Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):"

Transkriptio

1 Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Ranuan kunnan hyvinvointikertomus on laadittu muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmässä. Kunnanhallituksen valtuustokaudelle nimeämässä työryhmässä toimivat Keijo Ruonala, Anita Jaakola, Irma Väärälä, Virpi Niemelä ja Ismo Sarajärvi. Koordinaattorina laadinnassa on toiminut Anne Sarajärvi. Hyvinvointikertomuksen hyväksymisestä vastaa valtuusto. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa. Kertomusta tarkastellaan ja päivitetään vuosittain talousarvion ja toimintasuunnitelman laadinnan päivittämisen yhteydessä. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Pello V2 = Posio V3 = Lapin sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa Teema Ranua Arvo V1 Muutos Pell V2 Posi V3 Lapi 0-6-vuotiaat, % väestöstä (2012)Info 8,3 3,3 3,9 7,1 7,8 V4 Koko

2 vuotiaat, % väestöstä (2012)Info 11 8,4 7,8 11,2 11, vuotiaat, % väestöstä (2012)Info 13,4 7, ,7 Avioeroja vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa (2011)Info 17,5 6,5 8, ,7 Huoltosuhde, demografinen (2012)Info 68,1 67,8 64,5 54,2 54,3 Koulutustasomittain (2011)Info Lainakanta, euroa / asukas (2011)Info Lapsiperheet, % perheistä (2012)Info 36,7 23,5 24,4 36,4 39,5 Nettomuutto / 1000 asukasta (2011)Info -16,7-9, ,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % (2011)Info 15,7 26,3 52,7 40,7 45,4 Työlliset, % väestöstä (2011)Info 32,1 33,4 33,5 39,8 43,6 Väestö (2012)Info Väestöennuste 2030 (2012)Info 3254??? Yhden hengen asuntokunnat, % 37,5 36,8 34,4 41,1 41,2 Kunnan lisäämät indikaattorit asuntokunnista (2011)Info Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012)Info Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista 18,4 18,3 14,6 21,8 20,4

3 Ranuan väkiluku on vähentynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana.väkiluku oli Ranuan väestörakennetta tarkasteltaessa tulee esiin lasten ja nuorten suhteellisen suuri osuus väestöstä. Ranuan kunnan ikäjakaumalle on tyypillistä, että 0-14 vuotiaiden osuus on suuri vertailukuntiin nähden. Lasten osuus väestöstä on kuitenkin viime vuosina ollut hitaasti laskeva kun taas yli 65- vuotiaiden määrä on ollut tasaisessa nousussa. Väestökehitys Ranualla on ollut vuosittain negatiivista kuten samantyyppisissä vertailukunnissakin. Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Ranualla epäedullinen. Vuonna 2012 huoltosuhde oli 68,1. Huomionarvoista on, ettei huoltosuhde parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan jo 20 kuntaa, joissa huoltosuhde yltää yli 100:n. Ranualla koulutustasomittain oli vuoden 2011 mukaan 245, eli Ranualla asuva väestö oli suorittanut opintoja peruskoulun jälkeen keskimäärin 2,5 vuotta.. Ranualla lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on 37,1%. Lapsiperheiden osuus perheistä on samantyyppisiin kuntiin verrattuna edelleen korkea, vaikka onkin laskenut vuodesta 2005 tasaisesti n.5 %. Ranualla avioerojen määrä on vertailukuntiin nähden korkea, tämä näkyy myös yksinhuoltajaperheiden osuudessa lapsiperheistä, vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden osuus oli 19%. Kunnan talous katsottuna suhteellisen velkaantuneisuuden ja lainakannan kautta on hyvä. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Pello V2 = Posio V3 = Lapin sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa Teema Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012)Info 60,9 72,8 62,5 60,6 58,2 Terveys ja toimintakyky Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011)Info 128,6 115,7 134,2 110,4 - Turvallisuus Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (2012)Info 7,1 10,2 8,2 11,9 7,7

4 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012)Info 1,9 4,7 11,5 8,6 7,5 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden Turvallisuus vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta 62,7 74,9 35,6 80,7 80,2 (2012)Info Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011)Info 24,3 29,2 23,7 25,6 28,5 Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (2010)Info 2,3??? - - 0,3 1,5 Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011)Info 23,3 16,1 19,3 17,6 15 Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana 196 yhteensä (2011)Info Kuntalaisten Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta 999 palvelut (2011)Info Kuntalaisten Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki palvelut lääkärikäynnit / 1000 asukasta (2011)Info Kuntalaisten Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan palvelut strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2011)Info 57??? Kuntalaisten palvelut Toimeentulotuki, euroa / asukas (2012)Info Kunnan lisäämät indikaattorit Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas (2011)Info Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa 18 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (2011)Info Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1000 asukasta (2011)Info Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (2011)Info 210,7 165,2 252,5 314,5 258,5 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1876,9 1482,51599, ,5

5 1000 vastaavanikäistä (2011)Info Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas (2011)Info Yksityisen hammashuollon käynnit / 1000 asukasta (2011)Info 134,2 113, ,3 518,9 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Kaikki ikäryhmät Erikoissairaanhoidon käyttö on laskussa mitattuna potilasmäärissä, hoitojaksoissa sekä avohoitokäynneissä. Tämä näkyy myös verrokkialueisiin verrattuna alhaisempina erikoissairaanhoidon nettokustannuksina. Terveystoimen nettokustannukset jatkavat kuitenkin tasaista nousuaan, mikä on selvä trendi myös muilla vertailualueilla. Perusterveydenhuollon käyntimäärät ovat korkeat vertailukuntiin nähden, tämä näkyy matalampina käyntimäärinä erikoissairaanhoidon käynneissä. Hammaslääkärikäyntimäärien huima pudotus aikuisväestöllä 2011 johtuu ilmeisesti tilastointitavan muuttumisesta. Ranualla ei juuri näy vielä huumausaineiden käyttö, joka ei kuitenkaan merkitse sitä että käyttöä ja siihen liittyviä rikoksia ei olisi. Selvästi kohonneena määränä tulevat esille Ranualla liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja rikkomukset sekä liikennerikokset.poliisin mukaan tämä johtuu Ranuan vilkkaasta läpikulkuliikenteestä. Myös valvonta on tehokasta mm. liikkuvan poliisin aktiivisen valvonnan ansiosta. Toimeentulotukimenot ovat Ranualla 108 /asukas. Summa on noussut vuosittain. Lapsiperheistä toimeentulotukea saa 11,8% perheistä. Luku on noussut pikkuhiljaa vuodesta 2005 lähtien. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien vuotiaiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa, kunnes 2009 määrä on lähtenyt laskuun. Ikäryhmän vuotiaista toimeentulotukea saavien osuus on puolestaan lähtenyt kasvuun Kunnan yleinen pienituloisuusaste onkin korkea vertailualueisiin nähden. Kuitenkin Gini-kertoimen mukaan kuntalaisten käytettävissä olevat tulot jakaantuvat tasapuolisemmin kuin vertailukunnissa. Sairastavuudessa vakioitu summaindeksi on Ranualla 128,6 (100 on väestön keskiarvo ja sen yli menevä osa on negatiivista)ranualla sairastavuusindeksi on tasaisesti nouseva vuoden ,3 arvosta, ollen viimeiset 3 vuotta lähes sama. Sairastavuusindeksin yhtenä osatekijänä oleva työkyvyttömyysindeksi on kuitenkin ollut viime vuosina nousussa tasaisesti ollen ,1. Kansantauti- indekseissä Ranualla nousevat esiin Diabetes, sydämen vajaatoiminta,astma sekä sepelvaltimotauti. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on noussut tasaisesti vuosittain, 2010 heitä oli 29,3%. Luku on verrokkialueiden keskitasoa. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Pello V2 = Posio

6 V3 = Lapin sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa Teema Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2008)Info 5,1 7,4-11,1 9,8 Henkinen Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan hyvinvointi oppilaista (2008)Info 11, ,5 13,1 Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ,9 toimintakyky ja 9. luokan oppilaista (2008)Info 20,6-17,6 16,9 Turvallisuus Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 0,3 1,2-0,4 0,6 Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2008)Info 13 27,3-27,1 22,3 Asuminen ja Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista ympäristö lapsiasuntokunnista (2011)Info 47,3 31, ,2 29,3 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2011)Info 27,9 17,9 22,3 18,1 14,9 Kuntalaisten Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / palvelut alle 18-vuotiasta (2012)Info ,4 105,673,7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä Kuntalaisten vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä palvelut (2011)Info 5,8 3,9 9,4 5,5 6,7 Kunnan lisäämät indikaattorit Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 0,7 2,8 2,3 1,3 1,4 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012)Info 50,3 64,7 44,6 70,3 63,9 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta

7 (2011)Info Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2011)Info 11,8 12,9 10,7 9,7 8,6 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9. luokkalaisista (2010) (2010) 11??? 8,4 16,5 - - Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista (2010) 19??? 9 5,1 - - Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8. - ja 9.- luokan oppilaista (2010) 16??? Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista (2010) 1??? 12, Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista (2010) 12??? 4, Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn viimeisin tutkimus, josta on tulokset käytettävissä, on tehty keväällä Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa vastaajien määrä on pudonnut vuodesta 2008 reilusti (136->80). Kouluterveystietojen SOTKAnetissä julkaisemisen kriteerinä on riittävä vastausprosentti (yli 67 %). Ranuan osalta tuo kriteeri ei täyttynyt, vastausprosentti vuonna 2010 oli 57,6 %. Vuoden 2010 tiedot on kuitenkin lisätty tilastoon. Positiivisina muutoksia vuoden 2008 kyselyyn tuli esiin päivittäisen tupakoinnin väheneminen sekä humalajuomisen vähentyminen. Muutos selvästi huonompaan tuli esiin läheisten ystävyyssuhteiden vähenemisenä sekä koulukiusaamisen lisääntymisenä. Keväällä 2013 on tehty uusi kouluterveyskysely, tästä ei ole vielä vastauksia saatavilla. Ranualla on lasten pienituloisuusaste on vertailukuntiin nähden selvästi korkeampi. Luku on kuitenkin lähtenyt laskemaan, ollen ,9. Kunnan yleinen pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Ranualla pienituloisten osuus väestöstä on ollut 5 viimeisen vuoden ajan tasaisesti %, joka on vertailualueisiin nähden korkea. Ahtaasti asuvia asuntokuntia lapsiperheistä oli 47,3 %. Ranualla luku on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Korkea luku verrokkialueisiin selittyy Ranualla perheiden korkeilla lapsimäärillä. Ranualla kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden 3-5 vuotiaiden määrä on verrokkialueisiin nähden selvästi alhaisempi 2010 (35,8%) määrä kuitenkin noussut jyrkästi ollen 46,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Lastenneuvolakäyntien määrä on muihin alueisiin verrattuna samalla tasolla. Korkea käyttömäärä kertoo että Ranualla kyetään vastaamaan lastenneuvolan tehtäviin.

8 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Pello V2 = Posio V3 = Lapin sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa Teema Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Kuntoutusrahaa saavat vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011)Info Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / vuotiasta naista (2010)Info Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2012)Info Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011)Info Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2012)Info Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko 5,7 10,210,4 7,9 5,7 31,9 29,248, ,7 20, ,2 14,5 -??? ,9 13,7 10,28,9 9,5 11,2 -??? ,7 41,5 2,9 2,8-2,9 2,9 Kunnan lisäämät indikaattorit Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta (2011)Info Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (2011)Info 14,8 19,315,7 16,7 11,9 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Nuoret ja nuoret aikuiset

9 Ranualla vuotiaista on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai opiskelupaikkaa 13,7%. Ranualla prosenttiosuus on pysynyt samana viime vuosina, ollen kuitenkin vertailualueiden korkein. Tähän pyritään vaikuttamaan rajanylittäjät hankkeella. Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan sekä koulunsa keskeyttäneiden että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tilanteeseen. Ranualla toteutetaan myös Askel-koulutus (valmentava ja kuntouttava, opetus ja ohjaus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus)lapin ammattiopiston toimesta. Nuorisotyöttömyys,eli vuotiaiden työttömien osuus, vastaavanikäisistä työvoimasta oli 14,8%. Luku on lähtenyt hieman laskemaan viime vuosina. Raskauden keskeytykset ovat nuorten aikuisten kohdalla vertailualueisiin nähden korkealla tasolla. Paketti 5: Työikäiset V1 = Pello V2 = Posio V3 = Lapin sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa Teema Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012)Info Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista (2011)Info Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011)Info Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko 8,2 5,9 6,9 4,6 3,8 Henkinen hyvinvointi 19,3 17, ,7 Terveys ja toimintakyky 3,8 4,7 5,7 2,3 1,8 Terveys ja toimintakyky 18 16,218,4 11 8,6 Terveys ja toimintakyky 13,2 19,912,2 18,1 14,3 Opiskelu ja työ Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (2011)Info 17,7 15,521,2 19,9 23,4 Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (2011)Info 2,1 2,6 3,4 2,6 2

