisvuoteen verrattuna hieman. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä on 6,5 %. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 58,5 vuotta ja on hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Kangasalla 22,7 % väestöstä. Päihdehuollon avopalvelujen asiakasmäärät näyttävät tilastoissa koko maahan, Pirkanmaahan ja osaan vertailukunnista nähden alhaisilta. Päihdesairaanhoitajien toiminta on osana terveyskeskuksen toimintaa, eikä kirjaudu päihdepalveluihin. Muutoin päihde- ja mielenterveysongelmat ovat samaa tasoa kuin muualla. YHTEENVETO: Päihde- ja mielenterveysongelmat ja työttömyys ovat aikuisväestön suurimmat hyvinvoinnin ja terveyden menettämistä aiheuttamat uhat.

22 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä Kangasalla vuonna oli 89, 8 % väestöstä. Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden määrä Kangasalla vuonna oli 78,4 % väestöstä. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden % -osuus oli 2011 Kangasalla 12.9 % väestöstä. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden yli 65-vuotiaiden % -osuus Kangasalla vuonna 2011 oli 12,5 % väestöstä. YHTEENVETO: Kotona asuvien vanhusten määrä on Kangasalla kehyskuntia ja valtakunnallisia tavoitteita alhaisempi mutta se kasvaa tulevaisuudessa. Silloin huomion kiinnittäminen vanhusväestön osallisuuden tukemiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen tulee huomioida. Kotihoidon kattavuus on hyvä. Ikäihmisten masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Palvelut Kunnan nettokustannukset vuonna olivat asukasta kohden euroa. Kangasala tuottaa kattavat peruspalvelut kuntalaisille kohtuullisen edullisesti. YHTEENVETO: Perustason palvelujen turvaaminen ja kehittäminen on tärkeää myös lähitulevaisuudessa. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Hyvä väestörakenne, korkea koulutustaso, hyvä yleinen turvallisuus, Puhdas ja luonnonkaunis elinympäristö, puhtaat vesistöt, liikunta- ja retkeilymahdollisuudet, keskeinen sijainti Kattava palvelujärjestelmä, hyvin resurssoidut terveysneuvonnan palvelut, hyvin resurssoidut oppilaan kasvua ja oppimista tukevat palvelut varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa panostettu ajanmukaisiin ja viihtyisiin koulu- ja päiväkotitiloihin, kohtuuhintaisesti tuotetut palvelut, tiivis yhteistyö yli hallintokuntarajojen, kehitysmyönteisyys, osaava ammattitaitoinen henkilöstö

23 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten ja nuorten hyvinvointi, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, perhepalveluprosessin tiivistäminen ja vahvistaminen Päihde- ja mielenterveystyön kokonaisvaltainen kehittäminen; tiivistäminen, kohdentaminen ja johtamisen kehittäminen, tilastointi. Päihdekäytön vähentäminen kaikissa ikäluokissa. Väestötasoisen hyvinvointitiedon yhdenmukainen kerääminen ja jatkuva, systemaattinen arviointi. Ylipainon ja 2tyypin dm ennaltaehkäisy laaja-alaisen yhteistyönä. Vanhusväestön osallisuuden tukeminen ja turvallisuuden lisääminen. Kotona asumisen ja selviytymisen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. Hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistäminen lasten ja nuorten asioissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys Masentuneen nuoren hoitopolun käyttöönotto, yhteiset koulutukset, mahdolliset työpajat. Nuorten tilanteen aktiivinen seuranta, puuttuminen, kouluterveyskyselyn tulosten yhteinen käsittely, jatkosuunnitelmista ja toimenpiteistä sopiminen. Nuorisotakuun mukaiset toimenpiteet. Perhepalveluprosessien kuvaus, vastuutahot, yhteistyökäytännöt, henkilöstön yhteiset koulutukset, yhteisen toimintatavan muokkaaminen. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen /kolmannen sektorin kanssa niin lasten, nuorten, perheiden kuin vanhustenkin hyvinvoinnin turvaamisessa. Yhteinen työpaja hyvinvointiasioista vuoden 2013 aikana, yhteistä suunnittelua, keskustelua uusista rooleista, uudenlaisista palveluista joiden tuottamisessa myös järjestöt voisivat olla mukana. Uudenlaisen kumppanuuden rakentaminen järjestöjen ja julkisen toimijan välille. Päihde- ja mielenterveystyön työn kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, vastuutahojen nimeäminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen ja selkeä suunnitelma kohdentamisesta. Ravitsemusasioiden yhteinen suunnitteleminen ruokapalveluissa, päivähoidossa, kouluissa ja terveysneuvonnassa, nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnoissa, yhteiset koulutukset ja toimintatavat ja henkilöstön perehdyttäminen siihen mitä kunnassa tehdään yhdessä. Sapere? Painoindeksin seuranta systemaattisesti, erilaiset ryhmätoiminnot, järjestöjen osallisuus? Eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen väestön liikunnan lisäämiseksi ja liikuntapaikkojen käytön aktivoimiseksi. Vuosittain seurataan valittuja indikaattoreita toimintakertomuksen /tilinpäätöksen yhteydessä. Kehittämiskohteiksi valittuja toimintoja kuvaavia indikaattoreita seurataan tarkemmin

24 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiset tavoitteet ja painopisteet hyväksytään uuden kuntastrategian yhteydessä. Tavoitteet konkretisoidaan seuraavissa talousarvioissa ja taloussuunnitelmissa.

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Kunta-alan hyvinvointiseminaari 7.6.2017 Helsinki Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.6.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähtökohtia uudistuksessa - muutosjohtajien

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv Savonlinnan kaupunki Hyvinvointikertomus luonnos 2017 kh 24.4.2017 kv Sisällys 1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta Kokous 31.3.2017 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020: yhteenvetoa kuntakierrokselta VESOTE-Pirkanmaa tilannekatsaus

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016

Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 Sisältö Johdanto... 1 1. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät)... 3 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 17.1.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen TED-koordinaation kokonaisuus: aiheet Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA

KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KANGASALAN ONNISTUMISSUUNNITELMA KUNTASTRATEGIA 2020 Kh 26.8.2013 Val 9.9.2013 1. Johdanto Kangasalan onnistumissuunnitelma kuntastrategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen Kaste-ohjelma 28.2.2014 Kemi Ritva Kauhanen Yleiset indikaattorit/indikaattori Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (2011) Info Gini-kerroin,

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71 AKAAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Sisällys Yhteenveto... 3 Vahvuudet ja kehittämiskohteet... 4 1. Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat... 5 2. Strategiat, ohjelmat

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa

Lisätiedot

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020

Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 2015 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 KANGASALAN KUNTA 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa. Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011

SIIKAJOEN KUNTA  HYVINVOINTIKERTOMUS 2011 SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 2 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toiminta-

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot