Tekijänoikeustoimikunnan lausunto opetusministeriölle,

Transkriptio

1 TEKIJÄNOIKEUSTOIMIKUNTA (5) Tekijänoikeustoimikunnan lausunto opetusministeriölle, Tekijänoikeustoimikunta on pitämässään kokouksessaan käsitellyt komission julkaisemaa tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2006/116/EY) muuttamista koskevaa ehdotusta (KOM (2008) 464) ja lausuu kunnioittaen seuraavaa: Euroopan komission ehdotus ja sen perustelut Komissio ehdottaa, että suoja-aikadirektiiviä (2006/116/EY) muutetaan niin, että esittäjien ja äänitetuottajien suoja-aikaa pidennetään 50 vuodesta 95 vuoteen. Suoja-aika koskisi direktiivin muutoksen voimaan tullessa suojattuja tallennettuja esityksiä. Ehdotukseen sisältyy myös eräitä liitännäistoimenpiteitä (taustamuusikoille menevä 20 %:n rahasto-osuus, ns. "käytä- tai menetä" - lauseke esittäjien ja äänitetuottajien välisiin sopimuksiin, sekä ehto sopimusten "nollaamisesta" pidennettynä suoja-aikana alkuperäisen 50 vuoden suoja-ajan jälkeen) Ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan tyydyttävä tasapaino levy-yhtiöille ja pääesiintyjille koituvien hyötyjen sekä taustamuusikoiden todellisten sosiaalisten tarpeiden välillä. Lisäksi komissio ehdottaa sanoitettujen sävellysteosten osalta yhtenäistettyä tekijöiden suoja-ajan laskemistapaa. Sanoitettuna julkaistun sävellyksen suojan päättymishetki laskettaisiin viimeisenä elossa olleen tekijän, eli sanoittajan tai säveltäjän kuolemasta. Komissio perustelee suoja-aikojen pidentämistä esittävien taiteilijoiden (muusikoiden) erityisen huonolla taloudellisella tilanteella sekä sosiaalisella asemalla. Komissio toteaa ehdotuksessaan, että äänitetuottajien suurimmat taloudelliset haasteet ovat CD-levymarkkinoiden surkastuminen sekä verkkomyynnistä saatavien korvausten riittämättömyys. Tämä johtuu lisääntyneestä vertaisverkkopiratismista. Musiikkiteollisuus on komission mukaan myös joutunut investoimaan miljoonia puntia piratismin torjuntaan ja immateriaalioikeuksiensa suojelemiseen. Tulonmenetysten vuoksi levy-yhtiöt ovat vähentäneet henkilöstöään useaan otteeseen jopa yli puoleen aiemmasta. Vähennykset ovat vaikuttaneet olennaisesti yhtiöiden mahdollisuuksiin investoida uusiin kykyihin (Artists and Repertoire, A&R). Komissio on lisäksi todennut, että äänitteiden tuottajayhtiöillä on edessään suuria haasteita, jotka uhkaavat heikentää sen kilpailukykyä, sekä sen valmiuksia mukautua aineettomaan jakeluun. Komissio on todennut, että ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä: yhdenmukaistetaan tekijöiden ja esittäjien suojaa; nostetaan esittäjien korvauksia; pienennetään EU:ssa ja Yhdysvalloissa käytössä olevan suoja eroja; lisätään A&R- toimintojen resursseja, eli uusien kykyjen kehittämistä; taataan musiikkiteosten saatavuus kohtuuhintaan ja vauhditetaan vanhojen äänitteiden digitalisointia Opetusministeriön lausuntokierros Lausuntopyyntö toimitettiin sähköpostitse 160 vastaanottajalle. Direktiiviehdotuksesta annettiin 40 lausuntoa. Ehdotusta muusikoiden ja äänitetuottajien suoja-ajan pidentämisestä 50 vuodesta 95 vuodeksi kannatti 15 lausunnonantajaa ja vastusti 24. Lisäksi kaksi lausunnonantajaa (Kopiosto ja Suomen Näyttelijäliitto) katsoi, että kaikkien esittävien taiteilijoiden suoja-aika tulisi pidentää.