10 Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2011)Info 2 1,1 1,3 2 2,2 14,4 5 9,4 6,6 4,7 Kunnan lisäämät indikaattorit Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 29, ,7 25,4 21,3 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 8,2 5,9 6,9 4,6 3,8 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2607 (2011)Info Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 3132 (2011)Info Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta (2011)Info Työttömät, % työvoimasta (2011)Info 13,7 13,7 15,4 13,2 9,4 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Työikäiset Ranualla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä on noussut viime vuosien aikana. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Ranualla osuus on noussut tasaisesti vuodesta Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaiden ikäluokasta on Ranualla 14,7%. Näistä mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa 6,5%. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on myös tasaisesti noussut viime vuosina. Vertailualueisiin verrattuna olemme kuitenkin keskitasoa. Tuloksissa näkyy kuitenkin vertailu kuntiin / suurempiin alueisiin. Ranualla työttömyysaste oli ,7% työvoimasta. Työttömistä 17,7% oli pitkäaikaistyöttömiä. Ranualla työttömyys on ollut laskussa vuoden 2009 korkeampaa määrää lukuunottamatta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut tasaisesti laskussa viime vuosina, kun se 2010 on lähtenyt poikkeuksellisesti kasvuun. Ranua on valittu yhdessä Rovaniemen kanssa mukaan työllisyyspoliittisen avustuksen kuntakokeiluun. Kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen.

11 Päihteiden vuoksi vuodeosastolla hoidettuja oli 6,5/ 1000 asukasta kohden. Luku on korkea mutta selittyy sillä, että vuodeosastolla hoidetaan kyseisiä potilaita hoitolinjausten mukaisesti. Ranualla potilasmäärä on ollut nousussa vuoteen 2009, jonka jälkeen määrä on lähtenyt laskuun. Alkoholin myynti on kuitenkin verrokkiyksiköiden matalin, 6,7 l/asukas 100%:sta alkoholia. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä on Ranualla vuoden 2008 jälkeen lähtenyt jyrkkään nousuun. Ranualla perusterveydenhuollon avohoidon vuotiaiden lääkärikäyntien määrä sekä vuotiailla käyntien määrä on lähtenyt jyrkkään kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Ranualla perusterveydenhuollon lääkärikäynti määrät ovat verrokkiyksiköitä korkeammalla. Tilanne kunnassa on hyvä, käyntimäärät kertovat että voimme vastata palvelutarpeeseen. Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Pello V2 = Posio V3 = Lapin sairaanhoitopiiri V4 = Koko maa Teema Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Asuminen ja ympäristö Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten palvelut Ranua V1 Arvo Muutos Pell V2 Posi V3 Lapi Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009)Info 135,1??? 88,4 141,8 108,6100 V4 Koko Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, 68,8 % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 63,8 68,9 65,6 61,7 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 87,8 91,4 87,4 89,4 89,6 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2011)Info 40,1 43,7 36,7 44,7 48,8 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 2,9 3 3,7 2,4 3,2 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (2011)Info Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 15 11,2 19,4 14,5 12,2

