ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11255 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi COSMOS Network: asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 4 : Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Aulikki Holma Sähköpostiosoite aulikki.holma@turkuamk.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Krista Heikkinen Sähköpostiosoite krista.heikkinen@turkuamk.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ COSMOS Network -hankkeen tavoitteena oli 1) poistaa ulkomaalaistaustaisten tietotekniikan opiskelijoiden koulutukseen pääsyyn, harjoittelupaikkoihin ja työllistymiseen liittyviä esteitä yhdessä pk-sektorin yritysten kanssa; 2) kehittää ammattikorkeakoulun palveluja sekä henkilöstön osaamista ja toimintamalleja eurooppalaisten korkeakoulukumppanien kehittämiä ratkaisuja hyödyntäen niin, että ne tukevat maahanmuuttajien korkeakoulutusta ja työllistymistä sekä korkeakoulutuksen monipuolista ja tasapainoista kansainvälistymistä, 3) torjua ennakoivasti ammattitaitoisen työvoiman pulaa 2010-luvulla, sekä 4) kehittää Varsinais-Suomen vetovoimaa korkeakoulutetun työperäisen maahanmuuton kohteena. Hankkeen välittömiä /varsinaisia kohderyhmiä olivat: - Turun ammattikorkeakoulun tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen henkilöstö, opettajat ja asiantuntijat korkeakoulun monikulttuuristen ja kansainvälisten toimintamallien kehittäjinä ja ammattikäytäntöjen uudistajina - Varsinais-Suomessa toimivien pk- ja mikroyritysten henkilöstö - Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Turun AMK:n kansainvälisessä Degree Programme in Information EURA JÄRJESTELMÄ 1/12

2 Technology -koulutusohjelmassa - Potentiaaliset ulkomaalaiset koulutukseen hakijat Välillisiä kohderyhmiä olivat: - Varsinaissuomalaisissa korkeakouluissa työskentelevät ja opiskelevat - Suomalaisissa korkeakouluissa toimivat henkilöt - Varsinais-Suomessa asuvat maahanmuuttajat 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanke käynnistyi 2010 tutkimuspainotteisesti. Tavoitteena oli kerätä taustatietoa koulutusohjelman kehittämistyötä varten. Syksyllä 2010 opintonsa aloittaneilta IT Degree -koulutusohjelman opiskelijoilta sekä viidestä Turun seudulla toimivasta yrityksestä selvitettiin IT Degree -koulutusohjelman ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymiseen liittyviä haasteita (Aunio). Samoin toteutuivat koulutusohjelman opettajiin ja henkilöstöön kohdistuneet asiantuntijahaastattelut (Mäkinen ja Kataja). Osatutkimuksen toteutus yhdistettiin kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman tutkimusmenetelmien ja tiedonhaun opintojaksojen opetukseen tavoitteena edistää suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden vuorovaikutusta ja vahvistaa ymmärtämystä Turun AMK:sta monikulttuurisena työyhteisönä (Rintamäki). Holma puolestaan tutki työntekijöiden erilaisten taustojen ja erilaisen osaamisen merkityksestä innovatiivisen työyhteisön rakentamisessa ja johtamisessa. Selvitystöiden tuloksia hyödynnettiin opetusohjelman, uusien toimintatapojen ja opintojaksojen suunnittelussa. Myös benchmarking -matkat hyvien käytäntöjen löytämiseksi alkoivat heti Ensimmäisenä kohteena oli Kiel University of Applied Sciences Saksassa (Paakki). Vuonna 2011 vierailtiin Inholland Universityssä Hollannissa (Lindgren) sekä Copenhagen University College of Engineeringissä Tanskassa (Mäkinen) ja 2012 Polytechnic University of Valenciassa Espanjassa (Granholm) sekä Mälardalens högskolanissa Ruotsissa (Rintamäki). Projekti on osaltaan vahvistanut yhteistyöverkostoa korkeakoulujen kanssa ja esimerkiksi Valencia on ilmaissut kiinnostuksensa myös jatkossa vaihtamaan tietoa opiskelijoiden työllistymisen edistämisen mahdollisuuksista. Taustatutkimusten keskeisiä havaintoja olivat: - Yritysnäkökulmasta merkittävin este työ-/harjoittelupaikan saamiselle oli puutteellinen suomen kielen taito, sillä IT-alalla paljon asiakaspalvelutyötä. Yrityksissä myös työyhteisönä kommunikointi englanniksi on koettu hankalaksi. - Asiantuntijahaastatteluissa integraation kannalta ongelmallisimpina nähtiin kulttuurierot (esim. aikakäsitys, oma-aloitteisuus, toimintatavat), kielitaidon puute sekä vaikeudet löytää työ-/harjoittelupaikka. Lisäksi mainittiin mm. vähäinen vuorovaikutus suomalaisten kanssa, talousongelmat ja saapuminen Suomeen eri aikaan pitkän viisumiprosessin vuoksi. - Monikulttuurisuus voi toimia innovatiivisten ideoiden ja luovuuden lähteenä tiimityössä. EURA JÄRJESTELMÄ 2/12