2 TEKIJÄNOIKEUSTOIMIKUNTA (5) Suoja-ajan pidentämisen vastustajista liikenne- ja viestintäministeriö kannatti kuitenkin esittävien taiteilijoiden asemaa parantavia lisätoimia. Suoja-ajan pidentämistä kannattanut Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT esitti lievennyksiä komission ehdottamiin lisätoimiin. Ehdotusta sanoitettujen sävellysten suoja-ajan yhtenäistämisestä kannatti 4 lausunnonantajaa ja vastusti 23. Kantansa jätti ilmoittamatta 13 lausunnonantajaa. Suoja-ajan pidentäminen 50 vuodesta 95 vuoteen Lausunnoista ilmenevät komission ehdotusta puoltavat kannat Komission ehdotusta ovat kannattaneet 1 esittäviä taiteilijoita, erityisesti muusikkoja ja äänitetuottajia edustavat järjestöt, sekä luovia tekijöitä ja yrittäjiä edustavat järjestöt. Suomen Näyttelijäliitto ry katsoi, että suoja-ajan pidentämisen olisi koskettava myös muita esittäviä taiteilijoita kuin muusikkoja, eli esim. näyttelijöitä. Suoja-ajan pidentämistä on perusteltu erityisesti sillä, että esittävillä taiteilijoilla tulisi olla suoja esityksilleen koko elinikänsä ajan. Esittävän taiteilijan tulonmuodostukseen vaikuttavat paitsi äänitteistä saatavat myyntirojaltit, erityisen paljon äänitteiden massakäytöstä tulevat tekijänoikeusjärjestöjen kautta maksettavat esityskorvaukset sekä hyvitysmaksutulot. Ns. studiotai taustamuusikot eivät säännönmukaisesti saa myyntirojalteja levymyynnistä, koska he ovat luovuttaneet oikeutensa levy-yhtiölle kertakorvausta vastaan. Äänitetuottajia edustava Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT on lausunnossaan kuitenkin halunnut huomauttaa, että Suomessa ÄKT ja Muusikkojen liitto sopivat yleisesti sitovalla työehtosopimuksella taustamuusikoille maksettavista korvauksista, mukaan lukien korvauksen äänitteiden yleisön saataviin saattamisesta sähköisessä muodossa. Äänitetuottajat ovat myös esittäneet lievennyksiä komission ehdottamiin lisätoimiin koskien taustamuusikoille tulevaa rahastoa, käytä- tai menetä lauseketta sekä määräaikaa, jonka kuluessa äänite olisi pidennyn suoja-ajan lakkaamisen uhalla, saatettava yleisön saataviin. Muusikoiden mielestä ei ole oikeudenmukaista, että esittävä taiteilija joutuu elinaikanaan luopumaan korvauksista nuorena tehtyjen tallenteidensa osalta. Suoja-ajan pidentäminen vaikuttaa ennen kaikkea vanhentuvien esittävien taiteilijoiden Gramex-korvausten määrään, ei niinkään äänitteistä maksettaviin myyntirojalteihin, koska yleensä levyjen myynti on jo tässä vaiheessa hiipunut. Studiomuusikoiden tulonmuodostukseen voisi vaikuttaa myös komission ehdottama 20 prosentin rahasto-osuus niistä myyntituloista, jotka saadaan suoja-ajan pidennyksen ajalta. Myös "käytä tai menetä" - lauseke toisi muusikoiden mukaan esittäville taiteilijoille mahdollisuuden saada takaisin hallintaansa oikeudet äänitteeseen, joka on maannut äänitetuottajan hallussa useita vuosia käyttämättömänä. Äänitteiden käytöstä kollektiivijärjestön kautta saatavan korvaustulon merkitys on suomalaisille musiikin esittäjille kansainvälisesti suuri, koska vaikka kotimaiset levymarkkinat ovat pienessä maassa pienet, on äänitteiden muu hyödyntäminen laajaa (Gramex-korvaukset). Suoja-ajan pidentäminen paikkaisi tärkeällä tavalla myös muusikoiden olematonta tai puutteellista vanhuudenturvaa. 1 Freelancemuusikot ry, Gramex ry, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry, Pop & Jazz Konservatorion Säätiö, Radioja Televisiotoimittajien liitto RTTL ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Journalistiliitto ry, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Muusikkojen liitto ry, Suomen näyttelijäliitto, Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe ry. Kopiosto ry kannattaa lausunnossaan esittävien taiteilijoiden suojan taso parantamista mutta toteaa, että suojaa tulisi kehittää rinnakkain ja siten myös AV-tallenteilla esiintyvien esittävien taiteilijoiden oikeuksia tulisi kehittää samojen periaatteiden mukaisesti.