12 Kuntalaisten palvelut Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info 4,2 5,6 3,6 3,3 4,4 Kunnan lisäämät indikaattorit Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011)Info Ranua V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Pell Posi Lapi Koko 9 6,2 10,5 7,9 6,5 2,9 3 3,7 2,4 3,2 Keskeisimmät havainnot ja arviointi paketista Ikäihmiset Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden valtakunnalisten tavoitteiden mukainen määrä tulisi olla väh. 90%, Ranualla määrä on 87,8 %. Määrä on pysynyt samalla tasolla viimeiset vuodet. Lukua voidaan pitää hyvänä. Tähän on vaikuttanut panostaminen kotiin saataviin palveluihin. Säännöllisen kotihoidon yli 75- vuotiaiden määrä ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteen mukaan on %. Ranualla luku oli 15% vuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (yli 75- vuotiaat) olevien määrä Ranualla on 4,2 %, joka on laskenut hitaasti vuosittain tavoitteiden mukaisesti (valtakunnallinen tavoite 3%). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynti määrät 65 vuotta täyttäneillä ovat korkealla tasolla. Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Ranuan väkiluku on vähentynyt tasaisesti viime vuosikymmenten aikana.väkiluku oli Ranuan väestörakennetta tarkasteltaessa tulee esiin lasten ja nuorten suhteellisen suuri osuus väestöstä. Ranuan kunnan ikäjakaumalle on tyypillistä, että 0-14 vuotiaiden osuus on suuri vertailukuntiin nähden. Lasten osuus väestöstä on kuitenkin viime vuosina ollut hitaasti laskeva kun taas yli 65- vuotiaiden määrä on ollut tasaisessa nousussa. Väestökehitys Ranualla on ollut vuosittain negatiivista kuten samantyyppisissä vertailukunnissakin.

13 Demografinen huoltosuhde eli lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Ranualla epäedullinen. Vuonna 2012 huoltosuhde oli 68,1. Huomionarvoista on, ettei huoltosuhde parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan jo 20 kuntaa, joissa huoltosuhde yltää yli 100:n. Ranualla koulutustasomittain oli vuoden 2011 mukaan 245, eli Ranualla asuva väestö oli suorittanut opintoja peruskoulun jälkeen keskimäärin 2,5 vuotta.. Ranualla lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on 37,1%. Lapsiperheiden osuus perheistä on samantyyppisiin kuntiin verrattuna edelleen korkea, vaikka onkin laskenut vuodesta 2005 tasaisesti n.5 %. Ranualla avioerojen määrä on vertailukuntiin nähden korkea, tämä näkyy myös yksinhuoltajaperheiden osuudessa lapsiperheistä, vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden osuus oli 19%. Kunnan talous katsottuna suhteellisen velkaantuneisuuden ja lainakannan kautta on hyvä. Kaikki ikäryhmät Ranualla perusterveydenhuollon avohoidon vuotiaiden lääkärikäyntien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosien aikana vuotiailla käyntien määrä on ollut viime vuosina pienessä laskussa vuosittain. Ranualla perusterveydenhuollon lääkärikäynti määrät ovat kuitenkin verrokkiyksiköitä korkeammalla. Tilanne kunnassa on hyvä, käyntimäärät kertovat että voimme vastata palvelutarpeeseen. Erikoissairaanhoidon käyttö on laskussa mitattuna potilasmäärissä, hoitojaksoissa sekä avohoitokäynneissä. Tämä näkyy myös verrokkialueisiin verrattuna alhaisempina erikoissairaanhoidon nettokustannuksina. Terveystoimen nettokustannukset jatkavat kuitenkin tasaista nousuaan. Ranualla ei juuri näy vielä huumausaineiden käyttö, joka ei kuitenkaan merkitse sitä että käyttöä ja siihen liittyviä rikoksia ei olisi. Selvästi kohonneena määränä tulevat esille Ranualla liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja rikkomukset sekä liikennerikokset.poliisin mukaan tämä johtuu Ranuan vilkkaasta läpikulkuliikenteestä. Myös valvonta on tehokasta mm. liikkuvan poliisin aktiivisen valvonnan ansiosta. Toimeentulotukimenot ovat Ranualla 108 /asukas. Summa on noussut vuosittain. Lapsiperheistä toimeentulotukea saa 11,8% perheistä. Luku on noussut pikkuhiljaa vuodesta 2005 lähtien. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien vuotiaiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa, kunnes 2009 määrä on lähtenyt laskuun. Ikäryhmän vuotiaista toimeentulotukea saavien osuus on puolestaan lähtenyt kasvuun Kunnan yleinen pienituloisuusaste onkin korkea vertailualueisiin nähden. Sairastavuudessa vakioitu summaindeksi on Ranualla 128,6( 100 on väestön keskiarvo ja sen yli menevä osa on negatiivista)ranualla sairastavuusindeksi on tasaisesti nouseva vuoden ,3 arvosta, ollen viimeiset 3 vuotta lähes sama. Sairastavuusindeksin yhtenä osatekijänä oleva työkyvyttömyysindeksi on kuitenkin ollut viime vuosina nousussa tasaisesti ollen ,1. Kansantauti- indekseissä