3 Eurooppalaisissa korkeakouluissa integrointitoimenpiteiden määrä, laatu ja koettu tarve vaihtelee erittäin paljon. Benchmarking -vierailujen aikana tehtiin muun muassa seuraavia havaintoja korkeakoulujen eri käytännöistä: - Copenhagen University College of Engineeringissä ulkomaalaistaustaisille on tarjolla paljon kieliopintoja sekä erityinen "Survival Kit", joka opastaa käytännön asioihin. Opiskelijoilta odotetaan kuitenkin omaaloitteisuutta. - Polytechnic University of Valenciassa luodaan aktiivisesti kontakteja mahdollisiin tuleviin työnantajiin ja markkinoidaan opiskelijoiden osaamista. Harjoittelu ja sitä tukevat rakenteet painottuvat valmistumisen jälkeiseen aikaan. - Inholland Universityssä on tarjolla kieli- ja kulttuuriopintoja. Hollannissa maahanmuuttajia on paljon ja vuorovaikutus kantaväestön ja ulkomaalaisten kesken on runsasta, mutta esimerkiksi työpaikoilla ei pidetä hyvänä sitä, jos jokin etninen ryhmä on "yliedustettuna". - Mälardalens högskolan pyrkii opiskelijoiden avulla lähinnä verkostoitumaan tai toisaalta eräänlaiseen kehitystyöhön. Maahanmuutto Ruotsiin on muutenkin niin runsasta, että opiskelijoita pyritäkään integroimaan. - Kiel University of Applied Sciences:ssa opiskelijat tekevät paljon projekteja työnantajille, lisäksi on tarjolla kieli- ja kulttuuriopintoja. Taustatutkimusten perusteella määriteltiin seuraavat kehittämiskohteet: - Kieliopetuksen lisääminen (suomi ja englanti). - Yritysverkoston luominen ja yritysyhteistyön kehittäminen, tavoitteena harjoittelupaikkojen löytämisen ohella erilaiset yhteistyöhankkeet. - Opiskelijoiden ohjauksen ja perehdytyksen lisääminen. - Suomalaisen kulttuurin opetuksen lisääminen. - Opiskelijoiden kansallisuuksien monipuolistaminen, mm. markkinointia tehostamalla, uudelleen kohdistamalla ja/tai profiloitumalla. - Yhteistyön lisääminen ulkomaalaisten ja suomalaisten (opiskelijoiden, koulutusohjelmien) välillä. - Henkilökunnan lisääminen. Syksyllä 2010 kokeiltiin vertaisryhmän edustajaa eli opiskelijatukihenkilöä ulkomaalaisopiskelijoiden tukemisessa. Ns. kv-tuutorin tehtävänä oli auttaa opintojen alkuvaiheen käytännön kysymyksissä. Kv-tuutori oli tavattavissa kerran viikossa ja tavoitettavissa myös sähköpostitse. Kokeilun aikana kuitenkin havaittiin, että monet ulkomaalaisopiskelijat eivät opintojen alkuvaiheessa niinkään luota toisiin opiskelijoihin, vaan arvostavat lähinnä opettajan auktoriteettia erilaisissa opintoja koskevissa kysymyksissä. Tämän johdosta päätettiin luopua opiskelijatukihenkilöstä, ja sen sijaan varattiin opettajille enemmän resursseja ulkomaalaisten opiskelijoiden alkuvaiheen ohjaukseen. Nyt kaikilla luokilla on oma opettajatutorinsa. Lisäksi tehdään yhteistyötä opintopsykologin kanssa. Yhtenä kehittämiskohteena nähtiin kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijoiden osaamisen markkinointi yrityksille. Mittavimpana markkinointitoimenpiteenä suunniteltiin keväällä 2011 yrityksille suunnattu seminaari teemalla "Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen Varsinais-Suomen pk-yritysten käyttöön". EURA JÄRJESTELMÄ 3/12