3 TEKIJÄNOIKEUSTOIMIKUNTA (5) Tekijöiden ja esittäjien sekä äänitetuottajien suojan yhdenmukaistamisen tarvetta on perusteltu sillä, ettei äänitteeseen sisältyvien luovien työpanosten tasapaino ole kunnossa. Esittäjä panostaa äänitteen tunnetuksi tekemiseen ja tunnettuna pitämiseen esitystoiminnallaan huomattavasti. Siksi esittäjän suoja-ajan tulisi kestää koko esittäjän eliniän ajan. Äänitteen kerryttämän tekijänoikeustulon kannalta katsottuna ei suoja-aikojen erilaisuudelle ole asiallisia perusteita. Suomalaisten äänitetuottajien mukaan suoja-ajan pidentäminen olisi välttämätöntä riittävän taloudellisen kannustimen tarjoamiseksi äänitetuottajille, vanhojen äänitteiden laadukkaan ja kaupallisen tarjonnan varmistamiseksi, äänitteiden suoja-ajan lähentämiseksi EU:n ja USA:n välillä sekä taiteilijoiden ja äänitetuottajien suojan lähentämiseksi tekijöiden suoja-aikaan. Suoja-aikaa pidentämällä varmistetaan, että äänitteet säilyvät kuluttajien saatavilla laadukkaina ja että taiteilijat ja tuottajat, jotka esiintyvät äänitteellä ja jotka ovat investoineet äänitteeseen saavat kohtuullisen korvauksen suoritustensa kaupallisesta hyödyntämisestä. Äänitetuottajien mukaan suoja-aika ei vaikuta äänitteiden kuluttajahintaan, vaan kuluttaja maksaa myös sellaisista äänitteistä joiden suoja-aika on lakannut. Äänitetuottajien mukaan äänitteistä saatavat tuotot pitäisi ohjautua oikeaan paikkaan, alkuperäiselle äänitetuottajalle, eikä sellaisille yrityksille, jotka nimenomaisesti hyödyntävät kaupallisesti suojansa menettäneitä äänitteitä. Luovan työn tekijöitä ja yrittäjiä edustava Lyhty ry on todennut, että musiikkia käyttävien yritysten, kuten radio- ja televisioyritysten äänitteitä koskevat käyttövalinnat ovat merkityksellisiä. Se, että yritykset valitsevat ja budjetoivat käyttämänsä musiikin sen mukaan mikä on halvempaa (eli yli 50 vuotta vanhat äänitteet) ei ole kuluttajan eikä kulttuuripolitiikan etujen mukaista. Lyhty on myös todennut yleisesti, että komission ehdotus olisi Suomen innovaatiopoliittisten linjausten mukainen. Lausunnoista ilmenevät komission ehdotusta vastustavat kannat Komission ehdotusta ovat vastustaneet 2 erityisesti suojakohteiden käyttäjiä edustavat lausunnonantajat, kuten radio- ja tv-yritykset, yliopistot, kansalliskirjasto ja kirjasto- ja museoalan järjestöt. Lausunnoissa komission perusteluita on pidetty riittämättöminä tai väärinä tai harhaanjohtavina. Erityisesti suoja-ajan pidentämistä koskevien taloudellisten vaikutusten selvittämättä jättäminen tai saatujen tulosten huomiotta jättäminen on aiheuttanut kritiikkiä. Useat lausunnonantajat keskittyivät lausunnossaan ainoastaan komission esittämien ehdotettujen toimenpiteiden hyötyjä koskevien väittämien kumoamiseen. Komissio väittää esimerkiksi, että suoja-ajan pidentämisellä olisi merkittäviä taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Komissio antaa myös ymmärtää, että kaikki esittävien taiteilijoiden korvaukset loppuisivat suoja-ajan päättyessä, vaikka tämä vaikutus luonnollisesti koskee vain ensimmäisenä julkaistuja äänitteitä (äänitteiden massatuotannon alun tuotanto), joiden 50 vuoden suoja-aika on nyt lähitulevaisuudessa kulumassa umpeen. 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kansalliskirjasto, Keskuskauppakamari, Liikenne- ja viestintäministeriö (joka kuitenkin kannattaa muusikoiden taloudellista asemaa parantavia täydentäviä toimia), Mainostajien liitto, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, MTV Oy, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kaupan Liitto, Suomen Kirjailijaliito ry, Suomen kirjastoseura, Suomen Kuluttajaliitto ry, Suomen museoliitto, Suomen Musiikkikirjastoyhdistys ry, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Teatterit ry, Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta, TeliaSonera Finland Oyj, Turun yliopisto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtion taidemuseo, Viestinnän Keskusliitto VKL, Yleisradio, Åbo Akademi.