14 Ranualla nousevat esiin Diabetes, sydämen vajaatoiminta,astma sekä sepelvaltimotauti. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on noussut tasaisesti vuosittain, 2010 heitä oli 29,3%. Luku on verrokkialueiden keskitasoa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn viimeisin tutkimus, josta on tulokset käytettävissä, on tehty keväällä Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa vastaajien määrä on pudonnut vuodesta 2008 reilusti (136->80). Kouluterveystietojen SOTKAnetissä julkaisemisen kriteerinä on riittävä vastausprosentti (yli 67 %). Ranuan osalta tuo kriteeri ei täyttynyt, vastausprosentti vuonna 2010 oli 57,6 %. Vuoden 2010 tiedot on kuitenkin lisätty tilastoon. Positiivisina muutoksia vuoden 2008 kyselyyn tuli esiin päivittäisen tupakoinnin väheneminen sekä humalajuomisen vähentyminen. Muutos selvästi huonompaan tuli esiin läheisten ystävyyssuhteiden vähenemisenä sekä koulukiusaamisen lisääntymisenä. Keväällä 2013 on tehty uusi kouluterveyskysely, tästä ei ole vielä vastauksia saatavilla. Ranualla on lasten pienituloisuusaste on vertailukuntiin nähden selvästi korkeampi. Luku on kuitenkin lähtenyt laskemaan, ollen ,9. Kunnan yleinen pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Ranualla pienituloisten osuus väestöstä on ollut 5 viimeisen vuoden ajan tasaisesti %, joka on vertailualueisiin nähden korkea. Ahtaasti asuvia asuntokuntia lapsiperheistä oli 47,3 %. Ranualla luku on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Korkea luku verrokkialueisiin selittyy Ranualla perheiden korkeilla lapsimäärillä. Ranualla kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden 3-5 vuotiaiden määrä on verrokkialueisiin nähden selvästi alhaisempi 2010 (35,8%) määrä kuitenkin noussut jyrkästi ollen 46,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Lastenneuvolakäyntien määrä on muihin alueisiin verrattuna samalla tasolla. Korkea käyttömäärä kertoo että Ranualla kyetään vastaamaan lastenneuvolan tehtäviin. Nuoret ja nuoret aikuiset Ranualla vuotiaista on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai opiskelupaikkaa 13,7%. Ranualla prosenttiosuus on pysynyt samana viime vuosina, ollen kuitenkin vertailualueiden korkein. Tähän pyritään vaikuttamaan rajanylittäjät hankkeella. Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan sekä koulunsa keskeyttäneiden että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tilanteeseen. Ranualla toteutetaan myös Askel-koulutus (valmentava ja kuntouttava, opetus ja ohjaus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus)lapin ammattiopiston toimesta