4 Seminaari jouduttiin kuitenkin peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Tämän sijaan päätettiin panostaa henkilökohtaisiin yhteydenottoihin soveltuviin alan yrityksiin, ja mahdollisuuksien mukaan myös yritysvierailuihin, joiden yhteydessä esiteltäisiin koulutusohjelmaa sekä keskusteltaisiin yhteistyön edellytyksistä. Tavoitteeksi asetettiin löytää muutama isompi, asemansa vakiinnuttanut yritys, jonka kanssa on mahdollista luoda pitkäjänteisempi yhteistyösuhde harjoittelupaikkojen osalta. Yhteydenottoja valmisteltiin syksyllä 2012 ja keväällä Niiden toteutus kuitenkin viivästyi ammattikorkeakoulujen lakimuutoksesta johtuvien koulutusohjelmiin ja opetussuunnitelmien rakenteisiin liittyvien muutosten vuoksi. Kontaktointi toteutetaan, kun yritysyhteistyön kannalta olennaiset seikat, kuten harjoittelujen uusi ajankohta, laajuus ja kytkentä muihin opintoihin on päätetty. Harjoittelupaikan hakuprosessia tukemaan on opiskelijoille laadittu ns. Information Letter, jossa kerrotaan koulutusohjelmasta ja opiskelijoiden osaamisesta. Opiskelijat ovat antaneet tästä hyvää palautetta. Informaatiokirje on ollut käytössä keväästä 2013 alkaen. Ulkomaalaisia opiskelijoita on haastateltu harjoittelukokemuksista ja tietoa tullaan hyödyntämään harjoitteluprosessin kehittämisessä. Tyypillisiä ongelmia ovat hankaluus löytää oman alan harjoittelupaikka tai harjoittelun toteutunut työnkuva. IT Degree -koulutusohjelman hakumarkkinoinnin uudelleen kohdentamiseksi Euroopan maihin tehtiin selvitystyötä tehokkaimpien markkinointikanavien löytämiseksi. Todettiin, että tehokas markkinointi vaatisi parempaa paikallistuntemusta. Euroopassa toimii yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet korkeakoulujen markkinointiin, mutta niiden palvelujen hyödyntäminen on varsin hintavaa. Koulutusohjelma tekee pääsykokeiden organisointiin liittyen yhteistyötä FINNIPS-verkoston (Finnish Network for International Programmes) kanssa. Syksyn 2012 vuosikurssilla on nyt poikkeuksellisen laaja kirjo kansallisuuksia sekä aikaisempaa enemmän suomalaisia johtuen osaltaan siitä, että FINNIPS ei viime vuonna järjestänyt valintakoetilaisuuksia mm. Pohjois-Afrikassa ja Nepalissa, joista tulevat hakijat ovat pitkään olleet yliedustettuina IT Degree -koulutusohjelman sisäänotoissa. Suomalaisten osuuden kasvua pidetään hyvänä, koska näin mahdollistuu jo opiskeluaikana tiiviimpi vuorovaikutus muista maista tulevien sekä suomalaisten kanssa. Tähän asti on ollut tyypillistä, että samoista maista tai naapurimaista tulevat ovat ryhmäytyneet lähinnä keskenään, mikä ei edistä kielen oppimista eikä integraatiota. Myös FINNIPS - verkostossa pyritään suuntaamaan toimintaa uudestaan hakijapohjan muokkaamiseksi. Suomalaisten opiskelijoiden määrän kasvaminen antaa myös mahdollisuuksia kokeilla työharjoittelun järjestämistä suomalaisesta ja ulkomaalaistaustaisesta muodostettuina pareina. Pariharjoittelussa suomalainen toimisi ikään kuin fasilitaattorina, minkä odotetaan madaltavan yritysten kynnystä ottaa vastaan ulkomaalaisia opiskelijoita. Kiinnostusta pariharjoittelun pilotointiin kartoitetaan osana yrityskontaktointia. Hankkeen aikana erityisesti kansainvälisen koulutusohjelman opetussuunnitelmaa sekä harjoitteluprosessia on kehitetty hankkeessa kerätyn tiedon ja saatujen kokemusten perusteella. Muun muassa suomen ja englannin opetusta on lisätty sekä suunniteltu uusia opintojaksoja, jotka tukevat suomalaiseen yhteiskuntaan EURA JÄRJESTELMÄ 4/12

5 ja työelämään integroitumista. Opintojaksoihin on liitetty enemmän ryhmätyöskentelyä ulkomaalaisista ja suomalaisista muodostuvissa sekaryhmissä vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Opintojaksoista on kerätty opiskelijapalautetta, jota tullaan hyödyntämään jatkokehittämisessä. Syksyllä 2012 aloittanut IT Degree - vuosikurssi noudattaa hankkeen kokemusten pohjalta uudistettua opintosuunnitelmaa. Hankkeen yhteydessä henkilökunnalle järjestettiin kansainvälisyysvalmennus, johon osallistui 76 Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen työntekijää. Hanke verkostoitui heti alettuaan Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO -koordinaatiohankkeen kanssa ja sen myötävaikutuksella myös Hämeen ammattikorkeakoulun PAJATSO -hankkeen sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -hankkeen kanssa. Edellä mainittujen hankkeiden projektipäälliköiden kanssa on vaihdettu kokemuksia kehittämistyöstä ja tietoa hyvistä käytännöistä. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Ensimmäisen toimintavuoden aikana hanketta tehtiin tunnetuksi MATTO -koordinaatioverkostossa, muiden Turussa käynnissä olevien maahanmuuttajahankkeiden kesken sekä sisäisesti. Vuonna 2011 hankkeesta tiedotettiin opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille kansainvälisen toiminnan teemaviikkojen yhteydessä, jotka järjestettiin sekä Turun että Salon toimipisteissä. Hankkeesta viestittiin MATTO -koordinaatioverkoston yhteiskokouksissa. Mittavimpana toimenpiteenä suunniteltiin keväälle 2011 yrityksille suunnattu seminaari, jossa oli tarkoituksena markkinoida ulkomaalaisten opiskelijoiden osaamista ja kertoa heidän koulutuksestaan. Seminaari kuitenkin peruuntui vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Syksyllä 2012 hankkeesta, sen etenemisestä ja tuloksista pidettiin esitys MATTO -koordinaatioverkoston jäsenille valtakunnallisessa ESR/EURES -yhteiskokouksessa Lisäksi hanketta esiteltiin Turussa järjestetyssä insinöörikoulutuksen kehittämisen kansainvälisessä konferenssissa (ICEE 2012, The International Conference on Engineering Education 2012). Konferenssijulkaisussa julkaistiin artikkeli: Granholm, P., Holma, A., Lindgren, P. & Mäkinen, O The Cosmos Project: An Attempt to Increase The Employability of Foreing Students. Keväällä 2013 hanketta ja sen tuloksia esittelevä Olli Mäkisen artikkeli (alio ) "Suomi tarvitsee ulkomaalaisia opiskelijoita" julkaistiin Turun Sanomissa. Kesäkuussa hankkeesta valmistui julkaisu "Kansainvälisen koulutusohjelman kehittäminen. Case Degree Programme in Information Technology. Julkaisua on jaettu hankkeen verkostokumppaneille ja se on kaikille kiinnostuneille ladattavissa ilmaiseksi Turun ammattikorkeakoulun Loki -verkkopalvelusta. Julkaisusta on tiedotettu Turun amk:ssa sisäisesti. Julkaisusta ja hankkeesta on valmisteilla lehdistötiedote. EURA JÄRJESTELMÄ 5/12

6 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Heti hankkeen alettua muodostui ongelmaksi alkuperäisen budjetin pieneneminen suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin. Osa toimenpiteistä aloitettiin omakustanteisesti. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan tehtiin muutoksia toukokuussa 2011, jolloin sekä toimenpiteitä että kohderyhmiä priorisoitiin ja muokattiin hanketta käytännönläheisempään suuntaan. Yrityksille suunnattu seminaari (kevät 2011), jonka tarkoitus oli markkinoida ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osaamista, peruuntui vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Tämän vuoksi markkinointistrategiaa jouduttiin miettimään uudestaan. Päädyttiin siihen, että kartoitetaan yritykset, joissa mahdollisesti on kysyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamiselle, minkä jälkeen otetaan yrityksiin henkilökohtaisesti yhteyttä ja mahdollisuuksien mukaan vieraillaan kiinnostuneissa yrityksissä esittelemässä koulutusohjelmaa sekä keskustelemassa yhteistyön edellytyksistä. Yritysten vähäisen kiinnostus saattaa osaltaan heijastaa Varsinais-Suomen taantuman myötä heikentynyttä talous- ja työllisyystilannetta. Oman haasteensa hankkeelle ovat tuoneet projektipäällikön vaihtumiset. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut hankkeelle asetettujen tavoitteiden tai suunniteltujen toimenpiteiden toteutumiseen. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tavoitteena oli vähentää ulkomaalaistaustaisten tietotekniikan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saantiin ja työllistymiseen liittyviä haasteita ja esteitä. Tähän ongelmakenttään pureuduttiin monipuolisen taustatutkimuksen avulla, mm. haastattelemalla sekä yrityksiä, opiskelijoita että ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Taustatutkimuksen myötä määriteltiin tarkemmin keskeiset ongelmat sekä niiden mahdolliset ratkaisut. Uusia ratkaisuja etsittiin myös tutustumalla muiden eurooppalaisten, kansainvälisten korkeakoulujen toimintatapoihin. Kerätyn tiedon pohjalta haasteita ja esteitä on pyritty vähentämään erityisesti