4 TEKIJÄNOIKEUSTOIMIKUNTA (5) Komissio väittää edelleen, että suoja-ajan pidentämisellä on esittäjien korvauksia nostava vaikutus. Monet lausunnonantajat ovat suhtautuneet varauksellisesti suoja-ajan pidentämisen esittäjille tuomiin lisäkorvauksiin. Komission argumentointia on moitittu paikkaansa pitämättömäksi muun muassa siksi, ettei suoja-ajan pidentäminen itsessään suoraan luo tuotetta koskevaa kysyntää. Lisäksi mahdollisten levymyynnistä maksettavien lisäkorvausten jakautuminen ei ole tasapuolista. Kaiken kaikkiaan lausunnonantajat ovat pitäneet suoja-ajan pidentämisestä mahdollisesti aiheutuvaa hyötyä oikeudenhaltijoille suhteettoman pienenä (laskelmista riippuen >100 - muutamaan tuhanteen euroon) muutoksista aiheutuviin kustannuksiin verrattuna. Äänitteitä käyttävät tahot ovat vastustaneet suoja-ajan pidentämistä myös siksi, että se tulisi todennäköisesti nostamaan yritysten musiikin käyttämisestä suoritettavia korvauksia. Äänitteiden käyttäminen maksaa, ja korvaukset määritellään perustuen suojatun musiikin osuuteen lähetysajasta. Komissio taas on vähätellyt näitä taloudellisia vaikutuksia ja pitänyt niitä vähäisinä. Lausunnonantajien mielestä henkisen omaisuuden suoja-ajat on tarkoitettu määräaikaisiksi. Kansalliskirjasto on monen muun 3 ohella todennut erityisesti, että suoja-ajan pidentäminen vaikeuttaa äänitteiden digitoimista, joka taas on tärkeä osa suomalaisen kansallisperinnön keräämistä. Suoja-ajan määräaikaisuus, eli sen päättyminen määräajan jälkeen on ollut edellytys sille, että kirjasto on voinut digitoida suurimman osa kansallisista äänitteet (esim. RAITAtietokannan) vapaaseen yleisökäyttöön. Suoja-ajan piiristä poistuneita tallenteita käyttävät usein myös yritykset, joilla itsellään ei ole omaa tuotantotoimintaa. Vanhoja äänitteitä käytetään myös elokuva- ja av-tuotannossa. Komission mukaan suoja-ajan pidentäminen hyödyttäisi pitkällä aikavälillä kulttuurista monimuotoisuutta, koska se takaa, että saatavilla on resursseja kehittää uusia kykyjä. Suoja-ajan pidentäminen ei lausunnonantajien mukaan kuitenkaan toisi kannustinvaikutusta äänitetuottajille julkaista uusia äänitteitä. Äänitteen menestyminen markkinoilla perustuu muihin seikkoihin, kuten kiinnostavasta tarjonnasta, onnistuneesta markkinoinnista, ja kuluttajien tarpeiden huomioon ottamisesta. Uudessa digitaalisessa taloudessa tuotantokustannukset ovat kuitenkin analogista julkaisemista olennaisesti pienemmät. Lausunnoista käy myös ilmi, että suoja-ajan päättymisen mahdollistama kilpailu antaisi mahdollisuuden äänitteiden hintojen alenemiseen. Komissio on todennut, että ehdotuksella pienennettäisiin EU:ssa ja Yhdysvalloissa käytössä olevan suojan eroja ja tältä osin vaikutettaisiin positiivisesti EU:n kilpailukykyyn. Erityisesti keskuskauppakamari mutta myös moni muu on kritisoinut komission suoja-ajan pidentämisen perusteita tältä osin huomauttaen, ettei Yhdysvalloissa ole Euroopan kaltaista lähioikeusjärjestelmää vaan myös tuottajilla on tekijänoikeussuoja. Lisäksi Yhdysvalloissa äänitteiden käyttöä koskeva järjestelmä poikkeaa olennaisilta osin EU:n järjestelmästä. Tämän vuoksi suoja-ajan pidentäminen itse asiassa johtaa