15 Raskauden keskeytykset ovat nuorten aikuisten kohdalla vertailualueisiin nähden korkealla tasolla. Työikäiset Ranualla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä on noussut viime vuosien aikana. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Ranualla osuus on noussut tasaisesti vuodesta Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vuotiaiden ikäluokasta on Ranualla 14,7%. Näistä mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saa 6,5%. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on myös tasaisesti noussut viime vuosina. Vertailualueisiin verrattuna olemme kuitenkin keskitasoa. Tuloksissa näkyy kuitenkin vertailu kuntiin / suurempiin alueisiin. Ranualla työttömyysaste oli ,7% työvoimasta. Työttömistä 17,7% oli pitkäaikaistyöttömiä. Ranualla työttömyys on ollut laskussa vuoden 2009 korkeampaa määrää lukuunottamatta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut tasaisesti laskussa viime vuosina, kun se 2010 on lähtenyt poikkeuksellisesti kasvuun. Ranua on valittu yhdessä Rovaniemen kanssa mukaan työllisyyspoliittisen avustuksen kuntakokeiluun. Kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Päihteiden vuoksi vuodeosastolla hoidettuja oli 6,5/ 1000 asukasta kohden. Luku on korkea mutta selittyy sillä, että vuodeosastolla hoidetaan kyseisiä potilaita hoitolinjausten mukaisesti. Ranualla potilasmäärä on ollut nousussa vuoteen 2009, jonka jälkeen määrä on lähtenyt laskuun. Alkoholin myynti on kuitenkin verrokkiyksiköiden matalin, 6,7 l/asukas 100%:sta alkoholia. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä on Ranualla vuoden 2008 jälkeen lähtenyt jyrkkään nousuun. Ranualla perusterveydenhuollon avohoidon vuotiaiden lääkärikäyntien määrä sekä vuotiailla käyntien määrä on lähtenyt jyrkkään kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Ranualla perusterveydenhuollon lääkärikäynti määrät ovat verrokkiyksiköitä korkeammalla. Tilanne kunnassa on hyvä, käyntimäärät kertovat että voimme vastata palvelutarpeeseen. Ikäihmiset Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden valtakunnalisten tavoitteiden mukainen määrä tulisi olla väh. 90%, Ranualla määrä on 87,8 %. Määrä on pysynyt samalla tasolla viimeiset vuodet. Lukua voidaan pitää hyvänä. Tähän on vaikuttanut panostaminen kotiin saataviin palveluihin. Säännöllisen kotihoidon yli 75- vuotiaiden määrä ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteen mukaan on %. Ranualla luku oli 15% vuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (yli 75- vuotiaat) olevien määrä Ranualla on 4,2 %, joka on laskenut hitaasti vuosittain tavoitteiden mukaisesti (valtakunnallinen tavoite 3%). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynti määrät 65 vuotta täyttäneillä ovat korkealla tasolla.

16 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet - Yleinen turvallisuus hyvä Ranua on pieni maaseutumainen kunta jossa ihmiset tuntee toisensa ja yhteisöllisyys on vahva. - Lapsiperheiden ja nuorten osuus väestöstä on korkea - Lasten neuvolapalvelut on hyvin järjestetty - 8- ja 9- luokkalaisten humalajuominen ja tupakointi on vähentynyt (vastausprosentti kyselyssä alhainen) - Mahdollisuus lukio opintoihin omalla paikkakunnalla - Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluja on saatavilla hyvin - Yli 75- vuotiaille on tarjolla eri tasoisia asumismuotoja. Kotihoitoon resursseja lisäämällä on kyetty kohdentamaan palveluja enemmän kotona asumisen tukemiseen 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Tähän kohtaan kirjataan, mitä päättyvällä valtuustokaudella on opittu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Tämän perinnön kirjaamisen ansiosta keskeiset tiedot ja opit siirtyvät uudelle valtuustolle. Ranuan kunnan talouden liikkumavara tulee olemaan koko suunnitelmakauden ajan vähäinen johtuen yleisestä taloustilanteesta sekä kunnassa tapahtuvasta väestökehityksestä. Talousarvio- ja suunnitelmakaudelle sisältyy Ranualla merkittäviä vammaispalveluihin, perusopetukseen ja tukipalveluihin tehtäviä investointeja. Kunnan omia prosesseja joudutaan väestön vähenemisestä ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta johtuen edelleen tehostamaan ja järjestelemään uudelleen siten, että resursseja suunnataan enenevässä määrin perusturvan hoito- ja hoivapalveluihin.

17 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Kunnan arvot Kunnan arvoja ovat kestävä kehitys, palvelualttius, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, luovuus ja avoimuus. Kunnan päämäärät Yhteistyön lisääminen, kuntalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen ja strategiseen suunnitteluun panostaminen Työllistymisen ja yritystoiminnan edistäminen sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen Kuntaimagoon ja yhteismarkkinointiin panostaminen Kunnan asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen laadukkailla perusturvan, opetustoimen ja teknisen toimen palveluilla Väestön ikärakenteen muuttumisen huomioonottaminen kunnan palvelutarjonnassa Toimiva, ajantasainen ja ennakoiva tiedottaminen Koulutustason ja ammattitaidon lisääminen Tasokkaiden vapaa-aika- ja virkistyspalveluiden tarjoaminen Kunnan talouden tasapaino, tavoitteellinen omistajaohjaus sekä seutuyhteistyö Ennakoiva ja tavoitteellinen päätöksenteko, joka ottaa huomioon kuntalaisten ja henkilöstön hyvinvoinnin sekä päätösten ympäristö- ja yritysvaikutukset.