koulutusohjelmaa, sen käytäntöjä ja rakenteita sekä opintojaksoja kehittämällä siten, että maahanmuuttavilla opiskelijoilla olisi aikaisempaa paremmat valmiudet ja mahdollisuudet saada harjoitteluja työpaikkoja. Hankkeen keskeisimpänä tuloksena ovat uudistukset opetussuunnitelmaan, käytäntöihin ja harjoitteluprosessiin: opetussuunnitelmaan on lisätty suomen ja englannin kieliopintoja sekä uusia, opintoihin pakollisena kuuluvia opintojaksoja edistämään integroitumista. Lisäksi on kehitetty ryhmätyöskentelymenetelmiä ja muutoinkin lisätty vuorovaikusta suomalaisten ja kansainvälisen koulutusohjelmien ja niiden opiskelijoiden välillä, mm. yhteisiä, ryhmätyötä sisältäviä opintojaksoja järjestämällä. Harjoittelu on puolestaan rytmitetty uudestaan ja jaettu kolmeen osaan. Kutakin osaa edeltää opintojakso, jonka tavoitteena on harjoittelupaikan saannin ja harjoittelun tukeminen. Uudistettu opintosuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä Hankkeen yhteydessä on kehitetty kaksi uutta integraation vahvistamiseen tähtäävää opintojaksoa: EURA JÄRJESTELMÄ 6/12

7 Integration and Internationalization ja Introduction to Finnish Working Life. Integration and Internationalization -opintojakson tavoitteiksi on asetettu edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista opiskelijayhteisöön; lisätä vuorovaikutusta suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden välillä ryhmätyöskentelyn avulla; purkaa ennakkoluuloja ja lisätä kulttuurien välisten erojen ymmärrystä sekä löytää yhteisten toimintatapoja. Finnish Working Life -opintojakson tavoitteena on puolestaan valmentaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaiseen työelämään ja työhakuun sekä tarjota opiskelijoille ja työnantajille mahdollisuus kohdata luontevasti opintojakson yhteydessä. Opintojakson yhteydessä opiskelijat saavat ensikäden tietoa työnantajien odotuksista ja työnantajat pääsevät puolestaan tutustumaan opiskelijoiden osaamiseen sekä kansainvälisen koulutusohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ennakkoluulojen vähentämiseksi on lisätty ja pyritään edelleen lisäämään vuorovaikututusta IT Degreen ja suomenkielisten koulutusohjelmien, niiden opiskelijoiden sekä yritysten välillä. Vuorovaikutus toteutuu yhteisillä opintojaksoilla, jotka sisältävät paljon ryhmätyöskentelyä sekä aitoja projekteja yrityksille. Projektit ovat myös tehokas tapa tehdä opiskelijoiden osaamista yrityksille tunnetuksi. Harjoitteluprosessia on kehitetty ja kehitetään edelleen havaittujen ongelmien pohjalta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien parantamiseen parhaana ratkaisuna pidetään pitkäjänteisen yhteistyösuhteen rakentamista muutaman asemansa vakiinnuttaneen alan yrityksen kanssa. Hankkeen aikana aloitettiin potentiaalisten yritysten kartoittaminen. Kontaktoinnin yhteydessä kartoitetaan myös mahdollisuuksia pariharjoittelukokeiluun. Opettajille on varattu enemmän resursseja opiskelijoiden tutorointiin sekä järjestetty henkilökunnalle monikulttuurisuusvalmennusta. Hankkeessa on myös selvitetty mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kohdentaa koulutusohjelman markkinointia rekrytointipohjan laajentamiseksi, kehitetty opiskelijoiden osaamisen markkinointia ja laadittu suunnitelma yritysyhteistyön vahvistamiseksi. Hanke ja siihen liittyneet tutkimukset ovat myös lisänneet yleistä tietoisuutta ja keskustelua kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikkojen löytämisen ongelmista. Uudistuksia tullaan seuraamaan mm. keräämällä palautetta opiskelijoilta ja kehittämällä sen perusteella toimintatapoja edelleen. Yhdeksi tavoitteeksi asetettiin myös ammattitaitoisen työvoimapulan ennakoiva torjuminen luvulla. Taantuma on toistaiseksi hillinnyt työvoimapulan kehittymistä, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin. Ensimmäiset uudistetussa koulutusohjelmassa aloittaneet valmistuvat noin PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Taustatutkimuksen ja benchmarkingin avulla hankkeessa on erityisesti kehitetty opetussuunnitelmaa, opintojaksoja ja harjoitteluprosessia sekä määritelty uusia hyviä käytäntöjä näihin liittyen. Kaikkia kehittämisideoita ei ole ehditty toteuttaa hankkeen aikana (esim. pariharjoittelu). Sekä opintosuunnitelman että harjoittelun osalta kehittämistyö tulee jatkumaan hankkeessa määriteltyjen suuntaviivojen ja palautteen EURA JÄRJESTELMÄ 7/12

8 pohjalta. Yritysyhteistyön kehittäminen jatkuu: pyritään luomaan pitkäjänteisempiä yhteistyösuhteita alan toimijoiden kanssa helpottamaan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saantia. Yritysyhteistyö toteutuu myös opiskelijaprojektien muodossa, jotka ovat paras tapa tehdä opiskelijoiden osaamista tunnetuksi ja purkaa mahdollisia ennakkoluuloja. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektille ei asetettu tavoitteita tasa-arvovaikutusten suhteen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt liittyvät ensisijaisesti koulutusohjelman rakenteen, opetusmenetelmien ja uusien opintojaksojen kehittämiseen. 1. Kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijoiden integroitumisen edistäminen Integration and Internationalization -opintojakson avulla. Integration and Internationalization -opintojakson tavoitteita ovat: edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista opiskelijayhteisöön; vuorovaikutuksen lisääminen suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden välillä ryhmätyöskentelyn avulla; ennakkoluulojen purkaminen ja kulttuurien välisten erojen ymmärryksen lisääminen; sekä yhteisten toimintatapojen löytäminen. Opintojakso on pakollinen perusopinto ensimmäisen vuoden opiskelijoille kansainvälisessä koulutusohjelmassa sekä yhdessä suomenkielisessä koulutusohjelmassa. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan osaa muun muassa: tukea ja neuvoa muita opiskelijoita tiedonhaussa; lukea ja keskustella kulttuureihin liittyvistä aiheista englanniksi sekä työskennellä erilaisissa ryhmissä tehokkaasti. 2. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työelämätaitojen ja harjoittelupaikan saamisen edistäminen Finnish Working Life -opintojakson avulla sekä harjoittelun uudelleen rytmittämisellä Finnish Working Life -opintojakson tavoitteena on valmentaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaiseen työelämään ja työhakuun sekä tarjota opiskelijoille ja työnantajille mahdollisuus kohdata luontevasti opintojakson yhteydessä. Opintojakson yhteydessä opiskelijat saavat ensikäden tietoa työnantajien odotuksista ja työnantajat pääsevät puolestaan tutustumaan opiskelijoiden osaamiseen sekä kansainvälisen koulutusohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Opiskelijat osallistuvat ennen jokaista kolmea harjoittelujaksoa pakolliselle Finnish Working Life - opintojaksolle, jolla on mukana myös työnantajien edustajia. Opintojakso jakautuu oppimistavoitteiltaan kolmeen osaan: A-osan jälkeen opiskelija osaa mm. arvioida kriittisesti omaa suoritustaan ja oppimistuloksiaan ja hallitsee ryhmä- ja projektityöskentelyn perusteet. B-osan suoritettuaan opiskelija osaa arvioida kriittisesti omaa työtään sekä projektiryhmäläisten suoriutumista ja panostusta annettuihin tehtäviin sekä ottaa huomioon kulttuurierot ja hakea töitä suomalaisesta yrityksestä. C-osan tavoitteena on opiskelija EURA JÄRJESTELMÄ 8/12

9 osaa hakea töitä suomalaisesta IT-alan yrityksestä ja tunnistaa omat vahvuutensa. Opintojakso pyrkii kehittämään opiskelijoiden työelämä- ja työnhakutaitoja, edistäen siten opiskelijoiden harjoittelupaikan ja työpaikansaantimahdollisuuksia. Työnantajien osallistuminen kurssin toteutukseen puolestaan vähentää työnantajien ennakkoluuloja ja tietämättömyydestä johtuvia esteitä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden rekrytoimiselle. 3. Kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijoiden kielitaidon kohentaminen kieliopintoja lisäämällä ja oikealla ajoituksella. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan työnantajat pitävät erityisesti ongelmana ulkomaalaistaustaisten heikkoa suomen kielen taitoa. On myös havaittu, että toisinaan ulkomaalaisten opiskelijoiden vaikeutena on puutteellinen opiskelukielen taito. Opintosuunnitelmaan tehtyjen muutosten avulla pyritään kansainvälisten opiskelijoiden suomen ja englannin kielitaidon kohentamiseen. Suomen kielen opetuksen ajoitusta on muutettu siten, että opiskelijoiden on mahdollista aloittaa suomen kielen opiskelu heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Opiskelija voi suorittaa kaiken kaikkiaan 10 opintopisteen verran suomen kielen opintoja. Samoin englannin kielen opetusta on tehostettu. Englannin opintoja on myös tarjolla heti ensimmäisestä vuodesta alkaen ja niitä on mahdollista suorittaa 16 opintopistettä. Kielitaito saa käytännön harjoitusta myös projektityöskentelyssä, jonka määrää oli lisätty ja joka toteutetaan suomalaisista ja ulkomaalaisista muodostetuissa yhteisryhmissä. 4. Projektityöskentelyn lisääminen ja toteuttaminen suomalaisia ja ulkomaalaisia yhdistävissä ryhmissä. Käytännön tavoitteena on edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista sekä vuorovaikutus- ja työelämätaitoja, vähentää suomalaisten opiskelijoiden ennakkoluuloja ja kehittää taitoja toimia monikulttuurisessa ryhmässä. Kansainvälisen koulutusohjelman opetukseen on lisätty projektityöskentelyä, joka toteutetaan suomalaisista ja ulkomaalaisista muodostetuissa yhteisryhmissä. Kunkin opintojakson vetäjä huolehtii yhteisryhmien muodostamisesta. Alustavien havaintojen mukaan ryhmätyö auttaa tiedostamaan esimerkiksi työelämätaitoihin tai työskentelytapoihin liittyviä kulttuurieroja. Ryhmätyön ohessa suomalaiset opiskelijat tutustuttavat muista kulttuureista tulevia käytännön suomalaiseen työkulttuuriin ja toimintatapoihin. Projektiyhteistyön myötä ulkomaalaiset opiskelijat parantavat siten työelämävalmiuksiaan. Hyviä käytäntöjä on esitelty hankkeen verkostoissa sekä hankkeesta laaditussa julkaisussa. Opintojaksojen sisältöön ja tutkinnon rakenteeseen on mahdollista tutustua sähköisessä opinto-oppaassa, joka on kaikkien saatavilla Turun AMK:n nettisivuilla. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Kansainvälisen koulutusohjelman opetussuunnitelmaa, käytäntöja ja harjoitteluprosessia on kehitetty ja muokattu hankkeessa kerätyn tiedon pohjalta. Hankkeessa kehitetyt opintojaksot on kirjattu osaksi opetussuunnitelmaa. Integration and Internationalization sekä Finnish Working Life -opintojaksot ovat pakollisia opintoja DPIT:n opiskelijoille. Opettajat huolehtivat ryhmätyöskentelyn toteuttamisesta vuorovaikutusta edistävällä tavalla. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksystä 2012 alkaen ja opintojaksot järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä Kehitettyjä käytäntöjä kehitetään edelleen EURA JÄRJESTELMÄ 9/12

10 saadun palautteen ja sisäisen arvioinnin myötä. Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt (opetussuunnitelman rakenne, opintojaksot, projektityöskentely) ovat helposti siirrettävissä, sovellettavissa ja räätälöitävissä myös muissa korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa. Kansainvälisen koulutusohjelman opetussuunnitelman rakenne ja opintojaksojen toteutussuunnitelmat sekä sisällöt on dokumentoitu ja kuvaukset ovat kaikkien saatavilla Turun AMK:n sähköisessä opinto-oppaassa. Tehtyjen tutkimusten ja benchmarkkauksen tuloksia sekä hankkeessa kerättyjä kokemuksia voidaan hyödyntää vieraskielisten koulutusohjelmien kehittämisessä ja strategisessa suunnittelussa koko Turun AMK:n tasolla. Uudistusten vaikuttavuutta tullaan lähivuosien aikana seuraamaan koulutusohjelmassa osana normaalia itsearviointia ja jatkuvaa kehitystyötä. Uusia kehittämistarpeita saattavat tuoda mukanaan myös Turun AMK:n osakeyhtiöittäminen ja yleisemmin ammattikorkeakouluihin kohdistuneet uudistuspaineet. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 71 % ,65 71 % Kuntien rahoitus ,00 29 % ,54 29 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA COSMOS Network -hankkeen tavoitteeksi asetettiin poistaa ulkomaalaistaustaisten tekniikan opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin ja työllistymiseen liittyviä esteitä yhdessä pk-sektorin yritysten kanssa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulun palveluja sekä henkilöstön osaamista ja toimintamalleja soveltamalla eurooppalaisista, monikulttuurisista korkeakouluista benchmarkattuja hyviä työelämäyhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Hankkeen aluksi kerättiin taustatietoa koulutusohjelman kehittämistyötä varten. Yrityksiä sekä kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijoita haastateltiin ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen integroitumiseen ja työllistymiseen liittyvistä haasteista. Samoin selvitettiin koulutusohjelman opettajien ja henkilöstön näkemyksiä koulutusohjelman kehittämistarpeista. Hankkeen osana tutkittiin myös työntekijöiden erilaisten taustojen ja erilaisen osaamisen merkityksestä innovatiivisen työyhteisön rakentamisessa ja johtamisessa. Selvitystöiden tuloksia hyödynnettiin opetusohjelman, uusien toimintatapojen ja opintojaksojen suunnittelussa. Taustatutkimusten keskeisiä havaintoja olivat muun muassa, että yritysnäkökulmasta merkittävin este työ- EURA JÄRJESTELMÄ 10/12

11 /harjoittelupaikan saamiselle oli puutteellinen suomen kielen taito, sillä IT-alalla paljon asiakaspalvelutyötä. Yrityksissä myös työyhteisön kommunikointi englanniksi on koettu hankalaksi. Henkilökunnan haastatteluissa integraation kannalta ongelmallisimpina nähtiin kulttuurierot (esim. aikakäsitys, omaaloitteisuus, toimintatavat), kielitaidon puute sekä vaikeudet löytää työ-/harjoittelupaikka. Lisäksi mainittiin mm. vähäinen vuorovaikutus suomalaisten kanssa, talousongelmat ja saapuminen Suomeen eri aikaan pitkän viisumiprosessin vuoksi. Benchmarking kohdistui viiden eurooppalaisen, monikulttuurisessa toiminnassa ansioituneen korkeakoulun ja tutkimuslaitosten työelämäyhteistyöhön liittyviin toimintatapoihin sekä hyviin käytäntöihin. Havaittiin, että korkeakouluissa integrointitoimenpiteiden määrä, laatu ja koettu tarve vaihtelee. Monessa korkeakoulussa on kuitenkin panostettu kieli- ja kulttuuriopintoihin, myös tuleviin työantajiin luodaan aktiivisesti kontakteja, tehdään projektiyhteistyötä sekä markkinoidaan opiskelijoiden osaamista muilla tavoin yrityksille. Taustatutkimusten ja benchmarkingin perusteella määriteltiin tavoitteiksi kieliopetuksen lisääminen (suomi ja englanti); yritysverkoston luominen ja yritysyhteistyön kehittäminen (tavoitteena harjoittelupaikkojen löytämisen ohella erilaiset yhteistyöhankkeet); opiskelijoiden ohjauksen ja perehdytyksen lisääminen; suomalaisen kulttuurin opetuksen lisääminen; opiskelijoiden kansallisuuksien monipuolistaminen, mm. markkinointia tehostamalla, uudelleen kohdistamalla ja/tai profiloitumalla; yhteistyön lisääminen ulkomaalaisten ja suomalaisten (opiskelijoiden, koulutusohjelmien) välillä sekä henkilökunnan lisääminen. Hankkeen tuloksena on uudistettu opetussuunnitelmaa ja harjoitteluprosessia; suunniteltu uusia, opintoihin pakollisena kuuluvia opintojaksoja edistämään integroitumista; lisätty suomen ja englannin kieliopintoja; kehitetty ryhmätyöskentelymenetelmiä sekä lisätty vuorovaikusta suomalaisten ja kansainvälisen koulutusohjelmien ja niiden opiskelijoiden välillä, mm. yhteisiä, ryhmätyötä sisältäviä opintojaksoja järjestämällä. Uudistettu opintosuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä Lisäksi opettajille on varattu enemmän resursseja opiskelijoiden tutorointiin sekä järjestetty henkilökunnalle monikulttuurisuusvalmennusta. Hankkeessa on myös selvitetty mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kohdentaa koulutusohjelman markkinointia rekrytointipohjan laajentamiseksi, kehitetty opiskelijoiden osaamisen markkinointia ja laadittu suunnitelma yritysyhteistyön vahvistamiseksi. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Joukahaisenkatu 3 C, TURKU. EURA JÄRJESTELMÄ 11/12

12 Päiväys ja allekirjoitus Juhani Soini Vararehtori EURA JÄRJESTELMÄ 12/12