siihen, että esittämisestä maksettavat varat menevät monikansallisille yrityksille eurooppalaisten ja suomalaisten muusikoiden ja yritysten kustannuksella. Toimenpide ei parantaisi eurooppalaisen musiikin asemaa USA:n markkinoilla. Toimikunnan arvio esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajien suoja-ajan pidentämistä Toimikunta toteaa, että saapuneissa lausunnoissa on laajasti kritisoitu komission ehdotustensa perusteiksi esittämiä seikkoja. Komission perusteluja on pidetty ristiriitaisena, harhaanjohtavina ja puutteellisina. Myös komission teettämä vaikutusarviointi on joutunut kritiikin kohteeksi. Toimikunta toteaa edelleen, että annetuissa lausunnoissa on varsin yleisellä tasolla käsitelty suoja-ajan pidentämisen kulttuuripoliittisia vaikutuksia Suomessa eikä niistä myöskään ilmene sen konkreettisia vaikutuksia eri kansallisten etutahojen kannalta. 3 Suomen kirjastoseura, Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry, Valtion taidemuseo.

5 TEKIJÄNOIKEUSTOIMIKUNTA (5) Tekijänoikeustoimikunta toteaa näin ollen, ettei se voi ottaa kantaa komission ehdotukseen suoja-ajan pidentämisestä, sen vuoksi, että komission tekemä asiaa koskeva vaikutusarviointi ja ehdotuksen perusteet ovat puutteelliset. Tekijöiden suoja-ajan laskeminen yhteisteosten osalta Usean tekijän yhdessä luoman teoksen suoja-aika voi vaihdella eri jäsenvaltioissa huomattavasti. Suomessa suoja-ajat lasketaan erikseen sävellyksen ja sanoituksen osalta. Mikäli sävellysteos on yhteisteos, eli jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, lasketaan suoja-aika viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Useimmat noin 40 lausunnonantajasta vastustavat Suomen Säveltäjät ry:n ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n tavoin direktiiviehdotuksessa olevaa useamman tekijän yhdessä säveltämän ja sanoittaman sävelteoksen suoja-ajan laskemistavan yhtenäistämistä koskevaa ehdotusta. Myös sitä kritisoitiin, ettei komissio ollut tehnyt asiasta minkäänlaista vaikutusarviointia. Suoja-ajan laskemistavan yhtenäistämistä kannattavat Suomen Musiikkikustantajat ry ja muutama muu 4. Suuri osa jätti kantansa ilmoittamatta. Toimikunnan arvio suoja-aikojen laskemistavan yhtenäistämisestä Suomalaiset säveltäjät sekä sanoittajat vastustavat itse voimakkaasti suoja-aikojen laskemistapojen yhtenäistämistä komission ehdottamalla tavalla. Säveltäjien mukaan suoja-ajan laskemistapa ei saisi johtaa siihen, että se kerryttää varallisuutta elävien taiteilijoiden kustannuksella kuolleiden tekijöiden perikuntien hyväksi. Toimikunnan kanta on siten, ettei Suomen tulisi kannattaa komission sävelteosten suoja-ajan laskemista koskevaa harmonisointiehdotusta. Mikäli suoja-aikojen harmonisointi kuitenkin tulee kysymykseen, olisi Suomen etujen mukaista harmonisoida suoja-ajan laskeminen niin, että suojaaika laskettaisiin jokaisen teoksen osalta erikseen. Tässä yhteydessä olisi todettava, että suojaaikojen harmonisointi olisi yleisestikin hoidettava kansainvälisellä tasolla. Helsingissä Puheenjohtaja Niklas Bruun Toimikunnan sihteeri Anna Vuopala 4 Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry, Liikenne- ja viestintäministeriö.