18 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Kuntastrategia 2013 sisältäen; Kunnan elinkeinostrategia Kunnan elinkeinostrategia Kunnan palvelustrategiat Kunnan talousstrategia Kunnan viestintästrategia Ikäihmisten palvelut vuoteen 2015 Ranuan kasvatuksen ja opetuksen hyvinvoinnin käsikirja 2011 Ranualainen varhaiskasvatussuunnitelma 2009 Ranuan kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma Ranuan liikennekasvatussuunnitelma Päihdetyön suunnitelma (valmisteilla) Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat meneillään olevat hankkeet Perusturva KASTE- Pakaste Mielentukihanke Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työmenetelmien kehittäminen Lapissa Voimaa vanhuuteen- liikuntaohjelma Veteraanien avustajatoimintahanke Työllisyyspoliittinen hanke (Monet- hanke) ) Lappi earkistoon projekti Sivistystoimi

19 Kansalaisopistojen osaava- hanke Taikalamppu, Lapin lastenkulttuuriverkosto , uusi kausi haussa (alle 18- vuotiaille suunnattu lasten- ja nuorten kulttuurin tarjonta) 100 % lisäaineeton, ennaltaehkäisevä kasvatustyön hanke Liikkuva ranualainen nuori 2015 Osaava hanke Troikka osaa Osaava hanke Muuttuva opettajuus ja oppiminen Liikkuva koulu Rajanylittäjät hanke Kerhotoiminnan kehittäminen Kansalaisopiston laatu Perusopetuksen laadun kehittäminen Koulutuksellinen tasa- arvorahoitus 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Peruspalvelulautakunta 7.10.2013 26 LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sivu 1/21 Kalajoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv

Savonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv Savonlinnan kaupunki Hyvinvointikertomus luonnos 2017 kh 24.4.2017 kv Sisällys 1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kv 17.11.2014, liite nro 1 Pyhäntä: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2

Lisätiedot

TAIVALKOSKEN KUNTA LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

TAIVALKOSKEN KUNTA LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TAIVALKOSKEN KUNTA LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 2020 Sisällys Sisällys. 2 HYVINVOINTIKERTOMUS.. 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 3 Indikaattorit 4 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen

Kaste-ohjelma Kemi Ritva Kauhanen Kaste-ohjelma 28.2.2014 Kemi Ritva Kauhanen Yleiset indikaattorit/indikaattori Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) Info Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (2011) Info Gini-kerroin,

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016

LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 16.12.2014 / KUNNANVALTUUSTO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:

Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille

Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille Varkaus: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 tähän päivään ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokauden 2013-2016 jäljellä oleville vuosille Kertomuksen vastuutaho

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011

Lisätiedot

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 1 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo OSA I: HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 7 Väestörakenne 7 1. Väestön ikärakenne 7 2. Huoltosuhde, demografinen 7 3. Nettomuutto / 1000 asukasta 8 4.

Lisätiedot

Ruokolahti - Vuosiraportti 2015

Ruokolahti - Vuosiraportti 2015 1 Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Ruokolahti - Vuosiraportti 215 Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomus on myös kuvaus kuntalaisten

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kiteen kaupungin laaja hyvinvointikertomus

Kiteen kaupungin laaja hyvinvointikertomus Kiteen kaupungin laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Sisältö JOHDANTO... 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016

LIMINGAN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016 LIMINGAN KUNNAN LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2013 2016 14.1.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Hyvinvointitiedon yhteenveto ja johtopäätökset... 4 1.1 Kunnan rakenteet,

Lisätiedot

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu

Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Väestön terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä (THL) Sisällysluettelo OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI...

Lisätiedot

72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus

72, TEK :30. Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus 72, TEK 4.11.2014 18:30 Liiteluettelo: 72 Hyvinvointikertomus Nivalan kaupungin hyvinvointikertomus, vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 sekä suunnitelmavuosille 2016 2017 Sisältö Hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Siikalatvan hyvinvointikertomuksen laatii Terve Siikalatva- johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Pauli

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista

Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Poimintoja lappilaisten kuntien hyvinvointikertomuksista eri näkökulmista Tuula Kokkonen, Lapin AVI: Valvonnan näkökulma Maritta Rissanen, LPSHP: Rakenne näkökulma Taru Ijäs-Kallio, LSHP: Sisällöllinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot